Lue keskustelun säännöt.
Sain sukututkimuksen omasta suvustani luettavaksi ja nauratti
16.02.2021 |
1400-luvulle koko isälinjani on asunut n. 70 - 100 kilometrin säteellä, kaikki on olleet jotakin maata tonkivia torpparitaviksia, paria oman mökin omistanutta lukuunottamatta, mitään rikkeitä ei ole ja se oli siinä. Ja mikä parasta, olen itsekin täysi tavisduunari, samoin vanhempani ja siis suvusta kaikki 600 vuoden ajan :D
Kommentit (154)
Vierailija kirjoitti:
Moni on väittänyt, että vain aatelisista yms. voi löytyä tietoa 1400-luvulle asti. Asia ei ole niin yksinkertainen. Suomen alueella tuskin on 1400-luvulla aatelisia kovin paljon ollutkaan. Esim. yksi minun esi-isäni on aateloitu 1700-luvulla. Varhaisempaakin tietoa hänen suvustaan löytyy, vaikka eivät aatelisia vielä olleetkaan, ainakin 1600-luvulle asti.
Näissä vanhemmissa aatelissuvuissa jäljet johtaakin usein ulkomaille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kyllä löytyy tavallisistakin perheistä tietoa, jos on tuuria eikä palanu kirjat jossain sodas tai palossa. esim.kaupunkien ja kylien taloista, voi olla säilyny karttoja joista löytyy sukujen nimet.
ihan kaupunkien historiaa ja vanhoja lehtiä tutkimal, voi löytyä kiinnostavia tietoja.kirjastois on myös erilaisia historiikkejä, mistä löytää tietoa.omasta suvusta löytynyt paljon tietoa paikallis historia kirjoista. ap voi olla ylpeä jos on rehellinen suku sehän on hyvä asia!
Se nyt vaan ei ole mitenkään mahdollista, ettei noin monesta sukupolvesta löytyisi rikollisiakin tai vähintään siveysrikoksista tuomittuja.
Ei kai niitä löydy jos vaan kirkonkirjoja tujotellaan. Sitä paitsi osahan piilottelee tutkimuksissaan kaikki epämielyttävät totuudet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla sukututkimus ulottuu 1300-luvulle asti, mutta onkin kreivi.
Mulla kulkee monet haarat Odiniin asti.
On mullakin yksi haara joka ulottuu jeesukseen asti.
Muttei ne sukua ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla sukututkimus ulottuu 1300-luvulle asti, mutta onkin kreivi.
Mulla kulkee monet haarat Odiniin asti.
Ja minä pystyn luettelemaan oman sukuni isälinjaa Adamiin asti. (Ja tässä ei edes ole yhtään liioittelua.)
Pitäisi pitää jonkinlaiset yhteiskemut! :D
Mun yksi esiäiti löytyi 1600-luvulta kun oli saanut tuomion noituudesta. Ilman sitä ei olisi ollut mitään tietoa hänestä.
En tiedä onko sattumaa vai ei mutta myös isoisäni joka oli syntyjään edelleen tuosta samasta pitäjästä, harrasti noituutta. Heidän välillään kuitenkin n. 10 sukupolvea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla sukututkimus ulottuu 1300-luvulle asti, mutta onkin kreivi.
Mulla kulkee monet haarat Odiniin asti.
On mullakin yksi haara joka ulottuu jeesukseen asti.
Muttei ne sukua ole.
Suorat esivanhemmat ei oo sukua? Tjaa. Mielenkiintoinen näkemys. Jos meinaat kaukaisia serkkuja, niin sitten alkaakin mennä mielenkiintoiseksi, kun mun puussa on ihan kaikki Euroopan hullut hallitsijat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän vaikea uskoa tätä tarinaa. Tavallisella sukupuulla pääsee helposti 1700-luvun alkuvuosikymmeniin. Joitain osumia voi saada 1600-luvulle. Omassa tutkimuksessa on vanhin arvailtu esi-isä 1500-luvun puolelta, mutta sille ei kyllä ole tiukkoja lähteitä.
Vanhempiin lähteisiin on oltava jo aatelisia sukupuussa.
Aivan. Omassa sukupuussa päästään pitkälle keskiaikaan, mutta se johtuu juurikin parista haarasta mitkä johtavat rälssisukuihin. Suhtaudun kyllä noihin tietoihin lähinnä viitteellisinä, vuosisatojen takaiset lähteet ovat mitä ovat ja polku on voinut lähteä vikasuuntaan missä kohtaa vaan.
Eipä näistä voi tietää kenen tenavat on paperille laitettu muutenkaan. Itse oon ajatellut tän niin, että se mikä löytyy lähteitä tonkimalla on esitys siitä mitä olisi voinut olla. Se totuus jota on haluttu kertoa. Muutenhan ei voi tietää kuka on isä, tai aina edes kuka on äiti jos niitä lapsia on laitettu toisten nimiin, kuten monasti tehtiin skandaalien välttämiseksi.
No, entisajan yhteisöt olivat kyllä tiiviitä, asuttiin ja nukuttiin ahtaasti ja kanssaihmisten kyttäys kuului asiaan. Että salaisuuksia ja syrjähyppyjä oli kyllä aika vaikea salata. Avioliiton ulkopuolinen seksi oli rikos
ja johti vähintäänkin maineen menetykseen, jopa kuolemaan jos molemmat olivat tahoillaan naimisissa. Joten uskoisin kyllä että jonkin verran siveämpiä ja uskollisempia menneinä vuosisatoina oltiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun yksi esiäiti löytyi 1600-luvulta kun oli saanut tuomion noituudesta. Ilman sitä ei olisi ollut mitään tietoa hänestä.
En tiedä onko sattumaa vai ei mutta myös isoisäni joka oli syntyjään edelleen tuosta samasta pitäjästä, harrasti noituutta. Heidän välillään kuitenkin n. 10 sukupolvea.
Mun esiäitiä syytettiin, mutta naapurin rouva tuomittiin. Noituus on kyllä kulkenut suvussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kyllä löytyy tavallisistakin perheistä tietoa, jos on tuuria eikä palanu kirjat jossain sodas tai palossa. esim.kaupunkien ja kylien taloista, voi olla säilyny karttoja joista löytyy sukujen nimet.
ihan kaupunkien historiaa ja vanhoja lehtiä tutkimal, voi löytyä kiinnostavia tietoja.kirjastois on myös erilaisia historiikkejä, mistä löytää tietoa.omasta suvusta löytynyt paljon tietoa paikallis historia kirjoista. ap voi olla ylpeä jos on rehellinen suku sehän on hyvä asia!
Se nyt vaan ei ole mitenkään mahdollista, ettei noin monesta sukupolvesta löytyisi rikollisiakin tai vähintään siveysrikoksista tuomittuja.
Ei kai niitä löydy jos vaan kirkonkirjoja tujotellaan. Sitä paitsi osahan piilottelee tutkimuksissaan kaikki epämielyttävät totuudet.
Kirkonkirjoissa on kyllä merkinnät tuomioista, kirkkorangaistuksista jne. Tietysti jotain "epävirallista" perimätietoa voi suvussa olla jonkun tekemisistä, mutta eipä sitäkään yleensä kovin monen sukupolven takaa ole. Salailu (mikä on täysin naurettavaa) on tietysti mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän vaikea uskoa tätä tarinaa. Tavallisella sukupuulla pääsee helposti 1700-luvun alkuvuosikymmeniin. Joitain osumia voi saada 1600-luvulle. Omassa tutkimuksessa on vanhin arvailtu esi-isä 1500-luvun puolelta, mutta sille ei kyllä ole tiukkoja lähteitä.
Vanhempiin lähteisiin on oltava jo aatelisia sukupuussa.
Aivan. Omassa sukupuussa päästään pitkälle keskiaikaan, mutta se johtuu juurikin parista haarasta mitkä johtavat rälssisukuihin. Suhtaudun kyllä noihin tietoihin lähinnä viitteellisinä, vuosisatojen takaiset lähteet ovat mitä ovat ja polku on voinut lähteä vikasuuntaan missä kohtaa vaan.
Eipä näistä voi tietää kenen tenavat on paperille laitettu muutenkaan. Itse oon ajatellut tän niin, että se mikä löytyy lähteitä tonkimalla on esitys siitä mitä olisi voinut olla. Se totuus jota on haluttu kertoa. Muutenhan ei voi tietää kuka on isä, tai aina edes kuka on äiti jos niitä lapsia on laitettu toisten nimiin, kuten monasti tehtiin skandaalien välttämiseksi.
No, entisajan yhteisöt olivat kyllä tiiviitä, asuttiin ja nukuttiin ahtaasti ja kanssaihmisten kyttäys kuului asiaan. Että salaisuuksia ja syrjähyppyjä oli kyllä aika vaikea salata. Avioliiton ulkopuolinen seksi oli rikos
ja johti vähintäänkin maineen menetykseen, jopa kuolemaan jos molemmat olivat tahoillaan naimisissa. Joten uskoisin kyllä että jonkin verran siveämpiä ja uskollisempia menneinä vuosisatoina oltiin.
No historiantutkimus ei nyt tue tätä sun uskomustas kuitenkaan. Ja vähänkään "paremmissa piireissä" on ollut tapana lähettää häpäistynyt nainen kauemmas sukuloimaan ja vierailun aikana sinne perheeseen onkin tullut lisäystä.
Rahvaan kesken ei ole oltu niin turhan tarkkoja näistä. Päinvastoin on ollut etu nähdä että kykenee lisääntymään. Myös on ollut tapana, ettei juhannuksena oo oltu aviossa, vaan on nussuteltu menemään ihan urakalla ja näin on saatu sitten perillisiä niihinkin taloihin joissa ei ukko kykene.
Sitten muutenkin on ollut kuules avaraa maailmaa mihin mennä rauhassa puuhastelemaan. Ei kaikki siellä pimeessä peiton alla vaan nai.
Omat esi-isät muutaman sadan vuoden takaa olivat juopotelleet pyhäpäivänä ja sen kunniaksi laitettu jalkapuuhun kirkon eteen kirkkokansan ihmeteltäväksi :D. Juu ei virtaa aatelisverta ei!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Höh. Mulla ei taaskaan nuolet toimi tässä ketjussa. Ei voi jättää peukkuja jos on hyvä kommentti. Tylsää.
Vierailija kirjoitti:
Mun yksi esiäiti löytyi 1600-luvulta kun oli saanut tuomion noituudesta. Ilman sitä ei olisi ollut mitään tietoa hänestä.
En tiedä onko sattumaa vai ei mutta myös isoisäni joka oli syntyjään edelleen tuosta samasta pitäjästä, harrasti noituutta. Heidän välillään kuitenkin n. 10 sukupolvea.
Toisaalta nuo jutut kulki myös isovanhemmilta lapsenlapsille, eikä siinä olekaan enää kuin nelisen hyppäystä alkuperäiseen noitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän vaikea uskoa tätä tarinaa. Tavallisella sukupuulla pääsee helposti 1700-luvun alkuvuosikymmeniin. Joitain osumia voi saada 1600-luvulle. Omassa tutkimuksessa on vanhin arvailtu esi-isä 1500-luvun puolelta, mutta sille ei kyllä ole tiukkoja lähteitä.
Vanhempiin lähteisiin on oltava jo aatelisia sukupuussa.
Aivan. Omassa sukupuussa päästään pitkälle keskiaikaan, mutta se johtuu juurikin parista haarasta mitkä johtavat rälssisukuihin. Suhtaudun kyllä noihin tietoihin lähinnä viitteellisinä, vuosisatojen takaiset lähteet ovat mitä ovat ja polku on voinut lähteä vikasuuntaan missä kohtaa vaan.
Eipä näistä voi tietää kenen tenavat on paperille laitettu muutenkaan. Itse oon ajatellut tän niin, että se mikä löytyy lähteitä tonkimalla on esitys siitä mitä olisi voinut olla. Se totuus jota on haluttu kertoa. Muutenhan ei voi tietää kuka on isä, tai aina edes kuka on äiti jos niitä lapsia on laitettu toisten nimiin, kuten monasti tehtiin skandaalien välttämiseksi.
No, entisajan yhteisöt olivat kyllä tiiviitä, asuttiin ja nukuttiin ahtaasti ja kanssaihmisten kyttäys kuului asiaan. Että salaisuuksia ja syrjähyppyjä oli kyllä aika vaikea salata. Avioliiton ulkopuolinen seksi oli rikos
ja johti vähintäänkin maineen menetykseen, jopa kuolemaan jos molemmat olivat tahoillaan naimisissa. Joten uskoisin kyllä että jonkin verran siveämpiä ja uskollisempia menneinä vuosisatoina oltiin.
Avioliiton ulkopuoliset suhteet on päinvastoin tavisten joukossa olleet hyvin tavallisia, etenkin syrjäseuduilla. Ylemmissä säädyissä ne oli paljon enemmän paheksuttuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni on väittänyt, että vain aatelisista yms. voi löytyä tietoa 1400-luvulle asti. Asia ei ole niin yksinkertainen. Suomen alueella tuskin on 1400-luvulla aatelisia kovin paljon ollutkaan. Esim. yksi minun esi-isäni on aateloitu 1700-luvulla. Varhaisempaakin tietoa hänen suvustaan löytyy, vaikka eivät aatelisia vielä olleetkaan, ainakin 1600-luvulle asti.
Näissä vanhemmissa aatelissuvuissa jäljet johtaakin usein ulkomaille.
Aatelin edeltäjä oli rälssi, jota oli kyllä Suomessa 1400-luvulla ja aikaisemminkin. Heistä vanhimmat aatelissuvut polveutuvat/polveutuivat. Ja käytännössä sukujuurien pitää yleensä johtaa heihin, jos niitä on löydettävissä keskiajalle asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän vaikea uskoa tätä tarinaa. Tavallisella sukupuulla pääsee helposti 1700-luvun alkuvuosikymmeniin. Joitain osumia voi saada 1600-luvulle. Omassa tutkimuksessa on vanhin arvailtu esi-isä 1500-luvun puolelta, mutta sille ei kyllä ole tiukkoja lähteitä.
Vanhempiin lähteisiin on oltava jo aatelisia sukupuussa.
Aivan. Omassa sukupuussa päästään pitkälle keskiaikaan, mutta se johtuu juurikin parista haarasta mitkä johtavat rälssisukuihin. Suhtaudun kyllä noihin tietoihin lähinnä viitteellisinä, vuosisatojen takaiset lähteet ovat mitä ovat ja polku on voinut lähteä vikasuuntaan missä kohtaa vaan.
Eipä näistä voi tietää kenen tenavat on paperille laitettu muutenkaan. Itse oon ajatellut tän niin, että se mikä löytyy lähteitä tonkimalla on esitys siitä mitä olisi voinut olla. Se totuus jota on haluttu kertoa. Muutenhan ei voi tietää kuka on isä, tai aina edes kuka on äiti jos niitä lapsia on laitettu toisten nimiin, kuten monasti tehtiin skandaalien välttämiseksi.
No, entisajan yhteisöt olivat kyllä tiiviitä, asuttiin ja nukuttiin ahtaasti ja kanssaihmisten kyttäys kuului asiaan. Että salaisuuksia ja syrjähyppyjä oli kyllä aika vaikea salata. Avioliiton ulkopuolinen seksi oli rikos
ja johti vähintäänkin maineen menetykseen, jopa kuolemaan jos molemmat olivat tahoillaan naimisissa. Joten uskoisin kyllä että jonkin verran siveämpiä ja uskollisempia menneinä vuosisatoina oltiin.Avioliiton ulkopuoliset suhteet on päinvastoin tavisten joukossa olleet hyvin tavallisia, etenkin syrjäseuduilla. Ylemmissä säädyissä ne oli paljon enemmän paheksuttuja.
Jos nyt puhutaan esimodernista ajasta eli n. 1600-1800-luvuista, niin kihloissa ollessa oli kansan silmissä ok aloittaa petipuuhat ja lapsetkin olivat aviolasten veroisia lain silmissä jos vanhemmat menivät sittemmin naimisiin. Naisen kannatti varjella mainettaan ja varoa aviottomia raskauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän vaikea uskoa tätä tarinaa. Tavallisella sukupuulla pääsee helposti 1700-luvun alkuvuosikymmeniin. Joitain osumia voi saada 1600-luvulle. Omassa tutkimuksessa on vanhin arvailtu esi-isä 1500-luvun puolelta, mutta sille ei kyllä ole tiukkoja lähteitä.
Vanhempiin lähteisiin on oltava jo aatelisia sukupuussa.
Aivan. Omassa sukupuussa päästään pitkälle keskiaikaan, mutta se johtuu juurikin parista haarasta mitkä johtavat rälssisukuihin. Suhtaudun kyllä noihin tietoihin lähinnä viitteellisinä, vuosisatojen takaiset lähteet ovat mitä ovat ja polku on voinut lähteä vikasuuntaan missä kohtaa vaan.
Eipä näistä voi tietää kenen tenavat on paperille laitettu muutenkaan. Itse oon ajatellut tän niin, että se mikä löytyy lähteitä tonkimalla on esitys siitä mitä olisi voinut olla. Se totuus jota on haluttu kertoa. Muutenhan ei voi tietää kuka on isä, tai aina edes kuka on äiti jos niitä lapsia on laitettu toisten nimiin, kuten monasti tehtiin skandaalien välttämiseksi.
No, entisajan yhteisöt olivat kyllä tiiviitä, asuttiin ja nukuttiin ahtaasti ja kanssaihmisten kyttäys kuului asiaan. Että salaisuuksia ja syrjähyppyjä oli kyllä aika vaikea salata. Avioliiton ulkopuolinen seksi oli rikos
ja johti vähintäänkin maineen menetykseen, jopa kuolemaan jos molemmat olivat tahoillaan naimisissa. Joten uskoisin kyllä että jonkin verran siveämpiä ja uskollisempia menneinä vuosisatoina oltiin.
Kyllä silloin nukuttiin varsinkin kesäisin aitoissa ja tehtiin pitkiä retkiä takamaille heinäntekoon ja paimeneen.. toki paikallisista olosuhteista riippuen. Ja usein kävi niin että isäntä sairastui ja kuoli pois mutta lapsiluku kasvoi. Ja toisinkin päin. Aviorikoksesta ei todellakaan ole Suomessa koskaan saatu kuolemantuomioita!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän vaikea uskoa tätä tarinaa. Tavallisella sukupuulla pääsee helposti 1700-luvun alkuvuosikymmeniin. Joitain osumia voi saada 1600-luvulle. Omassa tutkimuksessa on vanhin arvailtu esi-isä 1500-luvun puolelta, mutta sille ei kyllä ole tiukkoja lähteitä.
Vanhempiin lähteisiin on oltava jo aatelisia sukupuussa.
Aivan. Omassa sukupuussa päästään pitkälle keskiaikaan, mutta se johtuu juurikin parista haarasta mitkä johtavat rälssisukuihin. Suhtaudun kyllä noihin tietoihin lähinnä viitteellisinä, vuosisatojen takaiset lähteet ovat mitä ovat ja polku on voinut lähteä vikasuuntaan missä kohtaa vaan.
Eipä näistä voi tietää kenen tenavat on paperille laitettu muutenkaan. Itse oon ajatellut tän niin, että se mikä löytyy lähteitä tonkimalla on esitys siitä mitä olisi voinut olla. Se totuus jota on haluttu kertoa. Muutenhan ei voi tietää kuka on isä, tai aina edes kuka on äiti jos niitä lapsia on laitettu toisten nimiin, kuten monasti tehtiin skandaalien välttämiseksi.
No, entisajan yhteisöt olivat kyllä tiiviitä, asuttiin ja nukuttiin ahtaasti ja kanssaihmisten kyttäys kuului asiaan. Että salaisuuksia ja syrjähyppyjä oli kyllä aika vaikea salata. Avioliiton ulkopuolinen seksi oli rikos
ja johti vähintäänkin maineen menetykseen, jopa kuolemaan jos molemmat olivat tahoillaan naimisissa. Joten uskoisin kyllä että jonkin verran siveämpiä ja uskollisempia menneinä vuosisatoina oltiin.Avioliiton ulkopuoliset suhteet on päinvastoin tavisten joukossa olleet hyvin tavallisia, etenkin syrjäseuduilla. Ylemmissä säädyissä ne oli paljon enemmän paheksuttuja.
Nyt kaipailisin lähteitä. Vaan eipä taida löytyä. Viittaat varmaan Suomi-filmeihin, jossa isännät p*nevat piikojaan. Ei se mikään normi ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän vaikea uskoa tätä tarinaa. Tavallisella sukupuulla pääsee helposti 1700-luvun alkuvuosikymmeniin. Joitain osumia voi saada 1600-luvulle. Omassa tutkimuksessa on vanhin arvailtu esi-isä 1500-luvun puolelta, mutta sille ei kyllä ole tiukkoja lähteitä.
Vanhempiin lähteisiin on oltava jo aatelisia sukupuussa.
Aivan. Omassa sukupuussa päästään pitkälle keskiaikaan, mutta se johtuu juurikin parista haarasta mitkä johtavat rälssisukuihin. Suhtaudun kyllä noihin tietoihin lähinnä viitteellisinä, vuosisatojen takaiset lähteet ovat mitä ovat ja polku on voinut lähteä vikasuuntaan missä kohtaa vaan.
Eipä näistä voi tietää kenen tenavat on paperille laitettu muutenkaan. Itse oon ajatellut tän niin, että se mikä löytyy lähteitä tonkimalla on esitys siitä mitä olisi voinut olla. Se totuus jota on haluttu kertoa. Muutenhan ei voi tietää kuka on isä, tai aina edes kuka on äiti jos niitä lapsia on laitettu toisten nimiin, kuten monasti tehtiin skandaalien välttämiseksi.
No, entisajan yhteisöt olivat kyllä tiiviitä, asuttiin ja nukuttiin ahtaasti ja kanssaihmisten kyttäys kuului asiaan. Että salaisuuksia ja syrjähyppyjä oli kyllä aika vaikea salata. Avioliiton ulkopuolinen seksi oli rikos
ja johti vähintäänkin maineen menetykseen, jopa kuolemaan jos molemmat olivat tahoillaan naimisissa. Joten uskoisin kyllä että jonkin verran siveämpiä ja uskollisempia menneinä vuosisatoina oltiin.Kyllä silloin nukuttiin varsinkin kesäisin aitoissa ja tehtiin pitkiä retkiä takamaille heinäntekoon ja paimeneen.. toki paikallisista olosuhteista riippuen. Ja usein kävi niin että isäntä sairastui ja kuoli pois mutta lapsiluku kasvoi. Ja toisinkin päin. Aviorikoksesta ei todellakaan ole Suomessa koskaan saatu kuolemantuomioita!
Olet valitettavasti väärässä. Kaksinkertaisesta huoruudesta (eli molempien ollessa naimisissa) menetti henkensä.
Ja minä pystyn luettelemaan oman sukuni isälinjaa Adamiin asti. (Ja tässä ei edes ole yhtään liioittelua.)