Lue keskustelun säännöt.
Onko sinulla ja puolisollasi eri elintaso?
Luin Me naisista jutun, jossa naiset kertoivat elävänsä köyhemmin kuin puolisonsa, vaikka elävät perheenä. Onko tämä oikeasti tavallista?
Jos teillä on raha-asiat noin, miten kauan olette eläneet yhdessä, oletteko naimisissa ja onko teillä lapsia?
Itse olen elänyt puolisoni kanssa 20 vuotta, hän on koko ajan tienannut 2-3 kertaa minun kuukausituloni. Meillä on aina laskettu tulot yhteen ja eletty yhteisten tulojen mukaista elintasoa. 2 lasta.
Kommentit (1158)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä isojen tulojen eteen pitää jotain tehdäkin. Eivät ne isot tulot tule itsestään taivaasta tippumalla. Jossain vaiheessa on pitänyt tehdä reilusti töitä ja todennäköisesti nytkin, että on päästy isoihin tuloihin kiinni ja pysytään isoissa tuloissa kiinni.
Minusta on oikein ja kohtuullista, että vähempituloinen/nollatuloinen/työtön tms. (mies tai nainen) hoitaa ruualaittoa, lapsia, kotia, autoa, ym., että isompituloinen voi keskittyä tienaamiseen ja työstä palautumiseen. Tämä siis oletuksella, että isompituloinen vastaa pääosin perheen elatuksesta.
Ekasta kappaleesta niin samaa mieltä. Minulla on enemmän rahaa kuin puolisollani, koska minä en ole jättänyt opintoja ekan vuoden jälkeen kesken, minä teen 10-20 h pidempää työviikkoa (myös öitä) - ja ennen kaikkea koska minä en ole hassannut vuoden bruttopalkkaani nettipokeriin. Joten nope, ei ole yhteisiä rahoja tässä perheessä eikä tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä isojen tulojen eteen pitää jotain tehdäkin. Eivät ne isot tulot tule itsestään taivaasta tippumalla. Jossain vaiheessa on pitänyt tehdä reilusti töitä ja todennäköisesti nytkin, että on päästy isoihin tuloihin kiinni ja pysytään isoissa tuloissa kiinni.
Minusta on oikein ja kohtuullista, että vähempituloinen/nollatuloinen/työtön tms. (mies tai nainen) hoitaa ruualaittoa, lapsia, kotia, autoa, ym., että isompituloinen voi keskittyä tienaamiseen ja työstä palautumiseen. Tämä siis oletuksella, että isompituloinen vastaa pääosin perheen elatuksesta.
Ai että jos insinöörimies tekee 8 tunnin työpäivää kymppitonnin kuukausipalkalla ja hänen hoitajavaimonsa tekee 8 tunnin työpäivää kolmen tonnin kuukausipalkalla, niin vaimon pitäisi hoitaa suurempi osa kodin- ja lastenhoidosta vain koska miehellä on isompi palkka?
Ajatusleikkisi menee jo siinä pieleen, että kuukausiliksan huidellessa Suomessa viisinumeroisissa luvuissa, niin se ei todellakaan ole yleensä mitään 8-16 työtä ja jossa voi lapaset tiputtaa tietyllä kellonlyömällä.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta nyt tajusin itse, mitä tässä ajetaan takaa. Eli suurituloinen, jolla on kienties ylitöitäkin, tekee niin raskaan työpäivän, että hänellä on loppupäivä vapaata ja hän voi tehdä mitä itse haluaa - vaikka harrastaa tai levätä kotona - kun taas hänen tavistyössä tavispalkalla oleva puolisonsa hoitaa työn jälkeen kotityöt ja lastenhoidon. Pienempituloiselle ei nyt jää aikaa omiin juttuihin tai harrastuksiin, mutta sehän on ihan reilua, kun toisella kuitenkin on se iso palkka. Joten kumpikin tavallaan voittaa: toinen saa ison palkan ja mieleisensä ja helpon vapaa-ajan, toinen sitten saa olla suhteessa isopalkkaisen kanssa ja hoitaa hänen talouttaan.
Tajusinko oikein?
Se on kyllä diili, josta ei voi kieltäytyä, varsinkin jos tuloeroja ei vielä mitenkään perheen sisällä tasata. Pienituloinen voittaa tavallaan hävitessäänkin!
Meillä on vain puolison tulot, mutta sama elintaso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli näin. Miehen tulot moninkertaiset omiini nähden. Kaksi yhteistä lasta. Hän ei ollut “kiinnostunut antamaan minulle rahojaan”. Mitä enemmän hän tienasi, sitä itsekkäämmäksi hän tuli. Nyt olemme eronneet.
Miksi miehen olisi pitänyt antaa rahansa sinulle, jos oli katto pään päällä ja ruokaa?
Ei vaimo ja lasten äiti ole mikään au pair, jonka täytyy tuohon perheessä tyytyä.
Lasten elatuksesta huolehditaan yhdessä, sen pitäisi olla selvää. Mutta etkö tosiaan näe mitään epäoikeudenmukaisuutta siinä, että aikuinen elatuskykyinen nainen kuppaa toiselta rahaa? Eikö tasa-arvon vaatimus edellytä, että molemmat tienaavat omansa?
Perhe on yksikkö, jonka sisällä tapahtuu kaikenlaista vaihdantaa ja työnjakoa. On vähän vieras ajatus, että nainen olisi joku erityinen kuppaaja ja loinen, jos haluaa esim. Pakollisten menojen hoitamista suhteessa tuloihin. Tiedän perheen, jossa huonotuloisempi äiti saa hattu kourassa olla anelemassa mieheltään rahaa esim. talvikenkien ostoo , jos ei halua kirpparilla käydä. Muulla perheellä uudet pelit ja vehkeet kaikin puolin. Ei tuo minusta ole oikeidenmukaista myöskään enkä suostuisi sellaiseen perhe-elämään. En ikinä kohtelisi miestäni niin.
MInä taas miettisin, mihin se nainen on rahansa hassannut. Ei ole pakko ostaa liian kallista asuntoa, autoa jne. vaan voi tylysti ilmoittaa parempituloiselle, että tähän minulla ei ole varaa. Mutta ei, halutaan elää parempituloisen elintason mukaan miettimättä sitä, että silloin koko oma tili menee itselle liian kalliiden hankintojen maksamiseen.
Parempituloiselle ei kelpaa se pienituloisen elintaso. Ei meilläkään mies tykkää, kun kiellän lämmittämästä saunaa kuin korkeintaan kerran viikossa, teen paljon puuroja ja kasviskeittoja ruuaksi ja nalkutan jatkuvasti valojen sammuttamisesta. Kaupasta ostetaan halvinta kinkkua leivälle eikä sitä, josta mies tykkää.
Parempituloinen maksaa itse sen erotuksen.
Niinhän sitä luulisi, mutta ketjun mukaan se on parempituloisen hyväksikäyttöä.
Ehei, se on omien kulujen maksamista ihan samalla tavalla kuin se varaton nainen ostaa itse itselleen kengät, koska ne haluaa. Mutta jos esimerkissäsi nainen haluaa lämmittää saunan joka ilta, mutta mies sen joutuu maksamaan, niin kyseessä on parempituloisen hyväksikäyttö.
Tästähän tulee upea parisuhde. Nainen haluaa pullaa, joten hän ostaa tarvikkeet ja maksaa pullanpaistoon menneen sähkön. Vaikka mies miten kuolaisi lämpien korvapuustien perään, hän ei saa syödä niitä. Seksikin menee mahdottomaksi, sillä sitten pitäisi jakaa jollain tavalla pillereiden ja kondomien kustannukset sekä vesimaksu vedestä, jonka nainen käyttää alapesuun seksin jälkeen.
Muistutan edelleen jokaista ketjua lukevaa miestä, että yhdenkään naisen kanssa ei tarvitse muuttaa yhteen. Eikä lapsiakaan kannata hankkia, niihin menee paljon rahaa.
Jos nainen ei halua ilahduttaa miestä tarjoamalla sen pullan, niin mies saa pullansa paljon edullisemmin kaupasta kuin maksamalla naiselle leipomisesta. Naisethan olettavat, että mies on valmis maksamaan perheen menot vain siksi, että hän haluaa maksaa, mutta naisen ei tarvitse maksaa mitään, koska tulonsa ovat pienemmät ja raha menee naisen omiin tarpeisiin. Miehen rahat on perheen, naisen vain naisen.
Alapesulla seksin jälkeen käy mieskin, joten käsityksesi vedenkäytöstä on aika lailla outo.
Eivätkö muut miehet pyyhi pussilakanaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä isojen tulojen eteen pitää jotain tehdäkin. Eivät ne isot tulot tule itsestään taivaasta tippumalla. Jossain vaiheessa on pitänyt tehdä reilusti töitä ja todennäköisesti nytkin, että on päästy isoihin tuloihin kiinni ja pysytään isoissa tuloissa kiinni.
Minusta on oikein ja kohtuullista, että vähempituloinen/nollatuloinen/työtön tms. (mies tai nainen) hoitaa ruualaittoa, lapsia, kotia, autoa, ym., että isompituloinen voi keskittyä tienaamiseen ja työstä palautumiseen. Tämä siis oletuksella, että isompituloinen vastaa pääosin perheen elatuksesta.
Eli parempituloisen elämää oli työ ja raha, pienituloisen elämää olisi perhe ja kotityöt. Kuulostaa aika ankealta oikeastaan molempien kannalta. Mikähän syy heillä on olla yhdessä? Aijoo, isompituloinen tarvitsee jonkun tukemaan häntä urakehityksessään, mutta onko suhteelle muita syitä? Minusta kuulostaa todella ankealta tuollainen.
En ihan ymmärrä tuota "tarvitsee tukemaan häntä urakehityksessään", mitähän se tarkoittaa? Jos ja kun nyt uudistetaan vanhempainvapaat niin, että molemmat vanhemmat pääsevät niistä kunnolla nauttimaan naisille ei jää enää tekosyytä jäädä vuosiksi kotiin ja tuon vuoksi tipahtaa urakehityksessä. Molemmat saavat yhtäläiset toteuttaa itseään sekä töissä että kotona lasten kanssa. Kun vielä naiset suhtautuisivat ammatinvalintaan kunnianhimoisemmin nousisi keskipalkka samalle tasolle kuin miehillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole. Ja tiesittekö että lainkin mukaan puolisoilla ON OLTAVA sama elintaso samoin kuin ovat elatusvelvollisia toisiaan kohtaan?
Jos Sijaltainen nousisi.
Kyllä se välillä on juuri niin, että eletään kuin meillä olisi kovin erilainen elintaso, vaikka rahat onkin meillä yhteisiä.
Siitä kokonaisuudesta minä tienaan enemmän. Kouluttauduin alalle, jolla riittää töitä ja palkka on hyvä. Mies tekee sitä mistä pitää, on välillä ollut myös työttömänä. Kyllästyy helposti tai yrittää alalle, jolla töitä ei muutenkaan ole paljon määräaikaisia soppareita lukuunottamatta tarjolla.
Mistä tämä sitten johtuu? Miehen mukavuudenhalu eroaa omastani. Hänen käsityksensä mukavuudesta on sitä, että ei tarvitse kärsiä edes lyhyttä aikaa (siis opiskella vaikka joku tutkinto), vaan koko ajan on vähän mukavaa, vaikka rahasta olisikin tiukkaa. Sitä hänellä ei kuitenkaan koskaan ole ollut, sillä ennen minua osaelättäjänä oli omat vanhempansa, joiden ainoa tapa osoittaa kiintymystä on syytämällä aikuisillekin lapsilleen rahaa.
Itse olen huonoista lähtökohdista ponnistanut, kaoottisesta lapsuudenkodista, ja välillä joutunut tulemaan tosi vähälläkin toimeen. Opin jo nuorena olemaan säästeliäs, pitämään kovan kontrollin elämäni joka osa-alueesta ettei mikään karkaa käsistä. Venytän penniä ja se tulee minulle luonnostaan, en esimerkiksi koe että joka aterian pitää olla joku elämys tai nautinto. Ruoka on energiaa varten. Syön hyvin, mutta halvalla. Käytännössä tämä näkyy vaikkapa niin, että miehen aamiainen maksaa jopa pari euroa enemmän kuin omani. Oma lounaani maksaa viikoksi noin vitosen, miehen yksittäinen lounas voi olla yli tuon. Koko ajan pitäisi mättää noutoruokaa, ja sitten napostella vielä kaapit iltamyöhällä tyhjiksi kun joku subwayn kallis leipä ei pidäkään kovin pitkään nälkää. Tosi nirso ruoalle, ja tuntuu ettei mikään halpa, perus kotiruoka uppoa, perus potut jauhelihakastikkeella tai kaurapuuro on ehdoton ei. Juomiin, siis tuoremehut, jääteet, erikoisoluet, limsat jne. menee hänen osaltaan lähemmäs parisataa kuukaudessa. Itse en käytä alkoholia ja pääosin juon vettä, kahvia, teetä tai maitoa.
Impulssihankinnoista ei varmaan tarvitse edes tarkemmin avautua. Itse en niitä tee, miehelle on normaalia tehdä heräteostoksia, välillä kalliitakin.
Emme kuitenkaan riitele rahasta. Toivoisin, että hän osaisi taloudenhallintaa paremmin. Ollaan muuten niin hyvin yhteen sopivia ja toisiamme tasapainottaviakin, että en pidä tätä suhteenkaatavana ongelmana. En tietty panisi vastaan, jos hän päättäisikin yhtäkkiä muuttaa tapojaan, mutta näillä mennään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka en pidäkään patriarkaatin käsitteestä, niin kyllähän tässäkin keskustelussa tulee hyvin esiin se, että joidenkin miesten mielestä mikään ei ole maailmassa tärkeämpää ja arvokkaampaa kuin miehen isopalkkainen työ. Ei mikään. Se oikeuttaa millaisen käytöksen tahansa ja millaisen itsekkyyden tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä isojen tulojen eteen pitää jotain tehdäkin. Eivät ne isot tulot tule itsestään taivaasta tippumalla. Jossain vaiheessa on pitänyt tehdä reilusti töitä ja todennäköisesti nytkin, että on päästy isoihin tuloihin kiinni ja pysytään isoissa tuloissa kiinni.
Minusta on oikein ja kohtuullista, että vähempituloinen/nollatuloinen/työtön tms. (mies tai nainen) hoitaa ruualaittoa, lapsia, kotia, autoa, ym., että isompituloinen voi keskittyä tienaamiseen ja työstä palautumiseen. Tämä siis oletuksella, että isompituloinen vastaa pääosin perheen elatuksesta.
Eli parempituloisen elämää oli työ ja raha, pienituloisen elämää olisi perhe ja kotityöt. Kuulostaa aika ankealta oikeastaan molempien kannalta. Mikähän syy heillä on olla yhdessä? Aijoo, isompituloinen tarvitsee jonkun tukemaan häntä urakehityksessään, mutta onko suhteelle muita syitä? Minusta kuulostaa todella ankealta tuollainen.
En ihan ymmärrä tuota "tarvitsee tukemaan häntä urakehityksessään", mitähän se tarkoittaa? Jos ja kun nyt uudistetaan vanhempainvapaat niin, että molemmat vanhemmat pääsevät niistä kunnolla nauttimaan naisille ei jää enää tekosyytä jäädä vuosiksi kotiin ja tuon vuoksi tipahtaa urakehityksessä. Molemmat saavat yhtäläiset toteuttaa itseään sekä töissä että kotona lasten kanssa. Kun vielä naiset suhtautuisivat ammatinvalintaan kunnianhimoisemmin nousisi keskipalkka samalle tasolle kuin miehillä.
Niin, tarkoitin siis sitä, jos suurituloinen tarvitsee jonkun pyörittämään talouttaan ja hoitamaan lapset, jotta hän voi keskittyä vain uraansa. Edelleen kiinnostaisi, onko tuollaiselle järjestelylle muita syitä?
Ja nyt kun otit puheeksi vanhempainvapaat, niin itse ainakin olen kumppanini kanssa jakanut ne aika lailla tasan, ja muutenkin on jaettu vanhemmuus. Ollaan myös tuettu yhtä lailla kummankin ammatillisia tavoitteita - niin rahaa tuottamatonta opiskelua, pienituloista mutta omaan intohimoon perustuvaa työtä, ja ihan tavistyötäkin. Tästä ollaan hyödytty molemmat, ja lapset myös, kun ovat saaneet viettää aikaa molempien vanhempien kanssa ja nähneet myös, mikä merkitys on sillä, että vanhemmat arvostavat toistensa tekemiä asioita eikä kaikkea mitata rahassa. Suosittelen tämäntyyppistä lähestymistapaa - uskon, että se on monelle antoisempi kuin se, jossa toinen on naimisissa työnsä kanssa ja käy kotona vain hakemassa uuden silitetyn paidan, ja toinen sitten taas elää lasten kanssa omaa elämäänsä puolisolta saamiensa taskurahojen turvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisareni ja miehensä elävät näin. Paitsi että mies (isotuloisempi) on pihi kuin mikä ja elää siskoni rahoilla. Sisko siis ostaa ruuat, lapsille vaatteet, huonekalut jne. Jos pitää ostaa jotain isompaa, vaikka lapselle turvaistuin, kaikki ostetaan puoliksi. Ukko tekee ympäripyöreää päivää, sisko hoitaa lapset ja kodin. Paitsi silloin, kun mies oli vanhempainvapaalla, sisko teki työnsä lisäksi myös kaikki kotihommat. Laittoi siis lounaankim kotonaoleville valmiiksi. Siskolla ei ole rahaa tulla junalla "kotikotiin", ja äijä ostaa itselleen sähköpyörän, moottorikelkan, uuden auton... Jouluna ja syntymäpäivänä äijä ostaa siskolle korun ja valmiskakun kaupasta ja on niiiiiiiiin ihana.
En tiiä. Ehkä se sitten on tosi hyvä s**gyssä. Itse en viitsisi katsella.
On eri elintaso. Molemmilla on lapsia edellistä avioliitoista. Mies tienaa enemmän ja jakaa rahaa lapsilleen. Minä omilleni, vaikka olen lomautettuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä isojen tulojen eteen pitää jotain tehdäkin. Eivät ne isot tulot tule itsestään taivaasta tippumalla. Jossain vaiheessa on pitänyt tehdä reilusti töitä ja todennäköisesti nytkin, että on päästy isoihin tuloihin kiinni ja pysytään isoissa tuloissa kiinni.
Minusta on oikein ja kohtuullista, että vähempituloinen/nollatuloinen/työtön tms. (mies tai nainen) hoitaa ruualaittoa, lapsia, kotia, autoa, ym., että isompituloinen voi keskittyä tienaamiseen ja työstä palautumiseen. Tämä siis oletuksella, että isompituloinen vastaa pääosin perheen elatuksesta.
Eli parempituloisen elämää oli työ ja raha, pienituloisen elämää olisi perhe ja kotityöt. Kuulostaa aika ankealta oikeastaan molempien kannalta. Mikähän syy heillä on olla yhdessä? Aijoo, isompituloinen tarvitsee jonkun tukemaan häntä urakehityksessään, mutta onko suhteelle muita syitä? Minusta kuulostaa todella ankealta tuollainen.
En ihan ymmärrä tuota "tarvitsee tukemaan häntä urakehityksessään", mitähän se tarkoittaa? Jos ja kun nyt uudistetaan vanhempainvapaat niin, että molemmat vanhemmat pääsevät niistä kunnolla nauttimaan naisille ei jää enää tekosyytä jäädä vuosiksi kotiin ja tuon vuoksi tipahtaa urakehityksessä. Molemmat saavat yhtäläiset toteuttaa itseään sekä töissä että kotona lasten kanssa. Kun vielä naiset suhtautuisivat ammatinvalintaan kunnianhimoisemmin nousisi keskipalkka samalle tasolle kuin miehillä.
Niinpä, en minä ainakaan ole tarvinnut urakehitykseen puolison apua. Vai meinataanko tässä vertausta siihen vaihtoehtoon, että hankkisi lapsia totaali-yh:na? Toki siihen verrattuna on varmasti uran kannalta parempi että kotona on kaksi vanhempaa. Ajattelisin kuitenkin, että yleensä sen perhe-elämän vaihtoehtona on lapseton parisuhde tai sinkkuus eikä niinkään yh-elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka en pidäkään patriarkaatin käsitteestä, niin kyllähän tässäkin keskustelussa tulee hyvin esiin se, että joidenkin miesten mielestä mikään ei ole maailmassa tärkeämpää ja arvokkaampaa kuin miehen isopalkkainen työ. Ei mikään. Se oikeuttaa millaisen käytöksen tahansa ja millaisen itsekkyyden tahansa.
Mistä sinä tiedät kirjoittajien sukupuolet ja tulotason? Minäkin olen kirjoittanut tähän ketjuun useamman erillisiä rahoja puolustavan kommentin, ja minä olen kyllä hyvätuloinen mutta ei minua pippeliä ole. Tuo on oikeastaan aika seksistinen oletus, että hyvätuloiset kirjoittajat olisivat miehiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen korkeakouluopiskelija. Keskityn opiskeluun ja perheeseeni eli en käy töissä opintojen ohella. Tuloni ovat pienet. Mieheni tienaa ihan hyvin. Hän maksaa asumiskulut, ruoat ja käyttötavarat maksamme suunnilleen puoliksi. Mieheni on maksanut lapseemme liittyvät isommat hankinnat, kuten rattaat. Itse ostan lapsellemme vaatteita. Meillä ei ole yhteisiä rahoja/tilejä ja tuskin tulee olemaankaan. Ollaan pärjätty hyvin näin. Yhdessä oltu kohta 10 vuotta. Jos jotakuta kiinnostaa niin taloutemme tulot ovat nettona noin 3500. Kolmen hengen talous, kaksi kissaa, meidän omistama omakotitalo, kaksi autoa, joista toinen uusi. Ei muuta velkaa asuntolainan lisäksi. Ollaan 25 ja 28 v.
Sijaltainen_nousisi kirjoitti:
Ei ole. Ja tiesittekö että lainkin mukaan puolisoilla ON OLTAVA sama elintaso samoin kuin ovat elatusvelvollisia toisiaan kohtaan?
Ei tarvitse olla sama elintaso. Tai riippuu miten sen elintason määrittelee. Jos syöttää sille kumppanille pelkkää purkkihernaria ja pakottaa sen nukkumaan patjalla lattialla, niin kyllä siitä voi oikeusistuin älähtää. Mutta mitään velvollisuutta ei ole ostaa muotivaatteita, uutta autoa, ravintolaillallisia tai etelänmatkoja vaikka sellaisia itselleen hankkisikin.
Vierailija kirjoitti:
Sijaltainen_nousisi kirjoitti:
Ei ole. Ja tiesittekö että lainkin mukaan puolisoilla ON OLTAVA sama elintaso samoin kuin ovat elatusvelvollisia toisiaan kohtaan?
Ei tarvitse olla sama elintaso. Tai riippuu miten sen elintason määrittelee. Jos syöttää sille kumppanille pelkkää purkkihernaria ja pakottaa sen nukkumaan patjalla lattialla, niin kyllä siitä voi oikeusistuin älähtää. Mutta mitään velvollisuutta ei ole ostaa muotivaatteita, uutta autoa, ravintolaillallisia tai etelänmatkoja vaikka sellaisia itselleen hankkisikin.
Lain mukaan pitää. Tarkastapa vaikka ihan itse.
Jos Sijaltainen nousisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka en pidäkään patriarkaatin käsitteestä, niin kyllähän tässäkin keskustelussa tulee hyvin esiin se, että joidenkin miesten mielestä mikään ei ole maailmassa tärkeämpää ja arvokkaampaa kuin miehen isopalkkainen työ. Ei mikään. Se oikeuttaa millaisen käytöksen tahansa ja millaisen itsekkyyden tahansa.
Mistä sinä tiedät kirjoittajien sukupuolet ja tulotason? Minäkin olen kirjoittanut tähän ketjuun useamman erillisiä rahoja puolustavan kommentin, ja minä olen kyllä hyvätuloinen mutta ei minua pippeliä ole. Tuo on oikeastaan aika seksistinen oletus, että hyvätuloiset kirjoittajat olisivat miehiä.
Ei tuossa viitattu kenenkään yksittäisen kirjoittajan tulotasoon tai sukupuoleen, vaan tiettyyn ajattelutapaan joka yhteiskunnassamme edelleen vallitsee.
Sijaltainen_nousisi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijaltainen_nousisi kirjoitti:
Ei ole. Ja tiesittekö että lainkin mukaan puolisoilla ON OLTAVA sama elintaso samoin kuin ovat elatusvelvollisia toisiaan kohtaan?
Ei tarvitse olla sama elintaso. Tai riippuu miten sen elintason määrittelee. Jos syöttää sille kumppanille pelkkää purkkihernaria ja pakottaa sen nukkumaan patjalla lattialla, niin kyllä siitä voi oikeusistuin älähtää. Mutta mitään velvollisuutta ei ole ostaa muotivaatteita, uutta autoa, ravintolaillallisia tai etelänmatkoja vaikka sellaisia itselleen hankkisikin.
Lain mukaan pitää. Tarkastapa vaikka ihan itse.
No ei pidä. Ei se sinun jankkaamisellasi muutu. Ei kenenkään tarvitse ostaa puolisolle tonnikaupalla luksusroinaa, mikään laki ei sellaista väitä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vain puolison tulot, mutta sama elintaso.
Meillä on aina ollut sama elintaso yhteiselämän alusta saakka riippumatta siitä kumpi on rahan tuonut talouteen. Yhteiset tilit, yhteinen omaisuus. Puoliso ei tee uraa, mutta hänellä on hyvä palkka joilla eletään, minun rahallista työpanosta ei ole tarvittu. Samanlaiset kulutustottumukset, säästäväisyys, yhteiseksi hyväksi toimiminen. Ei ole minä ja sinä, on vain me.
Mies tienaa kaksi kertaa niin paljon kuin minä. Tosin minunkin palkkani on reilusti suomalaisen keskiansion yläpuolella. Minä kuitenkin teen pitempää päivää ja mm. ylitöitä, joita mies ei taas tee. Hän on pätevä ja on päätynyt hyväpalkkaisen ammattiin. Minun alani taas on paljon epävarmempi ja työ projektiluontoista ja virka-ajan tekeminen jää haaveeksi.
Em ymmärrä, että miksi minun pitäisi tehdä vielä isompi osa kotihommista, jos tulen kotiin kaksi tai kolme tuntia miehen jälkeen? Työt ja niiden vaativuus ei ole yhteismitallista. Vaikka oma työni on välillä rankkaa, on se silti sisältönsä vuoksi haastavaa ja palkitsevaa.