Parisuhteessa rajattoman puolison kanssa - onko toivoa muutoksesta?
Onko kellään ollut parisuhdeongelmaa, jossa tekijänä on toisen osapuolen rajattomuus? Siis kyvyttömyys erottaa omia ja muiden ihmisten tunteita, velvollisuuksia ja tarpeita. Olisi kiva kun kertoisitte, miten lopulta kävi. Auttoiko terapia ja keskustelu, toipuiko suhde? Omassa parisuhteessa asian käsittely alussa ja tuntuu välillä niin toivottomalta, että haluaisin kuulla jos on onnistumistarinoita. Jos ei ole, niin vertaistuki kelpaa.
Kommentit (1211)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjuun kommentoi ihmisiä, jotka eivät ole eläneet rajattoman ihmisen kanssa joko kotona tai työelämässä.
Nämä tietämättömät ihmiset sitten ehdottavat ratkaisuksi, että rajatonta ihmistä säälitään, ymmärretään ja ollaan kiitollisia tämän "avusta".
Etenkin kun ap:n tapauksessa rajaton ihminen on mies, tietämättömät ehdottelevat, että hän vain on tumpelo mies, joka haluaa auttaa vaimoaan omalla tavallaan.
Ei. Rajattomuus ei ole sitä, että toista vilpittömästi autetaan. Tai että osallistutaan, vaikka kaikki meneekin lopulta mönkään.
Ihan päinvastoin. Rajattomat ihmiset pyrkivät hallitsemaan ja kontrolloimaan toisia. He eivät suostu myöntämään, että toiset ovat heistä erillisiä ihmisiä. He suoraan sanottuna ter rorisoivat toisia ihmisiä ja ajavat nämä ennen pitkää hulluiksi. He tekevät tämän arjen pieninä tekoina.
Annan yhden esimerkin rajattomasta ihmisestä. Rajaton oli mökillä ja pyysi, että puoliso lähettäisi lapset sinne kaukoliikenteen bussilla. Sovittiin, että rajaton hakee lapset tietyltä seisakkeelta. Vielä bussiasemalta soitettiin rajattomalle, että hän varmasti menee sinne lapsia vastaan. Kuitenkin kun bussi noin tuntia myöhemmin tuli tuolle seisakkeelle, rajaton ei ollutkaan siellä. Bussin kuljettaja ja matkustajat selvittelivät asiaa lasten kanssa. Ilmeni että rajaton olikin n. 25 km päässä sijaitsevassa kaupungissa.
Jotkut bussin matkustajat alkoivat jupista, että miten puoliso onkin voinut käskea lasten jäädä seisakkeella pois, kun kaupunkiinhan heidän piti mennä. Huomaatteko, mitä tapahtui? Uhrit syyllistettiin. Tämä on tyypillistä. Rajattoman ihmisen hulluus on hulluksi tekevää. Sivullisetkaan eivät voi uskoa sitä todeksi vaan alkavat etsiä syitä uhrista.
Rajattomat eivät noudata yhteisiä suunnitelmia eivätkä lue tilanteita. Kaikki tapahtuu heidän oikkujensa mukaan. Anteeksi he eivät pyydä koskaan. Eivätkä muutu.
Tämä on tietenkin vain yksi esimerkki, mutta ei tämä mielestäni kerro rajattomuudesta vaan väärinymmärryksestä ja ehkä hajamielisyydestä. Rajattomuus on sitä, että päättää asioita toisten puolesta ja toimii oman mielensä mukaan, tuossahan mies oli selkeästi käsittänyt väärin, tai ehkä ei ollut kuunnellut, missä lasten oli määrä jäädä pois.
Tai sitten ei. Mieheni rajaton sukulainen halusi lapsen mökilleen. Se sopi meille, koska lapsi pitää hänestä. Teroitimme rajattomalle, että meillä on lomamatkalle lähtö päivänä x. Lapsen on oltava kotona päivää aiemmin. Kun aloimme kaksi päivää aiemmin kyselemään moneltako rajaton tuo lapsen seuraavana päivänä, kävi ilmi, että rajaton on poistunut maasta (onneksi vaan risteilylle) lapsen kanssa eikä lapsella ole mitään mahdollisuutta ehtiä kotiin ajoissa.
Vahinko? Väärinkäsitys? Voin kertoa, että otti päähän järjestellä reissua uudelleen.
Lisään vielä, että tietenkin rajaton pahoitti mielensä ja itki kaikille kuinka kiittämättömiä olemme. Hänhän vain halusi tarjota lapselle kuvan reissun. Lapselle, jonka oltiin kerrottu lähtevän reissuun heti mökkeilyn jälkeen.
Kuka ihme edes vie toisen lapsen maasta ilmoittamatta siitä etukäteen!? Jos olisin antanut vaikka edes koirani hoitoon jonkun mökille ja päättäisivätkin lähteä sen kanssa Lappiin, haluaisin kuulla siitä etu- enkä jälkikäteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väkisin auttaminen on AINA kiusantekoa. Huolimatta siitä mitä "auttaja" itse on asiasta mieltä. Fakta ei muutu valheeksi sillä että mt-ongelmainen sitä päässään pyörittää itselleen sopivaksi. /quote]
Kun mummosi tyrkyttää kahvipöydässä pullaa vaikka et halua, se on siis kiusantekoa. Olet vainoharhainen!
Jos mummo pakottaa sinut syömään sen niin kyllä. Tai tuo joka lauantai sinulle pullaa, vaikka olet sanonut, että olet keliakikko.
Puhuin tyrkyttämisestä, en pakottamisesta. Teit turhan viestin, joka ei vienyt tätä keskustelua eteen päin.
Tyrkyttämisen ja pakottamisen raja on hiuksenhieno. Jos et sitä tiedä, ehkä sinun ei pitäisi kommentoida, ja ehkä lähelläsi on ihmisiä jotka kokevat sinut rajattomaksi.
Pakottaa voi myös syyllistämällä, pilkkaamalla tai muuten manipuloimalla.
Minulla oli ystävä, joka tuli minulle lomallaan kylään muutamaksi päiväksi. Jouduin olemaan päivän töissä, joten hän oli kotona koiran kanssa kaksin. Kun tulin kotiin, hän oli leikannut koiran turkin lyhyeksi keittiösaksilla, "koska se oli liian pitkä ja hän ajatteli auttaa".
Eikä ole mikään trimmattava rotu, eikä tämä ole koiraihminen, jos joku tätäkin vänkää. Kukaan ei parturoi koiraani tai sen puoleen lastani ilman lupaani. Ystävyys käytännössä loppui siihen puoleltani.
Vierailija kirjoitti:
Siis onko tää rajaton joku oikea termi, koskaan kuullutkaan. Mun mielestä moni puhuu itsekkäistä, ajattelemattomista, hajamielisistä, ja ehkä narsistisista ihmisistä. Onko tää sitä rajattomuutta sitten?
Ei ole mikään oikea termi. Sossujen käytössä on tällainen keittiöpsykologian termi, joka on nyt sitten laajentunut vissiin muidenkin maallikkojen käyttöön. Ei ole psykologian termi, ei mikään oikea määritelmä ja kuten tästäkin ketjusta nähdään, ei siitä kiinni saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjuun kommentoi ihmisiä, jotka eivät ole eläneet rajattoman ihmisen kanssa joko kotona tai työelämässä.
Nämä tietämättömät ihmiset sitten ehdottavat ratkaisuksi, että rajatonta ihmistä säälitään, ymmärretään ja ollaan kiitollisia tämän "avusta".
Etenkin kun ap:n tapauksessa rajaton ihminen on mies, tietämättömät ehdottelevat, että hän vain on tumpelo mies, joka haluaa auttaa vaimoaan omalla tavallaan.
Ei. Rajattomuus ei ole sitä, että toista vilpittömästi autetaan. Tai että osallistutaan, vaikka kaikki meneekin lopulta mönkään.
Ihan päinvastoin. Rajattomat ihmiset pyrkivät hallitsemaan ja kontrolloimaan toisia. He eivät suostu myöntämään, että toiset ovat heistä erillisiä ihmisiä. He suoraan sanottuna ter rorisoivat toisia ihmisiä ja ajavat nämä ennen pitkää hulluiksi. He tekevät tämän arjen pieninä tekoina.
Annan yhden esimerkin rajattomasta ihmisestä. Rajaton oli mökillä ja pyysi, että puoliso lähettäisi lapset sinne kaukoliikenteen bussilla. Sovittiin, että rajaton hakee lapset tietyltä seisakkeelta. Vielä bussiasemalta soitettiin rajattomalle, että hän varmasti menee sinne lapsia vastaan. Kuitenkin kun bussi noin tuntia myöhemmin tuli tuolle seisakkeelle, rajaton ei ollutkaan siellä. Bussin kuljettaja ja matkustajat selvittelivät asiaa lasten kanssa. Ilmeni että rajaton olikin n. 25 km päässä sijaitsevassa kaupungissa.
Jotkut bussin matkustajat alkoivat jupista, että miten puoliso onkin voinut käskea lasten jäädä seisakkeella pois, kun kaupunkiinhan heidän piti mennä. Huomaatteko, mitä tapahtui? Uhrit syyllistettiin. Tämä on tyypillistä. Rajattoman ihmisen hulluus on hulluksi tekevää. Sivullisetkaan eivät voi uskoa sitä todeksi vaan alkavat etsiä syitä uhrista.
Rajattomat eivät noudata yhteisiä suunnitelmia eivätkä lue tilanteita. Kaikki tapahtuu heidän oikkujensa mukaan. Anteeksi he eivät pyydä koskaan. Eivätkä muutu.
Tämä on tietenkin vain yksi esimerkki, mutta ei tämä mielestäni kerro rajattomuudesta vaan väärinymmärryksestä ja ehkä hajamielisyydestä. Rajattomuus on sitä, että päättää asioita toisten puolesta ja toimii oman mielensä mukaan, tuossahan mies oli selkeästi käsittänyt väärin, tai ehkä ei ollut kuunnellut, missä lasten oli määrä jäädä pois.
Tai sitten ei. Mieheni rajaton sukulainen halusi lapsen mökilleen. Se sopi meille, koska lapsi pitää hänestä. Teroitimme rajattomalle, että meillä on lomamatkalle lähtö päivänä x. Lapsen on oltava kotona päivää aiemmin. Kun aloimme kaksi päivää aiemmin kyselemään moneltako rajaton tuo lapsen seuraavana päivänä, kävi ilmi, että rajaton on poistunut maasta (onneksi vaan risteilylle) lapsen kanssa eikä lapsella ole mitään mahdollisuutta ehtiä kotiin ajoissa.
Vahinko? Väärinkäsitys? Voin kertoa, että otti päähän järjestellä reissua uudelleen.
Lisään vielä, että tietenkin rajaton pahoitti mielensä ja itki kaikille kuinka kiittämättömiä olemme. Hänhän vain halusi tarjota lapselle kuvan reissun. Lapselle, jonka oltiin kerrottu lähtevän reissuun heti mökkeilyn jälkeen.
Kuka ihme edes vie toisen lapsen maasta ilmoittamatta siitä etukäteen!? Jos olisin antanut vaikka edes koirani hoitoon jonkun mökille ja päättäisivätkin lähteä sen kanssa Lappiin, haluaisin kuulla siitä etu- enkä jälkikäteen.
Sellainen rajaton ihminen, jolta sitä ei ole erikseen kielletty. Sanoin aiemmin ketjussa, että mielikuvitus ei riitä keksimään kaikkea josta pitäisi erikseen sanoa/kieltää. Nyttemmin on tämäkin erikseen kielletty, mutta eiköhän siitäkin joku porsaanreikä löydy.
Vierailija kirjoitti:
Ketjuun kommentoi ihmisiä, jotka eivät ole eläneet rajattoman ihmisen kanssa joko kotona tai työelämässä.
Nämä tietämättömät ihmiset sitten ehdottavat ratkaisuksi, että rajatonta ihmistä säälitään, ymmärretään ja ollaan kiitollisia tämän "avusta".
Etenkin kun ap:n tapauksessa rajaton ihminen on mies, tietämättömät ehdottelevat, että hän vain on tumpelo mies, joka haluaa auttaa vaimoaan omalla tavallaan.
Ei. Rajattomuus ei ole sitä, että toista vilpittömästi autetaan. Tai että osallistutaan, vaikka kaikki meneekin lopulta mönkään.
Ihan päinvastoin. Rajattomat ihmiset pyrkivät hallitsemaan ja kontrolloimaan toisia. He eivät suostu myöntämään, että toiset ovat heistä erillisiä ihmisiä. He suoraan sanottuna ter rorisoivat toisia ihmisiä ja ajavat nämä ennen pitkää hulluiksi. He tekevät tämän arjen pieninä tekoina.
Annan yhden esimerkin rajattomasta ihmisestä. Rajaton oli mökillä ja pyysi, että puoliso lähettäisi lapset sinne kaukoliikenteen bussilla. Sovittiin, että rajaton hakee lapset tietyltä seisakkeelta. Vielä bussiasemalta soitettiin rajattomalle, että hän varmasti menee sinne lapsia vastaan. Kuitenkin kun bussi noin tuntia myöhemmin tuli tuolle seisakkeelle, rajaton ei ollutkaan siellä. Bussin kuljettaja ja matkustajat selvittelivät asiaa lasten kanssa. Ilmeni että rajaton olikin n. 25 km päässä sijaitsevassa kaupungissa.
Jotkut bussin matkustajat alkoivat jupista, että miten puoliso onkin voinut käskea lasten jäädä seisakkeella pois, kun kaupunkiinhan heidän piti mennä. Huomaatteko, mitä tapahtui? Uhrit syyllistettiin. Tämä on tyypillistä. Rajattoman ihmisen hulluus on hulluksi tekevää. Sivullisetkaan eivät voi uskoa sitä todeksi vaan alkavat etsiä syitä uhrista.
Rajattomat eivät noudata yhteisiä suunnitelmia eivätkä lue tilanteita. Kaikki tapahtuu heidän oikkujensa mukaan. Anteeksi he eivät pyydä koskaan. Eivätkä muutu.
Anteeksi tollouteni, mutta miten rajattomuus siis tässä mielestäsi ilmeni? Se että henkilö käsiki tahallaan tuoda lapset väärään paikkaan on joko tyhmyyttä, ajattelemattomuutta (ei oikeasti tiennyt tai sekosi mistä ne pitikään hakea) tai kiusan tekoa lapsia ja toista vanhempaa kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väkisin auttaminen on AINA kiusantekoa. Huolimatta siitä mitä "auttaja" itse on asiasta mieltä. Fakta ei muutu valheeksi sillä että mt-ongelmainen sitä päässään pyörittää itselleen sopivaksi. /quote]
Kun mummosi tyrkyttää kahvipöydässä pullaa vaikka et halua, se on siis kiusantekoa. Olet vainoharhainen!
Miten mielestäsi pullan tyrkyttäminen on auttamista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko tää rajaton joku oikea termi, koskaan kuullutkaan. Mun mielestä moni puhuu itsekkäistä, ajattelemattomista, hajamielisistä, ja ehkä narsistisista ihmisistä. Onko tää sitä rajattomuutta sitten?
Ei ole mikään oikea termi. Sossujen käytössä on tällainen keittiöpsykologian termi, joka on nyt sitten laajentunut vissiin muidenkin maallikkojen käyttöön. Ei ole psykologian termi, ei mikään oikea määritelmä ja kuten tästäkin ketjusta nähdään, ei siitä kiinni saa.
Ymmärtäisin sanan niin, että sillä kuvataan sellaista sosiaalista sokeutta, ettei hahmota joko toisen rajoja tai omiaan tai kumpiakaan. Eli ihmisellä on käsitys siitä, mikä on sosiaalisesti sopivaa ja mikä ei, missä menee toisen yksityisyyden, fyysisen ja henkisen koskemattomuuden ja itsemääräämisoikeuden raja.
Rajat voivat olla monella tavalla hämärtyneet. Mustasukkainen nuuskija rikkoo toisen rajoja. Väkivaltainen rikkoo toisen rajoja. Yliystävällinen auttaja rikkoo toisen rajoja. Lapseen takertunut äiti tai ylitiukkaa kuria pitävä rikkoo lapsen rajoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko tää rajaton joku oikea termi, koskaan kuullutkaan. Mun mielestä moni puhuu itsekkäistä, ajattelemattomista, hajamielisistä, ja ehkä narsistisista ihmisistä. Onko tää sitä rajattomuutta sitten?
Ei ole mikään oikea termi. Sossujen käytössä on tällainen keittiöpsykologian termi, joka on nyt sitten laajentunut vissiin muidenkin maallikkojen käyttöön. Ei ole psykologian termi, ei mikään oikea määritelmä ja kuten tästäkin ketjusta nähdään, ei siitä kiinni saa.
Ketjuhan avaa aivan loistavasti erilaisin esimerkein rajatonta käytöstä. Rajoista ja niiden tärkeydestä puhutaan psykologiassa kun puhutaan terveistä, toista kunnioittaviata ihmissuhteista. Mutta jos on itse rajoista piittaamaton, toki keskustelu voi närästää.
Vierailija kirjoitti:
Elät kyllä mielenkiintoisessa maailmassa, jos siinä ei ole olemassa yhtään häiriintynyttä, toista kuuntelematonta ja yhteistyökyvytöntä ihmistä.
En ole missään sellaista väittänyt. Mistä sinä olet sellaista lukenut?
Totta kai olen kohdannut tuollaisia ihmisiä elämässäni, paljonkin. Mutta en minä heidän kanssaan ole tekemisissä, ellei ole pakko.
Enkä aseta itseäni sellaiseen tilanteeseen, että olen riippuvainen ihmisestä, johon ei voi luottaa yhtään.
Jos raiteille menee makaamaan, niin kyllä se juna ajaa yli. Järjen käyttö lienee sallittua ihmissuhteissakin.
🇺🇦🇮🇱
Hassu tää ketju. Tässä on lukuisia esimerkkejä, jotka sitten käännetään yksittäisinä esimerkkeinä parhain päin sitä ”rajatonta” ihmistä kohtaan. Kun ei ole kyse yksittäisestä tapahtumasta, vaan asioista joita tapahtuu uudestaan ja uudestaan joka päivä. Toivotan vain tsemppiä ja voimia jokaiselle kumppanille, ei ehkä kannata hakea tukea tästä ketjusta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko tää rajaton joku oikea termi, koskaan kuullutkaan. Mun mielestä moni puhuu itsekkäistä, ajattelemattomista, hajamielisistä, ja ehkä narsistisista ihmisistä. Onko tää sitä rajattomuutta sitten?
Ei ole mikään oikea termi. Sossujen käytössä on tällainen keittiöpsykologian termi, joka on nyt sitten laajentunut vissiin muidenkin maallikkojen käyttöön. Ei ole psykologian termi, ei mikään oikea määritelmä ja kuten tästäkin ketjusta nähdään, ei siitä kiinni saa.
Ymmärtäisin sanan niin, että sillä kuvataan sellaista sosiaalista sokeutta, ettei hahmota joko toisen rajoja tai omiaan tai kumpiakaan. Eli ihmisellä on käsitys siitä, mikä on sosiaalisesti sopivaa ja mikä ei, missä menee toisen yksityisyyden, fyysisen ja henkisen koskemattomuuden ja itsemääräämisoikeuden raja.
Rajat voivat olla monella tavalla hämärtyneet. Mustasukkainen nuuskija rikkoo toisen rajoja. Väkivaltainen rikkoo toisen rajoja. Yliystävällinen auttaja rikkoo toisen rajoja. Lapseen takertunut äiti tai ylitiukkaa kuria pitävä rikkoo lapsen rajoja.
Ja rajaton ihminen on myös se, joka ei osaa vetää omia rajojaan joiden yli ei ole muilla asiaa.
Eihän olekaan joku mustavalkoinen jako että on olemassa selkeän jämäkät ja sitten täysin rajattomat, holtittomat, röyhkeät ihmiset.
Jokainen joutuu elämässään tilanteisiin, missä joutuu miettimään toisen itsemääräämisoikeutta. Voisin esim haluta toisen olevan tai näyttävän toisenlaiselta, antaa vinkkejä siihen ja tähän asiaan, mutta neuvojen tuputtamisesta harva pitää.
Aina voi kuitenkin sanoa: autan, jos haluat minun auttavan. Ja lopulta päätät itse miten haluat tehdä ja elää.
Vierailija kirjoitti:
Jossain viestissä sanottiin, että puolisolla on omassa päässään luotu kuva toisesta eikä mikään puhe pysty muuttamaan sitä kyvaa. Olen ollut samassa tilanteessa ja se oli tosi ahdistavaa. Hän ei ollut hyväntahtoinen eikä auttavainen, joten hänen kanssaan asia ilmeni niin, että hän jankutti minua tunnustamaan ajatuksia, asenteita, tunteita ja tekoja, joita ei ole olemassa sekä tonki tavaroitani.
Jotain vikaa pitää olla ihmisessä, joka ei halua aidosti tutustua toiseen vaan tekee puolisosta nuken tai statistin. Tämä eksäni on tällä hetkellä yhdessä köyhästä maasta tulevan naisen kanssa.
Onkohan meillä ollut sama mies?
Se on aika kamalaa löytää itsensä tilanteessa jossa miettii päänsä puhki, kuinka todistaa ettei ajattele, tunne, tai ole tehnyt jotain mitä hullu kuvittelee ja uskoo sinun tehneen.
Kyllä sitä on ollut lapanen kun on miettinyt vakavissaan, että todistus taakka olisi muka itsellä.
Kiitos tästä ketjusta. Minun äitini on juuri tuollainen rajaton, joka "auttaa hyvää hyvyyttään" kuuntelmatta minua ollenkaan. On esimerkiksi järjestänyt ohjelman lapseni nimiäisjuhliin kysymättä, vaihtanut kotiini verhot etukäteen ilmoittamatta (melkein laittoi tapetitkin) ja kun kerran pyysin lastenhoitoapua, sain sen sijaan jonkun jättikokoisen kynttilän.
Minun on, ehkä äitini takia, vaikea suhtautua siihen, jos joku tahtoo lahjoittaa jotain tai tehdä palveluksen. Helposti ajattelen, että toivottavasti en pety apuun ja aiheuta antajalle pahaa mieltä. En oikein osaa pyytää mitään itselleni. Äitini lahjoja aina seurasi hirveä syyllistäminen siitä, miten minä olen ilkeä ja itsekäs enkä arvosta "hyvää hyvyttään" toimivaa äitiäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väkisin auttaminen on AINA kiusantekoa. Huolimatta siitä mitä "auttaja" itse on asiasta mieltä. Fakta ei muutu valheeksi sillä että mt-ongelmainen sitä päässään pyörittää itselleen sopivaksi. /quote]
Kun mummosi tyrkyttää kahvipöydässä pullaa vaikka et halua, se on siis kiusantekoa. Olet vainoharhainen!
Jos mummo pakottaa sinut syömään sen niin kyllä. Tai tuo joka lauantai sinulle pullaa, vaikka olet sanonut, että olet keliakikko.
Puhuin tyrkyttämisestä, en pakottamisesta. Teit turhan viestin, joka ei vienyt tätä keskustelua eteen päin.
Tyrkyttämisen ja pakottamisen raja on hiuksenhieno. Jos et sitä tiedä, ehkä sinun ei pitäisi kommentoida, ja ehkä lähelläsi on ihmisiä jotka kokevat sinut rajattomaksi.
No ei todellakaan ole. Seksin tyrkyttämisestä ei tule syytettä mutta seksiin pakottamisesta tulee. :D
Pakottaa voi myös syyllistämällä, pilkkaamalla tai muuten manipuloimalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väkisin auttaminen on AINA kiusantekoa. Huolimatta siitä mitä "auttaja" itse on asiasta mieltä. Fakta ei muutu valheeksi sillä että mt-ongelmainen sitä päässään pyörittää itselleen sopivaksi. /quote]
Oletat siis että kaikki "väkisin auttajat" ovat mielenterveysongelmaisia. En usko, että näin on. On paljon esim. aikuisten lasten "höösääviä" äitejä, jotka yrittää auttaa hyväntahtoisuuttaan, vaikka heillä ei ole varsinaista mielenterveysongelmaa. Yritä vähän lieventää jyrkkiä asenteitasi ja nähdä mustan ja valkoisen lisäksin harmaakin, niin elämäsi ei ole niin vaikeaa. :)
Vierailija kirjoitti:
Hassu tää ketju. Tässä on lukuisia esimerkkejä, jotka sitten käännetään yksittäisinä esimerkkeinä parhain päin sitä ”rajatonta” ihmistä kohtaan. Kun ei ole kyse yksittäisestä tapahtumasta, vaan asioista joita tapahtuu uudestaan ja uudestaan joka päivä. Toivotan vain tsemppiä ja voimia jokaiselle kumppanille, ei ehkä kannata hakea tukea tästä ketjusta...
Kyllä. Tosin silloin mitään vahinkoa ei tapahdu, jos toinen käyttäytyy asiallisesti. Vrt. kahdella ihmisellä on ase ja toinen ei käytä sitä koskaan ja toinen ammuskelee pitkin poikin.
Vierailija kirjoitti:
Koska oletettavasti pihaan mahtuu myös ne miehen tuomat kukkasipulit, niin miksi se oli niin paha juttu kun mies niitä ilman lupaasi toi? Olisit kiittänyt ja sanonut, että kyllä näille paikka löytyy.
Voithan mennä itse sitten omassa rauhassa katselemaan ja ostaa mitä itse tykkäät.
Jos eivät olleet edes kalliita ja rahasta asia ei ole kiinni.Olin itse tuollainen, että oman mielen mukaiset poikkeamat miehen toiminnassa nostivat joskus vahvojakin tunteita pintaan, vaikka jälkeenpäin ajatellen olivat kuitenkin pikkujuttu ja olisin voinut ohittaa. Riitelimme turhaan pikkuasioista.
Kun meitä oli kuitenkin suhteessa kaksi ihmistä niin tietenkin on myös kaksi näkökulmaa.
Kaksi ei voi toimia kuin yksi, kuin yhdestä puusta aina.
Parisuhteessa pitää olla kyky joskus myös sulkea silmänsä.
Jos asiasta ei aiheudu suurta haittaa, muuta kuin oma mieli sanoo niin, että kuinka tuo nyt taas noin teki.Olen nyt jälkeenpäin ajatellut, että kannattaa valita sotansa.
Myös, että haluaako olla onnellinen vai oikeassa.
Harmittaa, koska parisuhde muuten oli hyvä, mies vain toimi ja ajatteli joissain asioissa eri tavalla kuin minä.
Mutta miksi ne minun ajatukseni ja toimeni olisivat olleet ne ainoat oikeat.
Omituista että tämä hyvin ajateltu ja syvällinenkin näkemys sai kahdeksan alapeukkua. Taitaa olla nuoria naisia linjoilla jotka eivät ymmärrä vielä parisuhteen dynamiikkoja kun ei ole elämänkokemusta eikä ajallista perspektiiviä.
Lisään vielä, että tietenkin rajaton pahoitti mielensä ja itki kaikille kuinka kiittämättömiä olemme. Hänhän vain halusi tarjota lapselle kuvan reissun. Lapselle, jonka oltiin kerrottu lähtevän reissuun heti mökkeilyn jälkeen.