Lue keskustelun säännöt.
Mies haluaa että muutamme Ouluun. Minä en. Neuvoja?
12.02.2021 |
Mies on syntyjään kotoisin Oulusta, mutta muuttanut sieltä pois alakouluikäisenä eikä siellä asu hänen sukulaisiaankaan edes. Mutta miehellä on jotenkin vahva päähänpinttymä siitä, että se on (hänelle) paras paikka asua. Asumme nyt Helsingissä ja itse olen täältä kotoisin ja meillä molemmilla on työt täällä. Mies saisi siirron Ouluun ja haluaa ehdottomasti, että muutamme. Asia on edennyt ihan riidaksi asti, koska minä en halua muuttaa. Miehen mielestä Helsinki on kamala paikka ja Oulussa olisi kaikki hyvin, myös molemmille lapsillemme. Lapset on sen verran pieniä, että eivät vielä ole koulussa, isompi menee ekalle syksyllä ja siksi mies painostaa, että nyt o se hetki kun kannattaa muuttaa.
Mitä ihmettä teen? Täällä Helsingissä asuu lähisukulaiseni, ystäväni, täällä on työni, harrastukseni jne. Oulussa olen käynyt kerran enkä oikein edes pitänyt paikasta, tosin myönnän että en tiedä siitä paljoa. Neuvokaa joku mitä tekisitte vastaavassa tilanteessa.
Kommentit (381)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuliko tuo miehen päähänpinttymä muutosta oikeasti täysin tyhjästä? Siinä tapauksessa outoa, jos siellä ei kerran asu yhtään miehen sukuakaan. Omalla kohdalla sanoisin miehelleni että moikka ja hyvää loppuelämää siellä Oulussa, jos tämä alkaisi jankata täysin tyhjästä muuttoa toiselle puolelle Suomea ihan riitelyyn asti.
Ei kai tyhjästä. On hän aina puhunut siitä miten tykkää Oulusta ja että miten siellä tulee olo kuin olisi kotona jne. Mutta ei hän ole ennen puhunut suoraan että haluaisi muuttaa sinne. Kuulemma on silti kokoajan ajatellut niin. Ap
En ole se jolle vastasit. Niin, mies tuntee siellä olevansa kotona. Mutta sinä et ja kukaan muukaan ei todellakaan. Miehen ehkä pitää asua siellä turvassa lapsuuden maisemissa ja sinun Helsingissä kotoisasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuka nyt Ouluun muuttaisi ja kylmään, kauhea ajatus. Helsinki voi olla myös ikävä paikka joillekin. Pysy Helsingissä ja mies muuttaa Ouluun, eli ero. Tai sitten mies ottaa asunnon lähempää, mutta eri paikasta kuin Helsinki.
Ettekö te oikeasti ajattele mitään muuta kuin itseänne? Tuosta erostahan ne lapset kaikista eniten kärsisivät! Siihen verrattuna joku muutto on ihan pikkujuttu. Ja jos on niitä mukuloita hankkinut, niin niitten tosiaan pitäisi olla myös ensisijalla elämässä ja päätösten teossa, eikä vain minäminäminäminä.
Ei tänne ouluun. Oulussa maan huonoimmat sosiaalipalvelut. Itse lähden oulusta heti kun pystyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuuko teidän molempien vanhemmat Helsingissä? Vai vain sinun sukulaiset ja ystävät? Ovatko he tähän mennessä ottaneet osaa teidän lasten hoitoon ja elämään ylipäätään? Kuinka usein näette ystäviänne? Kaupunkia toiseen kaupunkiin vaihtamalla ei vaihdu kuin maantieteellinen sijainti. Oulussa on ihan samat ongelmat kuin Helsingissäkin, joten sen takia ei sinne kannata muuttaa. Ehkä miehelläsi on nyt kaipuu takaisin nuoruuden iloisiin aikoihin, jolloin kaverit olivat kivoja ja kaikki hyvin. Aika kultaa ne muistot ja aiheuttaa monissa ihmisissä hyvinkin voimakkaita tunteita juuri sitä synnyinkaupunki kohtaan, erityisesti, jos siellä on viettänyt nuoruutensa parhaat vuodet. Sanoisin, että anna miehesi muuttaa yksin Ouluun ja jää sinä lasten kanssa Helsinkiin. Sitten reissaatte muutaman viikon välein vuoronperään toisianne tapaamaan. Vuoden sisällä kaikille on varmasti selvää, missä oikeasti haluatte olla. Ja yhdessä vai erikseen.
Vain minun sukulaiset asuu täällä Helsingissä. Miehen ihan muualla Suomessa, ei lähellä Oulua kuitenkaan. Minun lähisuku ja ystävät on minulle hyvin tärkeitä ja läheistä ja ennen koronaa tapasin heitä hyvin usein, korona-aikana vähän vähemmän koska kaikki yritämme välttää kontakteja ja joukossa on riskiryhmäläisiä. Miehellä ei ole oikein läheisiä ystäviä, hän on vähän yksinäinen, mutta toisaalta ei ole koskaan valittanut asiasta vaan sanoo että on vain sellainen ihminen että ei niin kaipaa kavereita.
Ap
Tämä vain tukee sitä ajatusta, että kokeilkaa asiaa. Kun hänellä on työ, hän voi asua vuoden vuokralla. Ehkä hän saa myös työpaikaltaan lupauksen palata Helsinkiin, jos hän haluaakin palata vuoden päästä pääkaupunkiseudulle. Joka tapauksessa turha tästä on tapella. Anna hänen mennä. Sinä pärjäät Hesassa yhden vuoden. Ja junalla pääsee edestakaisin.
Ainakin saisitte isomman asunnon. Muutin Helsingistä opiskelemaan Ouluun ja tänne jäin. Ei ole ollut ikävä takaisin Helsinkiin. Asun perheeni kanssa isossa omakotitalossa samalla kun esim. lukioaikaiset ystäväni kasvattavat Helsingissä lapsiaan ahtaasti kahden makuuhuoneen pikkuruisissa asunnoissa. Jopa 3 tai 4 lasta samassa makuuhuoneessa tai sitten vanhemmat joutuvat nukkumaan olkkarissa. Vähän sääliksi käy kun luulevat edelleenkin ettei muualla Suomessa ole mitään elämää eivätkä oikeasti ymmärrä että täällä muualla sitä vasta eletäänkin leveästi ja väljästi ja silti jää rahaa vaikka mihin muuhun. Ei mene kaikki rahat pikku kopperon lainanlyhennyksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oululaiset on ikävää porukkaa, viimenen paikka mihin muuttaisin.
Vierailija kirjoitti:
Tukiverkot on kyllä lapsiperheellä todella tärkeitä ja jo pelkästään se saattaisi itsellä kääntää vaakakupin muuttoa vastaan. Voisit kuitenkin ehkä miettiä olisiko muutossa mitään hyviä puolia ennen kuin tyrmäät toisen mielipiteen täysin. Luulisin esimerkiksi että Oulusta saisi ison omakotitalon samalla hinnalla kuin Helsingistä pienen asunnon, olisiko kasvuympäristö lapsille turvallisempi, olisiko sinulle tarjolla töitä jne. Ota edes ensin selvää näistä asioista. Miehelle jää varmasti kovin epäreilu fiilis jos vaan mututuntumalla perustelet ettet saisi Oulusta töitä. Kyseessä on nyt kuitenkin Helsingin, Vantaan, Espoon ja Tampereen jälkeen Suomen viidenneksi suurin kaupunki eli työpaikkoja siellä kyllä on laajasti eri aloilta. Jos oikean selvitystyön jälkeen olet vielä varma siitä, että haluat jäädä Helsinkiin niin ainakin voit sanoa oikeasti harkinneesi asiaa.
Et tiedä mistä puhut! Oulussa on todella suuri työttömyysprosentti, ei sieltä niin vain löydy töitä.
Eikä suuri omakotitalo ole kaikkien haave. Ja Oulussa omakotitaloalueilla asuu lestoja, jotka pelottelevat vääräuskoisen valtaväestön lapsia helvetintulella yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies siis fiilistelee ilman mitään järkevää, konkreettista syytä, "lapsuutensa maisemiin"? Minä en missään tapauksessa suostuisi. Jos muutat vastentahtoisesti etkä saa työtä, voi edessä olla ero joka tapauksessa, koska olet katkera ja vihainen. Onko todennäköinen skenaario?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käykää kokeilemassa. Kyllähän sieltä poiskin pääsee, jos tarve tulee.
Saatko sinä töitä koska tahansa, mistäpäin Suomea tahansa? Vaihdat lasten koulut ja harrastukset huvin vuoksi jos siltä tuntuu?
Melko varmasti kyllä saisin.
Ja ap:han sanoi, ettei lapset ole vielä koulussa, joten nyt olisi oikeastikin hyvä hetki muuttaa. Harrastuksiakin löytyy varmasti myös Oulusta.
Olen itse muuttanut, vanhempieni mukana tietysti, alaluokilla ollessani, ja ihan hyvin selvisin siitä koetuksesta. Ei ihminen muutosta rikki mene. Tai jos menee, niin sitten olisi varmasti mennyt jostain muusta, jos ei olisi muuttoa tapahtunut.Ja ap, voisit miettiä, miten toivoisit miehen suhtautuvan asiaan, jos teillä olisi osat toisin päin. Selvästikin jokin ratkaisu pitäisi tilanteeseen löytää, mikä se voisi olla? Oletko ehdottanut miehelle jotain kompromissiratkaisua?
Nyt on helmikuu,. Lapsi on menossa kouluun syksyllä. Eli suosittelet muuttoa Ouluun ja mahdollisesti takaisin puolessa vuodessa? Jos menee yli, niin lapsi vaihtaa koulua.
Rikkimeneminen nyt taas on yhtä lässytystä. Ei se mieskään rikki mene, vaikkei Ouluun muutettaisi mutta kummasti tästä ei voi tinkiä.
Hyvä, että sulla töitä riittää, mutta voin sanoa, että monella ura on mennyt pieleen, kun on irtisanouduttu väärällä hetkellä ilman, että uusi työ on tiedossa. Usein just naisia, jotka muuttaa miehen uran takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käykää kokeilemassa. Kyllähän sieltä poiskin pääsee, jos tarve tulee.
Saatko sinä töitä koska tahansa, mistäpäin Suomea tahansa? Vaihdat lasten koulut ja harrastukset huvin vuoksi jos siltä tuntuu?
Melko varmasti kyllä saisin.
Ja ap:han sanoi, ettei lapset ole vielä koulussa, joten nyt olisi oikeastikin hyvä hetki muuttaa. Harrastuksiakin löytyy varmasti myös Oulusta.
Olen itse muuttanut, vanhempieni mukana tietysti, alaluokilla ollessani, ja ihan hyvin selvisin siitä koetuksesta. Ei ihminen muutosta rikki mene. Tai jos menee, niin sitten olisi varmasti mennyt jostain muusta, jos ei olisi muuttoa tapahtunut.Ja ap, voisit miettiä, miten toivoisit miehen suhtautuvan asiaan, jos teillä olisi osat toisin päin. Selvästikin jokin ratkaisu pitäisi tilanteeseen löytää, mikä se voisi olla? Oletko ehdottanut miehelle jotain kompromissiratkaisua?
Olen ehdottanut, että hän muuttaisi sinne kokeeksi vuoden ajaksi yksin ja tapaisimme viikonloppuisin. Hän ei suostu sellaiseen. Ap
Typerin idea jonka olen ikinä kuullut. Mitä sitten vuoden jälkeen? Mies haluaa edelleen asua Oulussa ja sinä Helsingissä eli asia ei ole edennyt mihinkään. Jos päädytte asumaan eri kaupungeissa niin sama erota suoraan, ero on kuitenkin edessä.
Varmaan joku kolmenkympin-/neljänkympinkriisi , että nyt justiinsa sinne kotikonnuille on päästävä.
Tod.näk. teitä odottaisi vain stressaava h*lvetti kaukana sivistyksestä, vulgaarien paikallisten seassa. Lue sarkasmilla ja poimi totuudensiemen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuliko tuo miehen päähänpinttymä muutosta oikeasti täysin tyhjästä? Siinä tapauksessa outoa, jos siellä ei kerran asu yhtään miehen sukuakaan. Omalla kohdalla sanoisin miehelleni että moikka ja hyvää loppuelämää siellä Oulussa, jos tämä alkaisi jankata täysin tyhjästä muuttoa toiselle puolelle Suomea ihan riitelyyn asti.
Siinä taas yksi itsekäs mamma. Erohan se olisikin pienille lapsille parasta... Ei todellakaan.
Vai että ihan itsekäs :D en edes kehtaisi alkaa vaatimaan mieheltäni että nyt myydäänkin tää meidän kämppä ja muutetaan minun lapsuudenmaisemiini satojen kilometrien päähän, saati sitten nostaamaan riitaa siitä. Mieshän pitäisi minua seonneena jos tekisin noin. -tuo aikaisempi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka nyt Ouluun muuttaisi ja kylmään, kauhea ajatus. Helsinki voi olla myös ikävä paikka joillekin. Pysy Helsingissä ja mies muuttaa Ouluun, eli ero. Tai sitten mies ottaa asunnon lähempää, mutta eri paikasta kuin Helsinki.
Ettekö te oikeasti ajattele mitään muuta kuin itseänne? Tuosta erostahan ne lapset kaikista eniten kärsisivät! Siihen verrattuna joku muutto on ihan pikkujuttu. Ja jos on niitä mukuloita hankkinut, niin niitten tosiaan pitäisi olla myös ensisijalla elämässä ja päätösten teossa, eikä vain minäminäminäminä.
Vastaajilla EI OLE vastuuta siitä mitä päätöksiä aloittaja ja mies tekevät, mies selvästi haluaa Ouluun, joka on hullua kun miettii muuta perhettä - kuka haluaa seurustella oulupakkomielteen omaavan kanssa. Lisäksi ei saa ottaa tosissaan mitä täällä kirjoitetaan. Mietitkö itse lasten kauheaa kohtaloa Ouluun joutuessa, kylmään pakkaseen ja tuntemattomaan ympäristöön. Kysy mieheltä sitä minäminä asiaa, älä muilta. Lapsille muutto ei ole pikkujuttu toiselle puolelle suomea, lähempääkin löytyy koti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka nyt Ouluun muuttaisi ja kylmään, kauhea ajatus. Helsinki voi olla myös ikävä paikka joillekin. Pysy Helsingissä ja mies muuttaa Ouluun, eli ero. Tai sitten mies ottaa asunnon lähempää, mutta eri paikasta kuin Helsinki.
Ettekö te oikeasti ajattele mitään muuta kuin itseänne? Tuosta erostahan ne lapset kaikista eniten kärsisivät! Siihen verrattuna joku muutto on ihan pikkujuttu. Ja jos on niitä mukuloita hankkinut, niin niitten tosiaan pitäisi olla myös ensisijalla elämässä ja päätösten teossa, eikä vain minäminäminäminä.
Niin, nainenhan se taas on itsekäs kun ei halua muuttaa miehen fiilistelyoikkujen takia 600 km:n päähän ja irrottaa lapsia lähisuvustaan!! Niinkö?!?
Vierailija kirjoitti:
250 päivää kestävä lumikausi on jo ehdoton syy olla muuttamatta minnekään noin pohjoiseen.
Jos pitäisi valita joko Helsingin loska, sade ja pimeys tai sitten Oulun valoisampi lumikausi, niin ei kyllä tarvitsisi miettiä hetkeäkään. Ehdottomasti lumi!
Vierailija kirjoitti:
Ei tänne ouluun. Oulussa maan huonoimmat sosiaalipalvelut. Itse lähden oulusta heti kun pystyn.
Lähde? Lapista ainakin on muuttanut Ouluun porukkaa suurempien sossutukien perässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tukiverkot on kyllä lapsiperheellä todella tärkeitä ja jo pelkästään se saattaisi itsellä kääntää vaakakupin muuttoa vastaan. Voisit kuitenkin ehkä miettiä olisiko muutossa mitään hyviä puolia ennen kuin tyrmäät toisen mielipiteen täysin. Luulisin esimerkiksi että Oulusta saisi ison omakotitalon samalla hinnalla kuin Helsingistä pienen asunnon, olisiko kasvuympäristö lapsille turvallisempi, olisiko sinulle tarjolla töitä jne. Ota edes ensin selvää näistä asioista. Miehelle jää varmasti kovin epäreilu fiilis jos vaan mututuntumalla perustelet ettet saisi Oulusta töitä. Kyseessä on nyt kuitenkin Helsingin, Vantaan, Espoon ja Tampereen jälkeen Suomen viidenneksi suurin kaupunki eli työpaikkoja siellä kyllä on laajasti eri aloilta. Jos oikean selvitystyön jälkeen olet vielä varma siitä, että haluat jäädä Helsinkiin niin ainakin voit sanoa oikeasti harkinneesi asiaa.
Et tiedä mistä puhut! Oulussa on todella suuri työttömyysprosentti, ei sieltä niin vain löydy töitä.
Eikä suuri omakotitalo ole kaikkien haave. Ja Oulussa omakotitaloalueilla asuu lestoja, jotka pelottelevat vääräuskoisen valtaväestön lapsia helvetintulella yms.
Tällä kommentilla vaan todistit ettet tiedä mitään Oulusta. Ihanko oikeasti joku vielä luulee, että lestadiolaisperheiden lapset pelottelee muita? Ihan sulassa sovussa leikkivät keskenään kaikki naapuruston lapset. Myös lestadiolaislapsilla on kännykät ja katsovat sieltä samat tv-sarjat, elokuvat yms. Useamassa lestadiolaisperheessä on nykyisin jo se telkkarikin.
Mun mielestä on törkeää pudottaa tollanen pommi toisen niskaan. Kunnon minäminä meininkiä. Jos sinä ap et halua muuttaa minnekään niin sanot sen ääneen. Ja pidät myös mielesi. Jos haluaa perusteluja niin niitä on vakituinen työ, lapsilla tarhat/koulut, tukiverkot etelässä, molempien kaverit ja muut sukulaiset, lasten ystävät. Se, että mies nyt keksii haluta muuttaa jonnekin muualle ei vaan ole mikään peruste koko perheen muuttaa.
Ehdota, että mies muuttaa yksikseen. Kattelee vaikka puolen vuoden ajan miltä elämä siellä tuntuu. Jos viihtyy niin jää sinne pysyvästi. Sinä ja lapset asutte edelleen etelässä. Jos erossa asuminen johtaa eroon, niin se johtaa eroon. Todennäköisesti siellä on taustqalla joku ikäkriisi tai tympiintyminen omiin työkuvioihin tms. mitä mies ei saa sanottua ulos. Ero (vaikka väliaikainen) voi selkiyttää ajatuksia. Teet vaan erittäin selväksi, että sinä ja lapset ette ole muuttamassa minnekään. Jos hän itsekkäästi haluaa rikoa perheenne niin ethän sinä sille mitään mahda. Todennäköisesti mies miettii eroa harva se päivä muutenkin. Voi kuulostaa kaukaa haetulta mutta näitä on nähty. Oulu muuten on erittäin turvaton kaupunki nykyään. Eli jos teillä on tyttölapsia niin todellakaan en veisi sinne....
Muistat että kukaan tai mikään ei sua pakota muuttamaan. Jos äijä alkaa uhkailla että vie lapset mukanaan niin ei vie. Yksikään oikeus ei tuossa tilanteessa anna lapsia sille vanhemmalle, joka haluaa poistaa lapset tutusta ympäristöstä ja tukiverkkojen ulottumattomiin.
Menkää kokeilemaan. Katsokaa vuodi tai kaksi?
Jätä se sika