Miksi jotkut ei väistä kävellessä? Kävelevät vaikka päin, mutta eivät väistä.
Kevyen liikenteen jalankulkijoille tarkoitettu "puolikas" täyttyy koko leveydeltä, jos kolmihenkinen perhe kävelee vierekkäin. Niin usein olen nähnyt, että he eivät väistä, tulevat koko rintamalla väistämättä. Muutenkin on paljon ihmisiä, jotka kävelevät päin, eivätkä väistä? Miksi minä olen aina se, joka joutuu väistämään?
Testasin ja päätin olla väistämättä ketään. Kilometrin matkalla 4 ihmistä käveli minua päin. Itse en katsonut ihmisiä, kävelin suoraan ja nämä 4 kävelivät päin, jolloin keikat osui 1/3 vastakkain ohitustilanteessa.
Jos minä en väistä, miksei toinenkaan väistä? Miksi minun pitää olla aina se, joka väistää?
Miten kadulla kulkemisestakin on tullut ihmisten välistä valtataistelua?
Kommentit (1352)
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut et lastenvaunujen kanssa kulkevat naiset ei väistä. Mies sanoi ihan samaa.
Lastenvaunujen kanssa on usein hankala väistää.
Oletatteko, kirjoittaja ja mies, että kaikki muut väistävät teitä?
On ihan yksinkertainen toimintatapa;
Kun kävellään jalkakäytävällä, ostoskeskuksen käytävällä tai hautausmaalla jne, niin kävelijät liikkuvat kulkusuuntaansa nähden käytävän tai tien oikeassa reunassa. Ja kun vastaantulija toimii samalla tavalla eli kävelee kulkusuuntansa mukaan käytävän tai jalkakäytävän oikeassa reunassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tämähän oli jonkun feministitoimittajan voimafantasia, ja käveli täysiä päin miehiä "tutkimusmielessä".
tästäkin on siis kiittäminen feministejä.
No ketä on kiittäminen siitä, että ne miehet kävelevät täysillä päin? Äitejä? Jotenkin tästä on saatava naisten vika.
Niin tietty. Niiden äidit ei oo opettaneet niille että väistäkää
Kävelen itse aina oikeaa puolta. Helsingissä aina tuli kaduilla vastaan ihmisiä ja itse sai väistellä. :/ Vihaan myös näitä kaveriryhmiä kun tullaan kapealla kadulla rinnatusten vastaan. Joskus mennyt ihan vaan väistämättä, koska vieressä pyörätiet ja siitä kulki koko ajan pyöräilijöitä, niin on sitten laukut kopsahtanut. Nyt asun hiljaisemmalla alueella Vantaalla ja täällä osataan paljon useammin kuin Helsingissä kävellä kadun oikeaa puolta :D Mistähän se johtuu. Ihmisiä ei niin paljoa muutenkaan tule vastaan, hermot lepää :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut et lastenvaunujen kanssa kulkevat naiset ei väistä. Mies sanoi ihan samaa.
Lastenvaunujen kanssa on usein hankala väistää.
Oletatteko, kirjoittaja ja mies, että kaikki muut väistävät teitä?
Eikö vaunuissa ole pyörät? Osta uudemmat lastenrattaat jos niissä ei pyörät käänny. Mä olen samaa mieltä et yleensä ihmiset jotka jyrää päälle on rattaita työntävät.
Väistä itse, turhaa ruikutusta 👎
Vierailija kirjoitti:
Jos rinnakkain kulevasta perheestä joku näkee että takaa tulee ohittaja, hän ei sano mitään muille . Olettaa, että ohittaja väistää ojan tai penkereen kautta. Mutta olen ulkoillessa huomannut, että ulkomaalaiset perheet asettuvat jonoon kun huomaavat ohittajia. Olen aina kiittänyt huomaavaisuudesta heitä. Suomalaiset möllikät ei tajua.
Englannissa asuessani tuohon väistämiseen kiinnitti oikein huomiota. Siellä jalkakäytävät ovat usein kapeita ja oli ihan tavallista, että se, jonka kohdalle ensin osui sopiva väistämispaikka (vaikka jonkun pihatie) väisti ja jäi vaikka odottamaan, että vastaantulija on mennyt ohi. Jokainen tietysti kiitti väistäjää. Aamuisin lapsia kouluun viedessä oli ihan tavallista, että esim. vanha pappa jäi odottamaan meitä, koska yhden on helpompi väistää kuin kolmen. Vähänkin hiljaisemmalla reitillä vastaantulijoita tervehdittiin automaattisesti.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et itse väistä? Mikä ihme periaate on olla väistämättä? Sitten ymmärrän jos liikkuminen on muuten vaikeaa. Itse väistelen muita ihan mielelläni enkä pidä sitä mitenkään vaikeana.
Asiallista olisi, että molemmat väistävät vähän. Mutta nykyään on entistä yleisempää, että osa kulkijoista ei väistä lainkaan ja väistäminen jätetään kokonaan vastaantulijalle.
Oma lukunsa ovat koiranulkoiluttajat, jotka hyvin usein kävelevät vasemmassa reunassa niin, että koira on vielä heidän vasemmalla puolellaan. Sieltä penkan tai nurmikon kauttako heitä pitäisi väistää? Vaikka jalankulku on sallittua sekä vasemmalla että oikealla, olisi helpointa ja selkeintä, että kaikki yrittävät kulkea oikeaa reunaa, jotta vastaantulija ohitetaan aina oikealta ja samaan suuntaan kulkeva vasemmalta.
Vierailija kirjoitti:
Minä luin vain otsikot, mutta minulla on kokemusta ihmisistä, jotka eivät väistä.
Nämä väistämättömät tyypit ovat aina miehiä, luomakunnan herroja, ihan aina.
Minulla on pitkä kokemus, olen 72 v.
Itselläni on vain lyhyt kokemus, mutta sen mukaan ne on lähinnä nuoret naiset, jotka ei väistä.
Olen siis vasta 52v.
Vierailija kirjoitti:
Ap, miksi sinä et väistä?
AP just kirjoitti, että yleensä hän väistää, mutta kokeili, mitä tapahtuu, jos ei väistä.
Todisti siis, että jotkut ei väistä, vaan käveleveät mieluummin päin.
Ulkomaalaiset, eli muualta muuttaneet ei väistä, ehkä eivät tiedä sen kuuluvan hyviin tapoihin, vai onko kyse sivistyksen puutteesta. Voivat olla laumana, eikä yhtään väistä, se tuntuu jo röyhkeydeltä.
Kyllä mä väistän, ei ole oneglmaa suomalaisten kanssa, paitsi joskus koiran ulkoiluttajat ei väistä, vaan joudyun väistää joskus ojan ja nurmikon kautta.
Väistämättömyys on lisääntynyt ihan hurjasti nyt jonkun 2-3kk aikana ja todella moni esimerkiksi kauppakeskuksissa muuttaa suuntaansa kävellessään tahallisesti niin, että pääsee kokeilemaan väistääkö toinen. Ihan kuin kollektiivisesti isolla oslla ihmisiä olisi vain naksahtanut päässä tän asian osalta. En ymmärrä.
Joku aika sitten olin 4-v tyttöni kanssa lenkillä, tyttö pyörällä (apupyörät pyörässä) ja minä kävellen jonkin matkaa tytön perässä. Kuljettiin oikeaa reunaa. Vastaan tulee pariskunta + alakouluikäinen lapsi koiran kanssa tien vasenta laitaa eli tultiin vastakkain. Porukka ei tehnyt elettäkään väistääkseen, koira kulki jopa tien "huonompaa" reunaa eli siellä missä on vain talojen etupihoja (toisella puolella olisi ollut enemmän haisteltavaa jne), mutta pieni lapsi pyörällä joutui silti väistämään heitä.
Koiran kanssa kulkiessa eniten v*tuttaa se, että itse väistät vastaantulevaa koirakkoa ja kun ollaan toisemme ohitettu, tämä koirakko vaihtaa tien puolta. Eli laittoi mut ensin väistämään ja väisti sen jälkeen sitten itse :)
En tajua miksei ihmiset tajua, että se väistää jolle se on helpompaa? Vs. tuo lastenvaunujen kanssa väistäminen, kyllä aika useinkin otti pattiin kun olit vaunujen ja kahden ison koiran kanssa liikkeellä ja joku yksin liikkuva keski-ikäinen periaatteen mies ei sitä muutamaa sivuaskelta saanut otettua...
Keskeinen syy on siinä, kun kevyenliikenteen sääntöjä on muutettu niin, että kulkea voi sekä oikeaa että vasenta puolta. Ennen kyseistä muutosta kuljettiin oikeanpuoleisen liikenteen mukaan kulkusuuntaan nähden oikeaa puolta.
On ihmisiä, jotka eivät ole koskaan huomanneet että heitä päin käveltäisiin, joten heidän ei ole koskaan tarvinnut miettiä, että muita ihmisiä pitäisi väistää. Sitten on ihmisiä, joita päin käveltäisiin koko ajan elleivät he huomioisi ympäristöään ja väistäisi muita ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos rinnakkain kulevasta perheestä joku näkee että takaa tulee ohittaja, hän ei sano mitään muille . Olettaa, että ohittaja väistää ojan tai penkereen kautta. Mutta olen ulkoillessa huomannut, että ulkomaalaiset perheet asettuvat jonoon kun huomaavat ohittajia. Olen aina kiittänyt huomaavaisuudesta heitä. Suomalaiset möllikät ei tajua.
Englannissa asuessani tuohon väistämiseen kiinnitti oikein huomiota. Siellä jalkakäytävät ovat usein kapeita ja oli ihan tavallista, että se, jonka kohdalle ensin osui sopiva väistämispaikka (vaikka jonkun pihatie) väisti ja jäi vaikka odottamaan, että vastaantulija on mennyt ohi. Jokainen tietysti kiitti väistäjää. Aamuisin lapsia kouluun viedessä oli ihan tavallista, että esim. vanha pappa jäi odottamaan meitä, koska yhden on helpompi väistää kuin kolmen. Vähänkin hiljaisemmalla reitillä vastaantulijoita tervehdittiin automaattisesti.
Sydämen sivistys tekee kaikkien elämästä parempaa
Olen miettinyt, johtuuko se että minua ei väistetä siitä että olen suht pieni kokoinen, pukeudun usein tummiin vaatteisiin ja kuljen usein yksin, jolloin vastaantulijat eivät huomaa minua. Useimmiten varsinkin pariskunnittain tai porukassa kulkevat juttelevat, eivätkä edes katso vastaan tulevia. Olen usein yrittänyt hakea katsekontaktia näihin päinkävelijöihin, mutta useimmiten he tuijottavat vain tiukasti eteensä tai maahan. Mutta yhä useammin on alkanut esiintyä näitä teiden omistajia, jotka esim. polkupyöräilevät, hölkkäävät tai ulkoiluttavat koiriaan keskellä tietä tai muuten koko tien leveydeltä tai väärällä puolella tietä. Tätä porukkaa saa kyllä väistellä maailman tappiin asti, mikä välillä aiheuttaa eksistentiaalista kriisiä, että onko itse tosiaan niin pieni ja mitätön, että on muuttunut näkymättömäksi toisten silmissä. Usein tekisi mieli kapinoida ja törmätä tahallaan, kuten apn kertomuksessa. Silloin kuitenkin saisi itse sen väistämättä jättävän törkimyksen ja hullun leiman. Tosiasia taitaa olla se, että valtaosa ihmisistä on vain niin itsekeskeisiä, ajattelemattomia ja oman kuplansa sisällä, etteivät he koe ympäristönsä ja kanssaihmisten tarkkailemista ja väistämistä tarpeelliseksi. Jos ei ole koskaan tarvinnut huomioida tai väistellä toisia, niin koko ongelmaa ei heille ole edes olemassa. Maailma on luotu röyhkeille A-tyypeille.
Sarvikuono ovat tunnettuja siitä, että ne menevät vain suoraan, täysillä, sarvi ja massa kyllä hoitavat etenemismahdollisuuden. Jos juokset sarvikuono pakoon, tee siksak-juoksu, niin se rynnii ohi eikä käänny jahtaamaan. Sama joidenkin käärmeiden kanssa, vaikka ne yleensä väistävätkin jo kauan ennen kuin sen näet, jos näet.
Suomalaisten juuret ovat suossa. Kaduilla lompsitaan yhä kuin suopeikot, jalat harallaan, polvet koukussa, käsivarret huitoen holtittomasti, suu vähän auki, keskellä kulkuväylää tai arvaamattomasti jonnekin suuntaan rynnien katsomatta tuleeko mistään ketään muuta, piereskellään julkisesti, kailotetaan kovalla äänellä, ruikkia lorotellaan rakon sisukset kadulle ja istutuksiin, kiroillaan ja rapsutellaan omaa kehoa, kaivetaan nenää ja syljeskellään, poltetaan tupakkaa haisevaa savua puhisten, muista täysin piittaamatta.
Niin alkukantaista jengiä, ettei voi edes pahastua. Eläintarhan eläimet vaikuttavat todella hienostuneilta ja tyylikkäiltä rauhallisine tapoineen ja erinomaisine liikeratojen koordinaatioineen. Ei ihme, että ne välttävät suomalaispeikkojen edessä olemista. Odottavat kärsivällisesti näiden poistumista ennen jaloitteluaan.
Olen huomannut et lastenvaunujen kanssa kulkevat naiset ei väistä. Mies sanoi ihan samaa.