MTV3 Lastensuojeluun tulee koko ajan huonompikuntoisia lapsia

Tuttavan poika joutui seksuaalisesti hyväksikäytetyksi omaohjaajansa toimesta erityistä huolenpitoa tarvitsevien osastolla. Ajatelkaa. Luotto mennyt täysin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on myös todella paljon nuoria, joilla on piileviä nepsy-ongelmia. Eli niitä ei ole tunnistettu eikä hoidettu.

Nepsy-nuoret tipahtaa herkästi ulos yhteiskunnasta ilman tukea.

Mitään muuta tehtykään kuin tuettu,niin hel*sti että koululuokissakin normaalit vaöjastetaan näitä tukemaan, väliäkö hällä eteneekö oma oppiminen vai ei!

Kyllä ne nepsyt lastensuojelussa tunnetaan. Paljon niitä on. Lääketiedehän ei heitä pysty juurikaan auttamaan. Oireita voi lääkitä jonkin verran, mutta eihän ne parane. Nepsyjä koskee kuitenkin ihan samat säännöt kuin muitakin. Koulut on käytävä, töissä on käytävä, uraa ja koulutusta voi hankkia ja ihmisten kanssa tulee toimia niin, ettei niitää hakata eikä itseään vahingoiteta. Vanhempien tulee nämä asiat huolehtia lapselleen oli lapsi normi tai nepsy. Tukea saa vaikkapa perheneuvolasta lapsen erityispiirteisiin.

Iso osa nepsy-lapsista ei ole mitään häiriköitä, jotka vahingoittaisivat muita ym. ja joiden pitäisi sen suhteen opetella miten ihmisten kanssa tulee toimia. Todella moni nepsy-lapsi on hiljainen ja rauhallinen, osa on hyvin lahjakkaitakin. Moni heistä ahdistuu kouluympäristössä, jossa arki on jatkuvaa esilläoloa ja monta kertaa päivässä vaihtuvia ryhmiä, opettajia ja luokkatiloja. Nepsy-lapsi ei ole sairas, mutta ennen pitkää alkaa oireilla ja sairastuu, jos joutuu jatkuvasti olemaan ympäristössä, joka kuormittaa liikaa.

Ahdistuu tai ei, tässä maassa kehitysvammaisetkin suorittavat peruskoulun.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen hakenut oppilaani kouluun jo yli 15 vuotta. Tämä siis jos eivät ilmaannu tunnille. Hyppytunteja on monesti ja sillä aikaa haen ne oppilaat. Annan lapsille puhelinnumeroni johon ilmoittaa, jos on sairas. Jos eivät ilmoita niin tietävät että lähden hakemaan. Osa käyttää tätä siten, että tietävät minun tulevan hakemaan vaikeasta tilanteesta esim vanhempi humalassa/ huumeissa/ kämpässä pelottavaa porukkaa.

Koulussa mehumuki/kahvi ja täytetty sämpylä käteen. Siitä jatketaan sitten pikku hiljaa päivää eteenpäin. Monelle olen paikkaa hakenut ja erilaista apua. Erittäin vaikea saada. Paikat vähissä ja tilanteen pitää olla katastrofaalinen ennen kuin mitään tapahtuu.

Olen töissä Helsingissä yläasteella erityisopettajana. Sellaiset terveiset päättäjille.

      Ihailtavaa toimintaa sinulta. Hienoa on, että on tälläisiä ihmisiä, jotka aidosti välittävät nuorista!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo Koskelan tapaus jo kertoi paljon.Itse mietin jos uhrin vanhemmat antoi luvan kertoa,että poika oli sijoiettuna.Onko ollut niin vanhemmat eivät ole pärjänneet pojan kanssa.Itse en usko huonot vanhemmat.Yksi uhrin "kavereista " kertoi poikaa kiusattiin usein.Istui luokassa huppu päällä.Poikaa käytyy ennekin kiinni.Jälkiä ? Mikä on sijoitetun paikan tehtävä ? Koulutetut ihmiset siellä.Eikö huomanneet mitään pojassa ? Syrjäytynnyt ja kaikkea ;(

Ilmeisesti poika oli valehdellut menoistaan ja tapahtumista vanhemmille ja sijaishuoltopaikalle. Siihen se toimivalta sitten päättyy kun nuori ei puhu eikä saa kuuntelulaitettakaan sille asentaa.

Sellaista se on, eikä oviakaan saa laittaa lukkoon sijaishuoltopaikoissa, vaikka nuori lähtisi tapattamaan itseään huumeilla tai huonolla seuralla.

Ai kerrotko sitten miksi vietin melkein 6kk lukkojen takana?

Olisiko käytäntö muuttunut tässä välissä, vai äskenkö siellä olit? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen hakenut oppilaani kouluun jo yli 15 vuotta. Tämä siis jos eivät ilmaannu tunnille. Hyppytunteja on monesti ja sillä aikaa haen ne oppilaat. Annan lapsille puhelinnumeroni johon ilmoittaa, jos on sairas. Jos eivät ilmoita niin tietävät että lähden hakemaan. Osa käyttää tätä siten, että tietävät minun tulevan hakemaan vaikeasta tilanteesta esim vanhempi humalassa/ huumeissa/ kämpässä pelottavaa porukkaa.

Koulussa mehumuki/kahvi ja täytetty sämpylä käteen. Siitä jatketaan sitten pikku hiljaa päivää eteenpäin. Monelle olen paikkaa hakenut ja erilaista apua. Erittäin vaikea saada. Paikat vähissä ja tilanteen pitää olla katastrofaalinen ennen kuin mitään tapahtuu.

Olen töissä Helsingissä yläasteella erityisopettajana. Sellaiset terveiset päättäjille.

      Ihailtavaa toimintaa sinulta. Hienoa on, että on tälläisiä ihmisiä, jotka aidosti välittävät nuorista!

Olisipa kaikilla tuollainen opettaja

Apua aivan alussa vanhemmille, että tulee käsitystä mitä tarkoittaa huolen pitäminen toisesta ihmisestä. Joillakin ei ole minkäänlaista myötätuntoa ja halua auttaa toista ihmistä, lasta. Opettakaa, mitä tarkoittaa olla lähimmäinen ja luottaa ihmiseen. Arvostaa toista ihmistä niin, että auttaa hädän hetkellä, pienikin apu auttaa, jolla ei ole mitään. Kuka uskaltaa olla heikomman puolella. Se on todellista rohkeutta.

Vierailija kirjoitti:

Tuttavan poika joutui seksuaalisesti hyväksikäytetyksi omaohjaajansa toimesta erityistä huolenpitoa tarvitsevien osastolla. Ajatelkaa. Luotto mennyt täysin.

Tollaselle vois antaa erityistä huolenpitoo. Kai tuli seuraamuksia? Ei kai hyväksikäyttäjä ilman rankaisua jää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä tilanne näkyy erittäin valitettavan hyvin arjessani.

T. sijaisvanhempi pk-seudulla

Lisään täydennystä vielä tuohon omaan tekstiini. Eli näkyy siis jo pienten lasten kohdalla tämä pahoinvointi ja he myös oireilevat todella voimakkaastikin. Nykyään ainakin täällä meidän piirissämme ovat sijoitusten määrät kasvaneet, mutta sen sijaan lasten palautukset takaisin biologisille vanhemmille merkittävästi vähentyneet. Silti samaan aikaan nämä vanhemmat saavat hankkia lisää lapsia mielensä mukaan, vaikka eivät ole kykeneviä huolehtimaan edellisistäkään, eivätkä sitten tietenkään myös näistä seuraavista. Tässä ei ole mitään järkeä.

Tämä homma on myös henkisesti aivan äärettömän raskasta nimenomaan näiden vanhempien takia. On usein vaikeaa käsitellä vanhempia kohtaan tunnettua inhoa ja jopa vihaa siitä miten näitä lapsia on kohdeltu, vaikka samalla tietysti tunnen myös sääliä. Suurimmalla osalla vanhemmista on ollut hyvin vaikea lapsuus itselläänkin. Sitä suuremmalla syyllä tämä pahoinvoinnin kierre pitäisi ehdottomasti saada katkeamaan!

Minjä tyyppinen oireilu on sitten lisääntynyt? Pikkulapset nyt ei käytä päihteitä eikä lintsaa koulusta, joten mietin miten tämä huonompi tilanne heissä näkyy?

Annetaanko sijaisvanhemmille tarpeeksi apua ja tietoa lasten ongelmista ennen sijoitusta, vai ilmenevätkö ne vasta arjessa?

Pienemmissä lapsissa kaltoinkohtelu ilmenee monin eri tavoin tapauksesta riippuen. Lapsilla on esimerkiksi eri tasoisia kehitysviiveitä, häiriökäyttäytymistä, levottomuutta ja rauhattomuutta. Osa lapsista taas on sulkeutuneita ja kärsivät post-traumaattisesta stressireaktiosta, jotkut todella ripustautuvia ja tarvitsevat aikuisen tukea ja huomiota jatkuvasti. Sitten on tietenkin nämä päihteitä raskausaikana käyttäneiden lapset, joilla on kaiken muun päälle vielä erilaisia vaikeuksia ja kehityshäiriöitä.

Ennen sijoitusta saamme tietää lapsen taustan ja sen perusteella osamme varautua ainakin jossain määrin tulevaan. Jokainen lapsi kuitenkin reagoi hieman eri tavalla, joten koskaan ei tietenkään voi täysin valmistautua. Tietysti sijaisvanhempien valmennuksessa jo käytiin läpi hyvin tarkkaan se, että aika lailla jokaisella sijoitetulla lapsella on trauma taustalla, ihan jo pelkästään vanhemmasta/vanhemmista erottaminen, ja siihen päälle nämä mahdolliset kaltoinkohtelun seuraukset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen hakenut oppilaani kouluun jo yli 15 vuotta. Tämä siis jos eivät ilmaannu tunnille. Hyppytunteja on monesti ja sillä aikaa haen ne oppilaat. Annan lapsille puhelinnumeroni johon ilmoittaa, jos on sairas. Jos eivät ilmoita niin tietävät että lähden hakemaan. Osa käyttää tätä siten, että tietävät minun tulevan hakemaan vaikeasta tilanteesta esim vanhempi humalassa/ huumeissa/ kämpässä pelottavaa porukkaa.

Koulussa mehumuki/kahvi ja täytetty sämpylä käteen. Siitä jatketaan sitten pikku hiljaa päivää eteenpäin. Monelle olen paikkaa hakenut ja erilaista apua. Erittäin vaikea saada. Paikat vähissä ja tilanteen pitää olla katastrofaalinen ennen kuin mitään tapahtuu.

Olen töissä Helsingissä yläasteella erityisopettajana. Sellaiset terveiset päättäjille.

      Ihailtavaa toimintaa sinulta. Hienoa on, että on tälläisiä ihmisiä, jotka aidosti välittävät nuorista!

Olisipa kaikilla tuollainen opettaja <3

Olisipa kaikilla lapsilla vanhemmat, jotka ruokkivat ja vaatettavat ja huoehtivat kouluun!! Opettaja ei saa sosiaalityöstä palkkaa vaan opettamisesta.

Opettaja ei voi itse päättää, että työnkuvaan kuuluu kotoa hakeminen. Nämä päätökset ovat opetuksen järjestäjän vastuulla. Lisäksi oppilaiden kuljettamisesta on omat säännöksensä ja se voi tapahtua vain vainhempien ja työnantajan siunauksella.

Rasittaa, kun näiden ongelmien yhteydessä puhutaan vain riittämättömistä palveluista. Alla on sellaisia rakenteellisia ja ylisukupolvisia ongelmia, että siinä ei mikään määrä palveluita riitä, jos me ei suostuta näkemään niitä ongelmia, jotka on meidän kaikkien yhteisiä, ei vain ongelmaperheiden tai ongelmanuorten.

- Enemmistö meidän aikuisväestöstä on ns. välttelevä kiintymyssuhde. Me yritetään tehdä lapsistamme liian itsenäisiä liian aikaisin, koska ei osata olla lapsiamme lähellä. Reippaus ja pärjääminen on niin arvostettavaa, että yksinäisyys ja turvattomuus sen sivutuotteina ei haittaa.

- Edelliseen liittyen kaikki mahdolliset mielenterveysongelmat.

- Tolkuton vaatimustaso niin työelämässä kuin koulussa. 

- Kaikki ongelmat nähdään yksilön ongelmina, ei yhteisön. Eli jos sulla on ongelma, olet syyllinen.

- Perheet yrittää pärjätä yksin, isovanhemmat itsekkäitä "minä olen lapseni kasvattanut jo"- fuengirolamummoja- ja pappoja. 

-avioerot. Jep, onneton ydinperhekin on kurja juttu, mutta en usko että tässä asiassa tilastot valehtelevat. Eroperheiden lapset ovat turvattomia ja onnettomia ja erittäin alttiita mt-ongelmille. Pääsääntöisesti lapset kärsivät uusperheissä, vaikka uskon että tässäkin asiassa on poikkeuksia.

Ja on todella iso kysymys, missä menee psykiatrian ja sosiaalityön rajat alaikäisten kohdalla. Ei lasta voi pitää osastolla loputtomiin, jos oireiden syy on kotona, missä ei mikään muutu. Ja jos vanhemmat saavat päähänsä ajatuksen, että heidän lapsensa tilanne johtuu täysin mt-sairaudesta, jonka he rinnastavat somaattisiin sairauksiin, he eivät ota vastaan muuta apua, kuin terveydenhuollon palveluita lapselleen. Ja sosiaalipalveluita ei voi viedä väkisin perheeseen. Ja toisaalta, ei sosiaalityö pysty auttamaan mt-ongelmissa, jotka vaativat diagnosointia, lääkehoitoa ja terapiaa. Se on melkoinen vyyhti ja vaikea kokonaisuus. 

Meillä ei ole rahaa maksaa äitien , isien ja lasten ohjausta.

On vain varaa hienoihin taloihin, muihin 'hyödykkeisiin' ja kivoihin reissuihin.

Kun olemme köyhä maa.

Kyllä ne surkeat suvut ovat ansainneet kohtalonsa.

Ainakin me saamme tuntea paremmuutta.

Vierailija kirjoitti:

Olisi tutkijana mielenkiintoista käydä läpi näiden lasten vanhempien raskaudenaikaisia kirjauksia ja katsoa voiko jo sieltä ennustaa tätä lopputulemaa.

Yksi hyvä vaihtoehto olisi myös tehdä nepsy-testit vanhemmille. Monet nepsy-jutut ovat perinnöllisiä, voivat näkyä vanhemmuudessa, lapset ovat suuritarpeisia ja hoitamattomana nepsy-piirteet voivat johtaa isoihin ongelmiin ja mm. itsetuhoisuuteen. 

Kun näitä hoidetaan kevyellä mielenterveystuuballa, jää varsinainen juurisyy havainnoimatta ja ongelmiin ei päästä käsiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluihin tarvitaan selkeästi lisää vastuullisia aikuisia. Ei opettajia vaan muiden ammattiryhmien edustajia joilla on vastuu koululaisista. Yksi sosiaalityöntekijä/ 100 oppilasta, joka hakee kouluun, vierailee tunneilla seuraamassa oppilaita, valvoo välitunteja, siirtymiä tunneille, välittää tietoa sosiaalitoimeen, perhetyöhön, nuorisotoimeen, on mukana ratkaisemassa kiusaamistilanteita moniammatillisesti, tekee yhteystyötä esim. Poliisin kanssa.hänellä olisi parempi ammattitaito toimia sosiaalitoimen kanssa, laatia huolta herättävästä lapsesta selontekoja ja raportteja kuin esim. Luokanvalvojalla, joka ei välttämättä opeta eikä näe oppilasta kuin sivumennen ja on muiden puheiden varassa.

Lähtökohtaisesti se kuitenkin on huoltajan vastuu toimittaa se lapsukainen kouluun. Ei sitä voi ulkoistaa kenellekään muulle. Aika erikoista olisi, jos maisteri sossu kulkee aamuisin soittelemassa ovikelloja ja kyselemässä vanhemmilta, että voisko Rasmus lähteä kouluun.

On vain ja ainoastaan huoltajan vastuulla saada se lapsi kouluun, se ei ole millään tavalla koulun vastuulla. Jos huoltajat ei saa lasta kouluun, otetaan lastensuojelu avuksi. Siellä taas ei ole resursseja hakea ja tuoda nuoria kouluun.

Ihan pimeitä ehdotuksia aikaisemmin, että koulun opettajien pitäisi hoitaa myös sosiaalihuollon palvelut. Miksei samantien sitten myös terkkarin hommat opettajille. Sosiaaliohjaaja koulussa on aivan mahtava apu, psykiatrinen sairaanhoitaja myös, näitä on onneksi jo joissakin kouluissa. Lisää tarvitaan kipeästi.

Jos se lapsen kunto on niin heikko esim. psyykkisesti, niin voi saada taksikuljetukset kouluun, mutta ei se kuskikaan käy herättelemässä siellä sisällä lasta. Jos näilläkään ei se lasta saada varusteissa pihalle, niin sitten se koulu onnistuu varmaankin helpoimmin lastenkodissa, jonka yhteydessä on koulu. Se mukula voidaan tarvittaessa vaikka kantaa oppitunnille. On varmaan turha tässä alkaa avaamaan miten kesken jäänyt peruskoulu syrjäyttää ihmisen yhteiskunnasta lopullisesti.

Tässäkin nyt puututaan ja ratkaistaan oiretta, että lapsi ei menen kouluun, mutta mikä on se syy?

- kouluun meno ahdistaa (syy? kuormitus, kiusaaminen, oppimisvaikeudet, sos.tilanteiden pelko)

- ei jaksa herätä aamulla (syy? unettomuus, uniapnea, valvominen yöllä)

Oikeasti pitäisi lähteä ratkomaan niitä oikeita syitä ongelmien takana, eikä vain jotenkin raahata sitä nuorta. Koska perhetyö/tukikyyti yms. vain auttaa hetkellisesti, mutta ongelmat eivät välttämättä korjaudu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on myös todella paljon nuoria, joilla on piileviä nepsy-ongelmia. Eli niitä ei ole tunnistettu eikä hoidettu.

Nepsy-nuoret tipahtaa herkästi ulos yhteiskunnasta ilman tukea.

Mitään muuta tehtykään kuin tuettu,niin hel*sti että koululuokissakin normaalit vaöjastetaan näitä tukemaan, väliäkö hällä eteneekö oma oppiminen vai ei!

Kyllä ne nepsyt lastensuojelussa tunnetaan. Paljon niitä on. Lääketiedehän ei heitä pysty juurikaan auttamaan. Oireita voi lääkitä jonkin verran, mutta eihän ne parane. Nepsyjä koskee kuitenkin ihan samat säännöt kuin muitakin. Koulut on käytävä, töissä on käytävä, uraa ja koulutusta voi hankkia ja ihmisten kanssa tulee toimia niin, ettei niitää hakata eikä itseään vahingoiteta. Vanhempien tulee nämä asiat huolehtia lapselleen oli lapsi normi tai nepsy. Tukea saa vaikkapa perheneuvolasta lapsen erityispiirteisiin.

Höpöhöpö. Tällä kirjoittajalla ei ole mitään tuntemusta nepsyistä tai lasusta, saati niiden yhdistelmästä. Perheneuvolat yms. on myös niin täynnä, ettei sinne pääse edes arviokäynnille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi tutkijana mielenkiintoista käydä läpi näiden lasten vanhempien raskaudenaikaisia kirjauksia ja katsoa voiko jo sieltä ennustaa tätä lopputulemaa.

Kyllähän se paljon kertoo, jos äiti käytti koko raskausaikansa subua. Mutta kun ongelma on, että niin se teki jo mummokin. Meillä on paljon ylisukupolvista todella raskasta huono-osaisuutta. Meillä on perheitä, joilta puuttuu sukupovittain kaikki normaalin perhe-elämän mallit. t: sossu

Uskon tämän. Helsingin Malmilla kuuntelin bussissa, kuinka joku selvästi päihtynyt/sekakäyttäjä kertoi yhtä pihalla olevalle kaverilleen, kuinka äitinsä oli jälleen joutunut linnaan. En tiedä, minkä ikäinen kys.hlö oli. Saattoi olla 15-20- tai 35-vuotias. Jotenkin tulee paha olo siitä, että ei taida olla keinoja sossullakaan puuttua kaikkeen.

Ongelmaäideille 5 vuoden ehkäisykapseli ihon alle. Miksi heidän annetaan lisääntyä holtittomasti?

Jos on tieto ettei yhteiskunta auta, helpommin jättää lapset tekemättä.

Moni työssä käyvä jättää lastenteon viime tinkaan, eikä saa mitään apua yhteiskunnalta, jos on vaikeuksia saada lasta.

Nämä muut päihde, huumebym.äidit kyllä saa kaiken avun ja kannustetaan lisääntymään lisää yhteiskunnan varoilla. Me maksetaan näille usein yli puoli miljoonaa etuina lastensa ansiosta...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttavan poika joutui seksuaalisesti hyväksikäytetyksi omaohjaajansa toimesta erityistä huolenpitoa tarvitsevien osastolla. Ajatelkaa. Luotto mennyt täysin.

Tollaselle vois antaa erityistä huolenpitoo. Kai tuli seuraamuksia? Ei kai hyväksikäyttäjä ilman rankaisua jää?

Kyllä. Tästä on jo useampi vuosi, mutta tuli vaan aiheesta mieleen! Missä nämä voivat olla turvassa nämä lapset kun työntekijöissäkin saattaa olla pedareita :(

Vierailija kirjoitti:

Kyllästyttää toi nepsy sitä nepsy tätä. Toi jankkaaja ylläpitää omalta osaltaan ongelmaa yllä. Ei lastensuojelu, lapset tai perheet ole mikään erillinen saareke ja oma lajinsa vaan osa yhteiskuntaa, ja ongelmat johtuvat kaikissa yhteiskunnan osissa samoista asioista.

Tuon takia en jaksa enää lastensuojelutyötä.

Eli sinä lasu-työntekijänä valitset ne asiat, joita jaksat ja joita et? Onko mieleesi tullut, että nepsy-lasten vanhemmatkaan eivät aina jaksaisi niitä lasten erityispiirteitä? Ja hankalaa teille lasu-tyypeille on se, että on ongelma voikin olla ihan siinä koulussa, annetussa perhetyössä ja muissa tukitoimissa. Ja tämä kuormittaa perhettä lisää ja pahentaa tilannetta. Mutta lasu-työntekijät haluavat ratkaista asioita tietyilla valmispaketeillä, ja kun se ei onnistu, niin syyllistetään asiakkaita, että heidän ongelmat ovat vääränlaisia.