Lue keskustelun säännöt.
MTV3 Lastensuojeluun tulee koko ajan huonompikuntoisia lapsia
31.01.2021 |
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/helsingin-lastensuojeluun-tulevista…
Osa kansasta voi todella huonosti.
Kommentit (187)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on myös todella paljon nuoria, joilla on piileviä nepsy-ongelmia. Eli niitä ei ole tunnistettu eikä hoidettu.
Nepsy-nuoret tipahtaa herkästi ulos yhteiskunnasta ilman tukea.Mitään muuta tehtykään kuin tuettu,niin hel*sti että koululuokissakin normaalit vaöjastetaan näitä tukemaan, väliäkö hällä eteneekö oma oppiminen vai ei!
Kyllä ne nepsyt lastensuojelussa tunnetaan. Paljon niitä on. Lääketiedehän ei heitä pysty juurikaan auttamaan. Oireita voi lääkitä jonkin verran, mutta eihän ne parane. Nepsyjä koskee kuitenkin ihan samat säännöt kuin muitakin. Koulut on käytävä, töissä on käytävä, uraa ja koulutusta voi hankkia ja ihmisten kanssa tulee toimia niin, ettei niitää hakata eikä itseään vahingoiteta. Vanhempien tulee nämä asiat huolehtia lapselleen oli lapsi normi tai nepsy. Tukea saa vaikkapa perheneuvolasta lapsen erityispiirteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän riippuu myös mitä koulukaverit tekee lapsille . Naapurit. Sukulaiset . Ei vikojen näkeminen ketään auta vaan hyvien puolien näkeminen. Koulussa ei edes opeteta käyttäytymistä ,ei saa varastaa ei huijata ei lyödä pitää harrastaa liikuntaa .
Vierailija kirjoitti:
Tämä tilanne näkyy erittäin valitettavan hyvin arjessani.
T. sijaisvanhempi pk-seudulla
Lisään täydennystä vielä tuohon omaan tekstiini. Eli näkyy siis jo pienten lasten kohdalla tämä pahoinvointi ja he myös oireilevat todella voimakkaastikin. Nykyään ainakin täällä meidän piirissämme ovat sijoitusten määrät kasvaneet, mutta sen sijaan lasten palautukset takaisin biologisille vanhemmille merkittävästi vähentyneet. Silti samaan aikaan nämä vanhemmat saavat hankkia lisää lapsia mielensä mukaan, vaikka eivät ole kykeneviä huolehtimaan edellisistäkään, eivätkä sitten tietenkään myös näistä seuraavista. Tässä ei ole mitään järkeä.
Tämä homma on myös henkisesti aivan äärettömän raskasta nimenomaan näiden vanhempien takia. On usein vaikeaa käsitellä vanhempia kohtaan tunnettua inhoa ja jopa vihaa siitä miten näitä lapsia on kohdeltu, vaikka samalla tietysti tunnen myös sääliä. Suurimmalla osalla vanhemmista on ollut hyvin vaikea lapsuus itselläänkin. Sitä suuremmalla syyllä tämä pahoinvoinnin kierre pitäisi ehdottomasti saada katkeamaan!
Mitä sitten? Tärkeämpää hallitukselle ja valtaosalle kansaa on ettei enää yksikään 84-vuotias kuole koronaan. "Vanhusten elämän pelastamiseen" eli kuoleman siirtämiseen 1-2 vuodella eteenpäin laitetaan tällä hetkellä surutta miljardeja, miten voit olettaa että valtiolta riittäisi vielä rahaa penskojen ongelmille??
Vierailija kirjoitti:
Pakko sterilisaatio heti käyttöön. Samat naiset vuodesta toiseen tekee näitä lasu lapsia.
Osataan ulkokultaisissakin puitteissa synnyttää muksuja vaikka rahkeet on tismalleen samalla tasolla kuin sillä röökiä kiskovalla lähiömuijalla. Nämä muksut syntyy puhtaasti statuksen nostajiksi kun taas lähiössä rahan tuojiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on myös todella paljon nuoria, joilla on piileviä nepsy-ongelmia. Eli niitä ei ole tunnistettu eikä hoidettu.
Nepsy-nuoret tipahtaa herkästi ulos yhteiskunnasta ilman tukea.Miksi heitä on juuri Suomessa erityisen paljon? Ylidiagnosoidaanko täällä asioita vai johtuuko kulttuurista ( vuorovaikutuksen puute, auringosta saatavan d vitamiinin määrä tms).
Olen itse paljon laitoksissa työskennellyt ja edelleen yllättää se kuinka ympäristön ja kodin vaikutus mitätöidään ja lapsi nähdään diagnoosina.
Joskus ihan vain välittäminen tekee ihmeitä.
Sota- ja lama-ajan jäljet näkyy yhä. Tiedän 30-40 vuotiaita jotka kulkee vanhempiensa saappaissa ilmaisemalla itseään huutamalla, päihtymällä sekä lyömällä. Sukupolvien kierre mitä ei katkaista hetkessä.
Kaikki nepsyt ei ole käytösongelmaisia. Ryhmään kuuluu myös mm. erilaiset oppimisvaikeudet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungeissa elämä on sairasta. Kylmää, hektistä, materialistista. Kaikki luonnollinen, aito ja rauhallinen puuttuu.
Maalla on vaikenemisen kulttuuri t. maalta kotoisin
Vaikenemisen kulttuuri on parempi kuin ilmiantamisen kulttuuri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungeissa elämä on sairasta. Kylmää, hektistä, materialistista. Kaikki luonnollinen, aito ja rauhallinen puuttuu.
Maalla on vaikenemisen kulttuuri t. maalta kotoisin
Vaikenemisen kulttuuri on parempi kuin ilmiantamisen kulttuuri.
Riippuu. Pedot sun muut pakkorakastajat voi surutta ilmiantaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi tutkijana mielenkiintoista käydä läpi näiden lasten vanhempien raskaudenaikaisia kirjauksia ja katsoa voiko jo sieltä ennustaa tätä lopputulemaa.
Ei millään raskauden aikaisilla kirjauksilla ole merkitystä. Äidin koulutus-ja tulotasohan pitkälti ratkaisee nämä tapaukset.
Olisikin noin. Tullut tässä kohdattua korkeasti koulutettu vanhempi joka myönsi tulleensa toisiin aatoksiin lapsen täyttäessä vuoden. Oli harkinnut sijoitukseen antamista.
Eikö tuo nyt kuitenkin mahda olla vähemmistössä? Näissä on myös paljon aika erityistä väkeä, olisiko ollut aspergerpiirteitä tms? Vaikka onhan se niinkin, että perhehelveteistä kieroutuneimmat löytyvät sieltä missä on enemmän älyä ja hienostuneempia väkivallan muotoja. Sitten menee sellaiseksi kivikissatouhuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi tutkijana mielenkiintoista käydä läpi näiden lasten vanhempien raskaudenaikaisia kirjauksia ja katsoa voiko jo sieltä ennustaa tätä lopputulemaa.
Ja mikä olisi tutkijan toimenpide-ehdotus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä tilanne näkyy erittäin valitettavan hyvin arjessani.
T. sijaisvanhempi pk-seudulla
Lisään täydennystä vielä tuohon omaan tekstiini. Eli näkyy siis jo pienten lasten kohdalla tämä pahoinvointi ja he myös oireilevat todella voimakkaastikin. Nykyään ainakin täällä meidän piirissämme ovat sijoitusten määrät kasvaneet, mutta sen sijaan lasten palautukset takaisin biologisille vanhemmille merkittävästi vähentyneet. Silti samaan aikaan nämä vanhemmat saavat hankkia lisää lapsia mielensä mukaan, vaikka eivät ole kykeneviä huolehtimaan edellisistäkään, eivätkä sitten tietenkään myös näistä seuraavista. Tässä ei ole mitään järkeä.
Tämä homma on myös henkisesti aivan äärettömän raskasta nimenomaan näiden vanhempien takia. On usein vaikeaa käsitellä vanhempia kohtaan tunnettua inhoa ja jopa vihaa siitä miten näitä lapsia on kohdeltu, vaikka samalla tietysti tunnen myös sääliä. Suurimmalla osalla vanhemmista on ollut hyvin vaikea lapsuus itselläänkin. Sitä suuremmalla syyllä tämä pahoinvoinnin kierre pitäisi ehdottomasti saada katkeamaan!
Minjä tyyppinen oireilu on sitten lisääntynyt? Pikkulapset nyt ei käytä päihteitä eikä lintsaa koulusta, joten mietin miten tämä huonompi tilanne heissä näkyy?
Annetaanko sijaisvanhemmille tarpeeksi apua ja tietoa lasten ongelmista ennen sijoitusta, vai ilmenevätkö ne vasta arjessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungeissa elämä on sairasta. Kylmää, hektistä, materialistista. Kaikki luonnollinen, aito ja rauhallinen puuttuu.
Maalla on vaikenemisen kulttuuri t. maalta kotoisin
Vaikenemisen kulttuuri on parempi kuin ilmiantamisen kulttuuri.
En sanoisi.
Tähän se johtaa kun seurataan liian pitkään ennen kuin lapsi pääsee sijaiskotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun aivokapasiteetti ei riitä oman elämän hallintaan miltään osin, ei se riitä myöskään ehkäisyn hankkimiseen ja käyttöön. Neuvoloissa ilmeisesti saa vielä varovasti puhua jatkoehkäisystä raskaustarkidtuksissa vai onko sekin jo kielletty? Yksinkertaisesti on jo nostettu kädet ylös eikä jakseta enää välittää näistä syrjäytyneistä suvuista ja perheistä. Alkoholi, huumeet, mielenterveysongelmat, oppimisvaikeudet jne.ovat niin suuria ja yleisiä, ettei kenenkään rahkeet ja voimat riitä. Tämä on totuus. Koulutettujen naisten ja miesten lapsettomuus yleistyy koko ajan, jolloin korostuu lapsiperheissä ongelmatapausten määrä.
Vauvaryhmässä yksi äiti kertoi, että tuli raskaaksi kun ei ollut rahaa ostaa skordareita. Elämänhallinta oli siinä jamassa, että lapsen kustannukset olivat kaukaisia, pakko oli kuitenkin panna ilman. Osa äideistä on myös niin sekaisin, että ei edes tajua olevansa raskaana ennen kuin loppumetreillä. Ikävä todellisuus on, että vaikka lapsi huostataan, niin kohta on uusi tulossa.
Osa narkkarinaisista myy itseään, koska huumeisiin on pakko saada rahaa. Näille pitäisi kustantaa kestävä ehkäisymuoto kierukka, ehkäisykapseli tai sterilisointi. Pillereitä he eivät varmaan muista syödä säännöllisesti, jos ovat aineissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä tilanne näkyy erittäin valitettavan hyvin arjessani.
T. sijaisvanhempi pk-seudulla
Lisään täydennystä vielä tuohon omaan tekstiini. Eli näkyy siis jo pienten lasten kohdalla tämä pahoinvointi ja he myös oireilevat todella voimakkaastikin. Nykyään ainakin täällä meidän piirissämme ovat sijoitusten määrät kasvaneet, mutta sen sijaan lasten palautukset takaisin biologisille vanhemmille merkittävästi vähentyneet. Silti samaan aikaan nämä vanhemmat saavat hankkia lisää lapsia mielensä mukaan, vaikka eivät ole kykeneviä huolehtimaan edellisistäkään, eivätkä sitten tietenkään myös näistä seuraavista. Tässä ei ole mitään järkeä.
Tämä homma on myös henkisesti aivan äärettömän raskasta nimenomaan näiden vanhempien takia. On usein vaikeaa käsitellä vanhempia kohtaan tunnettua inhoa ja jopa vihaa siitä miten näitä lapsia on kohdeltu, vaikka samalla tietysti tunnen myös sääliä. Suurimmalla osalla vanhemmista on ollut hyvin vaikea lapsuus itselläänkin. Sitä suuremmalla syyllä tämä pahoinvoinnin kierre pitäisi ehdottomasti saada katkeamaan!
Minjä tyyppinen oireilu on sitten lisääntynyt? Pikkulapset nyt ei käytä päihteitä eikä lintsaa koulusta, joten mietin miten tämä huonompi tilanne heissä näkyy?
Annetaanko sijaisvanhemmille tarpeeksi apua ja tietoa lasten ongelmista ennen sijoitusta, vai ilmenevätkö ne vasta arjessa?
Meillä on paljon pieniä lapsia sijaishuollossa, joiden äiti on käyttänyt aineita raskausaikana ja varhaislapsuus on mennyt katsellen sitä, kun äiti on sekaisin ja kotona pyörii erinäinen määrä äidin narkkarikavereita, joiden kanssa isä painii. Nämä lapset ovat vakavasti vaurioituneet jo pienestä pitäen. Jotkut vauvat eivät enää edes itke, koska kukaan ei lohduttaisi.
Kyllästyttää toi nepsy sitä nepsy tätä. Toi jankkaaja ylläpitää omalta osaltaan ongelmaa yllä. Ei lastensuojelu, lapset tai perheet ole mikään erillinen saareke ja oma lajinsa vaan osa yhteiskuntaa, ja ongelmat johtuvat kaikissa yhteiskunnan osissa samoista asioista.
Tuon takia en jaksa enää lastensuojelutyötä.
Yksi iso ongelma on alaikäisen oma päätösvalta. Sairauden tunnottoman teinin ei ole pakko ottaa mitään hoitoa/apua vastaan. Hän saa lakien mukaan tuhota itseään ja tulevaisuuttaan aika pitkään. Vasta itsetuhoisuuden jälkeen nuori saadaan osastolle 4! päiväksi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on myös todella paljon nuoria, joilla on piileviä nepsy-ongelmia. Eli niitä ei ole tunnistettu eikä hoidettu.
Nepsy-nuoret tipahtaa herkästi ulos yhteiskunnasta ilman tukea.Mitään muuta tehtykään kuin tuettu,niin hel*sti että koululuokissakin normaalit vaöjastetaan näitä tukemaan, väliäkö hällä eteneekö oma oppiminen vai ei!
Kyllä ne nepsyt lastensuojelussa tunnetaan. Paljon niitä on. Lääketiedehän ei heitä pysty juurikaan auttamaan. Oireita voi lääkitä jonkin verran, mutta eihän ne parane. Nepsyjä koskee kuitenkin ihan samat säännöt kuin muitakin. Koulut on käytävä, töissä on käytävä, uraa ja koulutusta voi hankkia ja ihmisten kanssa tulee toimia niin, ettei niitää hakata eikä itseään vahingoiteta. Vanhempien tulee nämä asiat huolehtia lapselleen oli lapsi normi tai nepsy. Tukea saa vaikkapa perheneuvolasta lapsen erityispiirteisiin.
Iso osa nepsy-lapsista ei ole mitään häiriköitä, jotka vahingoittaisivat muita ym. ja joiden pitäisi sen suhteen opetella miten ihmisten kanssa tulee toimia. Todella moni nepsy-lapsi on hiljainen ja rauhallinen, osa on hyvin lahjakkaitakin. Moni heistä ahdistuu kouluympäristössä, jossa arki on jatkuvaa esilläoloa ja monta kertaa päivässä vaihtuvia ryhmiä, opettajia ja luokkatiloja. Nepsy-lapsi ei ole sairas, mutta ennen pitkää alkaa oireilla ja sairastuu, jos joutuu jatkuvasti olemaan ympäristössä, joka kuormittaa liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Yksi iso ongelma on alaikäisen oma päätösvalta. Sairauden tunnottoman teinin ei ole pakko ottaa mitään hoitoa/apua vastaan. Hän saa lakien mukaan tuhota itseään ja tulevaisuuttaan aika pitkään. Vasta itsetuhoisuuden jälkeen nuori saadaan osastolle 4! päiväksi!
Sama vanhemmissa, sairaudentunnoton persoonallisuushäiriöinen voi sairastuttaa ympäriltään isonkin määrän ihmisiä ml. lapsensa.
Maalla on vaikenemisen kulttuuri t. maalta kotoisin