HS Perhetausta ja yhteiskuntaluokka vaikuttaa koko ajan enemmän lasten ja nuorten koulutuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi näissä jutuissa lähes aina syyllistetään se vanhempi, joka kannustaa lastaan opiskelemaan valitsemalla koulun, jossa opiskelumahdollisuudet on pyritty turvaamaan. Turhan moni helsinkiläiskoulu on suunniteltu oleskeluun, eräänlaiseksi päivähoitopaikaksi, jossa viihtyminen on tärkeintä ja oppiminen täysi sivuseikka. Halutaan kokemuksellista oppimista tilanteessa, jossa luku- ja kirjoitustaitoa ei ole, vaikka ensimmäiset seksikokemukset on jo hankittu siellä koulun vessassa, kokemus tietty sekin.

Perhetausta vaikuttaa ja hyvä niin. Se on osoitus siitä, että sukupolvelta toiselle jatkunut opiskelukokemus siirretään seuraavalle sukupolvelle itsestäänselvyytenä ja oikeutena, ei pakollisena velvollisuutena. Nyt kun vielä saataisiin kouluja, joissa oppiminen laitetaan etusijalle, niin monen lapsen elämä paranisi.

Itse en syyllistä mutta sen sijaan ärsyttää, jos tuollainen koulushoppaaja toisaalla väittää että m-onikulttuurisuus on rikkaus. Jos se on rikkaus, niin laita lapsesi Meri-Rastilan kouluun.

Mulle on sama minkä värinen lapsi lapseni luokalla on, kunhan tulee akateemisesta perheestä. Mikä siinä on niin vaikeaa hyväksyä, että kouluttamaton on kouluttamaton kaikissa väreissä.

mä koen hyvänä, että lapsi näkee lapsia erilaisista taustoista, oppii kunnioittamaan kaikkia ja tarkastelemaan maailmaa laajemmasta perspektiivistä. Hän kyllä huomaa itsekin ne erot, joihin esimerkiksi perhetausta vaikuttaa. En katso kenen kanssa lapsi leikkii koulussa, se olisi moukkamaista. Meille ovat kaikki tervetulleita, mutta mihinkään ostareille en päästä lastani luuhaamaan. Ei siihen jää edes aikaa, koska koulu ja harrastukset vievät paljon aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on tämän tasapuolisen koulutuspoliitiikan seuraava askel.

Eli ensin oli kouluttamaton kansa ja köyhä. Moni lahjakas kävi vain kansakoulun, koska yksinkertaisesti kouluja ei ollut tai rahaa niiden käymiseen.

Sitten avautui koulutusmahdollisuudet ja esim. 60-luvulla syntyneille on ollut koulutuspolku auki taivasta myöten kotitaustasta huolimatta. Opintotukikin tuli jo 70-luvulla. Lisäksi lukioita oli jokaisella paikkakunnalla ja yliopistoja pikkukaupungeissakin.

Nyt parikymppiset on juuri näiden 60-70 -luvulla syntyneiden lapsia. Jo niiden vanhemmat on saaneet opiskella pääosin lahjojensa mukaan, joten eikö se ole selvä, että lahjakkaiden vanhempien lapset on myös lahjakkaita. Vastaavasti ne vanhemmat, jotka on jääneet matalasti koulutetuiksi, ovat keskimäärin vähemmän lahjakkaita noissa opiskeluhommissa (voivat olla lahjakkaita jossain muussa) ja näin ollen lapset samaa sarjaa.

Pohjimmiltaan kyse alkaa tällä hetkellä olla siis perimästä.

Juuri näin. Ainakin 50-luvulle asti tohtoristason ihminen saattoi hyvin olla pientilallisena jossain syrjäkylällä ja iltaisin miettiä itsekseen maailman isoja kysymyksiä. Sitten tuli rakennemuutos. Nyt yhteiskunta on palannut tasapainoon jossa suuret luokkanousut ovat harvinaisempia. Ihan siitä syystä että potentiaalia omaavat ovat saaneet opiskella vapaasti halujensa mukaan jo parin sukupolven ajan.

Omakohtainen esimerkki:

Iso-isovanhempani olivat torppareita, saivat oman tilan 1917 jälkeen. Isovanhempani olivat maanviljelijöitä. Äitini kävi yliopiston 60-luvulla, samoin minä 90-luvulla ja nyt ovat vuorossa lapseni.

Vierailija kirjoitti:

Itse en ymmärrä, että miksi tämä koetaan yleensäkään ongelmana? En ymmärrä miksi akateemisen uran tavoittelu olisi niin merkityksellistä ja mikä ongelma se on jos lapsi haluaa olla vaikka hitsari tai lähihoitaja niin kuin vanhempansa?

Onko elämässä jotenkin menestynyt kun ylempänä toimihenkilönä on töissä 24/7 ja jatkuvan yt-uhan alla?

Voihan olla, että ammattikoulutuksen valinnut tuntee itsensä, tietää ettei esim. kestä painetta, raha ja menestys ei ole tärkeä arvo ja on rohkeasti oma itsensä eikä tarvitse päteä muille meriteillään.

Toki ylisukupolvinen syrjäytyminen on ongelma, mutta ei liitty varsinaisesti koulutustasoon.

Samaa mieltä. Olen itse korkeastikoulutettu, mutta minusta valinta lukion tai ammattikoulun välillä ei ole mikään ”kumpi on parempi” kysymys. Ne taipumukset ratkaisevat. Omat vanhempani ovat duunareita eikä meillä painostettu mihinkään tiettyyn koulutukseen. Kasvatettiin seuraamaan omaa sydäntään. Maisterintutkinto ei tosin ole tuonut työpaikkaa. Muihinkaan töihin ei oikein pääse. Eli nykyaikana ei näköjään koulutuskaan takaa töitä...

Samalla tavalla kuitenkin oman lapseni kasvatan. Eli tuen hänen valintojaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulushoppailua on jo ollut pitkään. Eli rikkaat muuttavat hyvien koulujen alueille. Ja jos on pätäkkää niin nuorelle on helppo maksaa preppauskursseja niin pääsykokeisiin kuin ylppäreihin. Mutta tietysti perheen suhteella opiskeluun on suurin vaikutus. Jos hyvistä arvosanoista heitetään vitsiä niin ei se kannusta opiskelemaan.

Koululla ei ole väliä jatkokouluttautumisen kannalta. Se on kiinni siitä, kuinka paljon vanhemmat jelppivät, tsemppaavat ja itse painaa duunia. Arvostelu on suomessa yhdenmukaista.

Voi pyhä yksinkertaisuus. Voiko näin tyhmää ihmistä olla?

Kyllä kuule se oppilasaines vaikuttaa valtavasti opetuksen tasoon ja ihan kaikkeen.

olen tavallisesta keskisuuren kaupungin koulusta, kävin iltalukion ja myöhemmin yliopiston ja amk:n. Toki iltalukiosta puuttuivat ne häiriköt. Vähän hei käytöstapoja!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lastenhuoneen kirjamäärästä voi kuulemma suoraan ennustaa tulevaisuuden.

Höpö höpö. Meillä on tuhansia kirjoja lasten nuorten ja aikuisten kirjoja. Kuvakirjoja, tietokirjoja ,romaaneja. Isä ja minä harrastamme lukemista. Lapsille on luettu ääneen n. 10 vuotiaaksi, eikä yksikään näistä pirulaisista lue vapaaehtoisesti mitään. Kenelle saa valittaa ja kuka korvaa?

Meillä sama juttu. Itse olen lukenut aina paljon, vaikka en ammattikoulua pidemmälle olekaan kouluttautunut. Luen mielummin kuin katson elokuvia, mutta vanhimman kanssa saa kyllä taistella, jotta edes välillä muuta kuin koulukirjaa lukisi. Tai jos edes sitä kunnolla ja ajatuksen kanssa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulushoppailua on jo ollut pitkään. Eli rikkaat muuttavat hyvien koulujen alueille. Ja jos on pätäkkää niin nuorelle on helppo maksaa preppauskursseja niin pääsykokeisiin kuin ylppäreihin. Mutta tietysti perheen suhteella opiskeluun on suurin vaikutus. Jos hyvistä arvosanoista heitetään vitsiä niin ei se kannusta opiskelemaan.

Koululla ei ole väliä jatkokouluttautumisen kannalta. Se on kiinni siitä, kuinka paljon vanhemmat jelppivät, tsemppaavat ja itse painaa duunia. Arvostelu on suomessa yhdenmukaista.

Voi pyhä yksinkertaisuus. Voiko näin tyhmää ihmistä olla?

Kyllä kuule se oppilasaines vaikuttaa valtavasti opetuksen tasoon ja ihan kaikkeen.

olen tavallisesta keskisuuren kaupungin koulusta, kävin iltalukion ja myöhemmin yliopiston ja amk:n. Toki iltalukiosta puuttuivat ne häiriköt. Vähän hei käytöstapoja!!

Jos joku on tyhmä niin hän on tyhmä.

Se oppilasaines vaikuttaa kirjaimellisesti ihan joka hiivatin oppituntia esimerkiksi siihen, miten paljon ja miten perusteellisesti asioita ehditään käsitellä ja mitä opetusmetodeja ylipäätään voidaan käyttää.

Ihan jo Norssissa opetuskoulussa tilanne oli se, että latinaluokalla opetti 10 minuutissa kerralla sen, mitä ns tavallisella luokalla piti jauhaa kolmekin 90 minuutin oppituntia. Ja siellä ne ns tavalliset luokat oli siis hyvin toimeentulevien varakkaiden lapsia.

Huono oppilasaineksen luokassa saa myös unohtaa esimerkiksi ryhmätyöt ja kaikki vähänkään itsenäistä ja kunnianhimoista panosta vaativat työt.

Me asumme kaupunkimme parhaalla alueella. Silti lapsen luokka on täynnä apinan lailla käyttäytyviä hemmoteltuja poikia, jotka eivät osaa antaa työrauhaa kenellekään. Onneksi opettaja on todella ammattitaitoinen ja on eriyttänyt nämä apinat keskenään omaan pienryhmään. Näin edes osan viikosta muut saa keskittyä.

Että ei ne akateemiset ja menestyvät vanhemmat mitään takaa.

Mun mielestä on aina ollut niin, että hyväosaisuus periytyy ja samoin huono-osaisuus. Jos kotoa ei saa tukea ja neuvoja, niin onhan siinä lapsi tosi yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulushoppailua on jo ollut pitkään. Eli rikkaat muuttavat hyvien koulujen alueille. Ja jos on pätäkkää niin nuorelle on helppo maksaa preppauskursseja niin pääsykokeisiin kuin ylppäreihin. Mutta tietysti perheen suhteella opiskeluun on suurin vaikutus. Jos hyvistä arvosanoista heitetään vitsiä niin ei se kannusta opiskelemaan.

Koululla ei ole väliä jatkokouluttautumisen kannalta. Se on kiinni siitä, kuinka paljon vanhemmat jelppivät, tsemppaavat ja itse painaa duunia. Arvostelu on suomessa yhdenmukaista.

Voi pyhä yksinkertaisuus. Voiko näin tyhmää ihmistä olla?

Kyllä kuule se oppilasaines vaikuttaa valtavasti opetuksen tasoon ja ihan kaikkeen.

olen tavallisesta keskisuuren kaupungin koulusta, kävin iltalukion ja myöhemmin yliopiston ja amk:n. Toki iltalukiosta puuttuivat ne häiriköt. Vähän hei käytöstapoja!!

Jos joku on tyhmä niin hän on tyhmä.

Se oppilasaines vaikuttaa kirjaimellisesti ihan joka hiivatin oppituntia esimerkiksi siihen, miten paljon ja miten perusteellisesti asioita ehditään käsitellä ja mitä opetusmetodeja ylipäätään voidaan käyttää.

Ihan jo Norssissa opetuskoulussa tilanne oli se, että latinaluokalla opetti 10 minuutissa kerralla sen, mitä ns tavallisella luokalla piti jauhaa kolmekin 90 minuutin oppituntia. Ja siellä ne ns tavalliset luokat oli siis hyvin toimeentulevien varakkaiden lapsia.

pitäisiköhän sinun mennä opettelemaan uudelleen koulunpenkille hieman käytöstapoja ja opettaa niitä myös lapsillesi. Hyvä käytös kuuluu sivistykseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulushoppailua on jo ollut pitkään. Eli rikkaat muuttavat hyvien koulujen alueille. Ja jos on pätäkkää niin nuorelle on helppo maksaa preppauskursseja niin pääsykokeisiin kuin ylppäreihin. Mutta tietysti perheen suhteella opiskeluun on suurin vaikutus. Jos hyvistä arvosanoista heitetään vitsiä niin ei se kannusta opiskelemaan.

Koululla ei ole väliä jatkokouluttautumisen kannalta. Se on kiinni siitä, kuinka paljon vanhemmat jelppivät, tsemppaavat ja itse painaa duunia. Arvostelu on suomessa yhdenmukaista.

Osittain totta. Vanhempien työtä toki helpottaa, jos koulussa opitaan muutakin kuin kulttuurien välisten konfliktien sovittelua.

Lisäksi tietyssä iässä kavereilla alkaa olla enemmän vaikutusta lapsen tekemiin valintoihin kuin vanhemmilla. Tuossa vaiheessa on eduksi, jos myös kavereita kannustetaan opiskeluun.

Vierailija kirjoitti:

Huono oppilasaineksen luokassa saa myös unohtaa esimerkiksi ryhmätyöt ja kaikki vähänkään itsenäistä ja kunnianhimoista panosta vaativat työt.

Ja vaikka se oma luokka olisikin ok, se että koulussa on paljon työllistäviä oppilaita (lintsausta, oppimisvaikeutta jne) se uuvuttaa opettajia niin paljon, että esimerkiksi ylöspäin eriyttämisen saa unohtaa.

Vierailija kirjoitti:

Huono oppilasaineksen luokassa saa myös unohtaa esimerkiksi ryhmätyöt ja kaikki vähänkään itsenäistä ja kunnianhimoista panosta vaativat työt.

Aines! Eiköseräs kokoomusnuori kirjoittanut joskus huonosta ”aineksesta”. En kyllä ihmettele lainkaan koskelan tapausta ja huono-osaisten kiusaamista, jos vanhemmat ovat mitä ovat. Ihmisiä ja vieläpä LAPSIA tämä. taustan perusteella arvottavia hirviöitä. Te kasvatatte niitä kiusaajia.

Hieman ihmetyttää tämän asian ihmettely.

Koskaan ei päästä siihen, että olisi täysin samanlaiset lähtökohdat, kun totta kai lapsiin vaikuttaa se minkälaisia ihmisiä hänen vanhempansa ovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ymmärrä, että miksi tämä koetaan yleensäkään ongelmana? En ymmärrä miksi akateemisen uran tavoittelu olisi niin merkityksellistä ja mikä ongelma se on jos lapsi haluaa olla vaikka hitsari tai lähihoitaja niin kuin vanhempansa?

Onko elämässä jotenkin menestynyt kun ylempänä toimihenkilönä on töissä 24/7 ja jatkuvan yt-uhan alla?

Voihan olla, että ammattikoulutuksen valinnut tuntee itsensä, tietää ettei esim. kestä painetta, raha ja menestys ei ole tärkeä arvo ja on rohkeasti oma itsensä eikä tarvitse päteä muille meriteillään.

Toki ylisukupolvinen syrjäytyminen on ongelma, mutta ei liitty varsinaisesti koulutustasoon.

Samaa mieltä. Olen itse korkeastikoulutettu, mutta minusta valinta lukion tai ammattikoulun välillä ei ole mikään ”kumpi on parempi” kysymys. Ne taipumukset ratkaisevat. Omat vanhempani ovat duunareita eikä meillä painostettu mihinkään tiettyyn koulutukseen. Kasvatettiin seuraamaan omaa sydäntään. Maisterintutkinto ei tosin ole tuonut työpaikkaa. Muihinkaan töihin ei oikein pääse. Eli nykyaikana ei näköjään koulutuskaan takaa töitä...

Samalla tavalla kuitenkin oman lapseni kasvatan. Eli tuen hänen valintojaan.

Minä en neuvo seuraamaan sydäntään vaan tekemään valintoja, jotka parantavat edellytyksiä pärjätä työelämässä ja maailmassa. Taidehistoriaa voi opiskella vaikka harrastuksena, jos se on sydämenasia, mutta ammatiksi siitä ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulushoppailua on jo ollut pitkään. Eli rikkaat muuttavat hyvien koulujen alueille. Ja jos on pätäkkää niin nuorelle on helppo maksaa preppauskursseja niin pääsykokeisiin kuin ylppäreihin. Mutta tietysti perheen suhteella opiskeluun on suurin vaikutus. Jos hyvistä arvosanoista heitetään vitsiä niin ei se kannusta opiskelemaan.

Koululla ei ole väliä jatkokouluttautumisen kannalta. Se on kiinni siitä, kuinka paljon vanhemmat jelppivät, tsemppaavat ja itse painaa duunia. Arvostelu on suomessa yhdenmukaista.

Osittain totta. Vanhempien työtä toki helpottaa, jos koulussa opitaan muutakin kuin kulttuurien välisten konfliktien sovittelua.

Lisäksi tietyssä iässä kavereilla alkaa olla enemmän vaikutusta lapsen tekemiin valintoihin kuin vanhemmilla. Tuossa vaiheessa on eduksi, jos myös kavereita kannustetaan opiskeluun.

toki. Lapseni vapaa-ajan kaveripiiri tulee aika lailla harrastuksista, ei koulusta. Mainitsinkin, että harrastukset vievät aikaa. Koulukavereita saa kutsua meille. En kysy ovella vanhempien koulutustaustaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huono oppilasaineksen luokassa saa myös unohtaa esimerkiksi ryhmätyöt ja kaikki vähänkään itsenäistä ja kunnianhimoista panosta vaativat työt.

Aines! Eiköseräs kokoomusnuori kirjoittanut joskus huonosta ”aineksesta”. En kyllä ihmettele lainkaan koskelan tapausta ja huono-osaisten kiusaamista, jos vanhemmat ovat mitä ovat. Ihmisiä ja vieläpä LAPSIA tämä. taustan perusteella arvottavia hirviöitä. Te kasvatatte niitä kiusaajia.

Oih, ja sinä nyt näet syrjintää ja epäkohtia kaikkialla, myös siellä, missä niitä ei ole. Vedä välillä henkeä hei, jookosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huono oppilasaineksen luokassa saa myös unohtaa esimerkiksi ryhmätyöt ja kaikki vähänkään itsenäistä ja kunnianhimoista panosta vaativat työt.

Aines! Eiköseräs kokoomusnuori kirjoittanut joskus huonosta ”aineksesta”. En kyllä ihmettele lainkaan koskelan tapausta ja huono-osaisten kiusaamista, jos vanhemmat ovat mitä ovat. Ihmisiä ja vieläpä LAPSIA tämä. taustan perusteella arvottavia hirviöitä. Te kasvatatte niitä kiusaajia.

"Oppilasaines" on ihan kuule suomen kielen perussanastoa. Itse liität siihen nyt jotain ihme sävyjä.

Ei se Koskelan kiusattu ollut mikään huono-osainen. Kaikki nuo pojat, sekä uhri että kiusaajat, olivat ihan sieltä samalta vauraalta omakotialueelta. Itse koulu on kyllä huonossa maineessa. Ja rehtorin eiliset puheet lehdessä suorastaan hyytävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huono oppilasaineksen luokassa saa myös unohtaa esimerkiksi ryhmätyöt ja kaikki vähänkään itsenäistä ja kunnianhimoista panosta vaativat työt.

Aines! Eiköseräs kokoomusnuori kirjoittanut joskus huonosta ”aineksesta”. En kyllä ihmettele lainkaan koskelan tapausta ja huono-osaisten kiusaamista, jos vanhemmat ovat mitä ovat. Ihmisiä ja vieläpä LAPSIA tämä. taustan perusteella arvottavia hirviöitä. Te kasvatatte niitä kiusaajia.

Oih, ja sinä nyt näet syrjintää ja epäkohtia kaikkialla, myös siellä, missä niitä ei ole. Vedä välillä henkeä hei, jookosta?

Kannustan yhä hankkimaan käytöstapoja. Toivottavasti lapsesi käyttäytyvät paremmin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulushoppailua on jo ollut pitkään. Eli rikkaat muuttavat hyvien koulujen alueille. Ja jos on pätäkkää niin nuorelle on helppo maksaa preppauskursseja niin pääsykokeisiin kuin ylppäreihin. Mutta tietysti perheen suhteella opiskeluun on suurin vaikutus. Jos hyvistä arvosanoista heitetään vitsiä niin ei se kannusta opiskelemaan.

Koululla ei ole väliä jatkokouluttautumisen kannalta. Se on kiinni siitä, kuinka paljon vanhemmat jelppivät, tsemppaavat ja itse painaa duunia. Arvostelu on suomessa yhdenmukaista.

Voi pyhä yksinkertaisuus. Voiko näin tyhmää ihmistä olla?

Kyllä kuule se oppilasaines vaikuttaa valtavasti opetuksen tasoon ja ihan kaikkeen.

olen tavallisesta keskisuuren kaupungin koulusta, kävin iltalukion ja myöhemmin yliopiston ja amk:n. Toki iltalukiosta puuttuivat ne häiriköt. Vähän hei käytöstapoja!!

Jos joku on tyhmä niin hän on tyhmä.

Se oppilasaines vaikuttaa kirjaimellisesti ihan joka hiivatin oppituntia esimerkiksi siihen, miten paljon ja miten perusteellisesti asioita ehditään käsitellä ja mitä opetusmetodeja ylipäätään voidaan käyttää.

Ihan jo Norssissa opetuskoulussa tilanne oli se, että latinaluokalla opetti 10 minuutissa kerralla sen, mitä ns tavallisella luokalla piti jauhaa kolmekin 90 minuutin oppituntia. Ja siellä ne ns tavalliset luokat oli siis hyvin toimeentulevien varakkaiden lapsia.

pitäisiköhän sinun mennä opettelemaan uudelleen koulunpenkille hieman käytöstapoja ja opettaa niitä myös lapsillesi. Hyvä käytös kuuluu sivistykseen.

Tosiasiat eivät hyssyttelemällä miksikään muutu.