HS Perhetausta ja yhteiskuntaluokka vaikuttaa koko ajan enemmän lasten ja nuorten koulutuksessa.

Oma lapsi on jo koululainen. Suurin osa tuttavapiirin lapsista on ollut jollain tavalla painotetussa päiväkodissa(taide, kieli, musiikki, liikunta, luonto). Hekin jo koululaisia siis. Nämä painotetuissa päiväkodeissa varhaislapsuutensa viettäneet pärjäävät nyt paremmin koulussa kuin ne tavispäiväkotien kasvatit. Mielenkiintoinen ilmiö kyllä. Kuinka suuri osuus on päiväkodeilla ja kuinka suuri sillä, että vanhempia kiinnostaa panostaa lapsiinsa, sitä en tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huono oppilasaineksen luokassa saa myös unohtaa esimerkiksi ryhmätyöt ja kaikki vähänkään itsenäistä ja kunnianhimoista panosta vaativat työt.

Aines! Eiköseräs kokoomusnuori kirjoittanut joskus huonosta ”aineksesta”. En kyllä ihmettele lainkaan koskelan tapausta ja huono-osaisten kiusaamista, jos vanhemmat ovat mitä ovat. Ihmisiä ja vieläpä LAPSIA tämä. taustan perusteella arvottavia hirviöitä. Te kasvatatte niitä kiusaajia.

Oih, ja sinä nyt näet syrjintää ja epäkohtia kaikkialla, myös siellä, missä niitä ei ole. Vedä välillä henkeä hei, jookosta?

Kannustan yhä hankkimaan käytöstapoja. Toivottavasti lapsesi käyttäytyvät paremmin

Ongelma koulussa on kyllä yleensä sen huonon oppilasaineksen käytös... Kolahtiko kun noin pillastuit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huono oppilasaineksen luokassa saa myös unohtaa esimerkiksi ryhmätyöt ja kaikki vähänkään itsenäistä ja kunnianhimoista panosta vaativat työt.

Aines! Eiköseräs kokoomusnuori kirjoittanut joskus huonosta ”aineksesta”. En kyllä ihmettele lainkaan koskelan tapausta ja huono-osaisten kiusaamista, jos vanhemmat ovat mitä ovat. Ihmisiä ja vieläpä LAPSIA tämä. taustan perusteella arvottavia hirviöitä. Te kasvatatte niitä kiusaajia.

"Oppilasaines" on ihan kuule suomen kielen perussanastoa. Itse liität siihen nyt jotain ihme sävyjä.

Ei se Koskelan kiusattu ollut mikään huono-osainen. Kaikki nuo pojat, sekä uhri että kiusaajat, olivat ihan sieltä samalta vauraalta omakotialueelta. Itse koulu on kyllä huonossa maineessa. Ja rehtorin eiliset puheet lehdessä suorastaan hyytävät.

kiusattu oli otettu huostaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huono oppilasaineksen luokassa saa myös unohtaa esimerkiksi ryhmätyöt ja kaikki vähänkään itsenäistä ja kunnianhimoista panosta vaativat työt.

Aines! Eiköseräs kokoomusnuori kirjoittanut joskus huonosta ”aineksesta”. En kyllä ihmettele lainkaan koskelan tapausta ja huono-osaisten kiusaamista, jos vanhemmat ovat mitä ovat. Ihmisiä ja vieläpä LAPSIA tämä. taustan perusteella arvottavia hirviöitä. Te kasvatatte niitä kiusaajia.

Oih, ja sinä nyt näet syrjintää ja epäkohtia kaikkialla, myös siellä, missä niitä ei ole. Vedä välillä henkeä hei, jookosta?

Kannustan yhä hankkimaan käytöstapoja. Toivottavasti lapsesi käyttäytyvät paremmin

Ongelma koulussa on kyllä yleensä sen huonon oppilasaineksen käytös... Kolahtiko kun noin pillastuit?

Sinä se jaksat jatkaa. Miksi pillastuisin? Arvostan koulutusta, sivistystä ja lasten aktiivista harrastamista. Kuten totesin, sivistykseen kuuluvat käytöstavat.

Vierailija kirjoitti:

Se on tämän tasapuolisen koulutuspoliitiikan seuraava askel.

Eli ensin oli kouluttamaton kansa ja köyhä. Moni lahjakas kävi vain kansakoulun, koska yksinkertaisesti kouluja ei ollut tai rahaa niiden käymiseen.

Sitten avautui koulutusmahdollisuudet ja esim. 60-luvulla syntyneille on ollut koulutuspolku auki taivasta myöten kotitaustasta huolimatta. Opintotukikin tuli jo 70-luvulla. Lisäksi lukioita oli jokaisella paikkakunnalla ja yliopistoja pikkukaupungeissakin.

Nyt parikymppiset on juuri näiden 60-70 -luvulla syntyneiden lapsia. Jo niiden vanhemmat on saaneet opiskella pääosin lahjojensa mukaan, joten eikö se ole selvä, että lahjakkaiden vanhempien lapset on myös lahjakkaita. Vastaavasti ne vanhemmat, jotka on jääneet matalasti koulutetuiksi, ovat keskimäärin vähemmän lahjakkaita noissa opiskeluhommissa (voivat olla lahjakkaita jossain muussa) ja näin ollen lapset samaa sarjaa.

Pohjimmiltaan kyse alkaa tällä hetkellä olla siis perimästä.

Äitini oli syntynyt 1920-luvulla. Koulua oli saanut käydä muutaman vuoden, mutta äitini oli kova lukemaan ja meillä oli kotona kirjoja paljon, vaikka köyhiä oltiin.  Äiti osti meille kirjoja joululahjoiksi jo, kun oltiin ihan pieniä ja muutenkin meillä oli satukirjoja. Itse synnyin 1960 ja olin viimeinen ikäluokka, joka ei vielä päässyt peruskouluun. Perhe oli suuri, eikä puhettakaan, että olisin päässyt pyrkimään keskikouluun.

Luin itselleni kaksi ammattia, mutta siihen aikaan ammattiin lukemista rajoitti se, jos et ollut käynyt edes sitä keskikoulua, lukiosta puhumattakaan.

Omat lapseni 90-luvulla suntyneet, ovat opiskelleet yliopistoissa.

Itsekin olen aina ollut kova lukemaan ja luin lapsille pienenä  paljon. Kirjoja meillä on paljon. 

Olen joskus miettinyt, että jos olisin syntynyt vuotta myöhemmin ja päässyt lukioon, miten erilainen elämäni kulku olisi saattanut olla.

Olen onnellinen siitä, että omat lapset ovat päässeet opiskelemaan, vaikka itsellä ei sitä mahdollisuutta ollut.

Vierailija kirjoitti:

Oma lapsi on jo koululainen. Suurin osa tuttavapiirin lapsista on ollut jollain tavalla painotetussa päiväkodissa(taide, kieli, musiikki, liikunta, luonto). Hekin jo koululaisia siis. Nämä painotetuissa päiväkodeissa varhaislapsuutensa viettäneet pärjäävät nyt paremmin koulussa kuin ne tavispäiväkotien kasvatit. Mielenkiintoinen ilmiö kyllä. Kuinka suuri osuus on päiväkodeilla ja kuinka suuri sillä, että vanhempia kiinnostaa panostaa lapsiinsa, sitä en tiedä.

Lapsiin panostamisesta tuo kielii. Lapseni oli painotetussa päiväkodissa mutta harrastaa myös neljästi viikossa, koska haluan panostaa. Hän opiskelee nyt tavallisessa koulussa hyvin arvosanoin, mutta valittaa toisinaan häirikköpojista. Nämä ovat supisuomalaisia mutta perheissä on ongelmia. Voiko häiriköiltä toisaalta välttyä missään?

Ongelma ei ole se, että vanhemmat pyrkivät saamaan lapsensa mahdollisimman hyvään kouluun vaan se, että perusopetuksen säästöijen vuoksi ne, joiden vanhemmat eivät tätä tee, alkavat olla todella heikoilla. Isot ryhmäkoot, löyhät opetussuunnitelmat ja erityisopetuksesta tinkiminen (kaunisteltuna integraatio) tekevät opettajien työtaakasta lähes mahdottomman, ja heikoimmat tippuvat kelkasta jos kotona ei olekaan ihannevanhempi auttamassa. Kaikilla ei ole. Nyt etäopetuskeväänä huojentuneena iloitsin siitä, että lapsi on harvinaisen itseohjautuva ja motivoitunut. 30 lapsen alakouluryhmässä, etenkin etänä, voin vain kuvitella millaisia aukkoja osalle on jäänyt.

Oma lehmä on ojassa sikäli, että pienipalkkaisena asun itsekin turhan kalliilla alueella, jotta lapset pääsisivät ns. hyvään (rauhalliseen) kouluun. Surullista, että Suomessakin on jo alimmilta luokilta syytä miettiä moista.

Köyhänä ja toistuvaistyöttömänä tuplamaisterina en ole ihan varma, onko se hyvä juttu, jos lapseni suuntautuvat minun takiani akateemisiin pyrintöihin. Toisaalta, uskoisin olevani varoittava esimerkki, ja he ymmärtävät valita aikanaan minua viisaammin. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi näissä jutuissa lähes aina syyllistetään se vanhempi, joka kannustaa lastaan opiskelemaan valitsemalla koulun, jossa opiskelumahdollisuudet on pyritty turvaamaan. Turhan moni helsinkiläiskoulu on suunniteltu oleskeluun, eräänlaiseksi päivähoitopaikaksi, jossa viihtyminen on tärkeintä ja oppiminen täysi sivuseikka. Halutaan kokemuksellista oppimista tilanteessa, jossa luku- ja kirjoitustaitoa ei ole, vaikka ensimmäiset seksikokemukset on jo hankittu siellä koulun vessassa, kokemus tietty sekin.

Perhetausta vaikuttaa ja hyvä niin. Se on osoitus siitä, että sukupolvelta toiselle jatkunut opiskelukokemus siirretään seuraavalle sukupolvelle itsestäänselvyytenä ja oikeutena, ei pakollisena velvollisuutena. Nyt kun vielä saataisiin kouluja, joissa oppiminen laitetaan etusijalle, niin monen lapsen elämä paranisi.

Itse en syyllistä mutta sen sijaan ärsyttää, jos tuollainen koulushoppaaja toisaalla väittää että m-onikulttuurisuus on rikkaus. Jos se on rikkaus, niin laita lapsesi Meri-Rastilan kouluun.

Mulle on sama minkä värinen lapsi lapseni luokalla on, kunhan tulee akateemisesta perheestä. Mikä siinä on niin vaikeaa hyväksyä, että kouluttamaton on kouluttamaton kaikissa väreissä.

Sinähän oletkin oikein avarakatseinen ihminen. Muulla ei siis väliä kunhan lapsi tulee akateemisesta perheestä. Kamala ajattelutapa. En yhtään ihmettele että lapsista tulee kiusaajia kun monilla on vanhempia tukemassa tuolla tavalla kiusaamista.

Mun kuopuksen luokalla oli kolme häiriköivää poikaa. Se aiheutti sen, että ihan jo avoimissa ovissa ei kukaan muu saanut mitään huomiota tai edes kysyttyä mitään. Käytännössä kaikki vanhemmat seurasi siellä sitä sirkusta, sama jokaisessa todistustenjaossa jne.

Kuopus onneksi on rautainen keskittyjä, joten hän vain sitten teki omaa suoritusta. Mutta se mikä ärsytti ja mihin puutuin oli se, että luokassa aina rauhalliset fiksut oppilaat pantiin apuopettajina kaitsemaan näitä hörhöjä. Oman etenemisen kustannuksella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulut on ainakin Helsingissä ajettu niin alas, että ilman jatkuvaa vanhempien taustaopetusta ja valvontaa ei sieltä selviä enää hyvän todistuksen kanssa ulos.

Tämä etäopetus oli ihan viimeinen niitti tässä kehityksessä.

t. äiti ja ope

Tämä on niin totta! Helsingissä on säästetty jo vuosia ihan jo koulukirjoissa. Me on ostettu ne lapsille itse. Samaten joutuu koko ajan valvomaan sitä opetusta. Koko syksyn esimerkiksi opetettiin epätasapainossa eri aineiden kesken asioita eli äidinkielessä ei ollut vielä edes harjoiteltu esseevastauksia, kun yhteiskuntaopissaa jo vaadittiin kirjoittamaan sellaisia. Koko ajan jotain kytättävää ja vahdittavaa.

Sama kokemus helsinkiläisestä yläkoulussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huono oppilasaineksen luokassa saa myös unohtaa esimerkiksi ryhmätyöt ja kaikki vähänkään itsenäistä ja kunnianhimoista panosta vaativat työt.

Aines! Eiköseräs kokoomusnuori kirjoittanut joskus huonosta ”aineksesta”. En kyllä ihmettele lainkaan koskelan tapausta ja huono-osaisten kiusaamista, jos vanhemmat ovat mitä ovat. Ihmisiä ja vieläpä LAPSIA tämä. taustan perusteella arvottavia hirviöitä. Te kasvatatte niitä kiusaajia.

Oih, ja sinä nyt näet syrjintää ja epäkohtia kaikkialla, myös siellä, missä niitä ei ole. Vedä välillä henkeä hei, jookosta?

Kannustan yhä hankkimaan käytöstapoja. Toivottavasti lapsesi käyttäytyvät paremmin

Ongelma koulussa on kyllä yleensä sen huonon oppilasaineksen käytös... Kolahtiko kun noin pillastuit?

Sinä se jaksat jatkaa. Miksi pillastuisin? Arvostan koulutusta, sivistystä ja lasten aktiivista harrastamista. Kuten totesin, sivistykseen kuuluvat käytöstavat.

Hyvät käytöstavat eivät tarkoita sitä, että valehtelee tai vääristelee.

En ole kirjoittanut mitään muuta kuin tosiasioita. Se että revit siitä noin pelihoususi kielii ainoastaan siitä, että tunnistat noissa sivistymättömien kotien lapsissa itsesi ja omat lapsesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lastenhuoneen kirjamäärästä voi kuulemma suoraan ennustaa tulevaisuuden.

Höpö höpö. Meillä on tuhansia kirjoja lasten nuorten ja aikuisten kirjoja. Kuvakirjoja, tietokirjoja ,romaaneja. Isä ja minä harrastamme lukemista. Lapsille on luettu ääneen n. 10 vuotiaaksi, eikä yksikään näistä pirulaisista lue vapaaehtoisesti mitään. Kenelle saa valittaa ja kuka korvaa?

Toisaalta luitte kuitenkin ääneen. Lapsilla on todennäköisesti laaja sanavarasto, joka näkyy koulumenestyksessä.

Yläkoulun puolella osa luokasta luki noin 100 sivuista kirjaa ja osa taas 400 sivuista kirjaa. Kyseessä vapaavalintainen kirja, mutta silti pakollinen äidinkielen työ.

Täysi tasa-arvo on mahdoton, niin kauan kun matala koulutus ja kiinnostuksen puute sosioekonomisen tilanteen parantamiseksi ja lapsen koulunkäynnin tukemisen puute ei ole peruste huostaanotolle ja näille lapsille ei ole omia eliittikoulutuslaitoksia. Tässä todellisuudessa, jos halutaan parantaa heikoista lähtökohdista tulevien koulutusta, tulisi koulussa olla henkilöstöä, jonka ainoa tehtävä on innostaa riskiryhmäläisiä oppimaan ja opiskeluun ja auttamaan koulutusvalinnoissa.

Suomi on täynnä ihan tavallisista tai huonoista lähtökohdista, tavallisissa lukioissa opiskelleita hyvin koulutettuja ja työelämässä menestyneitä ihmisiä. Ei ainakaan vielä tarvitse jo päiväkotia valita oikein.

Toki varakkaiden, hyvin koulutettujen johtajien, professorien, lääkäreiden, diplomaattien yms lapset todennäköisesti käyvät koulut kunnolla, opiskelevat ja saattavat saada verkostoapuja, mutta se ei sinänsä ole järjestelmävika.

Vierailija kirjoitti:

Köyhänä ja toistuvaistyöttömänä tuplamaisterina en ole ihan varma, onko se hyvä juttu, jos lapseni suuntautuvat minun takiani akateemisiin pyrintöihin. Toisaalta, uskoisin olevani varoittava esimerkki, ja he ymmärtävät valita aikanaan minua viisaammin. :)

Toki ymmärrät, että akateemisella puolellakin on laaja valikoima opiskelumahdollisuuksia, joista myös työllistyy.

On ihan ilmaista olla kiinnostunut lapsensa asioista ja koulunkäynnistä, läksyistä. Kirjastokortti ei maksa mitään. Maailmassa on paljon ihmeteltävää kun vain viitsii sitä katsoa ja kuunnella lastaan, mennä välillä yhdessä vaikka lähimetsään.

Kalliimpaa se pleikan ja kännykän kanssa kasvattaminen on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi näissä jutuissa lähes aina syyllistetään se vanhempi, joka kannustaa lastaan opiskelemaan valitsemalla koulun, jossa opiskelumahdollisuudet on pyritty turvaamaan. Turhan moni helsinkiläiskoulu on suunniteltu oleskeluun, eräänlaiseksi päivähoitopaikaksi, jossa viihtyminen on tärkeintä ja oppiminen täysi sivuseikka. Halutaan kokemuksellista oppimista tilanteessa, jossa luku- ja kirjoitustaitoa ei ole, vaikka ensimmäiset seksikokemukset on jo hankittu siellä koulun vessassa, kokemus tietty sekin.

Perhetausta vaikuttaa ja hyvä niin. Se on osoitus siitä, että sukupolvelta toiselle jatkunut opiskelukokemus siirretään seuraavalle sukupolvelle itsestäänselvyytenä ja oikeutena, ei pakollisena velvollisuutena. Nyt kun vielä saataisiin kouluja, joissa oppiminen laitetaan etusijalle, niin monen lapsen elämä paranisi.

Itse en syyllistä mutta sen sijaan ärsyttää, jos tuollainen koulushoppaaja toisaalla väittää että m-onikulttuurisuus on rikkaus. Jos se on rikkaus, niin laita lapsesi Meri-Rastilan kouluun.

Mulle on sama minkä värinen lapsi lapseni luokalla on, kunhan tulee akateemisesta perheestä. Mikä siinä on niin vaikeaa hyväksyä, että kouluttamaton on kouluttamaton kaikissa väreissä.

Sinähän oletkin oikein avarakatseinen ihminen. Muulla ei siis väliä kunhan lapsi tulee akateemisesta perheestä. Kamala ajattelutapa. En yhtään ihmettele että lapsista tulee kiusaajia kun monilla on vanhempia tukemassa tuolla tavalla kiusaamista.

Sama huomio. Tullaan palstalle toteamaan, että perhetausta vaikuttaa yhä enemmän menestykseen ja sitten ylläpidetään itse tuota asetelmaa. Ei ole luultavasti mukavaa olla putkimiehen tai lähihoitajan lapsi Norssissa, jos asenteet ovat nuo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhänä ja toistuvaistyöttömänä tuplamaisterina en ole ihan varma, onko se hyvä juttu, jos lapseni suuntautuvat minun takiani akateemisiin pyrintöihin. Toisaalta, uskoisin olevani varoittava esimerkki, ja he ymmärtävät valita aikanaan minua viisaammin. :)

Toki ymmärrät, että akateemisella puolellakin on laaja valikoima opiskelumahdollisuuksia, joista myös työllistyy.

Minäkin olen tuplamaisteri. Vakinaisessa virassa ja varakas.

Mieheni, pientilallisten lapsi maalaislukiosta, on pärjännyt oikein mainiosti työelämässä. Valmistunut maakuntayliopistosta.

Itse keskiluokkaisen perheen lapsi, pikkukaupungin lukio ja maakuntayliopisto, sama tilanne 🙂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huono oppilasaineksen luokassa saa myös unohtaa esimerkiksi ryhmätyöt ja kaikki vähänkään itsenäistä ja kunnianhimoista panosta vaativat työt.

Aines! Eiköseräs kokoomusnuori kirjoittanut joskus huonosta ”aineksesta”. En kyllä ihmettele lainkaan koskelan tapausta ja huono-osaisten kiusaamista, jos vanhemmat ovat mitä ovat. Ihmisiä ja vieläpä LAPSIA tämä. taustan perusteella arvottavia hirviöitä. Te kasvatatte niitä kiusaajia.

Oih, ja sinä nyt näet syrjintää ja epäkohtia kaikkialla, myös siellä, missä niitä ei ole. Vedä välillä henkeä hei, jookosta?

Kannustan yhä hankkimaan käytöstapoja. Toivottavasti lapsesi käyttäytyvät paremmin

Ongelma koulussa on kyllä yleensä sen huonon oppilasaineksen käytös... Kolahtiko kun noin pillastuit?

Sinä se jaksat jatkaa. Miksi pillastuisin? Arvostan koulutusta, sivistystä ja lasten aktiivista harrastamista. Kuten totesin, sivistykseen kuuluvat käytöstavat.

Hyvät käytöstavat eivät tarkoita sitä, että valehtelee tai vääristelee.

En ole kirjoittanut mitään muuta kuin tosiasioita. Se että revit siitä noin pelihoususi kielii ainoastaan siitä, että tunnistat noissa sivistymättömien kotien lapsissa itsesi ja omat lapsesi.

Oletko aika sokea käytöksellesi. Käytät ilmaisuja ”repiä pelihousunsa” tai ”vedä henkeä, jookosta” (ei-akateemista ja vastapuolta vähättelevää). Voit kertoa mielipiteesi myös pohdiskellen ja ihmisiä leimaamatta. Sitä on sivistys. Samoin kohtelias puhe.

Kiitos, anteeksi, olen hieman eri mieltä, ole hyvä jne. Noista on hyvä aloittaa