Suurin yksittäinen syy sinkkuuteesi?

Se, että aistin herkästi muiden tunnetilat ja ne vaikuttaa muhun. Näin ollen vähänkään negatiiviset ihmiset eivät oikein sovi elämääni :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies kuoli. En tiedä olisinko valmis uuteen suhteeseen edes, mutta tiedostan etten ole kuuminta hottia parisuhdemarkkinoilla. 15 kiloa ylipainoa, ikää 43 vuotta ja 4 lapsen yksinhuoltaja. En kehtaa edes tarjota itseäni missään/kenellekkään.

Pudota ne 14 kiloa naisvoimistelussa. Ja hanki uusi kampaus. Mielummin yksinkertainen sellainen.

Kukaan ei ainakaan halua kumppania, joka esittää ehtoja hiustyylistä.

Miehet pelkää kaunista naista. Jotkut taas on ihan hulluna muhun, ne rumat ja vanhat.

En saa ketä haluan ja ketkä haluavat minut, niin heitä ei ole.

En osaa hymyillä

Maailmassa on pariton määrä ihmisiä ja minä satun olemaan juuri se kulla ei ole paria nii siksoon yksin

En ole koskkan harjootellut tyttöön tahi naiseen tuttustumista niin six

Lihava ei kelpaa.Siksi.

Eräs ope nolas munt kesken oppitundin vuonna 2000 neljällä sanalla ja 21 kirjaimella  niin aseksualisoiduin luultavasti sen seurauksena, mutta kiintän hänttä vuolaasti koska ei munlla oikaan ollut aikkaa naimisoitua

Naisten kranttuus ja huono arvostelukyky. (Eivät näe arvoani.) Itsessäni ei ole mitään sellaista vikaa, minkä pitäisi estää pariutuminen. Olen sopeutuva, rauhallinen, siisti, teen kotityöt, ei addiktioita tmv. 

Jaa missäähän sitä vapaaseen kunnialliseen  naiseen törmäisi kun en käy tanseissa, yökerhoissa enkä dindderissä; jossain jumaalanpalveluksen ehtoollisjonossako ehkä?

En voi päältä päin tietää kekä on neitsyt mutta avioitumistahtoinen eikä semmosta kehtaa omalla naamalla kysyä nii siks

Mjiul on naarmuiset rillit ja  mela kallellaa nii siks oun single

Vierailija kirjoitti:

Olen mustasukkainen suhteessa. Olen ihan älykäs ihminen ja järjellä näen realistisesti onko mustasukkaisuuteen syytä vai ei. Yleensä ei ole. Kuitenkin kaikki suhteet päätyvät siihen että alkuhuuman jälkeen mun kurkkua kuristaa ja rintaa puristaa riittämättömyyden ja mustasukkaisuuden tunteet 24/7 vaikkei niihin olisi mitään syytä. Miehelle en koskaan tästä puhu koska en halua olla tällainen enkä halua hänen tietävän että olen tällainen. En syytä enkä rajoita miestä mitenkään. Kunnioitan yksityisyyttä. Salaa kuitenkin stalkkaan häntä netissä, kaivelen kaikkea mahdollista ja inhoan itseäni sen vuoksi koko ajan enemmän.

Itselleni muutun hirveän vaativaksi, laihdutan, kuntoilen, pistän sairaasti rahaa kauneudenhoitoon enkä siltikään enää pidä peilikuvastani. Lopulta kaikki käy niin raskaaksi että minun on pakko alkaa kuolettaa tunteita miestä kohtaan ja sitten erotaan. Sinkkuna muutun taas järkeväksi ihmiseksi, jolla ei ole mi

Heitän tähän että sattuisiko sulla olemaan taustalla lapsuuden traumaa? Kuulostaa vain vahvasti siltä. Siihen kuuluu se ettet kykene pitämään rakkaussuhteita yllä. Koet ettet ole rakkauden arvoinen itsenäsi vaan ruoskit itseäsi mielyttääksesi kumppania, olet mustasukkainen koska pelkäät hylkäämistä ja koska tunteet käy liian suuriksi mielummin kuoletat ne ja otat etäisyyttä intiimeihin ihmissuhteisiin. Näin vältyt tulemasta hylätyksi. Minulla on vastaavia käytösmalleja.

Suosittelen katselemaan youtubesta Crappy childhood fairy -kanavaa. Voit saada oivalluksia sieltä.

En ole vielä yli eksästä. Ja voi olla, että en enää halua uutta suhdetta. Itsekseen on hyvä : )

Syy sinkkuuteeni on se, että kaikki ne kolme naista, joihin olin rakastunut, torjuivat minut.

Sain akalta täyden käden... Oma moka ku se oli pupiruusu ja tiesin et kaikki panee sitä

Maskottikeisari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten nepsy ihmiset ei tajua että se on aika isoasia

Tämähän se. Se on heti iso red flag, jos naisella on jokin mt-diagnoosi tai ilmoittaa olevansa "kirjolla" tai vegaani. Haluan kumppanin, joka on mahdollisimman terve, tavallinen ja tasapainoinen. Nykyään sellaiset ovat tosi harvassa, kun monet puhuvat diagnooseistaan ja sairauksistaan kuin ne olisivat jotain ylpeilyn aiheita tai identiteetin keskuksia. Ei kenenkään identiteetti voi perustua siihen, että on sairas tai persoonallisuushäiriöinen. Miksi ihmeessä kukaan haluaisi parisuhteeseen ihmisen kanssa, joka ei ole terve ja tasapainoinen?

Itse olen adhd ja uskon, että miehekseni sopisi parhaiten toinen adhd, sillä tulen yleensä heidän kanssaan parhaiten toimeen eikä meille tule tylsää. Sellainen tavallinen tuppisuu ei taida oikein sopia itselle. Erikoiset ihmiset, jotka uskaltavat olla omia itsejään kiinnostavat enemmän.

En jaksa tutustua miehiin. Minulle sopisi Etan tyyppinen juttu, suoraan naimisiin. Siinä sitä oltaisiin ainakin jonkin aikaa pakosti. Voisi olla, että kävisi raskaaksi, jos mies ei kiinnostuisikaan. 

Minulla ainakin on ollut koko elämäni ajan niin paljon huolen aiheita ja muista ihmisistä huolehtimista, että omat tarpeet ja halut ovat jääneet toisarvoiseen asemaan ja se on johtanut sinkkuuteen. Olen jo eläkeiässä ja välttelen tietoisesti parisuhteeseen sitoutumista ja ihan siitäkin syystä etten ainakaan halua enää löytää itseäni siitä tilanteesta, että joutuisin vielä huolehtimaan jostain toisesta ihmisestä.