Auttavatko vanhempasi sinua rahallisesti tai muuten?
olen pitkän aikaa miettinyt että auttaako moni vanhempi lapsiaan rahallisesti tms.
itse huomannut että osa ystävistäni on saanut paljon tuke vanhemmiltaan, kun tarvii rahaa johonkin asiaan tai vuokraan tai vaikka autoon jne.
itse en ole ikinä saanut mitään vanhemmiltani. nyt 30 vuotiaana olen edelleen ilman ajokorttia eikä ole autoa. monet ystäväni ovat saaneet vanhemmiltaan yleensä ajokortin. itse en saanut edes mopokorttia kun olin nuorempi.
olenkin ajatellut että kehtaisinko alkaa nyt vanhempana pyytämään isältäni apua ajokorttiin koska omat tulot koostuu pelkästään kelan tuista, koska opiskelen. tarvitsisin ajokortin töitä varten, koska minulle on tarjottu töitä, mutta tarvitsen ajokortin..
miten yleensä vanhemmat ovat tukeneet sinua elämässäsi?
Kommentit (39)
Joo isäni auttoi ja sain siltä 150 000 euroa. En nähnyt isääni 35 vuoteen joten mielestäni se olikin velkaa minulle. Lähti kotoa kun olin 5 vuotias eikä sitten tullut takas. 35 vuoden päästä otti yhteyttä.
Eivät auta. Ovat kuolleet jo aikoja sitten. Eivät tosin auttaneet eläissäänkään. Enkä edes odottanut apua.
En kehtaisi pyytää rahaa autokorttiin. Toki minun tilanteeni on eri kuin sinun, koska isäni opetti minua ajamaan kun olin 18 mutta en jaksanut harjoitella riittävästi enkä saanut korttia.
En saanut koskaan mitään apuja, en taloudellista enkä materialistista tai muutakaan. Ekasta kesätyöpalkastanikin ollessani 15v äiti otti osan itselleen, kattamaan kulujani. Ajokortti? Hehheh.
Eivät auttaneet silloin kun olisin tarvinnut. Nyt eläkkeellä oleva äitini antaa rahaa vaikka en enää tarvi. Ensin kieltäydyn mutta sitten otan kun vaatimalla vaatii, ehkä kaduttaa kun ei aiemmin antanut mitään?
Mun vanhemmat kuuntelevat huoliani ja se on jo aika iso apu. Rahaa heillä ei ole.
itse autan opiskelevaa lastani taloudellisesti - enemmän kuin olisi varaa. Ei ole hyvä homma, mutta en osaa olla auttamattakaan, vaikka se johtaa omassa elämässä pihistelyyn.
Vierailija kirjoitti:
Eivät auttaneet silloin kun olisin tarvinnut. Nyt eläkkeellä oleva äitini antaa rahaa vaikka en enää tarvi. Ensin kieltäydyn mutta sitten otan kun vaatimalla vaatii, ehkä kaduttaa kun ei aiemmin antanut mitään?
Ehkei sillä aiemmin ollut, mistä antaa? Oli ehkä asuntolainaa ja lapsista isommat kulut? Nyt eläkkeellä tulot on pienentyneet vähemmän kuin menot?
Sinuna pyytäisin isääsi opettamaan sinut ajamaan opetusluvalla. Pääsette paljon halvemmalla ja ehkä se tekisi ihmissuhteellennekin hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Eivät auttaneet silloin kun olisin tarvinnut. Nyt eläkkeellä oleva äitini antaa rahaa vaikka en enää tarvi. Ensin kieltäydyn mutta sitten otan kun vaatimalla vaatii, ehkä kaduttaa kun ei aiemmin antanut mitään?
Anteeksi, mutta nyt on pakko kysyä. Jäikö äidillesi siihen aikaan ylimääräistä rahaa pakollisten kulujen jälkeen? Jos ei jäänyt, niin hänellä ei ollut mahdollisuutta avustaa sinua. Herää myös ajatus vastustiko hänen miehensä ison lapsen auttamista. Se on aika tavallista. Joissakin perheissä nainen on anteliaampi ja haluaisi enemmä antaa lahjoja, mutta mies saa suorastaan kohtauksia silloin.
Todella moni ystäväni/kaverini saa apua vanhemmiltaan. Ihan käytännön apua siivouksessa, lasten harrastuskuskaamisissa, ruuanlaittoapua jne. Sitten on rahallinen avustus. Parhain ystäväni saa vanhemmiltaan lasten harrastusmaksut ja siivouspalvelun kerran kuussa (maksavat siis tämän).
Minun vanhemmat ostavat lapsilleni syntymäpäivä ja joululahjat. Lisäksi kun näemme pari kertaa vuodessa, vanhemmat tarjoavat ruuan ravintolassa.
Sen ajokortin saa rahoituslainalla minkä voi hakea autokoulun kautta. Eiköhän opiskelijana sen lainan saa. Osissa se kortti muutenkin maksetaan
Välillä äiti laittaa pari sataa tilille. Yleensä synttärien ja joulun aikoihin. Isä ei yleensä.
Eivät auta, vaan minä autan heitä vaikka olen kotihoidontuella tällä hetkellä.
Mun mutsi usein tarjoaa minulle, jos ollaan vaikka ravintolassa syömässä
Ovat auttaneet ja nykyään autan itse omia lapsiani. Summat ei ole isoja, mutta jotain kuitenkin, jos tulee yllättäviä menoja. Ajokortista kumpikin on maksanut puolet ja me vanhemmat toisen puolen.
Olen saanut ajokortin 18v lahjaksi vanhemmiltani ja saman sai lapseni. Kyse nyt huom 18v nuoresta. Aikamoista jos 12v jälkeen kolmekymppisinä tulisivat pyytämään vaikka jotain kodinkoneita tms, sillä perusteella, että muut on saanut sellaisen kun ovat muuttaneet pois kotoa. Ei 30v voi verrata itseään juuri aikuistuneeseen vaikka itse kokisi niin ja eläisi samanlaista elämänvaiheita (opiskelut kesken, ei ajokorttia).
Jos ajatellaan, että noin pikkuhiljaa tekee asioita niin lapsi sitten 40-vuotiaana? Eikä siinä mitään, moni tekee nykyään noin, mutta silloin olet itse 70v, kun lapsi on 30v. Toivottavasti kenelläkään aikuisella ei tule mieleenkään mennä 70-vuotiaalta kysymään satoja euroja omaan elämiseen.
Molemminpuolin. Autokyytejä vuorotellaan, käytetään osin samaa pientä mökkiä jonka sähköt jaetaan, tuodaan toisillemme ruokia, käy auttamassa mua töissä (pienyrittäjä) ja mä käyn auttamassa äitiä pihatöissä paljonkin. N53
Vierailija kirjoitti:
Sinuna pyytäisin isääsi opettamaan sinut ajamaan opetusluvalla. Pääsette paljon halvemmalla ja ehkä se tekisi ihmissuhteellennekin hyvää.
tämä oli hyvä idea. koitan ehdottaa tuota ajolupaa isälleni. olisihan se muutenkin hyvä että siinä lähentyisi enemmän välitkin isäni kanssa, kun ei olla pahemmin tekemisissä kuin yleensä jouluisin tai joskus jos on jotain muita juhlia tms.
olisi kyllä muutenkin kiva saada juteltua hänen kanssaan joskus, koska en ole aikuisikäni aikana isäni kanssa jutellut juuri mistään ja välit ovat hyvin etäiset. olen aina toivonut että hän olisi enemmän yhteyksissä minuun puhelimitse tai muutenkin.
onkohan se ihan typerää hänen mielestään jos nyt yhtääkkiä monen vuoden jälkeen sanon hänelle että olisi kiva jos voitaisiin tutustua paremmin ja saataiisin paremmat välit. koska tuntuu välillä ettei häntä kiinnosta paljoakaan kuinka minulla menee.
Pyydä raha lainaksi. Outoa kyllä, jos pyytää maksamaan takaisin.
joskus joo