Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Pettäminen parisuhteessa on nykyään jo liian yleistä, lähes normi
24.01.2021 |
Maailma on mennyt kummalliseksi parisuhteissa. Tuntuu, että joka toisella on ollut tai on jotain sutinaa parisuhteessa ollessaan. Ihastutaan työkavereihin, käydään poikien ja tyttöjen reissuilla "tuulettumassa", ja näillä reissuilla sitten sattuu ja tapahtuu. Uutena asiana tuli itselle, kuinka eri urheilulajien harrasteturnauksissa monella on jopa vakihoito, joita sitten nähdään muutaman kerran vuodessa.
Itse olen eronnut pari vuotta sitten, ja olen ollut aina uskollinen suhteissani. Tilaisuuksia olisi tietysti ollut useasti, mutta olen kiittänyt kauniisti ja poistunut paikalta. Olen aina ajatellut niin, että parisuhde on kuin sopimus, ja sopimusta pitää kunnioittaa. Eikä tämä ole ollut lainkaan vaikeaa, en ole kokenut menettäneeni jotain, kun olen pysynyt uskollisena.
Pikkuhiljaa mieli alkaa kääntymään jo uuden parisuhteen puoleen, ja se kuuluisin deittiappi on ollut käytössä. Vastaan on tullut mielenkiintoisia ihmisiä omassa ikäluokassani (+40v), mutta yllätyksenä on tullut se asia, kuinka avoimia tavatut ihmiset ovat olleet menneisyydestään. Viisi viimeisintä tapailua, ja kaikki näistä naisista olivat pettäneet suhteissaan. Eräskin heistä oli jopa hieman outo, rehvasteli kuin miehet konsanaan panojutuistaan. Kertoi teini-iästä saakka pitäneensä aina sivusuhteita, vaikka oli ollut kahdesti naimisissakin elämänsä aikana. Kukaan näistä naisista ei ollut mitenkään katuvainen tekemisistään, tai myöntäneet toimineensa väärin, kun asioista keskusteltiin. Mutta eipä näitä naisia tehnyt mieli enää tavata, kun asiat kävi ilmi, ja hyvä niin.
Mikä ihmisiin on mennyt, kun se yksi ei enää riitäkään, vaan pitää hamuta kokemuksia aina vaan lisää? Onko tämä uskottomuus jokin viime vuosien villitys, vai ollut olemassa aina, josta nyt vaan uskalletaan puhua avoimesti?
M__43
Kommentit (110)
Käyttäjä24480 kirjoitti:
Pettämisessä pelkkä seksi ei tunnu petetystä niin pahalta kuin jatkuvat viestittelyt, ihastuminen, vonkaus ja puolisosta valittaminen. Pettäjä kirjoittelee runoja, kehuu ulkonäköä, pyytää panokavereita petetyn omaan kotiin, valehtelee oman parisuhteen tilanteesta, näkee älyttömän paljon vaivaa suunnitellessaan mitä hienoimpia treffejä, jne.
Näitä riittää.. Samalla kun oma puoliso on kuin tyhjää ilmaa, jonka eteen ei tehdä mitään. Se se on paskaa! Että todellakin mieluummin avoin suhde, jossa selkeet säännöt ja molemmille yhtäläiset oikeudet. Pettäminen on todella alhaista!
Mun mielestä tämänkaltainen ”systemaattinen” pettäminen on pahinta. Ja se valehtelu. Mua ei oo ikinä petetty niin en tietenkään voi sanoa varmaksi, mutta jos kyseessä ois yhen illan kännissä sattunut hölmöily, josta toinen kertoisi heti seuraavana päivänä olisi se huomattavasti helpompi antaa anteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakotettu yksiavioisuuden ihanne on viimevuosien villitys. Ehkä pettämiset olisivat vähemmän dramaattisia, jos niistä ei tehtäisi niin isoa juttua.
Itse yritän ajatella tätä irrallaan luodusta ideaalista. Kun kerran ihmisen luonto on, että muutkin kuin oma kumppani sai aikaan kihelmöintiä ja jos sen purkaminen tapahtuisi turvallisesti eikä olisi pois ydinperheeltä (ajallisesti, rahallisesti, seksuaalisesti tai muuten) ja olisi jokseenkin satunnaista (eli ei kymmeniä kumppaneita) niin miksi meidän täytyy tehdä asiasta niin iso numero. Onhan meillä kavereitakin, jotka tyydyttävät meidän erilaisia sosiaalisia tarpeita, joten jos kerran kaksi kymmenessä vuodessa käy vieraissa, niin onko se nyt todellakin niin iso asia? Enemmän tuntuu, että ihmiset ottavat elämänmallinsa jostain romanttisista elokuvista kuin oikeasta elämästä ja biologiasta.
Jos syrjähypyt olisivat hyväksytympi osa elämää tällöin olisi vähemmän suuria draamaeroja niiden takia. Jos puolisolla on ollut joku satunnainen ihastus jonka kanssa on harrastanut seksiä muutaman kerran, niin pitääkö oikeasti panna lusikat jakoon ja velloa petettynä uhrina? Varsinkin jos kyse on vain seksuaalisesta vetovoimasta, yleensä se parin fyysisen session jälkeen helpottaa eikä tarkoitus ole aloittaa leikkimään perhettä. Mikä siinä seksissä on niin ihmeellistä ja toiselta pois? Onhan meillä muitakin harrastuksia joissa olemme kanssakäymisissä muiden kanssa.
Ja selvennökseksi en lue näihin tapauksiin esimerkiksi salaista kakkossuhdetta, joka on oman perheen resursseista tai vaikka pakonomaista uskottomuutta ja riippuvuutta, jossa vuodessa kertyy enemmän seksikumppaneita kuin on sormia käsissä tai matkoja maksullisen orjan osassa olevien palveltaviksi.
Vierailija kirjoitti:
Pakotettu yksiavioisuuden ihanne on viimevuosien villitys. Ehkä pettämiset olisivat vähemmän dramaattisia, jos niistä ei tehtäisi niin isoa juttua.
Itse yritän ajatella tätä irrallaan luodusta ideaalista. Kun kerran ihmisen luonto on, että muutkin kuin oma kumppani sai aikaan kihelmöintiä ja jos sen purkaminen tapahtuisi turvallisesti eikä olisi pois ydinperheeltä (ajallisesti, rahallisesti, seksuaalisesti tai muuten) ja olisi jokseenkin satunnaista (eli ei kymmeniä kumppaneita) niin miksi meidän täytyy tehdä asiasta niin iso numero. Onhan meillä kavereitakin, jotka tyydyttävät meidän erilaisia sosiaalisia tarpeita, joten jos kerran kaksi kymmenessä vuodessa käy vieraissa, niin onko se nyt todellakin niin iso asia? Enemmän tuntuu, että ihmiset ottavat elämänmallinsa jostain romanttisista elokuvista kuin oikeasta elämästä ja biologiasta.
Jos syrjähypyt olisivat hyväksytympi osa elämää tällöin olisi vähemmän suuria draamaeroja niiden takia. Jos puolisolla on ollut joku satunnainen ihastus jonka kanssa on harrastanut seksiä muutaman kerran, niin pitääkö oikeasti panna lusikat jakoon ja velloa petettynä uhrina? Varsinkin jos kyse on vain seksuaalisesta vetovoimasta, yleensä se parin fyysisen session jälkeen helpottaa eikä tarkoitus ole aloittaa leikkimään perhettä. Mikä siinä seksissä on niin ihmeellistä ja toiselta pois? Onhan meillä muitakin harrastuksia joissa olemme kanssakäymisissä muiden kanssa.
Ja selvennökseksi en lue näihin tapauksiin esimerkiksi salaista kakkossuhdetta, joka on oman perheen resursseista tai vaikka pakonomaista uskottomuutta ja riippuvuutta, jossa vuodessa kertyy enemmän seksikumppaneita kuin on sormia käsissä tai matkoja maksullisen orjan osassa olevien palveltaviksi.
Kysyt, että mistä se on pois, jos pettää? Turvallisuudentunteesta ja luottamuksesta on kyse. Jos toinen tuuliviirinä painelee menemään, niin ei siinä ole kyse silloin turvallisesta parisuhteesta. Ja pettäminen satuttaa toista sisältä. Jollei se sinua satuta, niin ok, mutta todella monia se satuttaa. Seksi on niin intiimiä, sitä lähempänä ei fyysisesti voi toista olla. Jos oikeasti on sitä mieltä, että seksi jonkun random tyypin kanssa on parempaa, kuin oman rakkaan, niin eihän silloin voi muuta kuin erota.
Mikä järki siinä on, että uskolliset välttelevät deittiappeja, kun siellä on niitä pettäjiä. Jos muutkin menisivät sinne, niin tarjonta olisi laajempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän kyse ole siitä, että ennen vain miehet petti, naiset harvemmin. Nykyään naiset itsenäisempiä myös taloudellisesti ja muutenkin paremmassa asemassa kuin ennen. Ei tarvitse sietää toisen pettämistä ja voi tehdä omia ratkaisuja.
Myös toinen osapuoli, naiset tekee samaa mitä miehet vuosituhansia niin lisääntyyhän se pettäminen.
Vierailija kirjoitti:
Mikä järki siinä on, että uskolliset välttelevät deittiappeja, kun siellä on niitä pettäjiä. Jos muutkin menisivät sinne, niin tarjonta olisi laajempaa.
Eli että sulla ja kaltaisillasi olisi tarjontaa? Surkein mahdollinen syy tehdä yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ainakin toimii hyvin niin sanottu " free pass " systeemi.
Eli sillontällöin saa käydä höyläämässä uutta lelua, pitää mielen ja parisuhteen virkeenä.
Tietenkin rajat tässä täytyy olla, ettei ihan lapasesta lähde.
Myös ryhmäseksi on piristänyt hyvin arkea ( rouva on BI-seksuaali eli 2 naista + minä )
Seksi on vain seksiä, kuka hullu jaksaa vuodesta toiseen samaa arkista panemista saman ihmisen kanssa...?
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä24480 kirjoitti:
Pettämisessä pelkkä seksi ei tunnu petetystä niin pahalta kuin jatkuvat viestittelyt, ihastuminen, vonkaus ja puolisosta valittaminen. Pettäjä kirjoittelee runoja, kehuu ulkonäköä, pyytää panokavereita petetyn omaan kotiin, valehtelee oman parisuhteen tilanteesta, näkee älyttömän paljon vaivaa suunnitellessaan mitä hienoimpia treffejä, jne.
Näitä riittää.. Samalla kun oma puoliso on kuin tyhjää ilmaa, jonka eteen ei tehdä mitään. Se se on paskaa! Että todellakin mieluummin avoin suhde, jossa selkeet säännöt ja molemmille yhtäläiset oikeudet. Pettäminen on todella alhaista!Mun mielestä tämänkaltainen ”systemaattinen” pettäminen on pahinta. Ja se valehtelu. Mua ei oo ikinä petetty niin en tietenkään voi sanoa varmaksi, mutta jos kyseessä ois yhen illan kännissä sattunut hölmöily, josta toinen kertoisi heti seuraavana päivänä olisi se huomattavasti helpompi antaa anteeksi.
Hetkinen, hetkinen...
Miten voit olla noin varma ettei sinua ole petetty?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä24480 kirjoitti:
Pettämisessä pelkkä seksi ei tunnu petetystä niin pahalta kuin jatkuvat viestittelyt, ihastuminen, vonkaus ja puolisosta valittaminen. Pettäjä kirjoittelee runoja, kehuu ulkonäköä, pyytää panokavereita petetyn omaan kotiin, valehtelee oman parisuhteen tilanteesta, näkee älyttömän paljon vaivaa suunnitellessaan mitä hienoimpia treffejä, jne.
Näitä riittää.. Samalla kun oma puoliso on kuin tyhjää ilmaa, jonka eteen ei tehdä mitään. Se se on paskaa! Että todellakin mieluummin avoin suhde, jossa selkeet säännöt ja molemmille yhtäläiset oikeudet. Pettäminen on todella alhaista!Mun mielestä tämänkaltainen ”systemaattinen” pettäminen on pahinta. Ja se valehtelu. Mua ei oo ikinä petetty niin en tietenkään voi sanoa varmaksi, mutta jos kyseessä ois yhen illan kännissä sattunut hölmöily, josta toinen kertoisi heti seuraavana päivänä olisi se huomattavasti helpompi antaa anteeksi.
Hetkinen, hetkinen...
Miten voit olla noin varma ettei sinua ole petetty?
Minäkin olin varma ettei mies koskaan pettäisi ja tuloksena juuri tämä systemaattinen vuosien pettäminen. Mielestäni kukaan ei voi olla varma. Ei täällä voi luottaa muihin kuin itseensä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omassa nelikymppisessä tuttavapiirissäni ei ole yhtään pariskuntaa jossa jompikumpi olisi pettänyt. Yhden työkaverin mies ilmeisesti oli. Että ei nyt niin kauhean yleistä.
Harva puhuu niistä avoimesti. Moni puhuu pettämistä vastaa, mutta salaa oman hairahduksensa. Eikä niitä välttämättä olekaan kuin yksi eikä tarkoitus ole lisää tullakaan, mutta on se silti pettämistä.
Vierailija kirjoitti:
Olisi vain helpompaa jos oltaisiin avoimia siitä että haluttaisiin seksiä myös muiden kanssa, mutta niissä määrissä pitäisi olla joku kohtuus.
Avoimissa suhteissa on mielestäni se ongelma, että vaikka molemmilla olisis samat oikeudet, niin naisten taitaa olla helpompaa hankkia niitä sivusuhteita kuin miesten ihan jo pelkästään laajempien sosiaalisten verkostojensa avulla ja toki deittisovelluksissa on helpompaa hakea pelkkää seksiä. Mies joutuisi löytämään sellaiset naiset, jotka ovat vastaavassa tilanteessa eli avoimessa suhteessa, koska ei muita naisia kiinnosta tuollaisen miehen tapailu. Tai sitten pitää valehdella. Mies on tämmöisessä suhteessa altavastaajana mielestäni.
Olen itse hieman alistumiseen taipuvainen mies ja olenkin miettinyt miten itse suhtautuisin siihen jos nainen haluaisi muita miehiä. Se on se lähtökohta että näistä asioista oltaisiin avoimia. Ainakin se vaatisi jo hieman pidemmän suhteen, rakkautta ja luottamusta sekä tiukat rajat ja säännöt. Ensinnäkin sivusuhteiden pitäisi keskittyä vain seksiin, niitä ei saisi olla liikaa ja niistä pitäisi aina kertoa rehellisesti ja avoimesti jos mahdollista ennen ja jälkeen, vähintään jälkeen ainakin. Lisäksi seksin pitäisi olla tyydyttävää kotonakin.
Nämä sivuhoidot saattaisivat rakastua naiseen ja olisikin naisen tehtävä pitää huoli että niistä ei kehittyisi mitään isompaa. Toimiessaan "diili" on sen verran hyvä naiselle, että en usko että hän hyppäisi toisen miehen kelkkaan kovin vähällä. Enkä usko että sellainen toimii pitkällä tähtäimellä että ollaan varsinaisesti parisuhteessa useiden ihmisten kanssa ja tasavertaisesti rakastettaisiin kaikkia ja tehtäisiin kaikkea yhdessä. Se on utopiaa ja pelkkä haave, joka hajoaa ajan myötä. Jo pelkästään rajallinen aika ja arki aiheuttaa tämän. Jonkun on näissä suhteissa tyydyttävä vain siihen seksiin.
Yksi tapa poistaa tuota epätasapainoa on pitää yhden illan jutut kiellettynä ja sallia vain harvat pidemmät sivusuhteet. Niissä taas on omat riskinsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pakotettu yksiavioisuuden ihanne on viimevuosien villitys. Ehkä pettämiset olisivat vähemmän dramaattisia, jos niistä ei tehtäisi niin isoa juttua.
Itse yritän ajatella tätä irrallaan luodusta ideaalista. Kun kerran ihmisen luonto on, että muutkin kuin oma kumppani sai aikaan kihelmöintiä ja jos sen purkaminen tapahtuisi turvallisesti eikä olisi pois ydinperheeltä (ajallisesti, rahallisesti, seksuaalisesti tai muuten) ja olisi jokseenkin satunnaista (eli ei kymmeniä kumppaneita) niin miksi meidän täytyy tehdä asiasta niin iso numero. Onhan meillä kavereitakin, jotka tyydyttävät meidän erilaisia sosiaalisia tarpeita, joten jos kerran kaksi kymmenessä vuodessa käy vieraissa, niin onko se nyt todellakin niin iso asia? Enemmän tuntuu, että ihmiset ottavat elämänmallinsa jostain romanttisista elokuvista kuin oikeasta elämästä ja biologiasta.
Jos syrjähypyt olisivat hyväksytympi osa elämää tällöin olisi vähemmän suuria draamaeroja niiden takia. Jos puolisolla on ollut joku satunnainen ihastus jonka kanssa on harrastanut seksiä muutaman kerran, niin pitääkö oikeasti panna lusikat jakoon ja velloa petettynä uhrina? Varsinkin jos kyse on vain seksuaalisesta vetovoimasta, yleensä se parin fyysisen session jälkeen helpottaa eikä tarkoitus ole aloittaa leikkimään perhettä. Mikä siinä seksissä on niin ihmeellistä ja toiselta pois? Onhan meillä muitakin harrastuksia joissa olemme kanssakäymisissä muiden kanssa.
Ja selvennökseksi en lue näihin tapauksiin esimerkiksi salaista kakkossuhdetta, joka on oman perheen resursseista tai vaikka pakonomaista uskottomuutta ja riippuvuutta, jossa vuodessa kertyy enemmän seksikumppaneita kuin on sormia käsissä tai matkoja maksullisen orjan osassa olevien palveltaviksi.
Vertaan ihmistä eläimeen jolla on kiima. Ihan kuin sulla ei olisi omaa tahtoa ollenkaan kun ”kiima” iskee. Pettäminen on päätös. Kukaan ei kaadu sinne sapeli pystyssä.
Vain hölmöt rakentaa elämänsä kiinteään suhteeseen.Ihmiset on kuin karkkikaupan hyllyltä valittavia nameja kannattaa syödä mahdollisimman paljon erilaisia.Poislukien jos tilaisuus on rikkaan kanssa "rakkaus"liittoon meneminen se kannattaa koska kuluttaminen on mahtavaa,asioiden ja ihmisten
Vierailija kirjoitti:
Pakotettu yksiavioisuuden ihanne on viimevuosien villitys. Ehkä pettämiset olisivat vähemmän dramaattisia, jos niistä ei tehtäisi niin isoa juttua.
Itse yritän ajatella tätä irrallaan luodusta ideaalista. Kun kerran ihmisen luonto on, että muutkin kuin oma kumppani sai aikaan kihelmöintiä ja jos sen purkaminen tapahtuisi turvallisesti eikä olisi pois ydinperheeltä (ajallisesti, rahallisesti, seksuaalisesti tai muuten) ja olisi jokseenkin satunnaista (eli ei kymmeniä kumppaneita) niin miksi meidän täytyy tehdä asiasta niin iso numero. Onhan meillä kavereitakin, jotka tyydyttävät meidän erilaisia sosiaalisia tarpeita, joten jos kerran kaksi kymmenessä vuodessa käy vieraissa, niin onko se nyt todellakin niin iso asia? Enemmän tuntuu, että ihmiset ottavat elämänmallinsa jostain romanttisista elokuvista kuin oikeasta elämästä ja biologiasta.
Jos syrjähypyt olisivat hyväksytympi osa elämää tällöin olisi vähemmän suuria draamaeroja niiden takia. Jos puolisolla on ollut joku satunnainen ihastus jonka kanssa on harrastanut seksiä muutaman kerran, niin pitääkö oikeasti panna lusikat jakoon ja velloa petettynä uhrina? Varsinkin jos kyse on vain seksuaalisesta vetovoimasta, yleensä se parin fyysisen session jälkeen helpottaa eikä tarkoitus ole aloittaa leikkimään perhettä. Mikä siinä seksissä on niin ihmeellistä ja toiselta pois? Onhan meillä muitakin harrastuksia joissa olemme kanssakäymisissä muiden kanssa.
Ja selvennökseksi en lue näihin tapauksiin esimerkiksi salaista kakkossuhdetta, joka on oman perheen resursseista tai vaikka pakonomaista uskottomuutta ja riippuvuutta, jossa vuodessa kertyy enemmän seksikumppaneita kuin on sormia käsissä tai matkoja maksullisen orjan osassa olevien palveltaviksi.
Ymmärrän pointtisi, mutta haaste on siinä, että se yleensä on jostain pois. Jos asiasta ei ole sovittu etukäteen tai toinen sitä pimittää, niin se on pois luottamuksesta ja turvallisuuden tunteesta. Ja harvoin sitä seksiä tulee jonkun toisen kanssa harrastettua, niin että se oma seksielämä olisi kunnossa. Silloin kun asiasta on sovittu etukäteen, oma seksielämä priimaa eikä kyse ole mistään kyse ole mistään riippuvuudesta, on oma suhde niin hyvä, että harvalla on enää tarvetta ulkopuolisiin kokeiluihin. Ja jos kerran vuosikymmeneen on, niin uskon että näin hyvissä parisuhteissa siitä selvitään nykyisinkin.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän kyse ole siitä, että ennen vain miehet petti, naiset harvemmin. Nykyään naiset itsenäisempiä myös taloudellisesti ja muutenkin paremmassa asemassa kuin ennen. Ei tarvitse sietää toisen pettämistä ja voi tehdä omia ratkaisuja.
Myös toinen osapuoli, naiset tekee samaa mitä miehet vuosituhansia niin lisääntyyhän se pettäminen.
Ei ne miehet ennekään vain sinkkujen kanssa pettäneet. Eikä kaikki parisuhteessa syntyneet lapset olleet aviomiehen. Ehkä tätä tapahtui vähemmän, mutta ainakin niistä pyrittiin kaikin keinoin vaikenemaan.
Aloittajan kannattaa pohtia millä kriteereillä etsii deittejä, jos sieltä tulee vain vääränlaisia naisia.
Terveisin uskollinen nainen joka löysi oman uskollisen miehensä samaisesta palvelusta.
Alue: Aihe vapaa
Pettämisessä pelkkä seksi ei tunnu petetystä niin pahalta kuin jatkuvat viestittelyt, ihastuminen, vonkaus ja puolisosta valittaminen. Pettäjä kirjoittelee runoja, kehuu ulkonäköä, pyytää panokavereita petetyn omaan kotiin, valehtelee oman parisuhteen tilanteesta, näkee älyttömän paljon vaivaa suunnitellessaan mitä hienoimpia treffejä, jne.
Näitä riittää.. Samalla kun oma puoliso on kuin tyhjää ilmaa, jonka eteen ei tehdä mitään. Se se on paskaa! Että todellakin mieluummin avoin suhde, jossa selkeet säännöt ja molemmille yhtäläiset oikeudet. Pettäminen on todella alhaista!