Lue keskustelun säännöt.
Kun Thea Forsten astuu liukuportaisiin, hän rynnii kaikkien ohi - oletko kilpailunhaluinen?
23.01.2021 |
Minusta tuollainen olisi kauheaa elämää.
Kommentit (183)
Onko tuo nainen raskaana? Näyttää tuossa treenikuvassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen töissä ollut hänen kanssaan ja oli todella raskasta. Hitaus ja maltti on joskus parempi kuin kokoaikainen sähellys. Tiimipelaaja hän ei ollut, vaan oma parhaus ensin. Koki olevansa voittaja, muista oli nolohko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tuollaisten tyyppien takia luistan tykypäivistä keinolla millä tahansa. Itse juoksen metron portaissa syystä, että haluan ehtiä liityntäbussille. Että älkää pahastuko siitä, en töni ketään enkä vertaile suoristustani :)
Pari neuvoa: Lähde ajoissa, niin et myöhästele. Käy ostamassa ajan mittaukseen soveltuva laite jota kutsutaan arkikielessä kelloksi.
No, väännänpä rautalangasta. Työaika päättyy kello esimerkiksi kello xx.00. En voi sopeuttaa lähtöäni minkään kulkuvälineen aikatauluun. Kävelen metsän läpi 10 minuuttia bussille, ja jos se on aikataulussa, odotan 4-5 minuuttia. Matka bussimatkalla on vaihtelua 3-7 minuuttiin. Vaihdan metroon, joita kulkee usein. Jos en ehdi viimeistään tiettyyn metroon (tällä aikataululla vaihtoehtoja 2 kpl), myöhästyn kotiin menevästä liityntäbussista. Sitten joudun odottamaan 15 minuuttia metroasemalla. Ymmärrätkö nyt paremmin, miksi joskus pitää juosta? Minulla on kello, osaan käyttää sitä since nelivuotiaasta. Ajantajuni on myös hyvä. Keskitytäänkö aiheeseen, eli kilpailunhaluun joka asiassa. Missä asiassa itse koet kilpailunhalua? Onko se vaikuttanut elämääsi positiivisesti tai negatiivisesti? Koetko empatiaa?
Joudut odottamaan vartin? Oho. En ymmärrä yhä vieläkään.
Miks ihmeessä haluaisin seisoskella kylmällä likaisella metroasemalla, kun pienellä liukuporraspanostuksella ehdin nopeammin kotiin kahville ja syömään :)
Ei sitä kaikki tosiaan ymmärrä, maalaiset ainakaan.
Huhhuh. Minäkin muuten inhoan ihmisiä jotka levittäytyvät keskelle kulkuväyliä kupeksimaan ja tukkivat muilta tiet esimerkiksi metron portaissa, mutta eihän tuossa touhussa ole järjen häivääkään. Relaa Thea vähän ennen kuin puhkeaa verisuoni päästä.
Olen aina ihmetellyt, mistä kumpuaa tuollainen lähes patologinen pakko olla paras kaikessa. Itse olen onnellisesti keskinkertainen: hyvä omilla vahvuusalueillani, ihan käsi joissain asioissa, mutta pääsääntöisesti ihan ok kaikessa millä on merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tuollaisten tyyppien takia luistan tykypäivistä keinolla millä tahansa. Itse juoksen metron portaissa syystä, että haluan ehtiä liityntäbussille. Että älkää pahastuko siitä, en töni ketään enkä vertaile suoristustani :)
Miksi luistaa tykypäivistä? Just parasta tykypäivissä on voittaa tuollaiset tyypit jossain leikkimielisessä kisassa.
Muistan kun kerran kisattiin työpaikan tykypäivässä nopeudesta. Voitin aika-ajoissa yhden esinaisen kilpailuaikojen keskiarvoilla. Mutta se esinainen oli niin kilpailuhenkinen ja jääräpäinen, ettei tajunnut millään asiaa vaikka kuinka sille selitettiin. Kiisti vaan, etten voinut voittaa sitä, kun hän tuli vikalla kierroksella ekana maaliin. Ei siis sen vertaa voinut keskittyä kuuntelemaan sääntöjä, että kisassa mitattiin kaikki kierrosajat ja laskettiin niistä keskiarvot ja voittaja. Se että hän vikalla kierroksella sai ohitettua mut nipinnapin hetken ennen maaliviivaa ei ollut voitto. Mua nauratti se idiootti niin paljon, että sanoin sille että lahjoitan paikkani sulle, mulla näitä voittoja riittää. Se idiootti oli ihan onnessaan vielä luovuttamallakin saadusta voitosta! Oli hyvä oppi, ettei tällaiset välitä säännöistä tai kunniasta tai yhtään mistään, kunhan vaan voittavat keinolla millä hyvänsä.
Sen poika oli muuten tunnettu koulussaan, ja kylillä, vieläkin ikävämmästä käytöksestä. Että ei enää tarvi ihmetellä sitäkään, mistä niitä k*sipäitä syntyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitenhän tuo kokee pärjäävänsä ulkonäöllään muihin naisiin nähden? Tuleeko hänelle itkupotkuraivarit kun näkee itseään kauniimpia?
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen ihminen on painajainen kaikille ympärillä oleville.
En voinut lukea juttua, mutta vastaavia on tullut joskus vastaan ja he eivät pelaa reilusti. Heillä on jatkuva hullunkiilto silmissä ja oikeasti mistään ei tule hyvää tai edes keskinkertaista, sillä he eivät osaa keskittyä, eivätkä kuuntele edes ohjeita loppuun. He haluavat aina sen parhaan, oli kyse sitten ihan mistä vain. He ovat laskelmoivia ja muut tietoisesti lyttääviä, eivätkä osaa pyytää anteeksi tai jos pyytävät, niin eivät tarkoita sitä.
He tajuavat erilaisuutensa, mutta eivät ymmärrä miksi muut eivät ole samanlaisia. Muut ihmiset ovat heistä siis tylsiä, päämäärättömiä, laiskoja ja heillä ei ole munaa. Itseään he pitävät muiden yläpuolella ja jos joku onkin parempi, niin sitä on ihan mahdoton kestää. He kilpailevat ihan kaikessa, halusi toinen tai ei.
Vau kuvailit todella hyvin kaverini joka tuli heti mieleen otsikosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tuollaisten tyyppien takia luistan tykypäivistä keinolla millä tahansa. Itse juoksen metron portaissa syystä, että haluan ehtiä liityntäbussille. Että älkää pahastuko siitä, en töni ketään enkä vertaile suoristustani :)
Pari neuvoa: Lähde ajoissa, niin et myöhästele. Käy ostamassa ajan mittaukseen soveltuva laite jota kutsutaan arkikielessä kelloksi.
No, väännänpä rautalangasta. Työaika päättyy kello esimerkiksi kello xx.00. En voi sopeuttaa lähtöäni minkään kulkuvälineen aikatauluun. Kävelen metsän läpi 10 minuuttia bussille, ja jos se on aikataulussa, odotan 4-5 minuuttia. Matka bussimatkalla on vaihtelua 3-7 minuuttiin. Vaihdan metroon, joita kulkee usein. Jos en ehdi viimeistään tiettyyn metroon (tällä aikataululla vaihtoehtoja 2 kpl), myöhästyn kotiin menevästä liityntäbussista. Sitten joudun odottamaan 15 minuuttia metroasemalla. Ymmärrätkö nyt paremmin, miksi joskus pitää juosta? Minulla on kello, osaan käyttää sitä since nelivuotiaasta. Ajantajuni on myös hyvä. Keskitytäänkö aiheeseen, eli kilpailunhaluun joka asiassa. Missä asiassa itse koet kilpailunhalua? Onko se vaikuttanut elämääsi positiivisesti tai negatiivisesti? Koetko empatiaa?
Joudut odottamaan vartin? Oho. En ymmärrä yhä vieläkään.
Miks ihmeessä haluaisin seisoskella kylmällä likaisella metroasemalla, kun pienellä liukuporraspanostuksella ehdin nopeammin kotiin kahville ja syömään :)
Ei sitä kaikki tosiaan ymmärrä, maalaiset ainakaan.
Oletpa vihamielinen. Oletko saanut kunnolla munaa aikoihin? Se rentouttaa. Vai onko sinulle rakastelukin kilpailua? Karjut kesken kaiken toiselle, että MUN PITÄÄ SAADA EKA!!! SÄ HÄVIÄT, SÄ HÄVIÄT IHAN VARMASTI, SÄ OOT HIDAS!!
Joo, olen nainen, onnellisesti naimisissa ja saan munaa, hyvää sellaista. :)
Tunnistin tuosta entisen ystäväni. Huono itsetunto. Raivostui lapsellisesti, kun joku oli parempi jossain, mikä oli hänelle tärkeää. Eikä lopulta suostunut tekemään mitään, missä ei voinut mielessään voittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan itseäni hieman. Yleensä mulla kilpailuvietti kasvaa kun elämässä on asiat epätasapainossa enkä ole tyytyväinen itseeni.
Valitettavasti on todettava, että jutun henkilö vaikuttaa hyvältä raskaalta ihmiseltä. En ainakaan haluaisi työskennellä hänen kanssaan ja pomoksi hän ei kyllä sovi. Pyrkisin välttelemään häntä pitäen etäisen kohteliaat välit.
Olen ollut hänen alaisenaan, ja varmaan moni muukin, sillä vaihtaa työpaikkaa hyvin usein. Oli mielestämme erittäin huono pomo.
Epäilemättä, koska pomoksi ei sovi itsekeskeinen, liukuportaissakin sivullisia tönivä henkilö.
"Forstén sanoo innostuvansa haastavista tilanteista, kuten isojen muutosten läpiviennistä. Rutiininomainen puurtaminen sen sijaan ei juuri innosta."
Tyypillinen muutosjohtaja. Taitaa olla sellainen firmojen ammattilais-alasajaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitenhän tuo kokee pärjäävänsä ulkonäöllään muihin naisiin nähden? Tuleeko hänelle itkupotkuraivarit kun näkee itseään kauniimpia?
Varmaan vaan jumppaa ja täyttää kahta kauheammin.
Vierailija kirjoitti:
Olen töissä ollut hänen kanssaan ja oli todella raskasta. Hitaus ja maltti on joskus parempi kuin kokoaikainen sähellys. Tiimipelaaja hän ei ollut, vaan oma parhaus ensin. Koki olevansa voittaja, muista oli nolohko.
Jep, omaa parastaan ajoi aina, eikä välittänyt pätkääkään edes siitä, miten firmalla menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan itseäni hieman. Yleensä mulla kilpailuvietti kasvaa kun elämässä on asiat epätasapainossa enkä ole tyytyväinen itseeni.
Valitettavasti on todettava, että jutun henkilö vaikuttaa hyvältä raskaalta ihmiseltä. En ainakaan haluaisi työskennellä hänen kanssaan ja pomoksi hän ei kyllä sovi. Pyrkisin välttelemään häntä pitäen etäisen kohteliaat välit.
Olen ollut hänen alaisenaan, ja varmaan moni muukin, sillä vaihtaa työpaikkaa hyvin usein. Oli mielestämme erittäin huono pomo.
Epäilemättä, koska pomoksi ei sovi itsekeskeinen, liukuportaissakin sivullisia tönivä henkilö.
Kannattaa varoa, ettei töni vahingossa asiakkaitakin...
Vierailija kirjoitti:
Olen töissä ollut hänen kanssaan ja oli todella raskasta. Hitaus ja maltti on joskus parempi kuin kokoaikainen sähellys. Tiimipelaaja hän ei ollut, vaan oma parhaus ensin. Koki olevansa voittaja, muista oli nolohko.
Oliko artikkeli mielestäsi todenmukainen? Meinaakohan tällaiset thea-tyyppiset ihmiset parantaa tiimitaitojaan... 🤔
Olen yleensä ajatellut, että työpaikalla tarvitaan paljon erilaisia ihmisiä. Ei ehkä sittenkään.
Vierailija kirjoitti:
Tunnistin tuosta entisen ystäväni. Huono itsetunto. Raivostui lapsellisesti, kun joku oli parempi jossain, mikä oli hänelle tärkeää. Eikä lopulta suostunut tekemään mitään, missä ei voinut mielessään voittaa.
Minullakin oli kaveri joka koulussa cooperin testissä heittäytyi kentälle istumaan kun alkoi näyttää siltä ettei "voita" eli saa nopeita aikaa. Siinä sitten muut istuttiin odottamassa kun draamalaama hitaasti kävelee kierroksen loppuun.
Olin nuorena ulkomailla vaihdossa ja hostperheen äiti oli tuollainen theaforsten. Jouduin palaamaan kesken vuoden takaisin Suomeen, kun menin henkisesti niin huonoon kuntoon. Host momille kaikki oli kuolemanvakavaa suorittamista, pätemistä ja kilpailua, kulissien piti olla paitsi pystyssä niin myös kiiltää eikä mitään epätäydellisyyttä sallittu. Minä olin ongelmatapaus, koska en ollut täydellisen sopeutunut heidän perheeseensä heti ensimmäisen viikon jälkeen. Nyt aikuisena olen ymmärtänyt, että minut haluttiin perheeseen lähinnä imagosyistä: antaa hyvän ja jalon kuvan ympäristölle, kun he ottavat ulkomaalaisen nuoren perheeseensä asumaan.
Jutun Thea, tämä isäntäperheen äiti ja muut samanlaiset tuskin vain tiedostavat sitä, miten heidän käytöksensä vaikuttaa kanssaihmisiin vaan ovat sitä mieltä, että he ovat oikeita mallikansalaisia. He asettavat standardit muillekin ja tietävät, miten elämästä tulee ottaa kaikki irti. Uskovat olevansa hyviä ihmisiä mutta inhoavat ja halveksivat kaikkea, mikä on ristiriidassa heidän kaikki-mulle-heti-nyt -maailmankuvan kanssa.
Miksei hän sitten jo ole olympiavoittaja?
Treenaa säännöllisesti kuin huippu-urheilija, ja voitontahtoa on.
Lässyn lässyn. Missä maassa asut?