Lue keskustelun säännöt.
Koskelan henkirikoksen uhria kiusattiin alakoulusta lähtien – Koulukaverit kertovat, millaisia uhriin päiväkodissa tutustuneet epäillyt ovat
15.01.2021 |
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007741312.html
HENKIRIKOKSEN uhri ja murhasta epäilty kolmikko ovat ikätovereita. Yhtä epäiltyä lukuun ottamatta he tunsivat toisensa jo päiväkodista lähtien ja kävivät peruskoulun samassa koulussa.
He viettivät yhdessä aikaa lapsuudesta lähtien, joskin välillä yhdessäolo vaikuttaa olleen tiiviimpää ja välillä vähemmän tiivistä. Haastateltujen kertomusten perusteella kolmas epäilty kaverustui epäiltyjen kanssa yläkouluiässä.
Kommentit (641)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin alakoulussa kiusaaja, joka esitti toistuvasti viatonta kiinni jäädessä. Olin kiltin näköinen, vaalea ja vakuutin aina muutkin vanhemmat kuin omani ”hyvästä kaveruudesta” ja kunnollisuudesta. Olen hyvä puhuja ja sosiaalisesti taitava ja hauskakin. Olin lapsena kuitenkin hyvin ilkeä ja pahantahtoinen mielessäni ja nautin muiden epäonnistumisista. Kauhulla ajattelen ja kadun tekojani aikuisena.
Sitten tapahtui monia hyviä asioita, joita en tässä kuvaa. Oleellista on, että kasvun myötä kehitin jonkinmoisen omatunnon. Tein kuitenkin pitkään erilaisia juonia ja liikuin epärehellisyyden / sallitun rajalla. Koskaan en jäänyt syyllisenä kiinni eikä kukaan uskoisi noita asioita minusta, joka keväisin koulun loppuessa palkittiin tunnustuspalkinnoilla. Kun katson koulukuvia, ihmettelen mikä pahuus tuossa viattoman näköisessä lapsessa asuikaan.
Tässä on kyllä perää sikäli, että kiusaajilla on usein kaksoisrooli. Koulussa opettajille ja kotona vanhemmille esitetään kunnollista, mutta kun aikuinen kääntää selkänsä tyyppi hyökkää kiusaamansa uhrin kimppuun. Kiusatulle kiusaajan saama positiivinen huomio on hämmentävää ja tietysti myrkkyä haavoihin ja todistaa, että koko järjestelmä perustuu aikuisten epäoikeudenmukaisuuteen ja sokeuteen. Jos ihmistä (egoa) palkitaan jatkuvasti näin, käsitys oikeasta ja väärästä kyllä hämärtyy. Nämä tyypit kehittyvät taitaviksi valehtelijoiksi ja manipulaattoreiksi.
Olet fiksu, tajusit pointin.Onneksi pääsin tuosta pikku hiljaa eroon, pitkälti vanhempieni tajuttua kuvion.Mutta herätkää ja tajutkaa miten kiusaaminen tapahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksi poikaa pahoinpiteli poikani koulunpihalla. Taustalla oli pitkään jatkunutta kiusaamista, jota ei koulun toimesta saatu kuriin. Otin poliisiin yhteyttä, koska poikaani sattui tämä pahoinpitely paljon. Poliisi toimi rikosilmoituksen tehtyäni todella kiitettävästi. Koululle järjestettiin palaveri, jossa käsiteltiin tapahtunutta osapuolten kesken. Paikalla oli poliisin edustaja. Tämä puhuttelu sai toisen pojan lopettamaan. Valitettavasti tämä toinen poika jatkoi vielä fyysistä käsiksikäymistä ja otin poliisiin yhteyttä uudestaan. Tällä kertaa puhuttelu tapahtui poliisilaitoksen kuulusteluhuoneessa. Puhuttelijana erittäin topakka poliisi, joka osasi asiansa. Omaa poikaani myös puhuteltiin asianosaisena. Tähän loppui pahin kiusaaminen. Vielä ohjattiin poliisin järjestämään sovitteluun, jossa pojat saivat purkaa tuntojaan toisiaan kohtaan. Tästäkin oli apua. Eli kyllä keinoja on yhteiskunnalla lopettaa pahinkin kiusaaminen, kun on oikeat tekijät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin alakoulussa kiusaaja, joka esitti toistuvasti viatonta kiinni jäädessä. Olin kiltin näköinen, vaalea ja vakuutin aina muutkin vanhemmat kuin omani ”hyvästä kaveruudesta” ja kunnollisuudesta. Olen hyvä puhuja ja sosiaalisesti taitava ja hauskakin. Olin lapsena kuitenkin hyvin ilkeä ja pahantahtoinen mielessäni ja nautin muiden epäonnistumisista. Kauhulla ajattelen ja kadun tekojani aikuisena.
Sitten tapahtui monia hyviä asioita, joita en tässä kuvaa. Oleellista on, että kasvun myötä kehitin jonkinmoisen omatunnon. Tein kuitenkin pitkään erilaisia juonia ja liikuin epärehellisyyden / sallitun rajalla. Koskaan en jäänyt syyllisenä kiinni eikä kukaan uskoisi noita asioita minusta, joka keväisin koulun loppuessa palkittiin tunnustuspalkinnoilla. Kun katson koulukuvia, ihmettelen mikä pahuus tuossa viattoman näköisessä lapsessa asuikaan.
Hyvin narsistiseen sävyyn kirjoitat itsestäsi. En yhtään ihmettele että olet kiusaaja.
Mitä vaaleus vaikuttaa kiusaamiseen tai viettomuuteen:DD
Eikö sano et ei ole enää tollanen?millasia toopeja täällä on.luetun ymmärrys 7v tasolla.huok.
Lueppa vastauksesi ajatuksella uudelleen. Täysi kiusaaja olet vieläkin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on että kiusaajat vuosista toisiin liittyvät urheiluseuroihin, siis ovat pelaajia. Unohtuiko isillä ja äitillä kasvattaa lasta kun piti ravata harrastuksissa.. Näistä asioista pitäisi puhua ja saada asia muuttumaan!
Itse olen myös ihmetellyt tuota samaa. Aivankuin se urheileminen tekisi nuoresta jollain lailla paremman ihmisen. Eveliinankin tappaja oli tulossa jostain matsista kotiin.
Ja yhtäkkiä mä allekirjoitan tän myös täysin.
Mun pojalla on yksi kiusaaja. Yämä kiusaaja on pari vuotta vanhempi ja urheilija. Myös hänen vanhempansa ovat urheilijoita. Hänen vanhemmat suoraan sanottuna antavat kiusaamisen tapahtua kirjaimellisesti silmiensä edessä. Sitten he väittävät että mitään sellaista ei tapahtunut. Tämän kiusaajan isä on myös kiusaaja. Olen 99% varma että isä opettaa kotona lastaan kiusaamaan. En tiedä enää mitä asialle tehdä. Kiusaajan äiti ei ole näin paha mutta selkeästi tossun alla ja heillä mies määrää kaapin paikan. Äiti silmissäni silti yhtä syyllinen kun sallii tämän.
En kuitenkaan väitä että kaikki urheilijat olisivat kiusaajia. Oma poikani on itseasiassa urheilija myös. Häntä kiltimpää ja parempaa kaveria saa hakea.
Poikani kiusaamisen loppu kirjoitti:
Kaksi poikaa pahoinpiteli poikani koulunpihalla. Taustalla oli pitkään jatkunutta kiusaamista, jota ei koulun toimesta saatu kuriin. Otin poliisiin yhteyttä, koska poikaani sattui tämä pahoinpitely paljon. Poliisi toimi rikosilmoituksen tehtyäni todella kiitettävästi. Koululle järjestettiin palaveri, jossa käsiteltiin tapahtunutta osapuolten kesken. Paikalla oli poliisin edustaja. Tämä puhuttelu sai toisen pojan lopettamaan. Valitettavasti tämä toinen poika jatkoi vielä fyysistä käsiksikäymistä ja otin poliisiin yhteyttä uudestaan. Tällä kertaa puhuttelu tapahtui poliisilaitoksen kuulusteluhuoneessa. Puhuttelijana erittäin topakka poliisi, joka osasi asiansa. Omaa poikaani myös puhuteltiin asianosaisena. Tähän loppui pahin kiusaaminen. Vielä ohjattiin poliisin järjestämään sovitteluun, jossa pojat saivat purkaa tuntojaan toisiaan kohtaan. Tästäkin oli apua. Eli kyllä keinoja on yhteiskunnalla lopettaa pahinkin kiusaaminen, kun on oikeat tekijät.
Tai oikeat vanhemmat. Kaikkien vanhemmat tuskin hakee noin hanakasti apua lapselleen, vaikka sitä olisikin tarjolla, kun sinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin alakoulussa kiusaaja, joka esitti toistuvasti viatonta kiinni jäädessä. Olin kiltin näköinen, vaalea ja vakuutin aina muutkin vanhemmat kuin omani ”hyvästä kaveruudesta” ja kunnollisuudesta. Olen hyvä puhuja ja sosiaalisesti taitava ja hauskakin. Olin lapsena kuitenkin hyvin ilkeä ja pahantahtoinen mielessäni ja nautin muiden epäonnistumisista. Kauhulla ajattelen ja kadun tekojani aikuisena.
Sitten tapahtui monia hyviä asioita, joita en tässä kuvaa. Oleellista on, että kasvun myötä kehitin jonkinmoisen omatunnon. Tein kuitenkin pitkään erilaisia juonia ja liikuin epärehellisyyden / sallitun rajalla. Koskaan en jäänyt syyllisenä kiinni eikä kukaan uskoisi noita asioita minusta, joka keväisin koulun loppuessa palkittiin tunnustuspalkinnoilla. Kun katson koulukuvia, ihmettelen mikä pahuus tuossa viattoman näköisessä lapsessa asuikaan.
Hyvin narsistiseen sävyyn kirjoitat itsestäsi. En yhtään ihmettele että olet kiusaaja.
Mitä vaaleus vaikuttaa kiusaamiseen tai viettomuuteen:DD
Eikö sano et ei ole enää tollanen?millasia toopeja täällä on.luetun ymmärrys 7v tasolla.huok.
Lueppa vastauksesi ajatuksella uudelleen. Täysi kiusaaja olet vieläkin!
Kuka lukee mitä? Kenelle kommentoit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin alakoulussa kiusaaja, joka esitti toistuvasti viatonta kiinni jäädessä. Olin kiltin näköinen, vaalea ja vakuutin aina muutkin vanhemmat kuin omani ”hyvästä kaveruudesta” ja kunnollisuudesta. Olen hyvä puhuja ja sosiaalisesti taitava ja hauskakin. Olin lapsena kuitenkin hyvin ilkeä ja pahantahtoinen mielessäni ja nautin muiden epäonnistumisista. Kauhulla ajattelen ja kadun tekojani aikuisena.
Sitten tapahtui monia hyviä asioita, joita en tässä kuvaa. Oleellista on, että kasvun myötä kehitin jonkinmoisen omatunnon. Tein kuitenkin pitkään erilaisia juonia ja liikuin epärehellisyyden / sallitun rajalla. Koskaan en jäänyt syyllisenä kiinni eikä kukaan uskoisi noita asioita minusta, joka keväisin koulun loppuessa palkittiin tunnustuspalkinnoilla. Kun katson koulukuvia, ihmettelen mikä pahuus tuossa viattoman näköisessä lapsessa asuikaan.
Hyvin narsistiseen sävyyn kirjoitat itsestäsi. En yhtään ihmettele että olet kiusaaja.
Mitä vaaleus vaikuttaa kiusaamiseen tai viettomuuteen:DD
Eikö sano et ei ole enää tollanen?millasia toopeja täällä on.luetun ymmärrys 7v tasolla.huok.
Todella kauniisti kommunikoit nykyäänkin ihmisten kanssa! Yhtään ei tule sinusta kiusaaja viboja. Fiksu ja filmaattinen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiusaaminen on osittain luonnonlaki...ei siitä koskaan pääse eroon.Osa älykkäistähän huvittaa sillä itseään.Mutta tässä surullisessa jutussa ei ollut siitä kyse,amisheebot sekoili aineissa,noin lyhyesti ilmaistuna
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viiden uutisissa parhaillaan keskustelua kuin Sipilää tönitty suojatiella.Vakavaa keskustelua.Tästä saadaan kohu aikaan.Milloin puututaan KUNNOLLA lasten kiusaamiseen ?
Hyvä kysymys. Onhan tässä ollut tämä Salmivallin projekti, josta sai vuoden psykologin palkinnon ja lisenssin myötä ilmeisesti myös rahaa. Ei vaan toimi.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/01/09/ylistettya-kiva-koulu-ohjelmaa…
Minusta ydinongelma on opettajien roolissa. Tiedän, että tällaisista kommenteista moni opettaja olisi valmis laittamaan kirjoittajan saunan taakse aamunkoitteessa. Opettajat ovat sitä mieltä, että heidän tehtävänsä ei ole muu kuin opettaminen. Käytöshäiriöt sekä lasten ja nuorten sosiaalisen kanssakäymisen hallinta ei millään lailla kuulu heille. Vastuu siitä on vanhemmilla ja jos vanhemmat eivät kykene, sosiaalitoimella.
Ikävä kyllä minusta (juu kuulen jo kiväärien latausääntä) tässä on opettajien osalta kyse vastuun pakoilusta. Vanhemmat ja lastensuojelu eivät ole siellä koulupäivän arjessa mukana. Miten ne voisivat olla? Jos opettaja näkee jotain lasta kiusattavan - ja totta kai he näkevät - heidän velvollisuutensa on puuttua, eikä kääntää katsetta pois. Ei siihen riitä perusteluksi, että ei kuulu mulle ja en jaksa. Tosiasiallinen syyhän on se, että tilanteeseen väliin meneminen pelottaa.
Koululaitokseen pitäisi kehittää jonkun KiVa-koulun asemesta puuttumisen toimenpiteitä, jotka suunnataan opettajille enemmän kuin oppilaille. Eli koulutusta ja mentorointia, kun näet kiusaamista, miten toimit. Pienet lapset erikseen ja teinit erikseen. Teinien osalta pitäisi miettiä yhteistyötä opettajien välillä eli jos jotain oppilasta hivutetaan sakilla, ei mennä yksin vaan haetaan toinen opettaja tueksi.
Anyway, pointti siis se, että opettajien lukittuminen pelkkään opettamisvelvollisuudesta huolehtimiseen pitää murtaa. Koska se ei vastaa sitä, mikä on selkeästi realiteettien vaatima tarve. Toistan: kukaan muu aikuinen ei näe koulussa tapahtuvaa kiusaamista.
Opettajia pitäisi tässä totta kai tukea, kouluttaa ja ennen kaikkea rakentaa verkostotyötä tarpeellisten toimijoiden kanssa. On takuuvarmasti raskasta ja yksinäistä työtä olla kolmenkymmenen kakaran maalitauluna. Mutta jos näin on, opettajien työn yksinäisyyttä pitäisi myös murtaa.
Aamen, hyvä kirjoitus, jonka pitäisi olla opettajille ja muille kasvatusalan ammattilaisille itsestään selvää. Sama vastuuttomuus tuntuu yleistyvän aina asiantuntijuutta ja pedagogisuutta korostavassa varhaiskasvatuksessa. Mennään ammattiosaamisen ja virkatehtävän taakse ja unohdetaan, että kasvavia lapsia ja kasvavia nuoria täytyy opettaa ja sosiaalistaa ihan ihmisenä. Pitäää olla jämäkät rajat, miten kananpojat voivat käyttäytyä, täytyy antaa rakkautta ja turvaa, olla läsnä ja valvoa. Tämä vastuu kuuluu kaikkiin paikkoihin, joissa lapset ja nuoret ovat pitkiä aikoja. Miten koskaan nuoret voisivat sosiaalistua yhteiskuntaan ja inhimilliseen elämään, jos tämä vastuu jää hoitamatta. Tuo vastuuhan erityisesti korostuu nykyään, jolloin tiedetään, että vanhemmat itse useilla huonovointisia eivätkä suoriudu kasvatustehtävästään.
Siksi ei voida mennä vain ammattien taakse, vaan on oltava ihan tavallisia tätejä ja setiä, jotka pitää lauman ruodussa.
Koululaitoksen rakenteissa on jonkin verran valuvikaa. Liian suuret oppilasryhmät/luokat. Yläasteella saattaa sitten luokkien oppilaskoostumus vaihdella tunnista toiseen ja opettajat vaihtuvat. Luokanvalvojan rooli on tärkeä siinä, että koko luokka ryhmäytetään. Jos tätä ei tapahdu, oppilaat muodostavat omia kiinteitä pienryhmiä, joihin ulkopuolisella ei ole asiaa. Oppilaat ovat hyvin epävarmoja ja pyrkivät esim. ryhmätöissä valitsemaan aina samat henkilöt ryhmään. Opettaja voi tehdä aina uudet ryhmäjaot, jolloin kukaan ei jää ulkopuolelle. Myös istumajärjestystä on syytä vaihtaa tarpeeksi usein. Mutta ryhmäyttämisen idea on se, että vaikka kenenkään ei ole pakko tykätä kaikista, niin kaikki pyrkivät harjoittelemaan sitä, että tulevat asiallisesti kaikkien kanssa toimeen ja juttuun. Hyvässä ryhmässä myös vastuutetaan kaikki huolehtimaan hyvästä opiskeluilmapiiristä ja kiusaamiseenkin voidaan puuttua yhteisönä. Suuressa luokassa tätä on haastavaa toteuttaa ja luokkakokoja on jatkuvasti paisutettu säästösyistä ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin alakoulussa kiusaaja, joka esitti toistuvasti viatonta kiinni jäädessä. Olin kiltin näköinen, vaalea ja vakuutin aina muutkin vanhemmat kuin omani ”hyvästä kaveruudesta” ja kunnollisuudesta. Olen hyvä puhuja ja sosiaalisesti taitava ja hauskakin. Olin lapsena kuitenkin hyvin ilkeä ja pahantahtoinen mielessäni ja nautin muiden epäonnistumisista. Kauhulla ajattelen ja kadun tekojani aikuisena.
Sitten tapahtui monia hyviä asioita, joita en tässä kuvaa. Oleellista on, että kasvun myötä kehitin jonkinmoisen omatunnon. Tein kuitenkin pitkään erilaisia juonia ja liikuin epärehellisyyden / sallitun rajalla. Koskaan en jäänyt syyllisenä kiinni eikä kukaan uskoisi noita asioita minusta, joka keväisin koulun loppuessa palkittiin tunnustuspalkinnoilla. Kun katson koulukuvia, ihmettelen mikä pahuus tuossa viattoman näköisessä lapsessa asuikaan.
Hyvin narsistiseen sävyyn kirjoitat itsestäsi. En yhtään ihmettele että olet kiusaaja.
Mitä vaaleus vaikuttaa kiusaamiseen tai viettomuuteen:DD
Eikö sano et ei ole enää tollanen?millasia toopeja täällä on.luetun ymmärrys 7v tasolla.huok.
Todella kauniisti kommunikoit nykyäänkin ihmisten kanssa! Yhtään ei tule sinusta kiusaaja viboja. Fiksu ja filmaattinen...
Näillä palstoilla ei kannata hermostuttaa itseään, jos aihe on arka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin alakoulussa kiusaaja, joka esitti toistuvasti viatonta kiinni jäädessä. Olin kiltin näköinen, vaalea ja vakuutin aina muutkin vanhemmat kuin omani ”hyvästä kaveruudesta” ja kunnollisuudesta. Olen hyvä puhuja ja sosiaalisesti taitava ja hauskakin. Olin lapsena kuitenkin hyvin ilkeä ja pahantahtoinen mielessäni ja nautin muiden epäonnistumisista. Kauhulla ajattelen ja kadun tekojani aikuisena.
Sitten tapahtui monia hyviä asioita, joita en tässä kuvaa. Oleellista on, että kasvun myötä kehitin jonkinmoisen omatunnon. Tein kuitenkin pitkään erilaisia juonia ja liikuin epärehellisyyden / sallitun rajalla. Koskaan en jäänyt syyllisenä kiinni eikä kukaan uskoisi noita asioita minusta, joka keväisin koulun loppuessa palkittiin tunnustuspalkinnoilla. Kun katson koulukuvia, ihmettelen mikä pahuus tuossa viattoman näköisessä lapsessa asuikaan.
Hyvin narsistiseen sävyyn kirjoitat itsestäsi. En yhtään ihmettele että olet kiusaaja.
Mitä vaaleus vaikuttaa kiusaamiseen tai viettomuuteen:DD
Eikö sano et ei ole enää tollanen?millasia toopeja täällä on.luetun ymmärrys 7v tasolla.huok.
Lueppa vastauksesi ajatuksella uudelleen. Täysi kiusaaja olet vieläkin!
Kuka lukee mitä? Kenelle kommentoit?
Tolle entiselle kiusaajalle joka on muuttunut ihminen. Silti ensimmäisessä lauseessa haukkuu toisen keskustelijan lapsenasteella olevaksi toopeksi. Jotenkin ei mee yksyhteen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako muutama moottoripyöräjengiläinen mennä tuollaisten koulukiusaajien luo, pakottaa heidät maahan makaamaan ja lyödä lekoilla heidän jalkansa tuusan nuuskaksi?
Tai eihän lapsia saisi syyttää. Joten saako noin tehdä opettajille ja muille aikuisille jotka sallivat tuollaisen kiusaamisen tapahtua?
Väkivaltaiset paloittelijat onkin hyvä esimerkki nuorille. Noi jengit pitäisi kieltää lailla.
Ehkä jengit olivat aikoinaan enimmäkseen pahoja. Pian on päinvastoin.
Kunhan poliisit, lastensuojeluviranomaiset, koululaitokset ynnä muut viranomaistahot korruptoituu vielä entistäkin enemmän niin pian nuo "rikolliset" jengit on todella tärkeitä, keskeisessä osassa tarjoamaan turvallisuutta muutoin puolustuskyvyttömille hyville kansalaisille.
Ei opettajat ainoastaan salli koulukiusaamista. Opettajat aktiivisesti edistää, mahdollistaa ja lietsoo koulukiusaamista. Opettajat sytyttää kipinöitä ja kaataa bensiiniä liekkeihin.
Wtf? Siis mitä mä just luin? Apua,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viiden uutisissa parhaillaan keskustelua kuin Sipilää tönitty suojatiella.Vakavaa keskustelua.Tästä saadaan kohu aikaan.Milloin puututaan KUNNOLLA lasten kiusaamiseen ?
Hyvä kysymys. Onhan tässä ollut tämä Salmivallin projekti, josta sai vuoden psykologin palkinnon ja lisenssin myötä ilmeisesti myös rahaa. Ei vaan toimi.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/01/09/ylistettya-kiva-koulu-ohjelmaa…
Minusta ydinongelma on opettajien roolissa. Tiedän, että tällaisista kommenteista moni opettaja olisi valmis laittamaan kirjoittajan saunan taakse aamunkoitteessa. Opettajat ovat sitä mieltä, että heidän tehtävänsä ei ole muu kuin opettaminen. Käytöshäiriöt sekä lasten ja nuorten sosiaalisen kanssakäymisen hallinta ei millään lailla kuulu heille. Vastuu siitä on vanhemmilla ja jos vanhemmat eivät kykene, sosiaalitoimella.
Ikävä kyllä minusta (juu kuulen jo kiväärien latausääntä) tässä on opettajien osalta kyse vastuun pakoilusta. Vanhemmat ja lastensuojelu eivät ole siellä koulupäivän arjessa mukana. Miten ne voisivat olla? Jos opettaja näkee jotain lasta kiusattavan - ja totta kai he näkevät - heidän velvollisuutensa on puuttua, eikä kääntää katsetta pois. Ei siihen riitä perusteluksi, että ei kuulu mulle ja en jaksa. Tosiasiallinen syyhän on se, että tilanteeseen väliin meneminen pelottaa.
Koululaitokseen pitäisi kehittää jonkun KiVa-koulun asemesta puuttumisen toimenpiteitä, jotka suunnataan opettajille enemmän kuin oppilaille. Eli koulutusta ja mentorointia, kun näet kiusaamista, miten toimit. Pienet lapset erikseen ja teinit erikseen. Teinien osalta pitäisi miettiä yhteistyötä opettajien välillä eli jos jotain oppilasta hivutetaan sakilla, ei mennä yksin vaan haetaan toinen opettaja tueksi.
Anyway, pointti siis se, että opettajien lukittuminen pelkkään opettamisvelvollisuudesta huolehtimiseen pitää murtaa. Koska se ei vastaa sitä, mikä on selkeästi realiteettien vaatima tarve. Toistan: kukaan muu aikuinen ei näe koulussa tapahtuvaa kiusaamista.
Opettajia pitäisi tässä totta kai tukea, kouluttaa ja ennen kaikkea rakentaa verkostotyötä tarpeellisten toimijoiden kanssa. On takuuvarmasti raskasta ja yksinäistä työtä olla kolmenkymmenen kakaran maalitauluna. Mutta jos näin on, opettajien työn yksinäisyyttä pitäisi myös murtaa.
Aamen, hyvä kirjoitus, jonka pitäisi olla opettajille ja muille kasvatusalan ammattilaisille itsestään selvää. Sama vastuuttomuus tuntuu yleistyvän aina asiantuntijuutta ja pedagogisuutta korostavassa varhaiskasvatuksessa. Mennään ammattiosaamisen ja virkatehtävän taakse ja unohdetaan, että kasvavia lapsia ja kasvavia nuoria täytyy opettaa ja sosiaalistaa ihan ihmisenä. Pitäää olla jämäkät rajat, miten kananpojat voivat käyttäytyä, täytyy antaa rakkautta ja turvaa, olla läsnä ja valvoa. Tämä vastuu kuuluu kaikkiin paikkoihin, joissa lapset ja nuoret ovat pitkiä aikoja. Miten koskaan nuoret voisivat sosiaalistua yhteiskuntaan ja inhimilliseen elämään, jos tämä vastuu jää hoitamatta. Tuo vastuuhan erityisesti korostuu nykyään, jolloin tiedetään, että vanhemmat itse useilla huonovointisia eivätkä suoriudu kasvatustehtävästään.
Siksi ei voida mennä vain ammattien taakse, vaan on oltava ihan tavallisia tätejä ja setiä, jotka pitää lauman ruodussa.
Koululaitoksen rakenteissa on jonkin verran valuvikaa. Liian suuret oppilasryhmät/luokat. Yläasteella saattaa sitten luokkien oppilaskoostumus vaihdella tunnista toiseen ja opettajat vaihtuvat. Luokanvalvojan rooli on tärkeä siinä, että koko luokka ryhmäytetään. Jos tätä ei tapahdu, oppilaat muodostavat omia kiinteitä pienryhmiä, joihin ulkopuolisella ei ole asiaa. Oppilaat ovat hyvin epävarmoja ja pyrkivät esim. ryhmätöissä valitsemaan aina samat henkilöt ryhmään. Opettaja voi tehdä aina uudet ryhmäjaot, jolloin kukaan ei jää ulkopuolelle. Myös istumajärjestystä on syytä vaihtaa tarpeeksi usein. Mutta ryhmäyttämisen idea on se, että vaikka kenenkään ei ole pakko tykätä kaikista, niin kaikki pyrkivät harjoittelemaan sitä, että tulevat asiallisesti kaikkien kanssa toimeen ja juttuun. Hyvässä ryhmässä myös vastuutetaan kaikki huolehtimaan hyvästä opiskeluilmapiiristä ja kiusaamiseenkin voidaan puuttua yhteisönä. Suuressa luokassa tätä on haastavaa toteuttaa ja luokkakokoja on jatkuvasti paisutettu säästösyistä ym.
Kyllä aivan varmasti onkin näin, mutta tämä nykyinen koulusysteemi kadottaa tosiaan tämän tärkeän kasvatustehtävän ja sosiaalistamisen tosiaan näiden ammatillisten hienouksien alle. Olen siis samaa mieltä, ettei homma ykskaks vain ole helposti muutettavissa, kun rakenteet ja resurssit ja ideologiat on, mitkä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järkyttäväähän tämä on, mitä enemmän näiden tyyppien mielenmaisemaa avataan. Jokin persoonan heikkous on noin suunnitelmallisen kiusaamisen takana. Ja se, ettei ole kanttia toimia oman moraalin ja arvojen suhteen, vaan mennään aina jonkun porukan mukana psykoosiin asti.
Kiusaamista tarvitsee tunnistaa paremmin.Kohteeksi joutuvat monesti vähän lapselliset hönöt.Höynäytettävät.Sellaiset,joiden vanhemmat ei tiedä mikä on coolia.Heikkoa lasta pitää auttaa myös kotoa käsin ja avittaa asemaa porukassa - kledjut,harrastukset yms.Niin se menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos minulla olisi lapsi ja sitä kiusattaisiin koulussa eikä koulu eikä sen rehtori puuttuisi mitenkään asiaan, menisin koululle ja murjoisin nyrkkiraudalla kiusaajan naaman tohjoksi. Viis seurauksista.
Näin se entinen koulukiusaaja hoitaisi asian. Väkivallallahan se väkivalta on ennenkin yhteiskunnasta poistettu, vai mites se menikään...
No sinä saat ihan rauhassa mennä veljeilemään tappajien kanssa ja heittämään läppää ja ylävitosia, koska "pojat on poikia", mutta älä sotkeudu muiden asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin alakoulussa kiusaaja, joka esitti toistuvasti viatonta kiinni jäädessä. Olin kiltin näköinen, vaalea ja vakuutin aina muutkin vanhemmat kuin omani ”hyvästä kaveruudesta” ja kunnollisuudesta. Olen hyvä puhuja ja sosiaalisesti taitava ja hauskakin. Olin lapsena kuitenkin hyvin ilkeä ja pahantahtoinen mielessäni ja nautin muiden epäonnistumisista. Kauhulla ajattelen ja kadun tekojani aikuisena.
Sitten tapahtui monia hyviä asioita, joita en tässä kuvaa. Oleellista on, että kasvun myötä kehitin jonkinmoisen omatunnon. Tein kuitenkin pitkään erilaisia juonia ja liikuin epärehellisyyden / sallitun rajalla. Koskaan en jäänyt syyllisenä kiinni eikä kukaan uskoisi noita asioita minusta, joka keväisin koulun loppuessa palkittiin tunnustuspalkinnoilla. Kun katson koulukuvia, ihmettelen mikä pahuus tuossa viattoman näköisessä lapsessa asuikaan.
Hyvin narsistiseen sävyyn kirjoitat itsestäsi. En yhtään ihmettele että olet kiusaaja.
Mitä vaaleus vaikuttaa kiusaamiseen tai viettomuuteen:DD
Eikö sano et ei ole enää tollanen?millasia toopeja täällä on.luetun ymmärrys 7v tasolla.huok.
Lueppa vastauksesi ajatuksella uudelleen. Täysi kiusaaja olet vieläkin!
Kuka lukee mitä? Kenelle kommentoit?
Tolle entiselle kiusaajalle joka on muuttunut ihminen. Silti ensimmäisessä lauseessa haukkuu toisen keskustelijan lapsenasteella olevaksi toopeksi. Jotenkin ei mee yksyhteen..
Ei kai se sama henkilö oo. Olet hieman hassu.
Pahinta on se että, että yksikään näiden kanssa kosketuksissa ollut lapsi tai aikuinen ei tule koskaan eläessään olemaan ns. viaton, vaan jokainen heistä on loppuelämänsä osavastuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin alakoulussa kiusaaja, joka esitti toistuvasti viatonta kiinni jäädessä. Olin kiltin näköinen, vaalea ja vakuutin aina muutkin vanhemmat kuin omani ”hyvästä kaveruudesta” ja kunnollisuudesta. Olen hyvä puhuja ja sosiaalisesti taitava ja hauskakin. Olin lapsena kuitenkin hyvin ilkeä ja pahantahtoinen mielessäni ja nautin muiden epäonnistumisista. Kauhulla ajattelen ja kadun tekojani aikuisena.
Sitten tapahtui monia hyviä asioita, joita en tässä kuvaa. Oleellista on, että kasvun myötä kehitin jonkinmoisen omatunnon. Tein kuitenkin pitkään erilaisia juonia ja liikuin epärehellisyyden / sallitun rajalla. Koskaan en jäänyt syyllisenä kiinni eikä kukaan uskoisi noita asioita minusta, joka keväisin koulun loppuessa palkittiin tunnustuspalkinnoilla. Kun katson koulukuvia, ihmettelen mikä pahuus tuossa viattoman näköisessä lapsessa asuikaan.
Hyvin narsistiseen sävyyn kirjoitat itsestäsi. En yhtään ihmettele että olet kiusaaja.
Mitä vaaleus vaikuttaa kiusaamiseen tai viettomuuteen:DD
Eikö sano et ei ole enää tollanen?millasia toopeja täällä on.luetun ymmärrys 7v tasolla.huok.
Lueppa vastauksesi ajatuksella uudelleen. Täysi kiusaaja olet vieläkin!
Kuka lukee mitä? Kenelle kommentoit?
Tolle entiselle kiusaajalle joka on muuttunut ihminen. Silti ensimmäisessä lauseessa haukkuu toisen keskustelijan lapsenasteella olevaksi toopeksi. Jotenkin ei mee yksyhteen..
Ei kai se sama henkilö oo. Olet hieman hassu.
Väsyneenä sattuu ajatusvirheitä, ei suurta hätää tai paniikkikohtauksen aihetta tässä. Mutta ei kannata haukkua toisia narsisteiksi. Olet kiusaaja näemmä itse, vaikka muita haukut sellaiseksi.
Aamen, hyvä kirjoitus, jonka pitäisi olla opettajille ja muille kasvatusalan ammattilaisille itsestään selvää. Sama vastuuttomuus tuntuu yleistyvän aina asiantuntijuutta ja pedagogisuutta korostavassa varhaiskasvatuksessa. Mennään ammattiosaamisen ja virkatehtävän taakse ja unohdetaan, että kasvavia lapsia ja kasvavia nuoria täytyy opettaa ja sosiaalistaa ihan ihmisenä. Pitäää olla jämäkät rajat, miten kananpojat voivat käyttäytyä, täytyy antaa rakkautta ja turvaa, olla läsnä ja valvoa. Tämä vastuu kuuluu kaikkiin paikkoihin, joissa lapset ja nuoret ovat pitkiä aikoja. Miten koskaan nuoret voisivat sosiaalistua yhteiskuntaan ja inhimilliseen elämään, jos tämä vastuu jää hoitamatta. Tuo vastuuhan erityisesti korostuu nykyään, jolloin tiedetään, että vanhemmat itse useilla huonovointisia eivätkä suoriudu kasvatustehtävästään.
Siksi ei voida mennä vain ammattien taakse, vaan on oltava ihan tavallisia tätejä ja setiä, jotka pitää lauman ruodussa.