Mistä motivaatiota laihduttaa? Ei ulkonäkö tai terveys, läski tuntuu olevan ikuista.
Näytän kamalalta, mutta silti se ei motivoi muutokseen.
Eilen kävin pitkän lenkin, mutta illalla vedin loput konvedit.
Kommentit (213)
Jauha purkkaa. Leuat ehkä kipeytyvät, mutta vyötärö tykkää. Eräässä tutkimuksessa purkan jauhaminen vähintään 45 minuutin ajan vähensi merkittävästi herkkuhimoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsia? Voisiko se olla motivaattori? Esimerkki ja ajatus, etta olisit lapsiasi varten olemassa tulevaisuudessakin?
On lapsia. He kyllä syö terveellisesti, piilossa ahmin Herkut, yleensä ku nukkuvat.
Ja santsaan aterioilla reilusti.
Alakuloa ilmassa, olen jotenkin asennoitunut siihen, että vielä 13v pitää jaksaa(nuorin 5v) sitten ei haittaa vaikka kuolee :DJotenkin terveys ei motivoi, siitä kertoo jo tämä diabeteslääkitys. Ap
Eli itsellesi olisi ollut aivan ok menettää äiti, kun olit 18v? Vaikuttaa siltä, että olet masentunut ainakin jollain tasolla ja syöt saadaksesi mielialan tilapäisesti paremmaksi. Pitäisi siis saada pääkoppa kuntoon myös, jotta saisit buustia muuttaa elämäntapasi...
Ja vaikka syöt ns. salassa, annat painollasi silti esimerkkiä lapsillesi. Nuorin on vasta 5v. Voi olla, että teini-iän myllerryksissä hänestäkin tulee tunnesyöjä...
Kyllä mulla taitaa puuttua motivaatio koko elämään :/ ei ihme että laihduttaminen ei onnistu
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko katsonut koskaan laihdutusohjelmia? Monet kuvittelee että kyllä minäkin laihtuisin jos joku sanoisi mitä pitää syödä, miten liikkua, lähtisi salille tai lenkille kaveriksi/ohjaamaan. Lukuisissa laihdutusohjelmissa on nähty tapauksia joissa tuloksia ei tule vaikka eteen olisi isketty tarkkaan viilattu ruokavalio ja Gutta Justafsberg tulis kotoa hakemaan. Totuus piilee että se halu ja tahto laihtumiseen pitää löytyä itsestä, sitä työtä ei kukaan tee sinun puolestasi.
Tiedän, siksi tein tällaisen motivaation haku aloituksen
Ap
Just näin, ei se motivaatio löydy vauva-palstalta vaan omasta halusta ja tahdosta laihtua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko katsonut koskaan laihdutusohjelmia? Monet kuvittelee että kyllä minäkin laihtuisin jos joku sanoisi mitä pitää syödä, miten liikkua, lähtisi salille tai lenkille kaveriksi/ohjaamaan. Lukuisissa laihdutusohjelmissa on nähty tapauksia joissa tuloksia ei tule vaikka eteen olisi isketty tarkkaan viilattu ruokavalio ja Gutta Justafsberg tulis kotoa hakemaan. Totuus piilee että se halu ja tahto laihtumiseen pitää löytyä itsestä, sitä työtä ei kukaan tee sinun puolestasi.
Tiedän, siksi tein tällaisen motivaation haku aloituksen
ApJust näin, ei se motivaatio löydy vauva-palstalta vaan omasta halusta ja tahdosta laihtua.
Ok, eli jatkan lihomista :(
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isoin työ sinulla olisi asenteissa. Olet jo luovuttanut etukäteen.
Toivon todellakin laihtuvani enkä halua olla kokoa 52!
Ongelma tuntuu olevan se, että en kestä pienintäkään epämukavuutta, mikä koskee syömistä. Ap
Oletko varma, ettet kestä pienintäkään epämukavuutta? Täysin sataprosenttisen varma? Sitä paitsi noin isosta painosta pääsee alkuun laihtumaan ilman mitään kituuttamista jättämällä herkut minimiin.
Tuntuu, että ap:n ongelmat sijaitsevat ensisijaisesti psyykeessä, oletko masentunut? Hoidata ensin se puoli kuntoon, sitten voi alkaa muukin terveys ja tulevaisuus kiinnostamaan.
Miksi siis haluat laihduttaa, jos mikään ei motivoi?
Teetkö ap mitään pitkäjänteisiä ja vaikeita asioita? Joissa se palkinto on itse asian maaliin saaminen?
Itselläni motivaationa toimii näiden "voittojen" kerääminen.
Johan itsetuntokin koostuu näistä. Jos ei OMASTA MIELESTÄÄN koskaan saavuta mitään niin miten voi olla itsekunnioitusta ollenkaan?
Vierailija kirjoitti:
Miksi siis haluat laihduttaa, jos mikään ei motivoi?
Haluan näyttää hyvältä. Se on ainoa syy. Mutta ei näköjään riitä motivaatioksi oksettava ulkonäkö.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Teetkö ap mitään pitkäjänteisiä ja vaikeita asioita? Joissa se palkinto on itse asian maaliin saaminen?
Itselläni motivaationa toimii näiden "voittojen" kerääminen.
Johan itsetuntokin koostuu näistä. Jos ei OMASTA MIELESTÄÄN koskaan saavuta mitään niin miten voi olla itsekunnioitusta ollenkaan?
No oikeastaan en.
Ei ole mitään intohimoa, paitsi hyvä syöminen :D
Eikä unelmia. Tai no on 1 unelma, olla laiha. Ja se on mulla saavuttamaton.
Sopiva tavoite tuo myös motivaatiota. Se voi olla pyrkimys voida paremmin, saada lisää energiaa tai vaikka jaksaa juosta. Joillekin selkeä kilomääräinen tavoite voi olla parempi.
Itsensä kannattaa myös palkita onnistumisesta.
Sun tunne-elämän ongelmat kulminoituu ruokaan ja sun pitää hoitaa tunne-elämää, ei miettiä syömistä. Olet selkeästi jäänyt joissain asioissa jostain syystä lapsen tasolle jos et siedä lainkaan epämukavuutta, liittyi se sitten syömiseen tai mihin vain. Stressiä pitäisi oppia käsittelemään muuten kuin syömällä ja keho pitäisi muutenkin tasapainottaa niin ettei jokainen stressiä aiheuttava asia laukaisisi ahmimisreaktiota.
Terapia, meditaatio, luonnossa ulkoilu, läheisyys, vitamiinit ja hivenaineet, avantouinti ja kylmä suihku auttavat kaikki tyynnyttämään liiallisia stressireaktioita kun kehosI ja mielesi huomaa että ei ole hätää ja henki ei lähde pelkän
epämiellyttävän kokemuksen seurauksena.
Vierailija kirjoitti:
Teetkö ap mitään pitkäjänteisiä ja vaikeita asioita? Joissa se palkinto on itse asian maaliin saaminen?
Itselläni motivaationa toimii näiden "voittojen" kerääminen.
Johan itsetuntokin koostuu näistä. Jos ei OMASTA MIELESTÄÄN koskaan saavuta mitään niin miten voi olla itsekunnioitusta ollenkaan?
Yhden vaikean asian tein viime vuonna, asian jota olin vältellyt 8 vuotta, pelon vuoksi :
Uskaltauduin Papa testiin. Hirveä gyne pelko ja voitin sen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Jauha purkkaa. Leuat ehkä kipeytyvät, mutta vyötärö tykkää. Eräässä tutkimuksessa purkan jauhaminen vähintään 45 minuutin ajan vähensi merkittävästi herkkuhimoa.
Mulla menee myös vatsa kuralle purkan jauhamisesta.
Läheiseni oli vuosikymmeniä sairaalloisen ylipainoinen. Noin 6 kk ketodieetillä laihtui 30 kiloa, siitä vhh ja 3 vuodessa vain pari kiloa tullut takaisin, jotka on helppo paastolla + ketolla pudottaa. Ketoahan ei missään nimessä suositella pitkäaikaiseksi ratkaisuksi, ja suositellaan välillä vähäistä hiilihydraattien syömistä, jotta keho ei ns. totu ketoosiin liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teetkö ap mitään pitkäjänteisiä ja vaikeita asioita? Joissa se palkinto on itse asian maaliin saaminen?
Itselläni motivaationa toimii näiden "voittojen" kerääminen.
Johan itsetuntokin koostuu näistä. Jos ei OMASTA MIELESTÄÄN koskaan saavuta mitään niin miten voi olla itsekunnioitusta ollenkaan?
Yhden vaikean asian tein viime vuonna, asian jota olin vältellyt 8 vuotta, pelon vuoksi :
Uskaltauduin Papa testiin. Hirveä gyne pelko ja voitin sen.
Ap
Hieno saavutus! Gynelle voi olla todella pelottavaa mennä, mutta se on todella tärkeää terveyden kannalta, että välillä käy tarkastuksissa.
Luota hitaampaan vauhtiin. Jos olet jo kokeillut nopeaa painonpudotusta, ja ylipainoa on sen jälkeen kertynyt, tee asiat tällä kertaa eri tavalla. Valtaosalle hyvä viikkovauhti laihtumisessa on 200–400 grammaa.
Syö suunnilleen sen verran kuin tuntuu, että haluat syödä. Älä siis pyri syömään mahdollisimman vähän, vaan mahdollisimman laadukkaasti.
Lisää kasvisten määrää ruokavaliossa. Minimisuositus on puoli kiloa päivässä.
Paranna ateriarytmiä niin, että vältät kovat näläntunteet.
Ole valmis muuttamaan paremmiksi myös muita elintapojasi kuin syömistä.
Mene aiemmin nukkumaan. Riittävä uni on tutkimusten mukaan monella tavalla yhteydessä onnistuneeseen painonhallintaan.
Koeta etsiä kivoja tapoja liikkua ja ole muutenkin arjessa entistä aktiivisempi.
Lievitä stressiä ja ahdistusta. Kun saat stressin hallintaan, onnistut todennäköisesti painonpudotuksessakin.
Vierailija kirjoitti:
Sopiva tavoite tuo myös motivaatiota. Se voi olla pyrkimys voida paremmin, saada lisää energiaa tai vaikka jaksaa juosta. Joillekin selkeä kilomääräinen tavoite voi olla parempi.
Itsensä kannattaa myös palkita onnistumisesta.
Palkitseminenhan voi olla esimerkiksi että aloittaa jonkun mielenkiintoisen sarjan, tai hommaa vaikka itselleen jonkun pienen asian josta tykkää. Ei tarvitse olla mikään ruokapalkinto.
Ruoan pitäisi olla suurimman osan ajasta ”vain ruokaa” – hyvää ja tyydyttävää, mutta ei loputon ekstaasin lähde ja kaipauksen kohde. Kokeile, saisitko rakkauttasi ruokaan hieman vähemmän tuliseksi syömällä arkena tavallisia peruskotiruokia sen sijaan, että tavoittelisit yhä uusia ruokaorgasmeja. Ruoasta saa nauttia, mutta jos se on sekä paras ystävä että rakkain harrastus, viilennä välejä seuralaiseesi. Etsi tietoisesti muita inspiraation lähteitä uusista harrastuksista, liikunnasta, sosiaalisista suhteista…
Tiedän, siksi tein tällaisen motivaation haku aloituksen
Ap