Lue keskustelun säännöt.
Mikä oli ”kansalaiskoulu”?
29.12.2020 |
Oliko se joku toisen asteen tai jatkokoulutus? Mitä tarkoittaa, jos jollain lukee koulutus-kohdassa ”kansalaiskoulu”?
Kommentit (293)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansalaiskoulu oli se, minne meni ne jotka ei päässeet oppikouluun. Oppikoulu oli maksullinen, kansalaiskoulu ei.
oppikouluun vähävaraiset sai stipendin. jolloin opiskelu oli ilmainen. vain varakkailta perittiim lukukausimaksu
Niin, JOTKUT vähävaraiset saivat stipendin, tai kuten omassa koulussani sanottiin, saattoi anoa vapaaoppilaspaikkaa. Mikään automaatti se ei ollut, eikä niitä kaikille myönnetty. Rahat taisi olla tiukassa silloinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.
Luokat 5-7 noin suunnilleen.
Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.
MUISTAKAA! Yhä edelleen on olemassa ryhmittymä lähinnä KOKOOMUKSEN kannattajia, jotka eivät voineet hyväksyä aikanaan peruskoulu-uudistusta, koska halusivat pitää eliitin erillään ja työmuurahaiset ilman koulutusta. Mm Riitta Uosukainen, liehuva liekinvarsi kuuluu näihin..
Ja mitä hyvää seurasi peruskoulusta? Kukaan ei saa enää kunnon koulutusta. Ja nyt jopa on pakko sairastua wttei kukaan ns syrjäydy.
Höpö höpö. Kyllä saa. Itsekin olen peruskoulun käynyt, ei ollut ongelmia sen jälkeen lukiossa eikä yliopistossa.
SAMA TAKAISIN. 4 luokalta haettaisiin k-arvon mukaan. jäisi kiusaajat nykyään adh häiriköt nussimaan toisiaan sinne kansalais kouluun ja käykööt vielä vaikka 12 luokan. tämä perus koulu kyhäilmä oli ja on aivan perseestä. miksi kaikkien täytyy kärsiä muutamasta idiootista??? perus koulu kehiteltiin neuvosto liiton aikaan jolloin opettajaksi ei päässytkään kuin punikki. AIKA LUOPUA EPÄONNISTUNEESTA KOKEILUSTA. koskelan tappoko ei riitä näytöksi!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.
Luokat 5-7 noin suunnilleen.
Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.
MUISTAKAA! Yhä edelleen on olemassa ryhmittymä lähinnä KOKOOMUKSEN kannattajia, jotka eivät voineet hyväksyä aikanaan peruskoulu-uudistusta, koska halusivat pitää eliitin erillään ja työmuurahaiset ilman koulutusta. Mm Riitta Uosukainen, liehuva liekinvarsi kuuluu näihin..
Ja mitä hyvää seurasi peruskoulusta? Kukaan ei saa enää kunnon koulutusta. Ja nyt jopa on pakko sairastua wttei kukaan ns syrjäydy.
Höpö höpö. Kyllä saa. Itsekin olen peruskoulun käynyt, ei ollut ongelmia sen jälkeen lukiossa eikä yliopistossa.
Höpö höpö. Puhun nykyhetkestä. Nykyään se on täysin retuperällä. Ja Helsingissä kökötetään nyt vain siksi siellä koska huolilapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koulujärjestelmä oli todella sekava 60- ja 70-luvuilla monenlaisine rinnakkaisine kouluineen, asteineen ja kokeiluineen ja suurin paikkakuntakohtaisine eroineen. Mitenhän pärjäsivät ne lapset, joiden perheet muuttivat pari kertaa lasten kouluaikana?
Mikä oli muka sekavaa? Oli aika ennen ja jälkeen peruskoulun. Jotkut kunnat siirtyi peruskouluun ennemmin ja toiset vähän myöhemmin. Ei sen kummempaa.
No se että joka kunta, kauppala ja kaupunki oli laatinut omat systeeminsä.
Ei ollut. Ihan sama systeemi oli kaikkialla. Mistä olet tuollaista edes keksinyt?
No jos oli maksutonta ja maksullista ja jos jossain keskikoulu oli sama kuin oppikoulu ja jossain vain oppikoulusta saattoi päästä lukioon ja jossain myös keskikoulusta saattoi päästä lukioon, eikä mitään oppikoulua ollutkaan jne. - ja jossain mentiin jo hyvää vauhtia peruskoulussa.
Toki peruskoulu muutti systeemeitä omaan tahtiinsa, mutta muuten täällä osa joko muistaa väärin, tai sitten heille ei vanhemmat vain koskaan halunneet korostaa sitä, että koulu maksoi. Yhteiskoulu ja keskikoulu oli samaa asiaa, tuo sana yhteiskoulu vain korosti sitä, että kysymyksessä ei ollut poikakoulu tai tyttökoulu, joita niitäkin ennen oli.
Todellakin oli lukukausimaksut, ja itse piti ostaa kirjat ja kaikki. Se, että joillekin annettiin stipendejä tai vapaaoppilaspaikkoja, ei poista tätä faktaa. Ilmeisesti kaikille ei vaan jäänyt tuollainen pikkuasia mieleen, ja miksi olisikaan? Ei me lapset paljon raha-asioista piitattu. Riippuu tietysti perheestä, mutta moniko esimerkiksi muistaa, että kodista maksettiin vuokraa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan oli nelivuotinen kansakoulu, jonka jälkeen osa jatkoi oppikouluun ja osa kansalaiskouluun. Oppikoulu kesti viisi vuotta ja kansalaiskoulu kolme vuotta.
Kansakoulu oli noin lyhyenä joskus ennen sotia, -30 luvulla. Oma isäni kävi neljä vuotta kansakoulua ja jatkoluokan, mutta se ei käsittääkseni kestänyt kovin kauaa, ei suinkaan vuosia? Jatkoluokan jälkeen oli vielä rippikoulu ja sitten olikin valmis työelämään. Mitään ammattikoulua ei ollut mailla ei halmeilla ja se oppikoulukin oli kymmenien kilometrien päässä lähimmässä kaupungissa.
Kyllä se kansakoulu oli neliluokkainen vielä 70-luvulla.
Ei todellakaan ollut! Olen pieneltä paikkakunnalta Keski-Suomesta ja kävin kouluni -60 luvulla. Itse pyrin oppikouluun viidennen luokan jälkeen, mutta sisareni kävi kansakoulun 7 vuotta+ kansalaiskouluvuoden ( se oli kirkonkylällä) ja meni sitten ammattikouluun, mikä tuolloin kesti kaksi vuotta. Kansakoulu 1-7 luokkaa oli tuolloin -60 luvulla omalla kylällä ja koulussa oli kaksi opettajaa.
Meillä oli. Kävin sitä vuodet 67-71.
Sen jälkeen vielä neljä vuosiluokkaa kävi ihan saman mallin.
Sittwn tuli peruskoulu.
Tuo oli sitä murrosvaihetta peruskouluun siirryttäessä, mutta ei se koulunkäynti -70 luvulla loppunut neljään vuoteen niinkuin joskus -30 luvulla. Kyllä se oppivelvollisuusikä kesti pitempään kuin 11-12 vuotiaaksi.
Ei kukaan ole sellaista väittänyt.
No mitäs tuo tarkoittaa, että
Kyllä se kansakoulu oli neliluokkainen vielä 70-luvulla.
Mitäs tuon neljän luokan jälkeen tehtiin?
Kuusiluokkainen se 70-luvulla oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.
Luokat 5-7 noin suunnilleen.
Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.
MUISTAKAA! Yhä edelleen on olemassa ryhmittymä lähinnä KOKOOMUKSEN kannattajia, jotka eivät voineet hyväksyä aikanaan peruskoulu-uudistusta, koska halusivat pitää eliitin erillään ja työmuurahaiset ilman koulutusta. Mm Riitta Uosukainen, liehuva liekinvarsi kuuluu näihin..
Ja mitä hyvää seurasi peruskoulusta? Kukaan ei saa enää kunnon koulutusta. Ja nyt jopa on pakko sairastua wttei kukaan ns syrjäydy.
Höpö höpö. Kyllä saa. Itsekin olen peruskoulun käynyt, ei ollut ongelmia sen jälkeen lukiossa eikä yliopistossa.
Höpö höpö. Puhun nykyhetkestä. Nykyään se on täysin retuperällä. Ja Helsingissä kökötetään nyt vain siksi siellä koska huolilapset.
Erittäin hyvin asiat osaavia nuoria valmistuu peruskoulusta edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan oli nelivuotinen kansakoulu, jonka jälkeen osa jatkoi oppikouluun ja osa kansalaiskouluun. Oppikoulu kesti viisi vuotta ja kansalaiskoulu kolme vuotta.
Kansakoulu oli noin lyhyenä joskus ennen sotia, -30 luvulla. Oma isäni kävi neljä vuotta kansakoulua ja jatkoluokan, mutta se ei käsittääkseni kestänyt kovin kauaa, ei suinkaan vuosia? Jatkoluokan jälkeen oli vielä rippikoulu ja sitten olikin valmis työelämään. Mitään ammattikoulua ei ollut mailla ei halmeilla ja se oppikoulukin oli kymmenien kilometrien päässä lähimmässä kaupungissa.
Kyllä se kansakoulu oli neliluokkainen vielä 70-luvulla.
Ei todellakaan ollut! Olen pieneltä paikkakunnalta Keski-Suomesta ja kävin kouluni -60 luvulla. Itse pyrin oppikouluun viidennen luokan jälkeen, mutta sisareni kävi kansakoulun 7 vuotta+ kansalaiskouluvuoden ( se oli kirkonkylällä) ja meni sitten ammattikouluun, mikä tuolloin kesti kaksi vuotta. Kansakoulu 1-7 luokkaa oli tuolloin -60 luvulla omalla kylällä ja koulussa oli kaksi opettajaa.
Meillä oli. Kävin sitä vuodet 67-71.
Sen jälkeen vielä neljä vuosiluokkaa kävi ihan saman mallin.
Sittwn tuli peruskoulu.
Tuo oli sitä murrosvaihetta peruskouluun siirryttäessä, mutta ei se koulunkäynti -70 luvulla loppunut neljään vuoteen niinkuin joskus -30 luvulla. Kyllä se oppivelvollisuusikä kesti pitempään kuin 11-12 vuotiaaksi.
Ei kukaan ole sellaista väittänyt.
No mitäs tuo tarkoittaa, että
Kyllä se kansakoulu oli neliluokkainen vielä 70-luvulla.
Mitäs tuon neljän luokan jälkeen tehtiin?
Kuusiluokkainen se 70-luvulla oli.
Ei ollut joka paikassa. Meillä pääsi maksutta käymään 9 luokkaa jos halusi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.
Luokat 5-7 noin suunnilleen.
Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.
MUISTAKAA! Yhä edelleen on olemassa ryhmittymä lähinnä KOKOOMUKSEN kannattajia, jotka eivät voineet hyväksyä aikanaan peruskoulu-uudistusta, koska halusivat pitää eliitin erillään ja työmuurahaiset ilman koulutusta. Mm Riitta Uosukainen, liehuva liekinvarsi kuuluu näihin..
Ja mitä hyvää seurasi peruskoulusta? Kukaan ei saa enää kunnon koulutusta. Ja nyt jopa on pakko sairastua wttei kukaan ns syrjäydy.
Höpö höpö. Kyllä saa. Itsekin olen peruskoulun käynyt, ei ollut ongelmia sen jälkeen lukiossa eikä yliopistossa.
Höpö höpö. Puhun nykyhetkestä. Nykyään se on täysin retuperällä. Ja Helsingissä kökötetään nyt vain siksi siellä koska huolilapset.
Erittäin hyvin asiat osaavia nuoria valmistuu peruskoulusta edelleen.
Joiden potentiaalista menee 90 prosenttia hukkaan kun luokassa riehuu ne jotka ei ikinä opi edes lukemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän OT, mutta kun tultiin pohjoisesta Helsinkiin opiskelemaan, niin kuulosti tosi hassulta kun täkäläiset kertoivat käyneensä kansakoulua, vaikka olivatkin samanikäisiä. Pohjoisessa kun siirryttiin ensiksi peruskouluun, niin siellä vain vanhemmatihmiset puhuivat kansakoulusta.
Vierailija kirjoitti:
Vähän OT, mutta kun tultiin pohjoisesta Helsinkiin opiskelemaan, niin kuulosti tosi hassulta kun täkäläiset kertoivat käyneensä kansakoulua, vaikka olivatkin samanikäisiä. Pohjoisessa kun siirryttiin ensiksi peruskouluun, niin siellä vain vanhemmatihmiset puhuivat kansakoulusta.
Mun mies on mua vanhempi mutta kävi monta luokkaa peruskoulua. Minä taas olen sitä ikäluokkaa joka ei koskaan käynyt sitä luokkaakaan.
Hänelle oli opetettu joukko-oppia ja ties mitä, kun minä olin istunut lyseon luennoilla algebraa ja geometriaa paukuttamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me istuttiin 40 oppilaan luokissa ja pelättiin luokan takarivissä istuvia luokalle jääneitä kovishäiriköitä. Kyllä niitä häiriköitä oli 70-ja 80-luvun taitteessakin. Valtavan suuret luokat, paljon sijaisia ja kasvava nuorison jengiytyminen oli pk-seudun riesana silloin. Kun päästiin lukioon, meno hieman rauhottui ja kypsyi ja ihan kunnon kansalaisia meistä tuli. Mutta ne peruskoulun alkuvuodet olivat aikamoisia, kun ensimmäistä kertaa piti raahata mukana niitä oppimiskieltäytyjiä ja samalla yrittää valmistaa oppilaita lukio-opintoja varten. Ja oppilaita oli tosiaan luokissa jopa 40.
Peruskoulun yläkoulu yläluokka . Nii ku nykyään sanotaan ylä asteen koulu .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan oli nelivuotinen kansakoulu, jonka jälkeen osa jatkoi oppikouluun ja osa kansalaiskouluun. Oppikoulu kesti viisi vuotta ja kansalaiskoulu kolme vuotta.
Kansakoulu muuttui 1921 kuusivuotiseksi. Oppikouluun pyrittiin kansakoulun neljänneltä, viidenneltä ja kuudennelta luokalta. Kansakoulun kahta ensimmäistä luokkaa kutsuttiin alakouluksi.
Oppikoulussa oli viisiluokkainen keskikoulu ja kolmeluokkainen lukio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja keskikoulu on yksi ja sama asia, sieltä keskiarvon perusteella lukioon. Molempiin sekä keski- että oppikouluun pyrittiin kansakoulun neljänneltä tai viidenneltä luokalta. Jos ei päässyt jatketiin kansakoulua kuudenteen luokkaan asti ja mentiin jatko- eli kansalaiskouluun. Sieltä amikseen tai duuniin. Googlatkaa jos ette ymmärrä tai tiedä.
Edelleen. Kaikkialla ei ollut näin.
Oli kaikkialla. Kaikkialla lukioon meno vaati oppikoulun käymisen ja kaikkialla
muut kuin oppikouluun menijät kävi kansalaiskoulun, jonka keston määräsi kulloinkin voimassa ollut laki.Ei ollut kaikkialla.
Meillä oli tarjolla vaihtoehdot oppikoulu, keskikoulu ja kansalaiskoulu.
Oppikoulussa oli erilaisia maksuvaihtoehtoja eri kunnissa asuville ja sinne oli pääsykoe, keskikoulu ei maksanut ja sinne pääsi kaikki halukkaat. Näistä kahdesta pääsi keskiarvolla lukioon.
Kansalaiskoulu oli paikallisen kansakoulun jatkoluokat.
Keskikoulu tarkoitti oppikoulua ja lukiota. Mikä kohta tässä on vaikea ymmärtää???
Ei tarkoittanut. Se keskikoulu oli viisi luokkaa kansakoulun jälkeen. Ei sen yhteydessä edes olllut lukiota.
Lukio oli tosella paikkakunnalla oppikoulun yhteydessä.
Miksi sinulle on ylivoimaista ymmärtää että aysteemi saattoi olla ihan erilainen eri puolilla maata.
Sanalla "keskikoulu" oli useampia merkityksiä:
1) Oppimäärä: Viisi vuotta teoreettispainotteisia opintoja (neljän kansakouluvuoden jälkeen), ja joka oli yhtenä pääsyvaatimuksena erinäisiin jatkokoulutuspaikkoihin.
2) Oppilaitos, jossa pystyi suorittamaan tuon oppimäärän, mutta ei mitään muuta.
Keskikoulun oppimäärän pystyi kyllä suorittamaan muuallakin kuin laitoksissa, joita kutsuttiin keskikouluiksi. Eli sellaisissa, joissa pystyi lisäksi suorittamaan myös lukion oppimäärän. Paikoin sellaista kutsuttiin oppikouluksi, toisaalla lyseoksi... ja siitähän tämä sekaannus on saanut alkunsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistähän nimi lyseo tulee?
Valtion ylläpitämä. Alkujaan vain pojille tarkoitettu, sitten tuli yhteislyseo - missä myös tyttöjä.
Siis tuo nimi lyseo. En pääse kiinni vastaukseesi. Lyhennys siitä? Miten?
Lyseo = yliopistoon johtava oppikoulu, mikä sisältää keskikoulun ja lukion. Yhteensä 8 vuotta.
Tyttölyseo oli kyl 9 v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
oiukoiuio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.
Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.
Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.
Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.
Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.
Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.
Höpö, löpö! Olen syntynyt vuonna 1951. Kansakoulun ekalle luokalle meni v.1958 peräti n. 94.000 lasta. Näistä oppikouluun pääsi n.41.000 lasta ja ylioppilaaksi v.1970 kirjoitti n.22.000 nuorta. Nen. 53.000, jotka eivät menneet oppikouluun, joka käsitti viisivuotisen keskikoulun ja kolmevuotisen lukion, kävivät kansakoulun ja sen jälkeen kasalaiskoulun, joka aluksi oli yksivuotinen, myöhemmin kaksi- tai kolmevuotinen. Sitten moni meni ammattikouluun tai päätyi suoraan työelämään.
No meidän kylän systeemi oli tismalleen tuo kuvaamani.
Meistä lapsista isoveljeni ja isosiskoni kävivät tuon keskikoulun, minä oppikoulun ja pikkusiskoni sitten peruskoulun.
Ja oppikoulu ei käsittänyt koskaan lukiota. Lukio oli erikseen ja sinne haettiin. Osa meni kaksivuotiseen kauppaopistoon, mm. isoveljeni ja isosiskoni.
OPPIKOULU JA KESKIKOULU ON AIVAN SAMA ASIA!
EI OLLUT MEILLÄ!
Millä nimellä sellaiset oppilaat, jotka lopettivat koulunsa siihen viiteen luokkaan, saivat todistuksensa? Eikö lie Keskikoulun päästötodistus? En ole Oppikoulun päästötodistuksesta kuullut, mutta Lukion päästötodistuksesta kyllä.
Se ei ole päästötodistus vaan PÄÄTTÖtodistus...
Näyttää tuossa paperissa lukevan päästötodistus.
Metsäkulman Murre kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan oli nelivuotinen kansakoulu, jonka jälkeen osa jatkoi oppikouluun ja osa kansalaiskouluun. Oppikoulu kesti viisi vuotta ja kansalaiskoulu kolme vuotta.
Kansakoulu muuttui 1921 kuusivuotiseksi. Oppikouluun pyrittiin kansakoulun neljänneltä, viidenneltä ja kuudennelta luokalta. Kansakoulun kahta ensimmäistä luokkaa kutsuttiin alakouluksi.
Oppikoulussa oli viisiluokkainen keskikoulu ja kolmeluokkainen lukio.
Näin.
Ehkä ihmisiä sekoittaa se, että ne, jotka menivät oppikouluun, saattoivat selvitä neljällä vuodella kansakoulua.
Toinen juttu sitten se, että etenkin syrjäseuduilla kesti pitkän aikaa, ennen kuin kansakoulu oikeasti toteutui kuusivuotisena. Oli annettu pitkä siirtymäaika, eli heti ei kunnille tullut mitään sanktioita vaikkei onnistuttu kuusivuotista opetusta järjestämään; ei ollut rahaa; asennekin vähän se, että mitä niitä kouluttaa kun niistä kumminkin tulee pientilan isäntiä ja emäntiä. Kansakoulu tai ainakin osa luokista saatettiin järjestää ns. supistettuna, eli opetettiin vain puoli vuotta. Vaikka kiertokoulusta piti luopua, se pysyi pitkään voimissaan syrjäseuduilla.
Vuonna 1958 tuli kansakoulun jatkoksi vielä kansalaiskoulu niille, jotka eivät olleet menneet oppikouluun. Eli käytännössä oli pakko käydä kahdeksan vuotta koulua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistähän nimi lyseo tulee?
Valtion ylläpitämä. Alkujaan vain pojille tarkoitettu, sitten tuli yhteislyseo - missä myös tyttöjä.
Siis tuo nimi lyseo. En pääse kiinni vastaukseesi. Lyhennys siitä? Miten?
Lyseo = yliopistoon johtava oppikoulu, mikä sisältää keskikoulun ja lukion. Yhteensä 8 vuotta.
Ei niitä kaikkia yliopistoon johtavia oppikouluja lyseoiksi kutsuttu.
Eikö ollut vielä saman alan opistosta tuleville ei-ylioppilaille kiintiöitä? Nehän on olleet jo aika kauan.