Lue keskustelun säännöt.
Mikä oli ”kansalaiskoulu”?
29.12.2020 |
Oliko se joku toisen asteen tai jatkokoulutus? Mitä tarkoittaa, jos jollain lukee koulutus-kohdassa ”kansalaiskoulu”?
Kommentit (293)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
oiukoiuio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.
Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.
Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.
Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.
Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.
Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.
Höpö, löpö! Olen syntynyt vuonna 1951. Kansakoulun ekalle luokalle meni v.1958 peräti n. 94.000 lasta. Näistä oppikouluun pääsi n.41.000 lasta ja ylioppilaaksi v.1970 kirjoitti n.22.000 nuorta. Nen. 53.000, jotka eivät menneet oppikouluun, joka käsitti viisivuotisen keskikoulun ja kolmevuotisen lukion, kävivät kansakoulun ja sen jälkeen kasalaiskoulun, joka aluksi oli yksivuotinen, myöhemmin kaksi- tai kolmevuotinen. Sitten moni meni ammattikouluun tai päätyi suoraan työelämään.
No meidän kylän systeemi oli tismalleen tuo kuvaamani.
Meistä lapsista isoveljeni ja isosiskoni kävivät tuon keskikoulun, minä oppikoulun ja pikkusiskoni sitten peruskoulun.
Ja oppikoulu ei käsittänyt koskaan lukiota. Lukio oli erikseen ja sinne haettiin. Osa meni kaksivuotiseen kauppaopistoon, mm. isoveljeni ja isosiskoni.
OPPIKOULU JA KESKIKOULU ON AIVAN SAMA ASIA!
EI OLLUT MEILLÄ!
Millä nimellä sellaiset oppilaat, jotka lopettivat koulunsa siihen viiteen luokkaan, saivat todistuksensa? Eikö lie Keskikoulun päästötodistus? En ole Oppikoulun päästötodistuksesta kuullut, mutta Lukion päästötodistuksesta kyllä.
Se ei ole päästötodistus vaan PÄÄTTÖtodistus...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansalaiskoulu oli se, minne meni ne jotka ei päässeet oppikouluun. Oppikoulu oli maksullinen, kansalaiskoulu ei.
oppikouluun vähävaraiset sai stipendin. jolloin opiskelu oli ilmainen. vain varakkailta perittiim lukukausimaksu
Se lukukausimaksu perittiin kaikilta, paitsi niiltä, jotka pääsivät vapaaoppilaiksi.
Muistan vieläkin, miten nöyryyttävää oli, kun luokanvalvoja julisti kaikkien kuulleen, että 40 oppilaasta kolmelle on myönnetty vapaaoppilaspaikka ja neljälle puolivapaaoppilaspaikka. Ja tietenkin lueteltiin nimet samalla. Ja ihan ekaluokalta muistan, kun opettaja kertoi , että saan monot koulun vanhempainyhdistykseltä, kunhan ilmoitan kengän numeroni. Köyhä, mikä häpeä!
Joo, onneksi ei itseni tarvinnut tuota kärsiä. Minua hävetti opettajan puolesta. Tuntui, että hänellä oli oikein tarkoituskin nöyryyttää. Sanoa, että muista nyt köyhä oma asemasi, muista olla kiitollinen ja nöyrä. Ehkä pelkäsi, että köyhemmät oppilaat tuovat köyhyyden hajua kotoaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan oli nelivuotinen kansakoulu, jonka jälkeen osa jatkoi oppikouluun ja osa kansalaiskouluun. Oppikoulu kesti viisi vuotta ja kansalaiskoulu kolme vuotta.
Kansakoulu oli noin lyhyenä joskus ennen sotia, -30 luvulla. Oma isäni kävi neljä vuotta kansakoulua ja jatkoluokan, mutta se ei käsittääkseni kestänyt kovin kauaa, ei suinkaan vuosia? Jatkoluokan jälkeen oli vielä rippikoulu ja sitten olikin valmis työelämään. Mitään ammattikoulua ei ollut mailla ei halmeilla ja se oppikoulukin oli kymmenien kilometrien päässä lähimmässä kaupungissa.
Kyllä se kansakoulu oli neliluokkainen vielä 70-luvulla.
Ei todellakaan ollut! Olen pieneltä paikkakunnalta Keski-Suomesta ja kävin kouluni -60 luvulla. Itse pyrin oppikouluun viidennen luokan jälkeen, mutta sisareni kävi kansakoulun 7 vuotta+ kansalaiskouluvuoden ( se oli kirkonkylällä) ja meni sitten ammattikouluun, mikä tuolloin kesti kaksi vuotta. Kansakoulu 1-7 luokkaa oli tuolloin -60 luvulla omalla kylällä ja koulussa oli kaksi opettajaa.
Meillä oli. Kävin sitä vuodet 67-71.
Sen jälkeen vielä neljä vuosiluokkaa kävi ihan saman mallin.
Sittwn tuli peruskoulu.
Tuo oli sitä murrosvaihetta peruskouluun siirryttäessä, mutta ei se koulunkäynti -70 luvulla loppunut neljään vuoteen niinkuin joskus -30 luvulla. Kyllä se oppivelvollisuusikä kesti pitempään kuin 11-12 vuotiaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistähän nimi lyseo tulee?
Valtion ylläpitämä. Alkujaan vain pojille tarkoitettu, sitten tuli yhteislyseo - missä myös tyttöjä.
Siis tuo nimi lyseo. En pääse kiinni vastaukseesi. Lyhennys siitä? Miten?
Lyseo = yliopistoon johtava oppikoulu, mikä sisältää keskikoulun ja lukion. Yhteensä 8 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan oli nelivuotinen kansakoulu, jonka jälkeen osa jatkoi oppikouluun ja osa kansalaiskouluun. Oppikoulu kesti viisi vuotta ja kansalaiskoulu kolme vuotta.
Kansakoulu oli noin lyhyenä joskus ennen sotia, -30 luvulla. Oma isäni kävi neljä vuotta kansakoulua ja jatkoluokan, mutta se ei käsittääkseni kestänyt kovin kauaa, ei suinkaan vuosia? Jatkoluokan jälkeen oli vielä rippikoulu ja sitten olikin valmis työelämään. Mitään ammattikoulua ei ollut mailla ei halmeilla ja se oppikoulukin oli kymmenien kilometrien päässä lähimmässä kaupungissa.
Kyllä se kansakoulu oli neliluokkainen vielä 70-luvulla.
Ei todellakaan ollut! Olen pieneltä paikkakunnalta Keski-Suomesta ja kävin kouluni -60 luvulla. Itse pyrin oppikouluun viidennen luokan jälkeen, mutta sisareni kävi kansakoulun 7 vuotta+ kansalaiskouluvuoden ( se oli kirkonkylällä) ja meni sitten ammattikouluun, mikä tuolloin kesti kaksi vuotta. Kansakoulu 1-7 luokkaa oli tuolloin -60 luvulla omalla kylällä ja koulussa oli kaksi opettajaa.
Meillä oli. Kävin sitä vuodet 67-71.
Sen jälkeen vielä neljä vuosiluokkaa kävi ihan saman mallin.
Sittwn tuli peruskoulu.
Tuo oli sitä murrosvaihetta peruskouluun siirryttäessä, mutta ei se koulunkäynti -70 luvulla loppunut neljään vuoteen niinkuin joskus -30 luvulla. Kyllä se oppivelvollisuusikä kesti pitempään kuin 11-12 vuotiaaksi.
Ei kukaan ole sellaista väittänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
oiukoiuio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.
Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.
Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.
Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.
Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.
Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.
Höpö, löpö! Olen syntynyt vuonna 1951. Kansakoulun ekalle luokalle meni v.1958 peräti n. 94.000 lasta. Näistä oppikouluun pääsi n.41.000 lasta ja ylioppilaaksi v.1970 kirjoitti n.22.000 nuorta. Nen. 53.000, jotka eivät menneet oppikouluun, joka käsitti viisivuotisen keskikoulun ja kolmevuotisen lukion, kävivät kansakoulun ja sen jälkeen kasalaiskoulun, joka aluksi oli yksivuotinen, myöhemmin kaksi- tai kolmevuotinen. Sitten moni meni ammattikouluun tai päätyi suoraan työelämään.
No meidän kylän systeemi oli tismalleen tuo kuvaamani.
Meistä lapsista isoveljeni ja isosiskoni kävivät tuon keskikoulun, minä oppikoulun ja pikkusiskoni sitten peruskoulun.
Ja oppikoulu ei käsittänyt koskaan lukiota. Lukio oli erikseen ja sinne haettiin. Osa meni kaksivuotiseen kauppaopistoon, mm. isoveljeni ja isosiskoni.
OPPIKOULU JA KESKIKOULU ON AIVAN SAMA ASIA!
EI OLLUT MEILLÄ!
Millä nimellä sellaiset oppilaat, jotka lopettivat koulunsa siihen viiteen luokkaan, saivat todistuksensa? Eikö lie Keskikoulun päästötodistus? En ole Oppikoulun päästötodistuksesta kuullut, mutta Lukion päästötodistuksesta kyllä.
Se ei ole päästötodistus vaan PÄÄTTÖtodistus...
Kyllä se oli Päästötodistus vielä -60 luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan oli nelivuotinen kansakoulu, jonka jälkeen osa jatkoi oppikouluun ja osa kansalaiskouluun. Oppikoulu kesti viisi vuotta ja kansalaiskoulu kolme vuotta.
Kansakoulu oli noin lyhyenä joskus ennen sotia, -30 luvulla. Oma isäni kävi neljä vuotta kansakoulua ja jatkoluokan, mutta se ei käsittääkseni kestänyt kovin kauaa, ei suinkaan vuosia? Jatkoluokan jälkeen oli vielä rippikoulu ja sitten olikin valmis työelämään. Mitään ammattikoulua ei ollut mailla ei halmeilla ja se oppikoulukin oli kymmenien kilometrien päässä lähimmässä kaupungissa.
Kyllä se kansakoulu oli neliluokkainen vielä 70-luvulla.
Ei todellakaan ollut! Olen pieneltä paikkakunnalta Keski-Suomesta ja kävin kouluni -60 luvulla. Itse pyrin oppikouluun viidennen luokan jälkeen, mutta sisareni kävi kansakoulun 7 vuotta+ kansalaiskouluvuoden ( se oli kirkonkylällä) ja meni sitten ammattikouluun, mikä tuolloin kesti kaksi vuotta. Kansakoulu 1-7 luokkaa oli tuolloin -60 luvulla omalla kylällä ja koulussa oli kaksi opettajaa.
Meillä oli. Kävin sitä vuodet 67-71.
Sen jälkeen vielä neljä vuosiluokkaa kävi ihan saman mallin.
Sittwn tuli peruskoulu.
Tuo oli sitä murrosvaihetta peruskouluun siirryttäessä, mutta ei se koulunkäynti -70 luvulla loppunut neljään vuoteen niinkuin joskus -30 luvulla. Kyllä se oppivelvollisuusikä kesti pitempään kuin 11-12 vuotiaaksi.
Ei kukaan ole sellaista väittänyt.
No mitäs tuo tarkoittaa, että
Kyllä se kansakoulu oli neliluokkainen vielä 70-luvulla.
Mitäs tuon neljän luokan jälkeen tehtiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan oli nelivuotinen kansakoulu, jonka jälkeen osa jatkoi oppikouluun ja osa kansalaiskouluun. Oppikoulu kesti viisi vuotta ja kansalaiskoulu kolme vuotta.
Kansakoulu oli noin lyhyenä joskus ennen sotia, -30 luvulla. Oma isäni kävi neljä vuotta kansakoulua ja jatkoluokan, mutta se ei käsittääkseni kestänyt kovin kauaa, ei suinkaan vuosia? Jatkoluokan jälkeen oli vielä rippikoulu ja sitten olikin valmis työelämään. Mitään ammattikoulua ei ollut mailla ei halmeilla ja se oppikoulukin oli kymmenien kilometrien päässä lähimmässä kaupungissa.
Kyllä se kansakoulu oli neliluokkainen vielä 70-luvulla.
Ei todellakaan ollut! Olen pieneltä paikkakunnalta Keski-Suomesta ja kävin kouluni -60 luvulla. Itse pyrin oppikouluun viidennen luokan jälkeen, mutta sisareni kävi kansakoulun 7 vuotta+ kansalaiskouluvuoden ( se oli kirkonkylällä) ja meni sitten ammattikouluun, mikä tuolloin kesti kaksi vuotta. Kansakoulu 1-7 luokkaa oli tuolloin -60 luvulla omalla kylällä ja koulussa oli kaksi opettajaa.
Meillä oli. Kävin sitä vuodet 67-71.
Sen jälkeen vielä neljä vuosiluokkaa kävi ihan saman mallin.
Sittwn tuli peruskoulu.
Tuo oli sitä murrosvaihetta peruskouluun siirryttäessä, mutta ei se koulunkäynti -70 luvulla loppunut neljään vuoteen niinkuin joskus -30 luvulla. Kyllä se oppivelvollisuusikä kesti pitempään kuin 11-12 vuotiaaksi.
Ei kukaan ole sellaista väittänyt.
No mitäs tuo tarkoittaa, että
Kyllä se kansakoulu oli neliluokkainen vielä 70-luvulla.
Mitäs tuon neljän luokan jälkeen tehtiin?
Osa meni oppikouluun, osa keskikouluun, osa jäi sinne kansakouluun kansalaiskouluun.
Kuvagoogletus kertoi minulle heti, että oli se ennen päästötodistus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Milloin se apukoulu käytiin, oliko se niin kuin eskari nykyään? Entäs kiertokoulu?
Keskikoulusta saatiin päästö- tai päättötodistus (olen niin vanha, että sain päästötodistuksen) ja sillä saattoi päästä konttoriharjoittelijaksi tai siis yleensä johonkin astetta parempiin töihin. Tai sitten pyrittiin jonnekin opistoon. Tai lukioon. Minä pyrin ja pääsin opistoon, veljeni lukioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
oiukoiuio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.
Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.
Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.
Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.
Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.
Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.
Höpö, löpö! Olen syntynyt vuonna 1951. Kansakoulun ekalle luokalle meni v.1958 peräti n. 94.000 lasta. Näistä oppikouluun pääsi n.41.000 lasta ja ylioppilaaksi v.1970 kirjoitti n.22.000 nuorta. Nen. 53.000, jotka eivät menneet oppikouluun, joka käsitti viisivuotisen keskikoulun ja kolmevuotisen lukion, kävivät kansakoulun ja sen jälkeen kasalaiskoulun, joka aluksi oli yksivuotinen, myöhemmin kaksi- tai kolmevuotinen. Sitten moni meni ammattikouluun tai päätyi suoraan työelämään.
No meidän kylän systeemi oli tismalleen tuo kuvaamani.
Meistä lapsista isoveljeni ja isosiskoni kävivät tuon keskikoulun, minä oppikoulun ja pikkusiskoni sitten peruskoulun.
Ja oppikoulu ei käsittänyt koskaan lukiota. Lukio oli erikseen ja sinne haettiin. Osa meni kaksivuotiseen kauppaopistoon, mm. isoveljeni ja isosiskoni.
OPPIKOULU JA KESKIKOULU ON AIVAN SAMA ASIA!
EI OLLUT MEILLÄ!
Millä nimellä sellaiset oppilaat, jotka lopettivat koulunsa siihen viiteen luokkaan, saivat todistuksensa? Eikö lie Keskikoulun päästötodistus? En ole Oppikoulun päästötodistuksesta kuullut, mutta Lukion päästötodistuksesta kyllä.
Se ei ole päästötodistus vaan PÄÄTTÖtodistus...
Kyllä se oli Päästötodistus vielä -60 luvulla.
Oli vielä 70-luvun alussakin, lukion päästötodistus on minullakin
Vierailija kirjoitti:
Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.
Luokat 5-7 noin suunnilleen.
Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.
MUISTAKAA! Yhä edelleen on olemassa ryhmittymä lähinnä KOKOOMUKSEN kannattajia, jotka eivät voineet hyväksyä aikanaan peruskoulu-uudistusta, koska halusivat pitää eliitin erillään ja työmuurahaiset ilman koulutusta. Mm Riitta Uosukainen, liehuva liekinvarsi kuuluu näihin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.
Luokat 5-7 noin suunnilleen.
Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.
MUISTAKAA! Yhä edelleen on olemassa ryhmittymä lähinnä KOKOOMUKSEN kannattajia, jotka eivät voineet hyväksyä aikanaan peruskoulu-uudistusta, koska halusivat pitää eliitin erillään ja työmuurahaiset ilman koulutusta. Mm Riitta Uosukainen, liehuva liekinvarsi kuuluu näihin..
Ja mitä hyvää seurasi peruskoulusta? Kukaan ei saa enää kunnon koulutusta. Ja nyt jopa on pakko sairastua wttei kukaan ns syrjäydy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
oiukoiuio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.
Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.
Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.
Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.
Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.
Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.
Höpö, löpö! Olen syntynyt vuonna 1951. Kansakoulun ekalle luokalle meni v.1958 peräti n. 94.000 lasta. Näistä oppikouluun pääsi n.41.000 lasta ja ylioppilaaksi v.1970 kirjoitti n.22.000 nuorta. Nen. 53.000, jotka eivät menneet oppikouluun, joka käsitti viisivuotisen keskikoulun ja kolmevuotisen lukion, kävivät kansakoulun ja sen jälkeen kasalaiskoulun, joka aluksi oli yksivuotinen, myöhemmin kaksi- tai kolmevuotinen. Sitten moni meni ammattikouluun tai päätyi suoraan työelämään.
No meidän kylän systeemi oli tismalleen tuo kuvaamani.
Meistä lapsista isoveljeni ja isosiskoni kävivät tuon keskikoulun, minä oppikoulun ja pikkusiskoni sitten peruskoulun.
Ja oppikoulu ei käsittänyt koskaan lukiota. Lukio oli erikseen ja sinne haettiin. Osa meni kaksivuotiseen kauppaopistoon, mm. isoveljeni ja isosiskoni.
OPPIKOULU JA KESKIKOULU ON AIVAN SAMA ASIA!
EI OLLUT MEILLÄ!
Millä nimellä sellaiset oppilaat, jotka lopettivat koulunsa siihen viiteen luokkaan, saivat todistuksensa? Eikö lie Keskikoulun päästötodistus? En ole Oppikoulun päästötodistuksesta kuullut, mutta Lukion päästötodistuksesta kyllä.
Se ei ole päästötodistus vaan PÄÄTTÖtodistus...
Kyllä se oli Päästötodistus vielä -60 luvulla.
Oli vielä 70-luvun alussakin, lukion päästötodistus on minullakin
Oli vielä 90-luvullakin. Päättötodistuksesta on puhuttu muutamia vuosia. Sitä ennen se oli muutamia satoja vuosia päästötodistus.
Kauppaopiston kävin keskikoulun (l. oppikoulun) jälkeen ja tuli merkonomi. Duunin yhteydessä kävin iltalukion ja myöhemmin valmistuin ekonomiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan oli nelivuotinen kansakoulu, jonka jälkeen osa jatkoi oppikouluun ja osa kansalaiskouluun. Oppikoulu kesti viisi vuotta ja kansalaiskoulu kolme vuotta.
Kansakoulu oli noin lyhyenä joskus ennen sotia, -30 luvulla. Oma isäni kävi neljä vuotta kansakoulua ja jatkoluokan, mutta se ei käsittääkseni kestänyt kovin kauaa, ei suinkaan vuosia? Jatkoluokan jälkeen oli vielä rippikoulu ja sitten olikin valmis työelämään. Mitään ammattikoulua ei ollut mailla ei halmeilla ja se oppikoulukin oli kymmenien kilometrien päässä lähimmässä kaupungissa.
Juu, paitsi että kyllä jo ennen rippikoulua työelämään pääsi.
Oppivelvollisuuslaki säädettiin vuonna 1921, ja siinä oppivelvollisuus määrättiin kuusivuotiseksi. Ajateltiin kuitenkin, ettei asiaa etenkään maaseudulla saada kovin pian järjestettyä, ja siirtymäaikaa annettiin viellä peräti 15 vuotta. Käytännössä saattoi jäädä kansakoulu ennen sotia siis neljään vuoteen, tai osa hoidettiin kiertokouluna tms. tavoin.
Eikä tarvinnut olla rippikoulun käynyt töihin mennäkseen. Sotien välisenä aikana sai nuoremmankin palkata töihin, ja etenkin maataloustöihin otettiinkin. Ja tietysti jos oli vanhemmilla tila niin sen töitä tehtiin, raskaitakin. Vuonna 1929 asetettiin ansiotyö alaikärajaksi 14 vuotta, mutta ei siitä niin tarkkaan kirjaa pidetty. Kaupungeissa nuoria oli tsuppareina, kengänkiillottajina, lapsenlikkoina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansalaiskoulu oli se, minne meni ne jotka ei päässeet oppikouluun. Oppikoulu oli maksullinen, kansalaiskoulu ei.
oppikouluun vähävaraiset sai stipendin. jolloin opiskelu oli ilmainen. vain varakkailta perittiim lukukausimaksu
Se lukukausimaksu perittiin kaikilta, paitsi niiltä, jotka pääsivät vapaaoppilaiksi.
Muistan vieläkin, miten nöyryyttävää oli, kun luokanvalvoja julisti kaikkien kuulleen, että 40 oppilaasta kolmelle on myönnetty vapaaoppilaspaikka ja neljälle puolivapaaoppilaspaikka. Ja tietenkin lueteltiin nimet samalla. Ja ihan ekaluokalta muistan, kun opettaja kertoi , että saan monot koulun vanhempainyhdistykseltä, kunhan ilmoitan kengän numeroni. Köyhä, mikä häpeä!
Joo, onneksi ei itseni tarvinnut tuota kärsiä. Minua hävetti opettajan puolesta. Tuntui, että hänellä oli oikein tarkoituskin nöyryyttää. Sanoa, että muista nyt köyhä oma asemasi, muista olla kiitollinen ja nöyrä. Ehkä pelkäsi, että köyhemmät oppilaat tuovat köyhyyden hajua kotoaan.
https://areena.yle.fi/1-4186226
Niin, kiitollisuus ennenkaikkea? Nöyräkin vielä?
Vierailija kirjoitti:
Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.
Luokat 5-7 noin suunnilleen.
Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.
Monen lahjakkaan oppilaan tie vei kansalaiskouluun. Oppikouluun oli monta pyrkijää, eivätkä kaikki halukkaat päässeet sisään. Lisäksi oppikoulu oli maksullinen, kaikkien rahat eivät riittäneet monen lapsen kouluttamiseen.
Perus koulu on siis entinen kansa ja kansalaiskoulu . Lukiot on myös erilaisia ollut silloin ja on nyt . On taidelukioita musiikkilukioita sekä aikuislukioita . Kansa ja kansalais opistot on vielä samalla nimellä . Niissä voi opiskella 1-2 vuotta jotain ainetta myös lukioissa yksittäisiä aineita mikä kiinnostaa . Monet opiskelee kieliä ,englanti suosituin myös ruotsi espanja . Joillekin on tullut business Englanti tai englannin murteet opiskelun aiheeksi . Tai hoitoalan voi opiskella lukiossa tai kursseilla kuten ensiapua .