Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä oli ”kansalaiskoulu”?
29.12.2020 |
Oliko se joku toisen asteen tai jatkokoulutus? Mitä tarkoittaa, jos jollain lukee koulutus-kohdassa ”kansalaiskoulu”?
Kommentit (293)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koulujärjestelmä oli todella sekava 60- ja 70-luvuilla monenlaisine rinnakkaisine kouluineen, asteineen ja kokeiluineen ja suurin paikkakuntakohtaisine eroineen. Mitenhän pärjäsivät ne lapset, joiden perheet muuttivat pari kertaa lasten kouluaikana?
Mikä oli muka sekavaa? Oli aika ennen ja jälkeen peruskoulun. Jotkut kunnat siirtyi peruskouluun ennemmin ja toiset vähän myöhemmin. Ei sen kummempaa.
No se että joka kunta, kauppala ja kaupunki oli laatinut omat systeeminsä.
Ei ollut. Ihan sama systeemi oli kaikkialla. Mistä olet tuollaista edes keksinyt?
No jos oli maksutonta ja maksullista ja jos jossain keskikoulu oli sama kuin oppikoulu ja jossain vain oppikoulusta saattoi päästä lukioon ja jossain myös keskikoulusta saattoi päästä lukioon, eikä mitään oppikoulua ollutkaan jne. - ja jossain mentiin jo hyvää vauhtia peruskoulussa.
Oppikoulusta mentiin lukioon (jos pääsi keskiarvon perusteella). Jos ei mennyt oppikouluun, käytiin kansalaiskoulua ja sieltä ei menty lukioon. Mikä tässä on vaikeaa?
Vaikeas ei ole ymmärtää yksittäisen paikkskunnan systeemiä.
Mutta kaikissa ei ollut tätä systeemiä.
Pakkaa sekoittamassa olikin peruskoulu, joka toimi jo täyttä häkää pohjoisemmilla paikkakunnilla, kun toisilla paikkakunnilla oli 6-vuotinen kansakoulu, jonka jälkeen mentiin joko keskikouluun tai kansalaiskouluun, tai piti lähteä pidemmälle, isommalle paikkakunnalle oppikouluun 4. kansakouluvuoden jälkeen ja sinne käytiin pyrkimässä ja sitä kautta aikanaan lukioon.
Mielenkiintoiseksi meni, jos vaikkapa 11-vuotias muutti Kajaanista Helsinkiin. Saattoi joutua jo paikkakunnalla toimineesta peruskoulusta... niin, minne?
Peruskoulusta saattoi siirtyä joko oppikouluun tai kansalaiskouluun, jos tuollainen tilanne olisi kohdalle osunut. Peruskoulu kun ei erottele oppikouluun ja kansalaiskouluun. Käytännössä tuskin tuollaisia tilanteita kovin usein tuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun vanhemmat on kumpikin köyhistä oloista, mutta edes 50-luvulla maaseudulla ei ollut niin köyhää, ettei lasta olisi oppikouluun voinut laittaa, jos oli opiskelupäätä. Vanhempani ovat siis syntyneet 1944 ja 1945, ja kumpikin käyneet oppikoulun ylioppilaaksi saakka. Toki maksoihan se, mutta ei nyt mahdottomia. Enemmän se kuulemma hävetti, kun oli huonot vaatteet. Kaikki vanhempieni sisarukset eivät ole käyneet oppikoulua, mutta ainakin äidin kotona se meni ihan sen mukaan, miten pärjäsi kansakoulussa. Yksi veli on mahdottoman katkera, kun on unohtanut sen, että kansakoulutodistus oli täynnä vitosia... Syy oli tasan siinä, että jatkoi kansalaiskouluun, eikä oppikouluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koulujärjestelmä oli todella sekava 60- ja 70-luvuilla monenlaisine rinnakkaisine kouluineen, asteineen ja kokeiluineen ja suurin paikkakuntakohtaisine eroineen. Mitenhän pärjäsivät ne lapset, joiden perheet muuttivat pari kertaa lasten kouluaikana?
Mikä oli muka sekavaa? Oli aika ennen ja jälkeen peruskoulun. Jotkut kunnat siirtyi peruskouluun ennemmin ja toiset vähän myöhemmin. Ei sen kummempaa.
No se että joka kunta, kauppala ja kaupunki oli laatinut omat systeeminsä.
Ei ollut. Ihan sama systeemi oli kaikkialla. Mistä olet tuollaista edes keksinyt?
No jos oli maksutonta ja maksullista ja jos jossain keskikoulu oli sama kuin oppikoulu ja jossain vain oppikoulusta saattoi päästä lukioon ja jossain myös keskikoulusta saattoi päästä lukioon, eikä mitään oppikoulua ollutkaan jne. - ja jossain mentiin jo hyvää vauhtia peruskoulussa.
Oikeastaan ei ollut mitään epäselvää. Kaikki menivät kansakouluun ja sieltä pyrittiin oppikouluun. Vain osa pääsi sinne kaksipäiväisten pääsykokeiden perusteella. Ne, jotka eivät oppikouluun menneet, kävivät kansakoulun loppuun. 1950-luvulla haluttiin pidentää oppivelvollisuutta ja kansakouluun tuli yksi lisäluokka. Tätä lisäluokkaa ruvettiin kutsumaan kansalaiskouluksi, koska opetusohjelma oli vähemmän teoreettinen. Ja kun oppivelvollisuusikä taas piteni, tuli kansalaiskoulusta kaksivuotinen.
7-8luokka joka käytiin silloisen kansakoulun jälkeen. Oppikouluun mentiin 4tai5 luokalta, loput kävi ensin sen 6 luokkaisen kansakoulun ja sitten jatko-eli kansalaiskoulun. Se oli usein eri paikassa kuin se kansakoulu ja sinne tuli oppilaita laajemmalta alueelta kuntaa kuin se kansakoulu oli.Kaikki kuitenkin lähialueelta ja kaikki kulki omineen sinne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koulujärjestelmä oli todella sekava 60- ja 70-luvuilla monenlaisine rinnakkaisine kouluineen, asteineen ja kokeiluineen ja suurin paikkakuntakohtaisine eroineen. Mitenhän pärjäsivät ne lapset, joiden perheet muuttivat pari kertaa lasten kouluaikana?
Mikä oli muka sekavaa? Oli aika ennen ja jälkeen peruskoulun. Jotkut kunnat siirtyi peruskouluun ennemmin ja toiset vähän myöhemmin. Ei sen kummempaa.
No se että joka kunta, kauppala ja kaupunki oli laatinut omat systeeminsä.
Ei ollut. Ihan sama systeemi oli kaikkialla. Mistä olet tuollaista edes keksinyt?
No jos oli maksutonta ja maksullista ja jos jossain keskikoulu oli sama kuin oppikoulu ja jossain vain oppikoulusta saattoi päästä lukioon ja jossain myös keskikoulusta saattoi päästä lukioon, eikä mitään oppikoulua ollutkaan jne. - ja jossain mentiin jo hyvää vauhtia peruskoulussa.
Oikeastaan ei ollut mitään epäselvää. Kaikki menivät kansakouluun ja sieltä pyrittiin oppikouluun. Vain osa pääsi sinne kaksipäiväisten pääsykokeiden perusteella. Ne, jotka eivät oppikouluun menneet, kävivät kansakoulun loppuun. 1950-luvulla haluttiin pidentää oppivelvollisuutta ja kansakouluun tuli yksi lisäluokka. Tätä lisäluokkaa ruvettiin kutsumaan kansalaiskouluksi, koska opetusohjelma oli vähemmän teoreettinen. Ja kun oppivelvollisuusikä taas piteni, tuli kansalaiskoulusta kaksivuotinen.
Juuri näin. Kansalaiskoulusta ei voinut hakea lukioon toisin kuin oppikoulusta. Kansalaiskoulusta pääsi kyllä ammatillisiin opintoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koulujärjestelmä oli todella sekava 60- ja 70-luvuilla monenlaisine rinnakkaisine kouluineen, asteineen ja kokeiluineen ja suurin paikkakuntakohtaisine eroineen. Mitenhän pärjäsivät ne lapset, joiden perheet muuttivat pari kertaa lasten kouluaikana?
Mikä oli muka sekavaa? Oli aika ennen ja jälkeen peruskoulun. Jotkut kunnat siirtyi peruskouluun ennemmin ja toiset vähän myöhemmin. Ei sen kummempaa.
No se että joka kunta, kauppala ja kaupunki oli laatinut omat systeeminsä.
Ei ollut. Ihan sama systeemi oli kaikkialla. Mistä olet tuollaista edes keksinyt?
No jos oli maksutonta ja maksullista ja jos jossain keskikoulu oli sama kuin oppikoulu ja jossain vain oppikoulusta saattoi päästä lukioon ja jossain myös keskikoulusta saattoi päästä lukioon, eikä mitään oppikoulua ollutkaan jne. - ja jossain mentiin jo hyvää vauhtia peruskoulussa.
Oppikoulusta mentiin lukioon (jos pääsi keskiarvon perusteella). Jos ei mennyt oppikouluun, käytiin kansalaiskoulua ja sieltä ei menty lukioon. Mikä tässä on vaikeaa?
Vaikeas ei ole ymmärtää yksittäisen paikkskunnan systeemiä.
Mutta kaikissa ei ollut tätä systeemiä.
Pakkaa sekoittamassa olikin peruskoulu, joka toimi jo täyttä häkää pohjoisemmilla paikkakunnilla, kun toisilla paikkakunnilla oli 6-vuotinen kansakoulu, jonka jälkeen mentiin joko keskikouluun tai kansalaiskouluun, tai piti lähteä pidemmälle, isommalle paikkakunnalle oppikouluun 4. kansakouluvuoden jälkeen ja sinne käytiin pyrkimässä ja sitä kautta aikanaan lukioon.
Mielenkiintoiseksi meni, jos vaikkapa 11-vuotias muutti Kajaanista Helsinkiin. Saattoi joutua jo paikkakunnalla toimineesta peruskoulusta... niin, minne?Peruskoulusta saattoi siirtyä joko oppikouluun tai kansalaiskouluun, jos tuollainen tilanne olisi kohdalle osunut. Peruskoulu kun ei erottele oppikouluun ja kansalaiskouluun. Käytännössä tuskin tuollaisia tilanteita kovin usein tuli.
Itse taas voin kuvitella, että tuli hyvin usein. 70-lukuhan oli suurta maaltamuuton aikaa. Juuri 70-luvulla pk-seudun lähiöt nousivat pelloille, kun maalta muutettiin Hrlsinkiin, Espooseen ja Vantaalle ja maaseutu autioitui.
Oppikoulu ja keskikoulu on yksi ja sama asia, sieltä keskiarvon perusteella lukioon. Molempiin sekä keski- että oppikouluun pyrittiin kansakoulun neljänneltä tai viidenneltä luokalta. Jos ei päässyt jatketiin kansakoulua kuudenteen luokkaan asti ja mentiin jatko- eli kansalaiskouluun. Sieltä amikseen tai duuniin. Googlatkaa jos ette ymmärrä tai tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koulujärjestelmä oli todella sekava 60- ja 70-luvuilla monenlaisine rinnakkaisine kouluineen, asteineen ja kokeiluineen ja suurin paikkakuntakohtaisine eroineen. Mitenhän pärjäsivät ne lapset, joiden perheet muuttivat pari kertaa lasten kouluaikana?
Mikä oli muka sekavaa? Oli aika ennen ja jälkeen peruskoulun. Jotkut kunnat siirtyi peruskouluun ennemmin ja toiset vähän myöhemmin. Ei sen kummempaa.
No se että joka kunta, kauppala ja kaupunki oli laatinut omat systeeminsä.
Ei ollut. Ihan sama systeemi oli kaikkialla. Mistä olet tuollaista edes keksinyt?
No jos oli maksutonta ja maksullista ja jos jossain keskikoulu oli sama kuin oppikoulu ja jossain vain oppikoulusta saattoi päästä lukioon ja jossain myös keskikoulusta saattoi päästä lukioon, eikä mitään oppikoulua ollutkaan jne. - ja jossain mentiin jo hyvää vauhtia peruskoulussa.
Oikeastaan ei ollut mitään epäselvää. Kaikki menivät kansakouluun ja sieltä pyrittiin oppikouluun. Vain osa pääsi sinne kaksipäiväisten pääsykokeiden perusteella. Ne, jotka eivät oppikouluun menneet, kävivät kansakoulun loppuun. 1950-luvulla haluttiin pidentää oppivelvollisuutta ja kansakouluun tuli yksi lisäluokka. Tätä lisäluokkaa ruvettiin kutsumaan kansalaiskouluksi, koska opetusohjelma oli vähemmän teoreettinen. Ja kun oppivelvollisuusikä taas piteni, tuli kansalaiskoulusta kaksivuotinen.
Edelleen meillä oli oppikoulu, keskikoulu ja kansalaiskoulu.
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja keskikoulu on yksi ja sama asia, sieltä keskiarvon perusteella lukioon. Molempiin sekä keski- että oppikouluun pyrittiin kansakoulun neljänneltä tai viidenneltä luokalta. Jos ei päässyt jatketiin kansakoulua kuudenteen luokkaan asti ja mentiin jatko- eli kansalaiskouluun. Sieltä amikseen tai duuniin. Googlatkaa jos ette ymmärrä tai tiedä.
Edelleen. Kaikkialla ei ollut näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmat on kumpikin köyhistä oloista, mutta edes 50-luvulla maaseudulla ei ollut niin köyhää, ettei lasta olisi oppikouluun voinut laittaa, jos oli opiskelupäätä. Vanhempani ovat siis syntyneet 1944 ja 1945, ja kumpikin käyneet oppikoulun ylioppilaaksi saakka. Toki maksoihan se, mutta ei nyt mahdottomia. Enemmän se kuulemma hävetti, kun oli huonot vaatteet. Kaikki vanhempieni sisarukset eivät ole käyneet oppikoulua, mutta ainakin äidin kotona se meni ihan sen mukaan, miten pärjäsi kansakoulussa. Yksi veli on mahdottoman katkera, kun on unohtanut sen, että kansakoulutodistus oli täynnä vitosia... Syy oli tasan siinä, että jatkoi kansalaiskouluun, eikä oppikouluun.
Monelle perheelle se maksoi liikaa. Tämä on ihan selvää. Kaikki vanhemmat eivät halunneet tai voineet maksaa lapsilleen koulukirjoja, matkoja ja kouluruokailuja ja oppikoulusta oli turha haaveilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se joka käytiin jos ei menty oppikouluun. Kaikki siis kävivät aluksi kansakoulua ja osa sitten jatkoi oppikoullun ja osa kansalaiskouluun.
Tämä loppui kun peruskoulu tuli kaikille yhteiseksi.
Kansakoulun rinnalla oli heikkolahjaisille tarkoitettu apukoulu, joka sitten nimettiin peruskouluksi.
Höpöhöpö. Minä kävin peruskoulua, ja siinä samassa rakennuksessa toimi myös apukoulu. Apukoulu oli niille, jotka eivät normaalissa peruskoululuokassa pärjänneet. Tai en tiedä, oliko virallinen nimi joku muu, mutta apukoululaisiksi heitä sanottiin, jotka olivat pienryhmäopetuksessa, 6-8 oppilasta/luokka. Nykyisin kai puhutaan mukautetusta perusopetuksesta tai HOPS:sta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koulujärjestelmä oli todella sekava 60- ja 70-luvuilla monenlaisine rinnakkaisine kouluineen, asteineen ja kokeiluineen ja suurin paikkakuntakohtaisine eroineen. Mitenhän pärjäsivät ne lapset, joiden perheet muuttivat pari kertaa lasten kouluaikana?
Mikä oli muka sekavaa? Oli aika ennen ja jälkeen peruskoulun. Jotkut kunnat siirtyi peruskouluun ennemmin ja toiset vähän myöhemmin. Ei sen kummempaa.
No se että joka kunta, kauppala ja kaupunki oli laatinut omat systeeminsä.
Ei ollut. Ihan sama systeemi oli kaikkialla. Mistä olet tuollaista edes keksinyt?
No jos oli maksutonta ja maksullista ja jos jossain keskikoulu oli sama kuin oppikoulu ja jossain vain oppikoulusta saattoi päästä lukioon ja jossain myös keskikoulusta saattoi päästä lukioon, eikä mitään oppikoulua ollutkaan jne. - ja jossain mentiin jo hyvää vauhtia peruskoulussa.
Oppikoulusta mentiin lukioon (jos pääsi keskiarvon perusteella). Jos ei mennyt oppikouluun, käytiin kansalaiskoulua ja sieltä ei menty lukioon. Mikä tässä on vaikeaa?
Vaikeas ei ole ymmärtää yksittäisen paikkskunnan systeemiä.
Mutta kaikissa ei ollut tätä systeemiä.
Pakkaa sekoittamassa olikin peruskoulu, joka toimi jo täyttä häkää pohjoisemmilla paikkakunnilla, kun toisilla paikkakunnilla oli 6-vuotinen kansakoulu, jonka jälkeen mentiin joko keskikouluun tai kansalaiskouluun, tai piti lähteä pidemmälle, isommalle paikkakunnalle oppikouluun 4. kansakouluvuoden jälkeen ja sinne käytiin pyrkimässä ja sitä kautta aikanaan lukioon.
Mielenkiintoiseksi meni, jos vaikkapa 11-vuotias muutti Kajaanista Helsinkiin. Saattoi joutua jo paikkakunnalla toimineesta peruskoulusta... niin, minne?Peruskoulusta saattoi siirtyä joko oppikouluun tai kansalaiskouluun, jos tuollainen tilanne olisi kohdalle osunut. Peruskoulu kun ei erottele oppikouluun ja kansalaiskouluun. Käytännössä tuskin tuollaisia tilanteita kovin usein tuli.
Itse taas voin kuvitella, että tuli hyvin usein. 70-lukuhan oli suurta maaltamuuton aikaa. Juuri 70-luvulla pk-seudun lähiöt nousivat pelloille, kun maalta muutettiin Hrlsinkiin, Espooseen ja Vantaalle ja maaseutu autioitui.
Varmaan tulivat pk-seudun kouluihin monenlaisista koulumuodoista, kun idässä, lännessä ja pohjoisessa oli hyvin erilaiset kokeilut meneillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja keskikoulu on yksi ja sama asia, sieltä keskiarvon perusteella lukioon. Molempiin sekä keski- että oppikouluun pyrittiin kansakoulun neljänneltä tai viidenneltä luokalta. Jos ei päässyt jatketiin kansakoulua kuudenteen luokkaan asti ja mentiin jatko- eli kansalaiskouluun. Sieltä amikseen tai duuniin. Googlatkaa jos ette ymmärrä tai tiedä.
Edelleen. Kaikkialla ei ollut näin.
Oli kaikkialla. Kaikkialla lukioon meno vaati oppikoulun käymisen ja kaikkialla
muut kuin oppikouluun menijät kävi kansalaiskoulun, jonka keston määräsi kulloinkin voimassa ollut laki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun veljellä on MBD. Kansalaiskoulun ansiosta aika moni erityisihminen pystyi käymään koulun. Veli kävi vielä kauppakoulun ja pystyi olemaan työelämässä. Oppiaineet olivat hyvin käytännönläheisiä, mieleen on jäänyt mm se että kaverin isosiskolla oli lastenhoitoa. Itse olen jo peruskouluikäpolvea, alueellani ensimmäistä.
Mun toinen veli kävi keskikoulun ja hän pääsi vapaaoppilaaksi. Muistaakseni näitä paikkoja oli rajallinen määrä. Piti olla hyvä todistus ja vähävarainen. En muista mitä se vapaaoppilaaksi pääseminen tarkoitti, mutta äiti oli siitä kovin iloinen, se on jäänyt mieleen. Muistelen, että vasta lukiossa hänen piti ostaa kirjat.
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan oli nelivuotinen kansakoulu, jonka jälkeen osa jatkoi oppikouluun ja osa kansalaiskouluun. Oppikoulu kesti viisi vuotta ja kansalaiskoulu kolme vuotta.
Eikä ollut. Kansakoulu oli 6 v ja sen jälkeen pari vuotta kansalaiskoulua.
Jos pääsi oppikouluun, niin sinne pyrittiin 4 tai 5. Luokalta.
Itse meni vitoselta. Kaikki sisarukseni kävivät kansakaiskoulun.
Sen jälkeen voi pyrkiä ammattikouluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja keskikoulu on yksi ja sama asia, sieltä keskiarvon perusteella lukioon. Molempiin sekä keski- että oppikouluun pyrittiin kansakoulun neljänneltä tai viidenneltä luokalta. Jos ei päässyt jatketiin kansakoulua kuudenteen luokkaan asti ja mentiin jatko- eli kansalaiskouluun. Sieltä amikseen tai duuniin. Googlatkaa jos ette ymmärrä tai tiedä.
Edelleen. Kaikkialla ei ollut näin.
Oli kaikkialla. Kaikkialla lukioon meno vaati oppikoulun käymisen ja kaikkialla
muut kuin oppikouluun menijät kävi kansalaiskoulun, jonka keston määräsi kulloinkin voimassa ollut laki.
Ei ollut kaikkialla.
Meillä oli tarjolla vaihtoehdot oppikoulu, keskikoulu ja kansalaiskoulu.
Oppikoulussa oli erilaisia maksuvaihtoehtoja eri kunnissa asuville ja sinne oli pääsykoe, keskikoulu ei maksanut ja sinne pääsi kaikki halukkaat. Näistä kahdesta pääsi keskiarvolla lukioon.
Kansalaiskoulu oli paikallisen kansakoulun jatkoluokat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koulujärjestelmä oli todella sekava 60- ja 70-luvuilla monenlaisine rinnakkaisine kouluineen, asteineen ja kokeiluineen ja suurin paikkakuntakohtaisine eroineen. Mitenhän pärjäsivät ne lapset, joiden perheet muuttivat pari kertaa lasten kouluaikana?
Mikä oli muka sekavaa? Oli aika ennen ja jälkeen peruskoulun. Jotkut kunnat siirtyi peruskouluun ennemmin ja toiset vähän myöhemmin. Ei sen kummempaa.
No se että joka kunta, kauppala ja kaupunki oli laatinut omat systeeminsä.
Ei ollut. Ihan sama systeemi oli kaikkialla. Mistä olet tuollaista edes keksinyt?
No jos oli maksutonta ja maksullista ja jos jossain keskikoulu oli sama kuin oppikoulu ja jossain vain oppikoulusta saattoi päästä lukioon ja jossain myös keskikoulusta saattoi päästä lukioon, eikä mitään oppikoulua ollutkaan jne. - ja jossain mentiin jo hyvää vauhtia peruskoulussa.
Oppikoulusta mentiin lukioon (jos pääsi keskiarvon perusteella). Jos ei mennyt oppikouluun, käytiin kansalaiskoulua ja sieltä ei menty lukioon. Mikä tässä on vaikeaa?
Vaikeas ei ole ymmärtää yksittäisen paikkskunnan systeemiä.
Mutta kaikissa ei ollut tätä systeemiä.
Pakkaa sekoittamassa olikin peruskoulu, joka toimi jo täyttä häkää pohjoisemmilla paikkakunnilla, kun toisilla paikkakunnilla oli 6-vuotinen kansakoulu, jonka jälkeen mentiin joko keskikouluun tai kansalaiskouluun, tai piti lähteä pidemmälle, isommalle paikkakunnalle oppikouluun 4. kansakouluvuoden jälkeen ja sinne käytiin pyrkimässä ja sitä kautta aikanaan lukioon.
Mielenkiintoiseksi meni, jos vaikkapa 11-vuotias muutti Kajaanista Helsinkiin. Saattoi joutua jo paikkakunnalla toimineesta peruskoulusta... niin, minne?Peruskoulusta saattoi siirtyä joko oppikouluun tai kansalaiskouluun, jos tuollainen tilanne olisi kohdalle osunut. Peruskoulu kun ei erottele oppikouluun ja kansalaiskouluun. Käytännössä tuskin tuollaisia tilanteita kovin usein tuli.
Itse taas voin kuvitella, että tuli hyvin usein. 70-lukuhan oli suurta maaltamuuton aikaa. Juuri 70-luvulla pk-seudun lähiöt nousivat pelloille, kun maalta muutettiin Hrlsinkiin, Espooseen ja Vantaalle ja maaseutu autioitui.
Varmaan tulivat pk-seudun kouluihin monenlaisista koulumuodoista, kun idässä, lännessä ja pohjoisessa oli hyvin erilaiset kokeilut meneillään.
Mitään muuta "kokeilua" ei ollut kuin osassa maata siirryttiin peruskouluun aiemmin kuin toisissa osassa maata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja keskikoulu on yksi ja sama asia, sieltä keskiarvon perusteella lukioon. Molempiin sekä keski- että oppikouluun pyrittiin kansakoulun neljänneltä tai viidenneltä luokalta. Jos ei päässyt jatketiin kansakoulua kuudenteen luokkaan asti ja mentiin jatko- eli kansalaiskouluun. Sieltä amikseen tai duuniin. Googlatkaa jos ette ymmärrä tai tiedä.
Edelleen. Kaikkialla ei ollut näin.
Oli kaikkialla. Kaikkialla lukioon meno vaati oppikoulun käymisen ja kaikkialla
muut kuin oppikouluun menijät kävi kansalaiskoulun, jonka keston määräsi kulloinkin voimassa ollut laki.Ei ollut kaikkialla.
Meillä oli tarjolla vaihtoehdot oppikoulu, keskikoulu ja kansalaiskoulu.
Oppikoulussa oli erilaisia maksuvaihtoehtoja eri kunnissa asuville ja sinne oli pääsykoe, keskikoulu ei maksanut ja sinne pääsi kaikki halukkaat. Näistä kahdesta pääsi keskiarvolla lukioon.
Kansalaiskoulu oli paikallisen kansakoulun jatkoluokat.
Keskikoulu tarkoitti oppikoulua ja lukiota. Mikä kohta tässä on vaikea ymmärtää???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan oli nelivuotinen kansakoulu, jonka jälkeen osa jatkoi oppikouluun ja osa kansalaiskouluun. Oppikoulu kesti viisi vuotta ja kansalaiskoulu kolme vuotta.
Eikä ollut. Kansakoulu oli 6 v ja sen jälkeen pari vuotta kansalaiskoulua.
Jos pääsi oppikouluun, niin sinne pyrittiin 4 tai 5. Luokalta.
Itse meni vitoselta. Kaikki sisarukseni kävivät kansakaiskoulun.
Sen jälkeen voi pyrkiä ammattikouluun.
Tämä siis vuoden 1958 koululakiuudistuksen
Jälleen ja aikaisempia en tiedä, koska omat vanhemmat kävi 2 v kiertokoulua.
Alue: Aihe vapaa
Vaikeas ei ole ymmärtää yksittäisen paikkskunnan systeemiä.
Mutta kaikissa ei ollut tätä systeemiä.
Pakkaa sekoittamassa olikin peruskoulu, joka toimi jo täyttä häkää pohjoisemmilla paikkakunnilla, kun toisilla paikkakunnilla oli 6-vuotinen kansakoulu, jonka jälkeen mentiin joko keskikouluun tai kansalaiskouluun, tai piti lähteä pidemmälle, isommalle paikkakunnalle oppikouluun 4. kansakouluvuoden jälkeen ja sinne käytiin pyrkimässä ja sitä kautta aikanaan lukioon.
Mielenkiintoiseksi meni, jos vaikkapa 11-vuotias muutti Kajaanista Helsinkiin. Saattoi joutua jo paikkakunnalla toimineesta peruskoulusta... niin, minne?