Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä oli ”kansalaiskoulu”?
29.12.2020 |
Oliko se joku toisen asteen tai jatkokoulutus? Mitä tarkoittaa, jos jollain lukee koulutus-kohdassa ”kansalaiskoulu”?
Kommentit (293)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koulujärjestelmä oli todella sekava 60- ja 70-luvuilla monenlaisine rinnakkaisine kouluineen, asteineen ja kokeiluineen ja suurin paikkakuntakohtaisine eroineen. Mitenhän pärjäsivät ne lapset, joiden perheet muuttivat pari kertaa lasten kouluaikana?
Mikä oli muka sekavaa? Oli aika ennen ja jälkeen peruskoulun. Jotkut kunnat siirtyi peruskouluun ennemmin ja toiset vähän myöhemmin. Ei sen kummempaa.
Sekavaa oli noiden eri järjestelmien välinen vertsilu, esim. perheiden muuttaessa eri osaan Suomea, jossa oli ihan eri koulusysteemi kuin siellä, josta muuttivat. Oli osassa Suomea peruskoulu, osassa kansalaiskoulu, oppikoulu, tai keskikoulu jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koulujärjestelmä oli todella sekava 60- ja 70-luvuilla monenlaisine rinnakkaisine kouluineen, asteineen ja kokeiluineen ja suurin paikkakuntakohtaisine eroineen. Mitenhän pärjäsivät ne lapset, joiden perheet muuttivat pari kertaa lasten kouluaikana?
Mikä oli muka sekavaa? Oli aika ennen ja jälkeen peruskoulun. Jotkut kunnat siirtyi peruskouluun ennemmin ja toiset vähän myöhemmin. Ei sen kummempaa.
No se että joka kunta, kauppala ja kaupunki oli laatinut omat systeeminsä.
Ei ollut. Ihan sama systeemi oli kaikkialla. Mistä olet tuollaista edes keksinyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koulujärjestelmä oli todella sekava 60- ja 70-luvuilla monenlaisine rinnakkaisine kouluineen, asteineen ja kokeiluineen ja suurin paikkakuntakohtaisine eroineen. Mitenhän pärjäsivät ne lapset, joiden perheet muuttivat pari kertaa lasten kouluaikana?
Mikä oli muka sekavaa? Oli aika ennen ja jälkeen peruskoulun. Jotkut kunnat siirtyi peruskouluun ennemmin ja toiset vähän myöhemmin. Ei sen kummempaa.
Sekavaa oli noiden eri järjestelmien välinen vertsilu, esim. perheiden muuttaessa eri osaan Suomea, jossa oli ihan eri koulusysteemi kuin siellä, josta muuttivat. Oli osassa Suomea peruskoulu, osassa kansalaiskoulu, oppikoulu, tai keskikoulu jne.
Tää on kuin väittäisi, että nykyään on sekavaa kun on alakoulu, yläkoulu, lukio ja amis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koulujärjestelmä oli todella sekava 60- ja 70-luvuilla monenlaisine rinnakkaisine kouluineen, asteineen ja kokeiluineen ja suurin paikkakuntakohtaisine eroineen. Mitenhän pärjäsivät ne lapset, joiden perheet muuttivat pari kertaa lasten kouluaikana?
Mikä oli muka sekavaa? Oli aika ennen ja jälkeen peruskoulun. Jotkut kunnat siirtyi peruskouluun ennemmin ja toiset vähän myöhemmin. Ei sen kummempaa.
No se että joka kunta, kauppala ja kaupunki oli laatinut omat systeeminsä.
Ei ollut. Ihan sama systeemi oli kaikkialla. Mistä olet tuollaista edes keksinyt?
Voi jösses. Lue nyt alkajaisiksi tämä ketju.
Vierailija kirjoitti:
Mistähän nimi lyseo tulee?
Valtion ylläpitämä. Alkujaan vain pojille tarkoitettu, sitten tuli yhteislyseo - missä myös tyttöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koulujärjestelmä oli todella sekava 60- ja 70-luvuilla monenlaisine rinnakkaisine kouluineen, asteineen ja kokeiluineen ja suurin paikkakuntakohtaisine eroineen. Mitenhän pärjäsivät ne lapset, joiden perheet muuttivat pari kertaa lasten kouluaikana?
Mikä oli muka sekavaa? Oli aika ennen ja jälkeen peruskoulun. Jotkut kunnat siirtyi peruskouluun ennemmin ja toiset vähän myöhemmin. Ei sen kummempaa.
No se että joka kunta, kauppala ja kaupunki oli laatinut omat systeeminsä.
Ei ollut. Ihan sama systeemi oli kaikkialla. Mistä olet tuollaista edes keksinyt?
No jos oli maksutonta ja maksullista ja jos jossain keskikoulu oli sama kuin oppikoulu ja jossain vain oppikoulusta saattoi päästä lukioon ja jossain myös keskikoulusta saattoi päästä lukioon, eikä mitään oppikoulua ollutkaan jne. - ja jossain mentiin jo hyvää vauhtia peruskoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koulujärjestelmä oli todella sekava 60- ja 70-luvuilla monenlaisine rinnakkaisine kouluineen, asteineen ja kokeiluineen ja suurin paikkakuntakohtaisine eroineen. Mitenhän pärjäsivät ne lapset, joiden perheet muuttivat pari kertaa lasten kouluaikana?
Mikä oli muka sekavaa? Oli aika ennen ja jälkeen peruskoulun. Jotkut kunnat siirtyi peruskouluun ennemmin ja toiset vähän myöhemmin. Ei sen kummempaa.
Sekavaa oli noiden eri järjestelmien välinen vertsilu, esim. perheiden muuttaessa eri osaan Suomea, jossa oli ihan eri koulusysteemi kuin siellä, josta muuttivat. Oli osassa Suomea peruskoulu, osassa kansalaiskoulu, oppikoulu, tai keskikoulu jne.
Tää on kuin väittäisi, että nykyään on sekavaa kun on alakoulu, yläkoulu, lukio ja amis.
Nykyäänkin on kuntien ja kaupunkien välisiä eroja. Alkaen siitä että osa eskareista on päiväkodeissa, osa kouluissa. Osa on yksivuotisia, osa kaksivuotisia.
Sitten on kouluja, joissa on eskari, alakoulu ja yläkoulu ja jopa lukio samassa.
On kouluja joissa on vain alakoulu. Tai on alakoulu ja yläkoulu. Tai on yläkoulu. Tai on yläkoulu ja lukio. Tai on vain lukio.
Tai on kaksoistutkinto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistähän nimi lyseo tulee?
Valtion ylläpitämä. Alkujaan vain pojille tarkoitettu, sitten tuli yhteislyseo - missä myös tyttöjä.
Siis tuo nimi lyseo. En pääse kiinni vastaukseesi. Lyhennys siitä? Miten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koulujärjestelmä oli todella sekava 60- ja 70-luvuilla monenlaisine rinnakkaisine kouluineen, asteineen ja kokeiluineen ja suurin paikkakuntakohtaisine eroineen. Mitenhän pärjäsivät ne lapset, joiden perheet muuttivat pari kertaa lasten kouluaikana?
Mikä oli muka sekavaa? Oli aika ennen ja jälkeen peruskoulun. Jotkut kunnat siirtyi peruskouluun ennemmin ja toiset vähän myöhemmin. Ei sen kummempaa.
No se että joka kunta, kauppala ja kaupunki oli laatinut omat systeeminsä.
Ei ollut. Ihan sama systeemi oli kaikkialla. Mistä olet tuollaista edes keksinyt?
No jos oli maksutonta ja maksullista ja jos jossain keskikoulu oli sama kuin oppikoulu ja jossain vain oppikoulusta saattoi päästä lukioon ja jossain myös keskikoulusta saattoi päästä lukioon, eikä mitään oppikoulua ollutkaan jne. - ja jossain mentiin jo hyvää vauhtia peruskoulussa.
Oppikoulusta mentiin lukioon (jos pääsi keskiarvon perusteella). Jos ei mennyt oppikouluun, käytiin kansalaiskoulua ja sieltä ei menty lukioon. Mikä tässä on vaikeaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistähän nimi lyseo tulee?
Valtion ylläpitämä. Alkujaan vain pojille tarkoitettu, sitten tuli yhteislyseo - missä myös tyttöjä.
Siis tuo nimi lyseo. En pääse kiinni vastaukseesi. Lyhennys siitä? Miten?
englanti= lycee, lyceum
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koulujärjestelmä oli todella sekava 60- ja 70-luvuilla monenlaisine rinnakkaisine kouluineen, asteineen ja kokeiluineen ja suurin paikkakuntakohtaisine eroineen. Mitenhän pärjäsivät ne lapset, joiden perheet muuttivat pari kertaa lasten kouluaikana?
Mikä oli muka sekavaa? Oli aika ennen ja jälkeen peruskoulun. Jotkut kunnat siirtyi peruskouluun ennemmin ja toiset vähän myöhemmin. Ei sen kummempaa.
No se että joka kunta, kauppala ja kaupunki oli laatinut omat systeeminsä.
Ei ollut. Ihan sama systeemi oli kaikkialla. Mistä olet tuollaista edes keksinyt?
No jos oli maksutonta ja maksullista ja jos jossain keskikoulu oli sama kuin oppikoulu ja jossain vain oppikoulusta saattoi päästä lukioon ja jossain myös keskikoulusta saattoi päästä lukioon, eikä mitään oppikoulua ollutkaan jne. - ja jossain mentiin jo hyvää vauhtia peruskoulussa.
Oppikoulusta mentiin lukioon (jos pääsi keskiarvon perusteella). Jos ei mennyt oppikouluun, käytiin kansalaiskoulua ja sieltä ei menty lukioon. Mikä tässä on vaikeaa?
No meillä mentiin oppikouluun pyrkimällä. Oppikouluihin ei ollut mitään keskiarvo-otantaa missään vaan pääsykokeet.
Jos ei mennyt oppikouluun, mentiin keskikouluun.
Jotkut kävivät kansalaiskoulun.
Eikä kaikki menneet oppikoulusta tai keskikoulusta lukioon. Miten voit sellaista kuvitella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyäänkin on kuntien ja kaupunkien välisiä eroja. Alkaen siitä että osa eskareista on päiväkodeissa, osa kouluissa. Osa on yksivuotisia, osa kaksivuotisia.
Sitten on kouluja, joissa on eskari, alakoulu ja yläkoulu ja jopa lukio samassa.
On kouluja joissa on vain alakoulu. Tai on alakoulu ja yläkoulu. Tai on yläkoulu. Tai on yläkoulu ja lukio. Tai on vain lukio.
Tai on kaksoistutkinto.[/quote]
Vieläpä kolmoistutkintokin on. (amis, lukio, yo)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistähän nimi lyseo tulee?
Valtion ylläpitämä. Alkujaan vain pojille tarkoitettu, sitten tuli yhteislyseo - missä myös tyttöjä.
Siis tuo nimi lyseo. En pääse kiinni vastaukseesi. Lyhennys siitä? Miten?
englanti= lycee, lyceum
Tuskin englanti, vaan latina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koulujärjestelmä oli todella sekava 60- ja 70-luvuilla monenlaisine rinnakkaisine kouluineen, asteineen ja kokeiluineen ja suurin paikkakuntakohtaisine eroineen. Mitenhän pärjäsivät ne lapset, joiden perheet muuttivat pari kertaa lasten kouluaikana?
Mikä oli muka sekavaa? Oli aika ennen ja jälkeen peruskoulun. Jotkut kunnat siirtyi peruskouluun ennemmin ja toiset vähän myöhemmin. Ei sen kummempaa.
No se että joka kunta, kauppala ja kaupunki oli laatinut omat systeeminsä.
Ei ollut. Ihan sama systeemi oli kaikkialla. Mistä olet tuollaista edes keksinyt?
No jos oli maksutonta ja maksullista ja jos jossain keskikoulu oli sama kuin oppikoulu ja jossain vain oppikoulusta saattoi päästä lukioon ja jossain myös keskikoulusta saattoi päästä lukioon, eikä mitään oppikoulua ollutkaan jne. - ja jossain mentiin jo hyvää vauhtia peruskoulussa.
Oppikoulusta mentiin lukioon (jos pääsi keskiarvon perusteella). Jos ei mennyt oppikouluun, käytiin kansalaiskoulua ja sieltä ei menty lukioon. Mikä tässä on vaikeaa?
No meillä mentiin oppikouluun pyrkimällä. Oppikouluihin ei ollut mitään keskiarvo-otantaa missään vaan pääsykokeet.
Jos ei mennyt oppikouluun, mentiin keskikouluun.
Jotkut kävivät kansalaiskoulun.
Eikä kaikki menneet oppikoulusta tai keskikoulusta lukioon. Miten voit sellaista kuvitella?
Osaatko lukea? En kirjoittanut, että kaikki meni lukioon enkä että oppikouluun olisi ollut keskiarvorajat.
Keskikouluksi kutsuttiin oppikoulua + lukiota. Eli oppikoulu oli keskikoulua.
Keskikoulun käyneenä voin todeta, kirjat, koulunruuat, matkat, sukset, luistimet, ym. kaikki
oli maksettava omasta pussista.
Kansalaiskoulu vastaa peruskoulun 5. ja 6. luokkaa. Kansakoulu oli luokat 1-4.
Muu on väärää tietoa. Kansalaiskoulun päästötodistus = alakoulun päästötodistus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koulujärjestelmä oli todella sekava 60- ja 70-luvuilla monenlaisine rinnakkaisine kouluineen, asteineen ja kokeiluineen ja suurin paikkakuntakohtaisine eroineen. Mitenhän pärjäsivät ne lapset, joiden perheet muuttivat pari kertaa lasten kouluaikana?
Mikä oli muka sekavaa? Oli aika ennen ja jälkeen peruskoulun. Jotkut kunnat siirtyi peruskouluun ennemmin ja toiset vähän myöhemmin. Ei sen kummempaa.
No se että joka kunta, kauppala ja kaupunki oli laatinut omat systeeminsä.
Ei ollut. Ihan sama systeemi oli kaikkialla. Mistä olet tuollaista edes keksinyt?
No jos oli maksutonta ja maksullista ja jos jossain keskikoulu oli sama kuin oppikoulu ja jossain vain oppikoulusta saattoi päästä lukioon ja jossain myös keskikoulusta saattoi päästä lukioon, eikä mitään oppikoulua ollutkaan jne. - ja jossain mentiin jo hyvää vauhtia peruskoulussa.
Oppikoulusta mentiin lukioon (jos pääsi keskiarvon perusteella). Jos ei mennyt oppikouluun, käytiin kansalaiskoulua ja sieltä ei menty lukioon. Mikä tässä on vaikeaa?
No meillä mentiin oppikouluun pyrkimällä. Oppikouluihin ei ollut mitään keskiarvo-otantaa missään vaan pääsykokeet.
Jos ei mennyt oppikouluun, mentiin keskikouluun.
Jotkut kävivät kansalaiskoulun.
Eikä kaikki menneet oppikoulusta tai keskikoulusta lukioon. Miten voit sellaista kuvitella?
Oppikoulu käsitti kokonaisuudessaan 8 luokkaa, joista luokat 1-5 olivat ns. keskikoulu. Osa lopetti oppivelvollisuuden päättyessä tähän. Osa sitten jatkoi lukioon, luokat 6-8.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koulujärjestelmä oli todella sekava 60- ja 70-luvuilla monenlaisine rinnakkaisine kouluineen, asteineen ja kokeiluineen ja suurin paikkakuntakohtaisine eroineen. Mitenhän pärjäsivät ne lapset, joiden perheet muuttivat pari kertaa lasten kouluaikana?
Mikä oli muka sekavaa? Oli aika ennen ja jälkeen peruskoulun. Jotkut kunnat siirtyi peruskouluun ennemmin ja toiset vähän myöhemmin. Ei sen kummempaa.
No se että joka kunta, kauppala ja kaupunki oli laatinut omat systeeminsä.
Ei ollut. Ihan sama systeemi oli kaikkialla. Mistä olet tuollaista edes keksinyt?
No jos oli maksutonta ja maksullista ja jos jossain keskikoulu oli sama kuin oppikoulu ja jossain vain oppikoulusta saattoi päästä lukioon ja jossain myös keskikoulusta saattoi päästä lukioon, eikä mitään oppikoulua ollutkaan jne. - ja jossain mentiin jo hyvää vauhtia peruskoulussa.
Oppikoulusta mentiin lukioon (jos pääsi keskiarvon perusteella). Jos ei mennyt oppikouluun, käytiin kansalaiskoulua ja sieltä ei menty lukioon. Mikä tässä on vaikeaa?
No meillä mentiin oppikouluun pyrkimällä. Oppikouluihin ei ollut mitään keskiarvo-otantaa missään vaan pääsykokeet.
Jos ei mennyt oppikouluun, mentiin keskikouluun.
Jotkut kävivät kansalaiskoulun.
Eikä kaikki menneet oppikoulusta tai keskikoulusta lukioon. Miten voit sellaista kuvitella?
Oppikoulu käsitti kokonaisuudessaan 8 luokkaa, joista luokat 1-5 olivat ns. keskikoulu. Osa lopetti oppivelvollisuuden päättyessä tähän. Osa sitten jatkoi lukioon, luokat 6-8.
Eipä ollut meillä.
Kas kun eri puolilla maata oli eri systeemit.
Vierailija kirjoitti:
Kansalaiskoulu vastaa peruskoulun 5. ja 6. luokkaa. Kansakoulu oli luokat 1-4.
Muu on väärää tietoa. Kansalaiskoulun päästötodistus = alakoulun päästötodistus.
Tämä on puppua. Kansalaiskoulu oli kansakoulun jatkokoulu, jonne mentiin, mikäli oppilas ei mennyt oppikouluun. Muu on pötyä.
Alue: Aihe vapaa
No se että joka kunta, kauppala ja kaupunki oli laatinut omat systeeminsä.