Mikä oli ”kansalaiskoulu”?

Mielenkiintoista oli se, että kun oppilaat jakautuivat 10-11 -vuotiaina joko keskikouluun tai jatkamaan kansakoulua ja sieltä kansalaiskouluun, he eivät juuri enää olleet tekemisissä keskenään. Jako herrat -duunarit alkoi noin varhain muotoutua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.

Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.

Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.

Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.

Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.

Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.

Ei keskikoulu ollut ilmainen ainakaan kotipaikkakunnallani. Oli lukukausimaksut, ja kirjat piti itse ostaa tietenkin.

Meillä oli. Kirjat sai koulun puolesta ja matkatkin kunta maksoi ihan järjestämällä koulukyydin eli omat bussivuorot.

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista oli se, että kun oppilaat jakautuivat 10-11 -vuotiaina joko keskikouluun tai jatkamaan kansakoulua ja sieltä kansalaiskouluun, he eivät juuri enää olleet tekemisissä keskenään. Jako herrat -duunarit alkoi noin varhain muotoutua.

No ei välttämättä sitä ennenkään juuri oltu tekemisissä. Tai no, isäni tilasi ehkä kerran viiteen vuoteen jotain metsätöitä noiden kansalaiskoulua käyvien poikien isältä.

Ainakin pikkukylissä ja pikkukaupungeissa jako oli todella selvä koko ajan. Meidän kirkonkylän kermaan kuului isojen talojen väki, pankinjohtaja juuri ja juuri, kirkkoherra, eläinlääkäri ja joku johtajaopettaja, nimismies.

Eivät keskikoululaiset ainakaan omilla kylilläni mitään "kermaa" olleet. Kävin keskikoulun, vanhemmillani oli pieni tila, ei todellakaan oltu varakkaita. Samanlaisia tapauksia oli luokallamme vaikka kuinka. Osa oli duunarin lapsia, mutta maalla ei esim. tehdastyöpaikkoja juuri ollut, eli heitä oli ylipäätään vähemmän.

Kansalaiskoulua käyvistä jotkut kunnostautuivat kiusaajina. Omalla kohdallani se oli fyysistä väkivaltaa henkisen ohella. Vieläkin muistan jatkuvan pelon etenkin koulumatkalla.

Olen syntynyt 1963 ja käynyt kansalaiskoulun. Tällä hetkellä kirjoitan väitöskirjaa. Oppikouluun pyrittiin neljänneltä luokalta tekemällä tasokoe. Itse olin ollut hyvin paljon pois koulusta sairastelun takia, joten tasokoe meni miten meni. Kävin 6. luokan kansakoulua loppuun, minkä jälkeen nykyiset 7-9. luokat kansalaiskoulussa. (7-8-luokat olivat pakollisia ennen ammattikoulua). Kansalaiskoulun keskiarvoni oli 9,8, sillä olin hyvä myös käytännön aineissa. Lähdin sitten suorittamaan keskikoulun viimeiset kolme vuotta (7-9) yksityiskouluun, missä alkoi peruskoulu. Peruskoulun haaste oli silloin tasot (suppea, keski tai laaja), joissa oli kompa. Mm. lukioon ei päässyt, jos olit valinnut suppeita kursseja jne. Jatkoin kuitenkin lukioon ja siitä ammattiin valmistumisen myötä töihin. Elinikäisenä oppijana olen opiskellut ylemmän korkeakoulututkinnon 57-vuotiaana ja toivoisin, että olen esimerkkinä muille, jotka miettivät vielä opiskelua. Ei hullumpaa olla opintovapaalla ensimmäistä kertaa elämässä :)

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.

Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.

Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.

Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.

Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.

Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.

Höpö, löpö! Olen syntynyt vuonna 1951. Kansakoulun ekalle luokalle meni v.1958 peräti n. 94.000 lasta. Näistä oppikouluun pääsi n.41.000 lasta ja ylioppilaaksi v.1970 kirjoitti n.22.000 nuorta. Nen. 53.000, jotka eivät menneet oppikouluun, joka käsitti viisivuotisen keskikoulun ja kolmevuotisen lukion, kävivät kansakoulun ja sen jälkeen kasalaiskoulun, joka aluksi oli yksivuotinen, myöhemmin kaksi- tai kolmevuotinen. Sitten moni meni ammattikouluun tai päätyi suoraan työelämään.

Hyvät oppilaat menivät oppikouluun ja sitten lukioon.

Huonommat kansalaiskouluun ja sitten ammattikouluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.

Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.

Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.

Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.

Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.

Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.

Höpö, löpö! Olen syntynyt vuonna 1951. Kansakoulun ekalle luokalle meni v.1958 peräti n. 94.000 lasta. Näistä oppikouluun pääsi n.41.000 lasta ja ylioppilaaksi v.1970 kirjoitti n.22.000 nuorta. Nen. 53.000, jotka eivät menneet oppikouluun, joka käsitti viisivuotisen keskikoulun ja kolmevuotisen lukion, kävivät kansakoulun ja sen jälkeen kasalaiskoulun, joka aluksi oli yksivuotinen, myöhemmin kaksi- tai kolmevuotinen. Sitten moni meni ammattikouluun tai päätyi suoraan työelämään.

No meidän kylän systeemi oli tismalleen tuo kuvaamani.

Meistä lapsista isoveljeni ja isosiskoni kävivät tuon keskikoulun, minä oppikoulun ja pikkusiskoni sitten peruskoulun.

Ja oppikoulu ei käsittänyt koskaan lukiota. Lukio oli erikseen ja sinne haettiin. Osa meni kaksivuotiseen kauppaopistoon, mm. isoveljeni ja isosiskoni.

Taisi olla suomalainen yhteiskunta tasa-arvoisummillaan lasten näkökulmasta 80- luvulla.

Historian/äidinkielen/yhteiskuntaopin opettajamme yläasteella tästä usein sanoi, että teistä ei päällepäin voi sanoa, millaisesta perheestä tulette.

Oli pari kauppiaan tyttöä, duunarien lapsia, rikkinäisten kotien lapsia, maanviljelijöiden lapsia pienemmiltä ja isommilta tiloilta.

Luokkakuvasta ei voinut päätellä taustaa ja jokseenkin sulassa sovussa oltiin.

Se, miten aikanamme lapsia jaoteltiin, oli tasokurssit kielissä ja matematiikassa.

Niistä on sittemmin luovuttu tasa-arvon nimissä ja kaiketi opetuksen yleisen tason kustannuksella?

Tämä oli kieltämättä parempi systeemi kuin nykyajan peruskoulu, jos unohdetaan oppikoulun maksullisuus

19/32 puhuu lööperiä. Keskikoulu ei ollut ilmainen, vaan se oli sama kuin oppikoulu eli maksullinen. Siihen aikaan äly ei ollut suinkaan kouluvalinnassa keskeinen tekijä, vaan se sosiaaliluokka, johon ihminen kuului. Vanhastaan oppikouluun, kesikouluun, lukioon ja yliopistoon menivät vain parempien ihmisten lapset eivätkä työväestön lapset eikä vanhemmat edes halunneet sitä; hyvä työmies oli paras mainesana johon pyrittiin. 50-luvulla koulunkäyminen mahdollistui muillekin ja siitä alkoi sosiaalinen nousu. Muistan 50-luvulla oppikoulussa, miten monelle opettajalle köyhien lasten koulussa oleminen oli järkyttävää ja köyhien kakaroita toiset opettajat sortivat armotta. 60-luvulla nämä samat kakarat valloittivat yliopistot, monien yliopistolehtoreitten kauhuksi.

Täällä on aika paljon väärää tietoa, tosin oikeatakin on joukossa. Tässä vielä kertaus:

Kaikki kävivät aluksi yhteistä kansakoulua ja osa siirtyi 4. tai 5. luokan ja pääsykokeen jälkeen oppikouluun. Loput jatkoivat kansakoulua, jonka viimeiset 7. ja 8. luokka olivat kansalaiskoulua. Ainakin pikkukunnissa kansakouluja oli ympäri kuntaa, mutta kansalaiskoulu oli ainoastaan kuntakeskuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.

Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.

Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.

Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.

Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.

Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.

Höpö, löpö! Olen syntynyt vuonna 1951. Kansakoulun ekalle luokalle meni v.1958 peräti n. 94.000 lasta. Näistä oppikouluun pääsi n.41.000 lasta ja ylioppilaaksi v.1970 kirjoitti n.22.000 nuorta. Nen. 53.000, jotka eivät menneet oppikouluun, joka käsitti viisivuotisen keskikoulun ja kolmevuotisen lukion, kävivät kansakoulun ja sen jälkeen kasalaiskoulun, joka aluksi oli yksivuotinen, myöhemmin kaksi- tai kolmevuotinen. Sitten moni meni ammattikouluun tai päätyi suoraan työelämään.

No meidän kylän systeemi oli tismalleen tuo kuvaamani.

Meistä lapsista isoveljeni ja isosiskoni kävivät tuon keskikoulun, minä oppikoulun ja pikkusiskoni sitten peruskoulun.

Ja oppikoulu ei käsittänyt koskaan lukiota. Lukio oli erikseen ja sinne haettiin. Osa meni kaksivuotiseen kauppaopistoon, mm. isoveljeni ja isosiskoni.

Olen tehnyt urani lehtorina oppikoulussa, myöhemmin peruskoulussa ja tunnen kyllä hyvin molemmat. Oppikoulussa oli 8 luokkaa, niistä 1-5 oli keskikoulua ja 6-8 lukiota. Lukioon oli keskiarvoraja.

Vierailija kirjoitti:

Se joka käytiin jos ei menty oppikouluun. Kaikki siis kävivät aluksi kansakoulua ja osa sitten jatkoi oppikoullun ja osa kansalaiskouluun.

Tämä loppui kun peruskoulu tuli kaikille yhteiseksi.

 Ei oppikouluun noin vaan "menty" sinne oli pääsykokeet!

Ja tyttö-ja poikalyseot olivat kuusi vuotisia ja lukio siihen kolme vuotta,muut oppikoulut viisi vuotta ja lukiot kolme

Vierailija kirjoitti:

19/32 puhuu lööperiä. Keskikoulu ei ollut ilmainen, vaan se oli sama kuin oppikoulu eli maksullinen. Siihen aikaan äly ei ollut suinkaan kouluvalinnassa keskeinen tekijä, vaan se sosiaaliluokka, johon ihminen kuului. Vanhastaan oppikouluun, kesikouluun, lukioon ja yliopistoon menivät vain parempien ihmisten lapset eivätkä työväestön lapset eikä vanhemmat edes halunneet sitä; hyvä työmies oli paras mainesana johon pyrittiin. 50-luvulla koulunkäyminen mahdollistui muillekin ja siitä alkoi sosiaalinen nousu. Muistan 50-luvulla oppikoulussa, miten monelle opettajalle köyhien lasten koulussa oleminen oli järkyttävää ja köyhien kakaroita toiset opettajat sortivat armotta. 60-luvulla nämä samat kakarat valloittivat yliopistot, monien yliopistolehtoreitten kauhuksi.

Ei sitten mene jakeluun että eri puolilla maata oli erilaisia järjestelyjä ennen peruskoulua?

Meidän kylä oli järjestänyt asian näin. Omassa kylässä oli se kansakoulu ja kansalaiskoulu. Keskikoulu sijaitsi viereisessä kylässä ja se oli meidän ja sen naapurikylän yhteinen säätö.

Oppikoulu oli sitten viereisessä kaupungissa. Ja siellä oli omat säätönsä. Juurikni niin, että se oli ulkopaikkakuntalaisille maksullinen, mutta viereisen maalaiskunnan oppilaille taas se maalaiskunta maksoi matkat puoliksi.

Jokainen pikkukunta sääti erilaisia ratkaisuja.

Meidän kylän terveysjärjestelytkin oli aina järjestetty yhteistyössä naapurien kanssa. Esimerkiksi kunnan lääkäriä ei ollut omasta takaa, vaan se palvelu taas oli yhteinen eri naapurikunnan kanssa kuin se keskikoulujärjestely.

Sairaala taas oli kyllä siellä kaupungissa missä oli oppikoulukin.

Ja mitä siihen keskikouluun tuli, sinne meni liki kaikki. 21 oppilaasta meitä oppikouluun menijöitä oli kolme, kansalaiskoulussa jatkoi kaksi. Loput kävi sen ilmaisen viisiluokkaisen keskikoulun.

Nykyään nämä kaikki kylät, maalaiskunnat jne on kaikki sitä yhtä ja samaa kaupunkia.

Vierailija kirjoitti:

Kansalaiskoulu oli se, minne meni ne jotka ei päässeet oppikouluun. Oppikoulu oli maksullinen, kansalaiskoulu ei.

oppikouluun vähävaraiset sai stipendin. jolloin opiskelu oli ilmainen. vain varakkailta perittiim lukukausimaksu

Vierailija kirjoitti:

Hyvät oppilaat menivät oppikouluun ja sitten lukioon.

Huonommat kansalaiskouluun ja sitten ammattikouluun.

Samalla luokalla saattoi olla 3 vuottakin vanhempia oppilaita, vaikkei päässä olisi llut muuta vikaa, kuin ettei opettajat tykänneet tyypistä ja siksi jäivät luokalle. Aina uudelleen, jos eivät viitsineet suorittaa ehtoja. Ei ne välttämättä edes tyhmiä olleet, vaan n u j e r r e t t u j a. Tai ehkä vanhemmat olivat "väärää" uskontoa/puoluetta? Opettajanhuoneesta ainakin katosi pian ne "sopeutumattomat" muualle, vaikka olisi kuinka ollut muodollisesti päteviä:-X

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.

Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.

Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.

Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.

Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.

Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.

Mitä ihmettä horiset,ei ollut olemassa "ilmaista keskikoulua" Kaikki oli oppikoulua,se oli maksullinen.  Googlaa oppikoulu ja lue sieltä

kilimant kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.

Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.

Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.

Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.

Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.

Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.

Mitä ihmettä horiset,ei ollut olemassa "ilmaista keskikoulua" Kaikki oli oppikoulua,se oli maksullinen.  Googlaa oppikoulu ja lue sieltä

MEILLÄ OLI. Ei minun tarvitse sitä googlettaa, kun omat sisarukseni ja paras kaverini kävivät sen.

Minut pantiin oppikouluun ja sitä varten myytiin metsäpalsta. Mikä on hiertänyt näitä sisaruksiani 30 vuotta...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

19/32 puhuu lööperiä. Keskikoulu ei ollut ilmainen, vaan se oli sama kuin oppikoulu eli maksullinen. Siihen aikaan äly ei ollut suinkaan kouluvalinnassa keskeinen tekijä, vaan se sosiaaliluokka, johon ihminen kuului. Vanhastaan oppikouluun, kesikouluun, lukioon ja yliopistoon menivät vain parempien ihmisten lapset eivätkä työväestön lapset eikä vanhemmat edes halunneet sitä; hyvä työmies oli paras mainesana johon pyrittiin. 50-luvulla koulunkäyminen mahdollistui muillekin ja siitä alkoi sosiaalinen nousu. Muistan 50-luvulla oppikoulussa, miten monelle opettajalle köyhien lasten koulussa oleminen oli järkyttävää ja köyhien kakaroita toiset opettajat sortivat armotta. 60-luvulla nämä samat kakarat valloittivat yliopistot, monien yliopistolehtoreitten kauhuksi.

Ei sitten mene jakeluun että eri puolilla maata oli erilaisia järjestelyjä ennen peruskoulua?

Meidän kylä oli järjestänyt asian näin. Omassa kylässä oli se kansakoulu ja kansalaiskoulu. Keskikoulu sijaitsi viereisessä kylässä ja se oli meidän ja sen naapurikylän yhteinen säätö.

Oppikoulu oli sitten viereisessä kaupungissa. Ja siellä oli omat säätönsä. Juurikni niin, että se oli ulkopaikkakuntalaisille maksullinen, mutta viereisen maalaiskunnan oppilaille taas se maalaiskunta maksoi matkat puoliksi.

Jokainen pikkukunta sääti erilaisia ratkaisuja.

Meidän kylän terveysjärjestelytkin oli aina järjestetty yhteistyössä naapurien kanssa. Esimerkiksi kunnan lääkäriä ei ollut omasta takaa, vaan se palvelu taas oli yhteinen eri naapurikunnan kanssa kuin se keskikoulujärjestely.

Sairaala taas oli kyllä siellä kaupungissa missä oli oppikoulukin.

Ja mitä siihen keskikouluun tuli, sinne meni liki kaikki. 21 oppilaasta meitä oppikouluun menijöitä oli kolme, kansalaiskoulussa jatkoi kaksi. Loput kävi sen ilmaisen viisiluokkaisen keskikoulun.

Nykyään nämä kaikki kylät, maalaiskunnat jne on kaikki sitä yhtä ja samaa kaupunkia.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Oppikoulu

Sekoitat nyt käsitteet. Oppikoulu oli nimenomaan se keskikoulu + mahdollinen lukio. Meilläkin oli niin että kotikunnassani oppikoulussa oli sekä keskikoulu että lukio, mutta naapurikunnan oppikoulu oli vain keskikoulu ja he tulivat meille lukioon. Tai osa tuli jo keskikoulun ekalta luokalta valmiiksi kouluun joka johtaa ylioppilastutkintoon saakka. Oppikoulu, siis sekä keskikoulu että lukio, olivat maksullisia. Oli lukukausimaksu ja kirjat sekä kouluruoka piti maksaa erikseen.