Mikä oli ”kansalaiskoulu”?
Oliko se joku toisen asteen tai jatkokoulutus? Mitä tarkoittaa, jos jollain lukee koulutus-kohdassa ”kansalaiskoulu”?
Kommentit (293)
Vierailija kirjoitti:
Milloin se apukoulu käytiin, oliko se niin kuin eskari nykyään? Entäs kiertokoulu?
Apukoulu oli jotain joustavan perusopetuksen ja erityisopetuksen edeltäjää sellaisille kehityskelpoisille oppilaille, jotka eivät olleet niin heikkolahjaisia, että olisi vapautettu kokonaan oppivelvollisuudesta. Samanlaiset luokka-asteet siellä oli kuin peruskoulussakin.
Kiertokoulu oli kansakoulun edeltäjä, ja sitä pitivät katekeetat. Oli kirkon opetusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja keskikoulu on yksi ja sama asia, sieltä keskiarvon perusteella lukioon. Molempiin sekä keski- että oppikouluun pyrittiin kansakoulun neljänneltä tai viidenneltä luokalta. Jos ei päässyt jatketiin kansakoulua kuudenteen luokkaan asti ja mentiin jatko- eli kansalaiskouluun. Sieltä amikseen tai duuniin. Googlatkaa jos ette ymmärrä tai tiedä.
Googlasin, löytyi ensimmäisenä wikipedia-artikkeli, jonka mukaan "Kokonaisuutena oppikoulu oli kahdeksanvuotinen oppilaitos, joka lakkautettiin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 1970-luvulla. Se jakautui vuodesta 1914 alkaen viisi- tai kuusivuotiseen keskikouluun sekä kolmivuotiseen lukioon".
Ehkä sinunkin kannattaisi googlata?
Googlatkoon ne jonnet, jotka eivät muista. Meidän ei tarvitse, jotka olemme itse eläneet nuo vaiheet.
Useimmat meistä ovat käyneet koulua vain yhdellä paikkakunnalla, joten meillä ei ole kovin laajoja kokemuksia eri kuntien käytännöistä keskikouluvaiheessa. Se on jo tullut selväksi, että on ollut erilaisia vaihtoehtoja ainakin suurimmilla paikkakunnilla. Pienillä ei ollut edes ammattikoulua, oli vain kansa- ja ja kansalaiskoulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kilimant kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.
Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.
Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.
Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.
Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.
Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.
Mitä ihmettä horiset,ei ollut olemassa "ilmaista keskikoulua" Kaikki oli oppikoulua,se oli maksullinen. Googlaa oppikoulu ja lue sieltä
MEILLÄ OLI. Ei minun tarvitse sitä googlettaa, kun omat sisarukseni ja paras kaverini kävivät sen.
Minut pantiin oppikouluun ja sitä varten myytiin metsäpalsta. Mikä on hiertänyt näitä sisaruksiani 30 vuotta...
Olen eri, mutta kiinnostaisi, missä päin Suomea tällainen ilmainen keskikoulu oli? Eri puolella Suomea on varmasti ollut erilaisia kunnallisia oppikouluja eli keskikouluja, samoin joku uskonnollispohjainen, jonka tiedän. Näistä sitten siirryttiin lukioon johonkin muuhun kouluun tai muulle paikkakunnalle.
Oppikouluissakin oli eroja, jos ei omassa kunnassa päässyt oppikouluun, pisteet saattoivat riittää naapurikunnan kouluun. Pidettiin vähän nolonakin, jos jonkun napamiehen jälkeläinen kävikin koulua jossain 20 km:n päässä.
Jännää tosiaan, että kanssakäyminen kansalaiskouluun menijöiden kanssa katkesi kutakuinkin täysin, kun meni oppikouluun. Joku tuli sitten kuitenkin katumapäälle ja pyrkikin oppikouluun esim. vasta 6. luokalta. Samalla oppikoululuokalla oli meilläkin oppilaita jopa kolmenkin vuoden ikäeroilla.
Ikäero saattoi olla suurempikin, sillä oppikoulussa saattoi jäädä hyvin helposti luokalle. Niinpä 5. luokalla saattoi olla aivan aikuisia, 6. luokalta pyrkineitä ja pari kertaa luokalle jääneitä ja 6-vuotiaana koulunsa aloittaneita luokan vuodessa käyneitä.
Kanssakäyminen kansalais- ja oppikoululaisten välillä saattoi katketa siksi, että koulut olivat eri paikoissa. Vielä 1960-luvulla oppikoululainen saattoi joutua asumaan koulupaikkakunnalle, kun kansakouluun jääneet jatkoivat kotikylässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan oli nelivuotinen kansakoulu, jonka jälkeen osa jatkoi oppikouluun ja osa kansalaiskouluun. Oppikoulu kesti viisi vuotta ja kansalaiskoulu kolme vuotta.
Kansakoulu oli noin lyhyenä joskus ennen sotia, -30 luvulla. Oma isäni kävi neljä vuotta kansakoulua ja jatkoluokan, mutta se ei käsittääkseni kestänyt kovin kauaa, ei suinkaan vuosia? Jatkoluokan jälkeen oli vielä rippikoulu ja sitten olikin valmis työelämään. Mitään ammattikoulua ei ollut mailla ei halmeilla ja se oppikoulukin oli kymmenien kilometrien päässä lähimmässä kaupungissa.
Kyllä se kansakoulu oli neliluokkainen vielä 70-luvulla.
Ei todellakaan ollut! Olen pieneltä paikkakunnalta Keski-Suomesta ja kävin kouluni -60 luvulla. Itse pyrin oppikouluun viidennen luokan jälkeen, mutta sisareni kävi kansakoulun 7 vuotta+ kansalaiskouluvuoden ( se oli kirkonkylällä) ja meni sitten ammattikouluun, mikä tuolloin kesti kaksi vuotta. Kansakoulu 1-7 luokkaa oli tuolloin -60 luvulla omalla kylällä ja koulussa oli kaksi opettajaa.
Meillä oli. Kävin sitä vuodet 67-71.
Sen jälkeen vielä neljä vuosiluokkaa kävi ihan saman mallin.
Sittwn tuli peruskoulu.
Tuo oli sitä murrosvaihetta peruskouluun siirryttäessä, mutta ei se koulunkäynti -70 luvulla loppunut neljään vuoteen niinkuin joskus -30 luvulla. Kyllä se oppivelvollisuusikä kesti pitempään kuin 11-12 vuotiaaksi.
Ei kukaan ole sellaista väittänyt.
No mitäs tuo tarkoittaa, että
Kyllä se kansakoulu oli neliluokkainen vielä 70-luvulla.
Mitäs tuon neljän luokan jälkeen tehtiin?
Neljännen luokan jälkeen oli kaksi vaihtoehtoa: siirtyä keskikouluun tai kansakoulun 5. luokalla. Kolmas vaihtoehto oli jäädä luokalle, mutta se oli todella harvinainen. Kehitysvammaiset kävivät usein koulua kolmannelle luokalle saakka ja istuivat siellä luokan perällä oppivelvollisuuden loppuun 16-vuotiaiksi.
Kansakoulu oli siis 6-luokkainen, ja sen jälkeen jatkettiin joko keskikouluun tai kansalaiskouluun. Peruskoulun alkuaikoina oli 6-luokkainen ala-aste, joka maaseudulla käydään vieläkin yleisesti lähikoulussa. Nykään alakoulussa, jossa on luokanopettajat. Sitten oli luokat 7-9 yläasteessa, jossa oli aineenopettajat. Nykyinen peruskoulun yläkoulu vastaa siis jokseenkin vanhaa kansalaiskoulua, mutta oppiaineet ovat aivan toisenlaiset. Entisajan kansalaiskoulussa oli enemmän käytännön taitoja: käsityötä, kotitaloutta, konekirjoitusta ym. sellaista, jota keskikoululaisilla oli vähemmän tai vain valinnaisaineena.
Kirjoitan KESKIKOULU siksi, että minun pääStötodistuksessani vuodelta 1975 lukee "keskikoulun opetussuunnitelman mukaisen oppimäärän", kuten jo aiemmin kirjoitin. Oppilaitoksen nimi saattoi olla lyseo, oppikoulu, kunnallinen keskikoulu tai mikä tahansa, kun niitä kaikkia käytettiin.
Niin eihän se kansakoulu siis ollut neliluokkainen vaan kuusiluokkainen. Ja aiemmin esim sisareni ollessa -60 luvulla kansakoulussa se oli seitsenluokkainen ja kansalaiskoulu siihen päälle (1 vuosi). Ja kansalaiskouluun siirryttiin kirkonkylälle, mutta kansakoululuokat 1-7 käytiin omalla kylällä. Olisko tuo ollut sitten kuntakohtaista, käytiinkö 7 luokka kansakoulua, vai oltiinko jo kansalaiskoulussa. Joka tapauksessa kansalaiskoulussa oli paljon käytännön opiskelua.
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.
Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.
Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.
Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.
Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.
Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.
Että mitenkä? Ilmainen keskikoulu, mikä se muka oli? Voitko selventää?
Keskikoulu oli sama kuin oppikoulu. Oppikouluun pyrittiin kansakoulun neljänneltä (tai jotkut vielä viidenneltäkin) luokalta. Kaikki ei pyrkineet (tai päässeet) oppikouluun, eli siinä vaiheessa koulutus jakaantui kahdeksi eri muodoksi.
Se "pyrkiminen" merkitsi muistaakseni kaksipäiväisiä kokeita eri aineissa. Minusta ne oli hyvin helpot, mutta ei niitäkään kaikki läpäisseet. Saattoi johtua siitäkin, että pyrkijöitä oli aina enemmän kuin paikkoja, joten osa oli pakko jättää ulkopuolelle.
Oppikoulun viittä ensimmäistä luokkaa kutsuttiin keskikouluksi. Se EI ollut ilmainen, joka vuodelta maksettiin lukukausimaksu ja kaikki kirjat ja tarvikkeet ostettiin itse. Koululta ei saatu mitään, paitsi opetus. Oli kuitenkin mahdollisuus hakea ns. vapaaoppilaspaikkaa, se myönnettiin sosiaalisin perustein. Se merkitsi kuitenkin vain vapautusta lukukausimaksusta, kirjat sun muut edelleen hankittiin itse.
Keskikoulun jälkeen oli sitten edessä valinta, joko jättää koulunkäynti siihen (ja kenties pyrkiä eri ammatillisiin oppilaitoksiin) tai jatkaa kolmevuotisessa lukiossa. Siellä oli edelleen lukukausimaksut ja itse hankittiin kirjat ja tarvikkeet. Siihen aikaan oli vielä mahdollista, että jos joku vanhempi sisko tai veli oli ylemmällä luokalla, häneltä jäänyt oppikirja saattoi kelvata vielä nuoremmille sisaruksille. Ei ollut kouluhallitus vielä keksinyt sitä, että kun määrätään joka vuosi uudet eri kirjat, niin saadaan enemmän menekkiä koulukirjoille, kun ne kuitenkin oli pakolliset hankinnat.
Ne, jotka ei pyrkineet oppikouluun, jatkoivat kansakoulua sinne kuudenteen luokkaan asti, ja sen jälkeen alkoi 2- tai 3-vuotinen kansalaiskoulu. Olisiko ollut niin, että se viimeinen kolmas luokka ei olut pakollinen ja sitä sanottiin jatkokouluksi? En ole ihan varma, koska minä kävin sen keskikoulun ja lukion.
Kansalaiskoulusta valmistuneet lähti yleensä ammattikouluihin. Keskikoulusta valmistuneillekin oli jo omia kouluja, esim. keskikoulutodistuksella pystyi hakemaan sairaanhoito-oppilaitoksiin tai kauppaopistoon tai vastaaviin. Monet meni kyllä suoraan työelämäänkin, esim. pankkeihin ja toimistoihin pääsi joskus helposti pelkällä keskikoulutodistuksellakin. Ainakin minun yksi setäni eteni pankinjohtajaksi asti pelkällä keskikoulupohjalla, ei mitään ammatillista koulua edes.
Mitään viisivuotista "ilmaista keskikoulua" ei ole ollut olemassakaan. Tarkoitat varmaan sitä kansakoulua, jota käytiin sitten sinne kuudenteen luokkaan asti, ja sen jälkeen vielä se kansalaiskoulu. Ne oli ilmaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauppaopiston kävin keskikoulun (l. oppikoulun) jälkeen ja tuli merkonomi. Duunin yhteydessä kävin iltalukion ja myöhemmin valmistuin ekonomiksi.
Eikö ollut vielä saman alan opistosta tuleville ei-ylioppilaille kiintiöitä? Nehän on olleet jo aika kauan.
Oli käytössä nimet merkonomi ja yo-merkonomi. Eri linjoilta valmistuivat.
Vierailija kirjoitti:
Kuhmossa oli kunnallinen maksuton keskikoulu, itsekin kävin sitä. Eikös oppi- ja keskikoulu olleet sama asia?
Millä vuosikymmenellä? Oliko siinä peruskoulun tulemisen siirtymävaiheessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansakoulu oli 1-6 luokat, neljänneltä luokalta pyrittiin yhteiskouluun l, oppikouluun.kuudennen kansakoulunvuoden jälkeen mentiin kansalaiskouluun 2-3 vuodeksi siitä sitten ammatilliseen kouluun.
Oppikoulu kesti 5 vuotta ja silloin oli keskikoulun käynyt.
Siitä voi jatkaa kolmen vuoden lukioon josta valmistui ylioppilaaksi.Pieni korjaus; Neljänneltä JA viidenneltä luokalta pyrittiin yhteiskouluun. Minä menin viidenneltä luokalta yhteiskouluun, enkä ollut ainoa viidenneltä tullut.
Samoin minä menin viidenneltä luokalta oppikouluun ja se oli aika tavallista, sillä koulumatka oli pitkä eikä ollut koulukuljetusta.
Äitini kertoi, että ainakin hänen nuoruudessaan ( on syntynyt 59) tehtiin juuri se valinta siten, että kansakoulun jälkeen päätettiin kumpaan kouluun jatkaa eli oppikouluun ( keskikoulu) tai kansalaiskouluun. Tuohon oppikouluun ei päässyt kuka vaan eli oli kokeet sen kansakoulun viimeisenä keväänä ja vain ne jotka niissä pärjäsivät ja oli muutenkin hyvä koulumenestys pääsivät sinne. Äitini pärjäsi koulussa aika hyvin ja läpäisi kokeet ja pääsi näin haluamaansa oppikouluun. Ne joilla huonompi todistus menivät kansalaiskouluun ja moni kyllä tahtoikin sinne ja oppikouluun tuli vaan muutamia äitini tuttuja. Oppikoulu oli myös ainakin osittainen maksullinen. Tässä hassua oli vielä se, että oppikoulu sijaitsi ihan lähellä ja monet joutuivat kansalaiskouluun paljon kauemmaksi kulkemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan oli nelivuotinen kansakoulu, jonka jälkeen osa jatkoi oppikouluun ja osa kansalaiskouluun. Oppikoulu kesti viisi vuotta ja kansalaiskoulu kolme vuotta.
Kansakoulu oli noin lyhyenä joskus ennen sotia, -30 luvulla. Oma isäni kävi neljä vuotta kansakoulua ja jatkoluokan, mutta se ei käsittääkseni kestänyt kovin kauaa, ei suinkaan vuosia? Jatkoluokan jälkeen oli vielä rippikoulu ja sitten olikin valmis työelämään. Mitään ammattikoulua ei ollut mailla ei halmeilla ja se oppikoulukin oli kymmenien kilometrien päässä lähimmässä kaupungissa.
Kyllä se kansakoulu oli neliluokkainen vielä 70-luvulla.
Ei todellakaan ollut! Olen pieneltä paikkakunnalta Keski-Suomesta ja kävin kouluni -60 luvulla. Itse pyrin oppikouluun viidennen luokan jälkeen, mutta sisareni kävi kansakoulun 7 vuotta+ kansalaiskouluvuoden ( se oli kirkonkylällä) ja meni sitten ammattikouluun, mikä tuolloin kesti kaksi vuotta. Kansakoulu 1-7 luokkaa oli tuolloin -60 luvulla omalla kylällä ja koulussa oli kaksi opettajaa.
Meillä oli. Kävin sitä vuodet 67-71.
Sen jälkeen vielä neljä vuosiluokkaa kävi ihan saman mallin.
Sittwn tuli peruskoulu.
Tuo oli sitä murrosvaihetta peruskouluun siirryttäessä, mutta ei se koulunkäynti -70 luvulla loppunut neljään vuoteen niinkuin joskus -30 luvulla. Kyllä se oppivelvollisuusikä kesti pitempään kuin 11-12 vuotiaaksi.
Ei kukaan ole sellaista väittänyt.
No mitäs tuo tarkoittaa, että
Kyllä se kansakoulu oli neliluokkainen vielä 70-luvulla.
Mitäs tuon neljän luokan jälkeen tehtiin?
Kuusiluokkainen se 70-luvulla oli.
Kansakoulu oli aina 6-luokkainen. Mutta neljänneltä lähtien saattoi pyrkiä sinne oppikouluun, joka käsitti siis keskikoulun ja lukion. Ne, jotka ei halunneet tai päässet, jatkoivat sitä kansakoulua. Sen päälle tuli sitten parivuotinen kansalaiskoulu. Koska oppivelvollisuus oli kuitenkin sinne 16-vuotiaaksi asti. Niin kuin se taitaa olla vielä nykyäänkin, vai ollaanko sitä pidentämässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.
Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.
Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.
Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.
Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.
Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.
Että mitenkä? Ilmainen keskikoulu, mikä se muka oli? Voitko selventää?
Keskikoulu oli sama kuin oppikoulu. Oppikouluun pyrittiin kansakoulun neljänneltä (tai jotkut vielä viidenneltäkin) luokalta. Kaikki ei pyrkineet (tai päässeet) oppikouluun, eli siinä vaiheessa koulutus jakaantui kahdeksi eri muodoksi.
Se "pyrkiminen" merkitsi muistaakseni kaksipäiväisiä kokeita eri aineissa. Minusta ne oli hyvin helpot, mutta ei niitäkään kaikki läpäisseet. Saattoi johtua siitäkin, että pyrkijöitä oli aina enemmän kuin paikkoja, joten osa oli pakko jättää ulkopuolelle.
Oppikoulun viittä ensimmäistä luokkaa kutsuttiin keskikouluksi. Se EI ollut ilmainen, joka vuodelta maksettiin lukukausimaksu ja kaikki kirjat ja tarvikkeet ostettiin itse. Koululta ei saatu mitään, paitsi opetus. Oli kuitenkin mahdollisuus hakea ns. vapaaoppilaspaikkaa, se myönnettiin sosiaalisin perustein. Se merkitsi kuitenkin vain vapautusta lukukausimaksusta, kirjat sun muut edelleen hankittiin itse.
Keskikoulun jälkeen oli sitten edessä valinta, joko jättää koulunkäynti siihen (ja kenties pyrkiä eri ammatillisiin oppilaitoksiin) tai jatkaa kolmevuotisessa lukiossa. Siellä oli edelleen lukukausimaksut ja itse hankittiin kirjat ja tarvikkeet. Siihen aikaan oli vielä mahdollista, että jos joku vanhempi sisko tai veli oli ylemmällä luokalla, häneltä jäänyt oppikirja saattoi kelvata vielä nuoremmille sisaruksille. Ei ollut kouluhallitus vielä keksinyt sitä, että kun määrätään joka vuosi uudet eri kirjat, niin saadaan enemmän menekkiä koulukirjoille, kun ne kuitenkin oli pakolliset hankinnat.
Ne, jotka ei pyrkineet oppikouluun, jatkoivat kansakoulua sinne kuudenteen luokkaan asti, ja sen jälkeen alkoi 2- tai 3-vuotinen kansalaiskoulu. Olisiko ollut niin, että se viimeinen kolmas luokka ei olut pakollinen ja sitä sanottiin jatkokouluksi? En ole ihan varma, koska minä kävin sen keskikoulun ja lukion.
Kansalaiskoulusta valmistuneet lähti yleensä ammattikouluihin. Keskikoulusta valmistuneillekin oli jo omia kouluja, esim. keskikoulutodistuksella pystyi hakemaan sairaanhoito-oppilaitoksiin tai kauppaopistoon tai vastaaviin. Monet meni kyllä suoraan työelämäänkin, esim. pankkeihin ja toimistoihin pääsi joskus helposti pelkällä keskikoulutodistuksellakin. Ainakin minun yksi setäni eteni pankinjohtajaksi asti pelkällä keskikoulupohjalla, ei mitään ammatillista koulua edes.
Mitään viisivuotista "ilmaista keskikoulua" ei ole ollut olemassakaan. Tarkoitat varmaan sitä kansakoulua, jota käytiin sitten sinne kuudenteen luokkaan asti, ja sen jälkeen vielä se kansalaiskoulu. Ne oli ilmaisia.
Ilmainen kunnallinen keskikoulu.
Mitä et ymmärrä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan oli nelivuotinen kansakoulu, jonka jälkeen osa jatkoi oppikouluun ja osa kansalaiskouluun. Oppikoulu kesti viisi vuotta ja kansalaiskoulu kolme vuotta.
Kansakoulu oli noin lyhyenä joskus ennen sotia, -30 luvulla. Oma isäni kävi neljä vuotta kansakoulua ja jatkoluokan, mutta se ei käsittääkseni kestänyt kovin kauaa, ei suinkaan vuosia? Jatkoluokan jälkeen oli vielä rippikoulu ja sitten olikin valmis työelämään. Mitään ammattikoulua ei ollut mailla ei halmeilla ja se oppikoulukin oli kymmenien kilometrien päässä lähimmässä kaupungissa.
Juu, paitsi että kyllä jo ennen rippikoulua työelämään pääsi.
Oppivelvollisuuslaki säädettiin vuonna 1921, ja siinä oppivelvollisuus määrättiin kuusivuotiseksi. Ajateltiin kuitenkin, ettei asiaa etenkään maaseudulla saada kovin pian järjestettyä, ja siirtymäaikaa annettiin viellä peräti 15 vuotta. Käytännössä saattoi jäädä kansakoulu ennen sotia siis neljään vuoteen, tai osa hoidettiin kiertokouluna tms. tavoin.
Eikä tarvinnut olla rippikoulun käynyt töihin mennäkseen. Sotien välisenä aikana sai nuoremmankin palkata töihin, ja etenkin maataloustöihin otettiinkin. Ja tietysti jos oli vanhemmilla tila niin sen töitä tehtiin, raskaitakin. Vuonna 1929 asetettiin ansiotyö alaikärajaksi 14 vuotta, mutta ei siitä niin tarkkaan kirjaa pidetty. Kaupungeissa nuoria oli tsuppareina, kengänkiillottajina, lapsenlikkoina.
Toki lapset olivat tuohon aikaan aikaisin töissä. Lähinnä tuon isäni "koulutusputken" kerroin ja tiedän, että oli jo poikasena kaikissa töissä, mitä pikkutilalla oli. Ja talvisotaankin lähti vapaaehtoisena ja sotareissua kesti 5 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuhmossa oli kunnallinen maksuton keskikoulu, itsekin kävin sitä. Eikös oppi- ja keskikoulu olleet sama asia?
Millä vuosikymmenellä? Oliko siinä peruskoulun tulemisen siirtymävaiheessa?
Siirtymävaiheessa oli ns. kunnallinen keskikoulu, joka oli ilmainen, mutta se ei kyllä muistaakseni kestänyt montaa vuotta. Eli siis se oli periaatteessa se uudistuksen tulos eli peruskoulu, johon ohjattiin sillä hetkellä sekä kansakoulua että keskikoulua käyvät oppilaat tavallaan kesken sen keskikoulun. Eli kaikista tuli sitten peruskoululaisia. Keskikoulusta tuli "kunnallinen" ja ilmainen juuri sinä vuonna, kun minä aloitin lukion, eli en ole saanut lainkaan nauttia ilmaisesta opetuksesta. Kun viimeisetkin "keskikoululaiset" oli sitten käyneet koulunsa, kaikki muuttui peruskouluksi. Eli se oli hetkellinen siirtymävaihe.
Muistan kyllä, kun yksi opettajamme puhui, että ei ole koskaan opettanut sellaisia oppilaita, mitä nyt joutui opettamaan. Oppikoulussa ei oltu ikinä kohdeltu opettajia niin epäkunnioittavasti eikä käyttäydytty niin huonosti, kuin nyt tämä uusi oppilasaines, joka piti sulauttaa oppikoululaisten joukkoon. On siinä ollut opettajillakin sopeutumisvaikeuksia.
noina aikoina koulukuri oli kohdallaan.
😐
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.
Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.
Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.
Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.
Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.
Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.
Että mitenkä? Ilmainen keskikoulu, mikä se muka oli? Voitko selventää?
Keskikoulu oli sama kuin oppikoulu. Oppikouluun pyrittiin kansakoulun neljänneltä (tai jotkut vielä viidenneltäkin) luokalta. Kaikki ei pyrkineet (tai päässeet) oppikouluun, eli siinä vaiheessa koulutus jakaantui kahdeksi eri muodoksi.
Se "pyrkiminen" merkitsi muistaakseni kaksipäiväisiä kokeita eri aineissa. Minusta ne oli hyvin helpot, mutta ei niitäkään kaikki läpäisseet. Saattoi johtua siitäkin, että pyrkijöitä oli aina enemmän kuin paikkoja, joten osa oli pakko jättää ulkopuolelle.
Oppikoulun viittä ensimmäistä luokkaa kutsuttiin keskikouluksi. Se EI ollut ilmainen, joka vuodelta maksettiin lukukausimaksu ja kaikki kirjat ja tarvikkeet ostettiin itse. Koululta ei saatu mitään, paitsi opetus. Oli kuitenkin mahdollisuus hakea ns. vapaaoppilaspaikkaa, se myönnettiin sosiaalisin perustein. Se merkitsi kuitenkin vain vapautusta lukukausimaksusta, kirjat sun muut edelleen hankittiin itse.
Keskikoulun jälkeen oli sitten edessä valinta, joko jättää koulunkäynti siihen (ja kenties pyrkiä eri ammatillisiin oppilaitoksiin) tai jatkaa kolmevuotisessa lukiossa. Siellä oli edelleen lukukausimaksut ja itse hankittiin kirjat ja tarvikkeet. Siihen aikaan oli vielä mahdollista, että jos joku vanhempi sisko tai veli oli ylemmällä luokalla, häneltä jäänyt oppikirja saattoi kelvata vielä nuoremmille sisaruksille. Ei ollut kouluhallitus vielä keksinyt sitä, että kun määrätään joka vuosi uudet eri kirjat, niin saadaan enemmän menekkiä koulukirjoille, kun ne kuitenkin oli pakolliset hankinnat.
Ne, jotka ei pyrkineet oppikouluun, jatkoivat kansakoulua sinne kuudenteen luokkaan asti, ja sen jälkeen alkoi 2- tai 3-vuotinen kansalaiskoulu. Olisiko ollut niin, että se viimeinen kolmas luokka ei olut pakollinen ja sitä sanottiin jatkokouluksi? En ole ihan varma, koska minä kävin sen keskikoulun ja lukion.
Kansalaiskoulusta valmistuneet lähti yleensä ammattikouluihin. Keskikoulusta valmistuneillekin oli jo omia kouluja, esim. keskikoulutodistuksella pystyi hakemaan sairaanhoito-oppilaitoksiin tai kauppaopistoon tai vastaaviin. Monet meni kyllä suoraan työelämäänkin, esim. pankkeihin ja toimistoihin pääsi joskus helposti pelkällä keskikoulutodistuksellakin. Ainakin minun yksi setäni eteni pankinjohtajaksi asti pelkällä keskikoulupohjalla, ei mitään ammatillista koulua edes.
Mitään viisivuotista "ilmaista keskikoulua" ei ole ollut olemassakaan. Tarkoitat varmaan sitä kansakoulua, jota käytiin sitten sinne kuudenteen luokkaan asti, ja sen jälkeen vielä se kansalaiskoulu. Ne oli ilmaisia.
Ilmainen kunnallinen keskikoulu.
Mitä et ymmärrä?
Missä kunnassa ja millä vuosikymmenellä? Jos se on ollut tuossa siirtymävaiheessa peruskouluun siirryttäessä? -70 tai -80 luvulla?
hanuri hemppa kirjoitti:
noina aikoina koulukuri oli kohdallaan.
😐
Kyllä, rehtorin kansliaan ei tehnyt mieli mennä montaa kertaa.
Käytöksen alennus oli suuri häpeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.
Luokat 5-7 noin suunnilleen.
Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.
Aika monille oppikoulun esteenä oli raha, ei oppimiskyky. Oppikoulu oli maksullinen.
Jos päätä riitti, sai köyhän perheen lapsi kyllä vapautuksen maksusta.
Vierailija kirjoitti:
Äitini kertoi, että ainakin hänen nuoruudessaan ( on syntynyt 59) tehtiin juuri se valinta siten, että kansakoulun jälkeen päätettiin kumpaan kouluun jatkaa eli oppikouluun ( keskikoulu) tai kansalaiskouluun. Tuohon oppikouluun ei päässyt kuka vaan eli oli kokeet sen kansakoulun viimeisenä keväänä ja vain ne jotka niissä pärjäsivät ja oli muutenkin hyvä koulumenestys pääsivät sinne. Äitini pärjäsi koulussa aika hyvin ja läpäisi kokeet ja pääsi näin haluamaansa oppikouluun. Ne joilla huonompi todistus menivät kansalaiskouluun ja moni kyllä tahtoikin sinne ja oppikouluun tuli vaan muutamia äitini tuttuja. Oppikoulu oli myös ainakin osittainen maksullinen. Tässä hassua oli vielä se, että oppikoulu sijaitsi ihan lähellä ja monet joutuivat kansalaiskouluun paljon kauemmaksi kulkemaan.
Niin ei se ollut kansakoulun jälkeen, vaan kansakoulun neljänneltä tai viidenneltä pyrittiin oppikouluun. Meillä oppikouluun pyrkiminen tapahtui siellä oppikoulussa ja olisko ne tehtävät tulleet jostain kauempaa? Ne jotka eivät pyrkineet oppikouluun, jatkoivat sitä kansakoulun käymistä omassa kyläkoulussa.
Kansakoulun opettaja myös kirjoitti suosituksen niille, joilla hänen mielestään oli mahdollisuus selviytyä oppikoulusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.
Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.
Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.
Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.
Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.
Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.
Että mitenkä? Ilmainen keskikoulu, mikä se muka oli? Voitko selventää?
Keskikoulu oli sama kuin oppikoulu. Oppikouluun pyrittiin kansakoulun neljänneltä (tai jotkut vielä viidenneltäkin) luokalta. Kaikki ei pyrkineet (tai päässeet) oppikouluun, eli siinä vaiheessa koulutus jakaantui kahdeksi eri muodoksi.
Se "pyrkiminen" merkitsi muistaakseni kaksipäiväisiä kokeita eri aineissa. Minusta ne oli hyvin helpot, mutta ei niitäkään kaikki läpäisseet. Saattoi johtua siitäkin, että pyrkijöitä oli aina enemmän kuin paikkoja, joten osa oli pakko jättää ulkopuolelle.
Oppikoulun viittä ensimmäistä luokkaa kutsuttiin keskikouluksi. Se EI ollut ilmainen, joka vuodelta maksettiin lukukausimaksu ja kaikki kirjat ja tarvikkeet ostettiin itse. Koululta ei saatu mitään, paitsi opetus. Oli kuitenkin mahdollisuus hakea ns. vapaaoppilaspaikkaa, se myönnettiin sosiaalisin perustein. Se merkitsi kuitenkin vain vapautusta lukukausimaksusta, kirjat sun muut edelleen hankittiin itse.
Keskikoulun jälkeen oli sitten edessä valinta, joko jättää koulunkäynti siihen (ja kenties pyrkiä eri ammatillisiin oppilaitoksiin) tai jatkaa kolmevuotisessa lukiossa. Siellä oli edelleen lukukausimaksut ja itse hankittiin kirjat ja tarvikkeet. Siihen aikaan oli vielä mahdollista, että jos joku vanhempi sisko tai veli oli ylemmällä luokalla, häneltä jäänyt oppikirja saattoi kelvata vielä nuoremmille sisaruksille. Ei ollut kouluhallitus vielä keksinyt sitä, että kun määrätään joka vuosi uudet eri kirjat, niin saadaan enemmän menekkiä koulukirjoille, kun ne kuitenkin oli pakolliset hankinnat.
Ne, jotka ei pyrkineet oppikouluun, jatkoivat kansakoulua sinne kuudenteen luokkaan asti, ja sen jälkeen alkoi 2- tai 3-vuotinen kansalaiskoulu. Olisiko ollut niin, että se viimeinen kolmas luokka ei olut pakollinen ja sitä sanottiin jatkokouluksi? En ole ihan varma, koska minä kävin sen keskikoulun ja lukion.
Kansalaiskoulusta valmistuneet lähti yleensä ammattikouluihin. Keskikoulusta valmistuneillekin oli jo omia kouluja, esim. keskikoulutodistuksella pystyi hakemaan sairaanhoito-oppilaitoksiin tai kauppaopistoon tai vastaaviin. Monet meni kyllä suoraan työelämäänkin, esim. pankkeihin ja toimistoihin pääsi joskus helposti pelkällä keskikoulutodistuksellakin. Ainakin minun yksi setäni eteni pankinjohtajaksi asti pelkällä keskikoulupohjalla, ei mitään ammatillista koulua edes.
Mitään viisivuotista "ilmaista keskikoulua" ei ole ollut olemassakaan. Tarkoitat varmaan sitä kansakoulua, jota käytiin sitten sinne kuudenteen luokkaan asti, ja sen jälkeen vielä se kansalaiskoulu. Ne oli ilmaisia.
Ilmainen kunnallinen keskikoulu.
Mitä et ymmärrä?
Ei ole ollut tilannetta , että olisi ollut tavallinen maksullinen keskikoulu, ja sen rinnalla ilmainen kunnallinen keskikoulu. Ei ole ikinä ollut kahta keskikoulua rinnakkain.
Tämä kunnallinen keskikoulu kuului peruskoulun siirtymävaiheeseen ja sillä haettiin sitä, että ne oppilaat, jotka oli pyrkineet oppikouluun, saivat edelleen käydä sen keskikoulun loppuun, eli saivat keskikoulun päästötodistuksen, vaikka periaatteessa olivat muuttuneet peruskoululaisiksi. He saivat todellakin käydä sen keskikoulunsa loppuun ilmaiseksi. Tämä kunnallinen keskikoulu kesti korkeintaan sen neljä vuotta, että viimeisetkin oppikouluun pyrkineet saivat päästötodistuksensa. Sen jälkeen ei enää ole ollut oppikoulua eikä minkäänlaista keskikoulua. Eikä ennen tuota muutaman vuoden kestänyttä siirtymävaihetta ole ollut mitään ilmaista kunnallista keskikoulua.
Neljännen luokan jälkeen oli kaksi vaihtoehtoa: siirtyä keskikouluun tai kansakoulun 5. luokalla. Kolmas vaihtoehto oli jäädä luokalle, mutta se oli todella harvinainen. Kehitysvammaiset kävivät usein koulua kolmannelle luokalle saakka ja istuivat siellä luokan perällä oppivelvollisuuden loppuun 16-vuotiaiksi.
Kansakoulu oli siis 6-luokkainen, ja sen jälkeen jatkettiin joko keskikouluun tai kansalaiskouluun. Peruskoulun alkuaikoina oli 6-luokkainen ala-aste, joka maaseudulla käydään vieläkin yleisesti lähikoulussa. Nykään alakoulussa, jossa on luokanopettajat. Sitten oli luokat 7-9 yläasteessa, jossa oli aineenopettajat. Nykyinen peruskoulun yläkoulu vastaa siis jokseenkin vanhaa kansalaiskoulua, mutta oppiaineet ovat aivan toisenlaiset. Entisajan kansalaiskoulussa oli enemmän käytännön taitoja: käsityötä, kotitaloutta, konekirjoitusta ym. sellaista, jota keskikoululaisilla oli vähemmän tai vain valinnaisaineena.
Kirjoitan KESKIKOULU siksi, että minun pääStötodistuksessani vuodelta 1975 lukee "keskikoulun opetussuunnitelman mukaisen oppimäärän", kuten jo aiemmin kirjoitin. Oppilaitoksen nimi saattoi olla lyseo, oppikoulu, kunnallinen keskikoulu tai mikä tahansa, kun niitä kaikkia käytettiin.