Lue keskustelun säännöt.
Mikä oli ”kansalaiskoulu”?
29.12.2020 |
Oliko se joku toisen asteen tai jatkokoulutus? Mitä tarkoittaa, jos jollain lukee koulutus-kohdassa ”kansalaiskoulu”?
Kommentit (293)
Vierailija kirjoitti:
Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.
Luokat 5-7 noin suunnilleen.
Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.
Ei ollut ihan noin. Ensinnäkin silloin kun oppikoulu oli maksullinen ja kouluja oli harvassa, moni lahjakas lapsi ei voinut mennä oppikoulun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
oiukoiuio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.
Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.
Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.
Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.
Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.
Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.
Höpö, löpö! Olen syntynyt vuonna 1951. Kansakoulun ekalle luokalle meni v.1958 peräti n. 94.000 lasta. Näistä oppikouluun pääsi n.41.000 lasta ja ylioppilaaksi v.1970 kirjoitti n.22.000 nuorta. Nen. 53.000, jotka eivät menneet oppikouluun, joka käsitti viisivuotisen keskikoulun ja kolmevuotisen lukion, kävivät kansakoulun ja sen jälkeen kasalaiskoulun, joka aluksi oli yksivuotinen, myöhemmin kaksi- tai kolmevuotinen. Sitten moni meni ammattikouluun tai päätyi suoraan työelämään.
No meidän kylän systeemi oli tismalleen tuo kuvaamani.
Meistä lapsista isoveljeni ja isosiskoni kävivät tuon keskikoulun, minä oppikoulun ja pikkusiskoni sitten peruskoulun.
Ja oppikoulu ei käsittänyt koskaan lukiota. Lukio oli erikseen ja sinne haettiin. Osa meni kaksivuotiseen kauppaopistoon, mm. isoveljeni ja isosiskoni.
OPPIKOULU JA KESKIKOULU ON AIVAN SAMA ASIA!
EI OLLUT MEILLÄ!
Millä nimellä sellaiset oppilaat, jotka lopettivat koulunsa siihen viiteen luokkaan, saivat todistuksensa? Eikö lie Keskikoulun päästötodistus? En ole Oppikoulun päästötodistuksesta kuullut, mutta Lukion päästötodistuksesta kyllä.
Se ei ole päästötodistus vaan PÄÄTTÖtodistus...
Näyttää tuossa paperissa lukevan päästötodistus.
Oot varmaan aika iäkäs, kun termi on muuttunut jo 70-luvun alkuvuosina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini kertoi, että ainakin hänen nuoruudessaan ( on syntynyt 59) tehtiin juuri se valinta siten, että kansakoulun jälkeen päätettiin kumpaan kouluun jatkaa eli oppikouluun ( keskikoulu) tai kansalaiskouluun. Tuohon oppikouluun ei päässyt kuka vaan eli oli kokeet sen kansakoulun viimeisenä keväänä ja vain ne jotka niissä pärjäsivät ja oli muutenkin hyvä koulumenestys pääsivät sinne. Äitini pärjäsi koulussa aika hyvin ja läpäisi kokeet ja pääsi näin haluamaansa oppikouluun. Ne joilla huonompi todistus menivät kansalaiskouluun ja moni kyllä tahtoikin sinne ja oppikouluun tuli vaan muutamia äitini tuttuja. Oppikoulu oli myös ainakin osittainen maksullinen. Tässä hassua oli vielä se, että oppikoulu sijaitsi ihan lähellä ja monet joutuivat kansalaiskouluun paljon kauemmaksi kulkemaan.
Niin ei se ollut kansakoulun jälkeen, vaan kansakoulun neljänneltä tai viidenneltä pyrittiin oppikouluun. Meillä oppikouluun pyrkiminen tapahtui siellä oppikoulussa ja olisko ne tehtävät tulleet jostain kauempaa? Ne jotka eivät pyrkineet oppikouluun, jatkoivat sitä kansakoulun käymistä omassa kyläkoulussa.
Kansakoulun opettaja myös kirjoitti suosituksen niille, joilla hänen mielestään oli mahdollisuus selviytyä oppikoulusta.
Tähän open suositukseen taas vaikutti pärstäkerroin tai köyhyys.
Pyrin neloselta oppikouluun ja kokeet meni hyvin, mutta open lausunto tyssäsi.
Opettaja vaihtu ja pyrin vitoselta uudelleen ja pääsin ja joka vuonna oli ka ysin paikkeilla ja kirjoitin laudaturin paperit.
Tämä siitä opettajan suosituksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
oiukoiuio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.
Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.
Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.
Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.
Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.
Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.
Höpö, löpö! Olen syntynyt vuonna 1951. Kansakoulun ekalle luokalle meni v.1958 peräti n. 94.000 lasta. Näistä oppikouluun pääsi n.41.000 lasta ja ylioppilaaksi v.1970 kirjoitti n.22.000 nuorta. Nen. 53.000, jotka eivät menneet oppikouluun, joka käsitti viisivuotisen keskikoulun ja kolmevuotisen lukion, kävivät kansakoulun ja sen jälkeen kasalaiskoulun, joka aluksi oli yksivuotinen, myöhemmin kaksi- tai kolmevuotinen. Sitten moni meni ammattikouluun tai päätyi suoraan työelämään.
No meidän kylän systeemi oli tismalleen tuo kuvaamani.
Meistä lapsista isoveljeni ja isosiskoni kävivät tuon keskikoulun, minä oppikoulun ja pikkusiskoni sitten peruskoulun.
Ja oppikoulu ei käsittänyt koskaan lukiota. Lukio oli erikseen ja sinne haettiin. Osa meni kaksivuotiseen kauppaopistoon, mm. isoveljeni ja isosiskoni.
OPPIKOULU JA KESKIKOULU ON AIVAN SAMA ASIA!
EI OLLUT MEILLÄ!
Millä nimellä sellaiset oppilaat, jotka lopettivat koulunsa siihen viiteen luokkaan, saivat todistuksensa? Eikö lie Keskikoulun päästötodistus? En ole Oppikoulun päästötodistuksesta kuullut, mutta Lukion päästötodistuksesta kyllä.
Se ei ole päästötodistus vaan PÄÄTTÖtodistus...
Näyttää tuossa paperissa lukevan päästötodistus.
Oot varmaan aika iäkäs, kun termi on muuttunut jo 70-luvun alkuvuosina.
Totta, mutta juuri siksi ei kannata huutamalla kirjoittaa ja vannoa totuuksia, kun ajat muuttuvat.
Eri kunnissa oli hieman eri käytäntöjä. Mutta pääpiirteittäin koululaiset siis menivät kansakoulun jälkeen joko oppikouluun tai kansalaiskouluun.
Oppikoulu jakaantui keskikouluun ja lukioon, jotka yhdessä kestivät yleensä 8 vuotta. Oppikouluun saattoi siirtyä kansakoulun neljännen luokan jälkeen, kun läpäisi pääsykokeet.
Jos ei mennyt oppikouluun, kansakoulu oli kuusivuotinen, jonka jälkeen mentiin kansalaiskouluun, joka kesti 2 tai 3 vuotta.
Kansakoulu oli kuusivuotinen kaikille niissä kunnissa, joissa oli ns. kunnallinen keskikoulu. Myös tähän kunnalliseen keskikouluun oli pääsykokeet. Tosin ne poistuivat jossain vaiheessa. Olen syntynyt 1959, enkä käynyt pääsykokeissa, vaan pääsin todistusvalinnalla. Kunnallinen keskikoulu oli ilmainen. Se kesti 4 vuotta. Siitä sitten lukioon naapurikuntaan. Kunnallinen keskikoulu oli ilmeisesti niissä kunnissa, joissa ei ollut lukiota.
Ne, jotka eivät menneet tähän kunnalliseen keskikouluun, menivät kansalaiskouluun. Se taisi minun ikäluokalla kestää 3 vuotta.
Minun ikäluokastani suurin osa kävi keskikoulun. Vain muutama oppilas alitti keskikouluun vaadittavan keskiarvorajan. Ja jotkut halusivat käydä kansalaiskoulun, vaikka olisivat päässeet keskikouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
😂😂 päättäkää jo, miten se on menny
T. Peruskoululainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini kertoi, että ainakin hänen nuoruudessaan ( on syntynyt 59) tehtiin juuri se valinta siten, että kansakoulun jälkeen päätettiin kumpaan kouluun jatkaa eli oppikouluun ( keskikoulu) tai kansalaiskouluun. Tuohon oppikouluun ei päässyt kuka vaan eli oli kokeet sen kansakoulun viimeisenä keväänä ja vain ne jotka niissä pärjäsivät ja oli muutenkin hyvä koulumenestys pääsivät sinne. Äitini pärjäsi koulussa aika hyvin ja läpäisi kokeet ja pääsi näin haluamaansa oppikouluun. Ne joilla huonompi todistus menivät kansalaiskouluun ja moni kyllä tahtoikin sinne ja oppikouluun tuli vaan muutamia äitini tuttuja. Oppikoulu oli myös ainakin osittainen maksullinen. Tässä hassua oli vielä se, että oppikoulu sijaitsi ihan lähellä ja monet joutuivat kansalaiskouluun paljon kauemmaksi kulkemaan.
Niin ei se ollut kansakoulun jälkeen, vaan kansakoulun neljänneltä tai viidenneltä pyrittiin oppikouluun. Meillä oppikouluun pyrkiminen tapahtui siellä oppikoulussa ja olisko ne tehtävät tulleet jostain kauempaa? Ne jotka eivät pyrkineet oppikouluun, jatkoivat sitä kansakoulun käymistä omassa kyläkoulussa.
Kansakoulun opettaja myös kirjoitti suosituksen niille, joilla hänen mielestään oli mahdollisuus selviytyä oppikoulusta.
Tähän open suositukseen taas vaikutti pärstäkerroin tai köyhyys.
Pyrin neloselta oppikouluun ja kokeet meni hyvin, mutta open lausunto tyssäsi.
Opettaja vaihtu ja pyrin vitoselta uudelleen ja pääsin ja joka vuonna oli ka ysin paikkeilla ja kirjoitin laudaturin paperit.
Tämä siitä opettajan suosituksesta.
Jospa sinä kasvoit vuodessa? Olin itse hyvin köyhistä oloista, mökkiläisen tyttö ja isä invalidi. Perheemme ei ollut kylän suurtilallisia, silti opettaja puolsi oppikouluun pyrkimistäni. Veljiäni hän ei suositellut oppikoulua ja syystä, olivat aika villejä ja rauhattomia tapauksia ja menivätkin sitten ammattikoulun kautta työelämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
😂😂 päättäkää jo, miten se on menny
T. Peruskoululainen
Silloin piti opetella kaunokirjoitusta ja osa sanoista luettiin fraktuurana. Osaisitko?
https://areena.yle.fi/1-4186226
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
oiukoiuio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.
Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.
Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.
Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.
Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.
Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.
Höpö, löpö! Olen syntynyt vuonna 1951. Kansakoulun ekalle luokalle meni v.1958 peräti n. 94.000 lasta. Näistä oppikouluun pääsi n.41.000 lasta ja ylioppilaaksi v.1970 kirjoitti n.22.000 nuorta. Nen. 53.000, jotka eivät menneet oppikouluun, joka käsitti viisivuotisen keskikoulun ja kolmevuotisen lukion, kävivät kansakoulun ja sen jälkeen kasalaiskoulun, joka aluksi oli yksivuotinen, myöhemmin kaksi- tai kolmevuotinen. Sitten moni meni ammattikouluun tai päätyi suoraan työelämään.
No meidän kylän systeemi oli tismalleen tuo kuvaamani.
Meistä lapsista isoveljeni ja isosiskoni kävivät tuon keskikoulun, minä oppikoulun ja pikkusiskoni sitten peruskoulun.
Ja oppikoulu ei käsittänyt koskaan lukiota. Lukio oli erikseen ja sinne haettiin. Osa meni kaksivuotiseen kauppaopistoon, mm. isoveljeni ja isosiskoni.
OPPIKOULU JA KESKIKOULU ON AIVAN SAMA ASIA!
EI OLLUT MEILLÄ!
Millä nimellä sellaiset oppilaat, jotka lopettivat koulunsa siihen viiteen luokkaan, saivat todistuksensa? Eikö lie Keskikoulun päästötodistus? En ole Oppikoulun päästötodistuksesta kuullut, mutta Lukion päästötodistuksesta kyllä.
Se ei ole päästötodistus vaan PÄÄTTÖtodistus...
Näyttää tuossa paperissa lukevan päästötodistus.
Oot varmaan aika iäkäs, kun termi on muuttunut jo 70-luvun alkuvuosina.
Minusta 1975 ei ole enää tuon vuosikymmenen alkuvuosi. Eikä minusta kuusikymppistä voi sanoa veilä iäkkääksi.
En ole se, joka tuon kirjoitti, mutta samanlainen todistus on minullakin. Keskikoulun 3. luokkaa ei enää ollut vaan siirryttiin peruskoulun 7. luokalle vuonna ... enpä nyt viitsi lähteä tarkistamaan enkä niin vanhoja asioita tarkkaan muista, mutta taisi olla 1973.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauppaopiston kävin keskikoulun (l. oppikoulun) jälkeen ja tuli merkonomi. Duunin yhteydessä kävin iltalukion ja myöhemmin valmistuin ekonomiksi.
Eikö ollut vielä saman alan opistosta tuleville ei-ylioppilaille kiintiöitä? Nehän on olleet jo aika kauan.
Oli, ainakin ennen uusien maakuntayliopistojen perustamista. Se kiintiö saattoi olla vain 2 paikkaa, ja ei-ylioppilaan piti saada pääsykokeessa. vähintään sama pistemäärä kuin heikoin ylioppilas. En saanut.
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.
Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.
Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.
Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.
Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.
Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.
Nyt täytyy korjata sen verran että keskikoulu ei ollut missään ilmainen. Keskikoulu = oppikoulun luokat 1-5.
Vanhan ajan oppikoulut jaettiin tosin eri kategorioihin esim että jossain oli erilliset koulut tytöille ja pojille.
Useimmissa oli kumpiakin eli kutsuttiin yhteiskouluksi.
Joissakin oli painotus "klassisiin" aineisiin eli latinaa ja muinaiskreikkaa jne piti lukea.
Sitten oli valtion oppikuluja isoimmissa kaupungaissa, ns normaalilyseoita, Helsingissä se kutsuttiin "Norssi":ksi. Normaalilyseoissa osa opettajista oli opiskelijoita jotka suorittivat pakollisen harjoittelun niissä, ja niissä saattoi olla halvempi lukukausimaksu kuin yksityisissä oppikoukuissa.
Mutta mitään ilmaista keskikoulua ei ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.
Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.
Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.
Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.
Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.
Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.
Että mitenkä? Ilmainen keskikoulu, mikä se muka oli? Voitko selventää?
Keskikoulu oli sama kuin oppikoulu. Oppikouluun pyrittiin kansakoulun neljänneltä (tai jotkut vielä viidenneltäkin) luokalta. Kaikki ei pyrkineet (tai päässeet) oppikouluun, eli siinä vaiheessa koulutus jakaantui kahdeksi eri muodoksi.
Se "pyrkiminen" merkitsi muistaakseni kaksipäiväisiä kokeita eri aineissa. Minusta ne oli hyvin helpot, mutta ei niitäkään kaikki läpäisseet. Saattoi johtua siitäkin, että pyrkijöitä oli aina enemmän kuin paikkoja, joten osa oli pakko jättää ulkopuolelle.
Oppikoulun viittä ensimmäistä luokkaa kutsuttiin keskikouluksi. Se EI ollut ilmainen, joka vuodelta maksettiin lukukausimaksu ja kaikki kirjat ja tarvikkeet ostettiin itse. Koululta ei saatu mitään, paitsi opetus. Oli kuitenkin mahdollisuus hakea ns. vapaaoppilaspaikkaa, se myönnettiin sosiaalisin perustein. Se merkitsi kuitenkin vain vapautusta lukukausimaksusta, kirjat sun muut edelleen hankittiin itse.
Keskikoulun jälkeen oli sitten edessä valinta, joko jättää koulunkäynti siihen (ja kenties pyrkiä eri ammatillisiin oppilaitoksiin) tai jatkaa kolmevuotisessa lukiossa. Siellä oli edelleen lukukausimaksut ja itse hankittiin kirjat ja tarvikkeet. Siihen aikaan oli vielä mahdollista, että jos joku vanhempi sisko tai veli oli ylemmällä luokalla, häneltä jäänyt oppikirja saattoi kelvata vielä nuoremmille sisaruksille. Ei ollut kouluhallitus vielä keksinyt sitä, että kun määrätään joka vuosi uudet eri kirjat, niin saadaan enemmän menekkiä koulukirjoille, kun ne kuitenkin oli pakolliset hankinnat.
Ne, jotka ei pyrkineet oppikouluun, jatkoivat kansakoulua sinne kuudenteen luokkaan asti, ja sen jälkeen alkoi 2- tai 3-vuotinen kansalaiskoulu. Olisiko ollut niin, että se viimeinen kolmas luokka ei olut pakollinen ja sitä sanottiin jatkokouluksi? En ole ihan varma, koska minä kävin sen keskikoulun ja lukion.
Kansalaiskoulusta valmistuneet lähti yleensä ammattikouluihin. Keskikoulusta valmistuneillekin oli jo omia kouluja, esim. keskikoulutodistuksella pystyi hakemaan sairaanhoito-oppilaitoksiin tai kauppaopistoon tai vastaaviin. Monet meni kyllä suoraan työelämäänkin, esim. pankkeihin ja toimistoihin pääsi joskus helposti pelkällä keskikoulutodistuksellakin. Ainakin minun yksi setäni eteni pankinjohtajaksi asti pelkällä keskikoulupohjalla, ei mitään ammatillista koulua edes.
Mitään viisivuotista "ilmaista keskikoulua" ei ole ollut olemassakaan. Tarkoitat varmaan sitä kansakoulua, jota käytiin sitten sinne kuudenteen luokkaan asti, ja sen jälkeen vielä se kansalaiskoulu. Ne oli ilmaisia.
Ilmainen kunnallinen keskikoulu.
Mitä et ymmärrä?
Ei ole ollut tilannetta , että olisi ollut tavallinen maksullinen keskikoulu, ja sen rinnalla ilmainen kunnallinen keskikoulu. Ei ole ikinä ollut kahta keskikoulua rinnakkain.
Tämä kunnallinen keskikoulu kuului peruskoulun siirtymävaiheeseen ja sillä haettiin sitä, että ne oppilaat, jotka oli pyrkineet oppikouluun, saivat edelleen käydä sen keskikoulun loppuun, eli saivat keskikoulun päästötodistuksen, vaikka periaatteessa olivat muuttuneet peruskoululaisiksi. He saivat todellakin käydä sen keskikoulunsa loppuun ilmaiseksi. Tämä kunnallinen keskikoulu kesti korkeintaan sen neljä vuotta, että viimeisetkin oppikouluun pyrkineet saivat päästötodistuksensa. Sen jälkeen ei enää ole ollut oppikoulua eikä minkäänlaista keskikoulua. Eikä ennen tuota muutaman vuoden kestänyttä siirtymävaihetta ole ollut mitään ilmaista kunnallista keskikoulua.
Se muutama vuosi kesti kyllä yli vuosikymmenen, niin pitkään että kaikki kunnallisessa keskikoulussa aloittaneet eivät saaneet peruskoulun todistusta, vaikka olisivat tuplanneet kaikki luokat. Näin ainakin Lapissa, jossa tuli ensimmäiset peruskoululuokat. Silti joillakin paikkakunnilla oli hyvin pitkään maksullisia oppikouluja.
Kansalaiskoulun oppiaineita tässä erään päivänä tutkailtiin. Kieliä ei ollut, mutta tavanomaisten uskonnon ja laskennon lisäksi oli mm. kirjanpitoa, maataloutta, kotitaloutta, käsitöitä, konekirjoitusta, lastenhoitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.
Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.
Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.
Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.
Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.
Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.
Nyt täytyy korjata sen verran että keskikoulu ei ollut missään ilmainen. Keskikoulu = oppikoulun luokat 1-5.
Vanhan ajan oppikoulut jaettiin tosin eri kategorioihin esim että jossain oli erilliset koulut tytöille ja pojille.
Useimmissa oli kumpiakin eli kutsuttiin yhteiskouluksi.
Joissakin oli painotus "klassisiin" aineisiin eli latinaa ja muinaiskreikkaa jne piti lukea.
Sitten oli valtion oppikuluja isoimmissa kaupungaissa, ns normaalilyseoita, Helsingissä se kutsuttiin "Norssi":ksi. Normaalilyseoissa osa opettajista oli opiskelijoita jotka suorittivat pakollisen harjoittelun niissä, ja niissä saattoi olla halvempi lukukausimaksu kuin yksityisissä oppikoukuissa.
Mutta mitään ilmaista keskikoulua ei ollut.
Nyt täytyy korjata sen verran, että kyllä oli ilmaisia oppikouluja, joiden nimi oli kunnallinen kokeilukeskikoulu, ja niitä oli 1960-70-luvuilla ennen peruskoulua.
Älkää inttäkö vastaan meille, jotka olemme sitä koulua käyneet, ja saaneet sieltä keskikoulun oppimäärästä todistuksen. Oli muuten ilmaiset asuntolat syrjäkylistä tuleville koululaisille. Jossakin oli erikseen kansalaiskoululaisille ja keskikoululaisille, mutta meillä oli ainakin viimeisinä vuosina yksi asuntola.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuhmossa oli kunnallinen maksuton keskikoulu, itsekin kävin sitä. Eikös oppi- ja keskikoulu olleet sama asia?
Millä vuosikymmenellä? Oliko siinä peruskoulun tulemisen siirtymävaiheessa?
Siirtymävaiheessa oli ns. kunnallinen keskikoulu, joka oli ilmainen, mutta se ei kyllä muistaakseni kestänyt montaa vuotta. Eli siis se oli periaatteessa se uudistuksen tulos eli peruskoulu, johon ohjattiin sillä hetkellä sekä kansakoulua että keskikoulua käyvät oppilaat tavallaan kesken sen keskikoulun. Eli kaikista tuli sitten peruskoululaisia. Keskikoulusta tuli "kunnallinen" ja ilmainen juuri sinä vuonna, kun minä aloitin lukion, eli en ole saanut lainkaan nauttia ilmaisesta opetuksesta. Kun viimeisetkin "keskikoululaiset" oli sitten käyneet koulunsa, kaikki muuttui peruskouluksi. Eli se oli hetkellinen siirtymävaihe.
Muistan kyllä, kun yksi opettajamme puhui, että ei ole koskaan opettanut sellaisia oppilaita, mitä nyt joutui opettamaan. Oppikoulussa ei oltu ikinä kohdeltu opettajia niin epäkunnioittavasti eikä käyttäydytty niin huonosti, kuin nyt tämä uusi oppilasaines, joka piti sulauttaa oppikoululaisten joukkoon. On siinä ollut opettajillakin sopeutumisvaikeuksia.
Se "ilmainen keskikoulu" oli varmaan jokin aluepoliittinen kokeilu maaseudulla, varmaan Kekkosen ansiota. PK-seudulla ei sellaisia tunnettu. PK-seudulle tuli ylipäänsä ilmainen peruskoulukin vasta viimeisenä koko maassa, v. 1977. Helsingissä ja ehkä jossain muussa isossa kaupungissa tosin oli valtion ylläpitämä "Norssi" eli normaalilyseo, jossa opettajiksi opiskelevat suorittivat harjoitttelun. Siinä saattoi olla alemmat lukukausimaksut. Norssi tosin oli alunperin poikakoulu (en tiedä oliko tyttönorssia erikseen) ja meiniki aika rajua kiusaamista jne. Minulta kysyivät vanhemmat kun piti valita minne haluan mennö kansakoulun jälkeen, niin en halunnut Norssiin juuri sen hurjan maineen takia.
Ennen vanhaan oli yleistä että keskikouluun mentiin vasta aikuisena kun oltiin oltu jonkin aikaa työelämässä. Silloin mentiin iltalinjalle, ja jatkettiin lukion tai jonkin opiston iltalinjalla. Eli päivät oltiin töissä, illalla koulussa. Se mahdollisti sosiaalisen nousun köyhän perheen nuorelle.
Kävin kansakoulua 7 vuotta. 8 Luokka oli kansalaiskoulua. Se oli vuonna 69-70. Oli siis yksivuotinen.
Aikuisena menin iltakouluun ja suoritin sen kokonaisuudessaan ja valinnaisena lukion kursseja.
Keskiarvo peruskoulun päättötodistuksessa oli 9.2. Työn ohella mielestäni hyvä tulos.
Opiskelu jatkui tämän jälkeen 2.5 vuotta.
piti muuttaa toiselle paikkakunnalle pikkulapsena ,jos halusi lukiolinjalle kouluttautumaan.
kansakoulu-oppikoulu-lukio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.
Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.
Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.
Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.
Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.
Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.
Nyt täytyy korjata sen verran että keskikoulu ei ollut missään ilmainen. Keskikoulu = oppikoulun luokat 1-5.
Vanhan ajan oppikoulut jaettiin tosin eri kategorioihin esim että jossain oli erilliset koulut tytöille ja pojille.
Useimmissa oli kumpiakin eli kutsuttiin yhteiskouluksi.
Joissakin oli painotus "klassisiin" aineisiin eli latinaa ja muinaiskreikkaa jne piti lukea.
Sitten oli valtion oppikuluja isoimmissa kaupungaissa, ns normaalilyseoita, Helsingissä se kutsuttiin "Norssi":ksi. Normaalilyseoissa osa opettajista oli opiskelijoita jotka suorittivat pakollisen harjoittelun niissä, ja niissä saattoi olla halvempi lukukausimaksu kuin yksityisissä oppikoukuissa.
Mutta mitään ilmaista keskikoulua ei ollut.
Ketjussa on jo moneen kertaan kerrottu, että oli. Eri paikkakunnilla oli krijavia käytäntöjä. Meillä tämä vaihtoehto oli ja sitä kävi sekä isosiskoni että isoveljeni.
Myöskään kaikki oppikoulut eivät velottaneet samoilla periaatteilla. Eikä kaikissa todellakaan ollut mitään lukukausimaksuja!
Tässä keskustelussa kyllä dementia jyllää ja itsepäinen inttäminen, vaikka googlemalla saisi asiat selville.
Kansalaiskoulussa opetettiin että kun aikanaan tulee vauva palsta ja te olette sivistyneitä, niin älkää siellä palstoilla märehtikö julkkisten asioita koska on paljon muitakin mielenkiintoisia ja hauskoja asioita
Kyllä tuollainen ilmainen keskikoulu on ollut olemassa joissakin kunnissa. Piti ihan googlata, kun minullekin asia oli uusi, vaikka olen 60-luvun lapsi. Itse kävin kansakoulua neljä vuotta, pyrin ja pääsin oppikouluun (oli matikan ja äikän pitkät kokeet), ja kävin oppikoulua kaksi vuotta, jonka jälkeen se muuttuikin peruskouluksi. Eli oppikoulun 2. luokan jälkeen siirryinkin peruskoulun 7. luokalle. Opettajia melkein itketti, kun peruskoulu tuli. Olivat ihan murheen murtamia. Minulla on kuitenkin keskikoulun päästötodistus, jossa keskiarvo oli 9.6, joten menin lukioon. Meillä siis oppikoulu oli keskikoulua, mutta tosiaan joissakin kunnissa on ollut erikseen oppikoulu ja kunnallinen ilmainen keskikoulu, ja lisäksi vielä kansalaiskoulu.