Lue keskustelun säännöt.
Voisitteko te keskituloiset lopettaa jatkuvan humble bragin köyhiä kavereita kohtaan ja auttaa jotenkin konkreettisesti
29.12.2020 |
Olen pienituloinen, samoin mun mies. Vuosien varrella ollut paljon työttömyyttä, pitkiä sairaslomia, lomautuksia, parhaimmillaankin lyhyitä pätkätöitä. Tää vuosi on ollut tosi paha, perheen teinitkään eivät saaneet kesätöitä ja mä työttömänä, mies lomautettuna suurimman osan ajasta. Osalla kavereista menee hyvin, molemmat sekä mies että nainen töissä, hyvät työpaikat, on sairaanhoitajia, diplomi-insinöörejä, yrittäjiä jne. Olen niin totaalisen kyllästynyt näiden hyvin toimeentulevien kavereiden humble bragiin ja typeriin hyväntahtoisiin neuvoihin ja "auttamisiin".
Esimerkiksi tänä joulun alla valitin kavereille, että meillä on rahat tosi vähissä ja vaikea ostaa lapsille (4 eri ikäistä) lahjat, samoin jouluruuat. Vastaukset oli tähän tyyliin "me ostetaan lahjat aina alesta joulun jälkeen/ meillä on tänä vuonna kasvissyöjä joulu niin tulee halvaksi / no riisipuuro ja juurekset ei paljoa maksa jne. Kukaan ei esim ehdottanut, että voidaan ostaa teille joulukinkku yms käytännön apua. Yhdelle kaverille kerroin että meidän joulusuunnitelmissa on vaan katsoa Netflixia ja HBO:ta, johon kaveri kommentoi että he eivät periaatteessa maksa mistään netti TV:stä kun katsovat vaan ilmaisia. Joo helppo heidän kun taloudessa on vain kaksi aikuista! Mutta kun on eri-ikäisiä lapsia ja teinejä ei riitä joku YLE areena.
Vielä yksi esimerkki. Viime kesänä olin nuorimmaisen ja kummitätinsä kanssa Kaivopuisto piknikillä. 7-vuotias kysyi kummitädiltä että voisiko ostaa jäätelö tötterön. Eiköhän kaveri alkanut selittään mun 7 vuotiaalle kuinka monta litraa jäätelöä saa sillä hinnalla ja sitten etsittiin varmaan 15 min ajan jotain lähikauppaa, mistä tyttö sai Pirkka tuutin. Ei vaan voinut yhden kerran ostaa tytölle sitä oikeaa jäätelötötteröä vaan piti alkaa esitelmöimään rahan arvoista ikään kuin minä en tietäisi.
Kommentit (3077)
1501/3077
|
31.12.2020 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Tästä ketjusta puuttuu määritelmä sille millaisilla tuloilla on köyhä. Miten ihmeessä päädytään tilanteeseen, jossa kuukauden ruokiin on rahaa 30e? Jotain hyvin olennaista jää silloin kertomatta, tilanne on mahdoton ilman omaa raskasta raha-asioiden sössimistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina morkataan että parempituloiset elää jossain kuplassa eikä ymmärrä tavallista elämää... Mä vähän epäilen että se lupla on myös siellä köyhillä, ei heillä ole mitään käsitystä miten niukkaa ja priorisointia vaativaa on myös tavallisen keskituloisen palkansaajan elämä. Sen lisäksi siltä palkansaajalta puuttuu aikaa.
Pääsin kipuamaan toiseksi ylimpään tulodesiiliin, ja jos lasketaan perhe ja miehen tulot mukaan, niin tipunkin pari pykälää alemmas, siihen keskituloista keskituloisempaan. Me syödään kioskijäätelöä kahdesti vuodessa, eka kerta toukokuun ekana lämpimänä vapaapäivänä ja toisen kerran kesälomalla. Muun ajan teen jäätelöt itse.
Millä lailla jäätelön tekeminen itse tulee muuten halvemmaksi?
Ja tarkoitatko, ettei teillä ole varaa syödä jäätelöä kuin pari kertaa vuodessa? Vai ettekö vaan halua syödä useammin? Nimittäin jos varaa ei ole, se johtuu siitä, että laitatte rahan jonnekin muualle. Olen itse pienituloinen ja voisin kyllä syödä jäätelöä viikoittain, joskaan en halua.
Kerropa nyt konkreettisesti, millä lailla keskituloisen elämä on "niukkaa ja priorisointia vaativaa"? Mitä asioita joudutte priorisoimaan - onko se enemmän sitä, että ottaisko HBO:n ja Netflixin tai haluaisiko lapsi harrastaa viulun vai kitaran soittamista, vai onko se sitä, että jättää omat rintaliivit ostamatta, kun pitää ostaa lapselle talvitakki, tai että syödään muutama päivä makaronipainotteisesti, jotta pystytään ostamaan lapsen kaverisynttäreille täytekakkuainekset, karkkia ja mehua?
Pointti oli siinä, että vaikka tuloja on, ei ole mitään järkeä juosta jätskikiskalla koko kesää. Meillä lapsiraukka ei saa edes elämystä valita jädeä kaupan pakastealtaasta kun joutuu syömään itsetehtyä. Ihan samoin kaveri oli 80-luvulla kateellinen mulle kun äiti teki pizzan itse ja minä hänelle jokaviikkoisesta saarioisten roiskeläpästä.
Priorisointia siinä, että ei mullakaan ole rahaa kaikkiin mielitekoihin tuosta vaan, joudun miettimään hinta-laatusuhdetta ja ajoitusta.
Ihan kaikki voisi välillä miettiä elämää sen oman kuplansa ulkopuolelta.
Ei kai kukaan ole puhutkaan jatkuvasta jätskikiskalla juoksemisesta - nyt sinä taas joudut kärjistämään, jotta saisit sen pallojätskin kuulostamaan konkurssilta. Itse asiassa pitsan tekeminen itse maksaa moninkertaisesti roiskeläppään verrattuna, joten ei siinä ainakaan säästä - itse teenkin pitsaa itse ihan muista syistä. Mutta mikä nyt on pointtisi? Kysyin, mitä konkreettisesti on keskituloisen niukkuus ja priorisointi, ja sinulle tuli mieleen vain se, ettei juosta koko kesää jäätelökioskilla ja tehdään jäätelöä itse, ja ettei ihan jokaista mielitekoa toteuteta? No jestas, kuulostaako tämä nyt jotenkin verrattavalta priorisoinnilta kuin se köyhän priorisointi? No kerro nyt tarkemmin, mitä mielitekoja sitten toteutat ja mistä "joudut" kieltäytymään?
Nyt kun ketjussa on tällainen jätskintekijä, niin laita ohje tähän, voisin itsekin kokeilla! Tuleeko muuten halvemmaksi kuin valmiina ostettu vai onko suunnilleen samanhintaista?
Saisiko vielä esimerkkejä keskituloisen NIUKKUUDESTA? Millä lailla keskituloisen elämä on niukkaa?
Pointti edelleen on siinä omassa kuplassa. Ollaan kateellisia siitä mitä muilla on, vaikka vaan roiskeläppäpizzasta.
Yksi helpoimmista resepteistä lienee kermaa, pari kananmunaa ja pussi mariannerouhetta. En anna valmiina, itse minäkin sen olen netistä etsinyt. Opettele kalastamaan.
Olen kieltäytynyt esimerkiksi useammastakin ulkomaanmatkasta joille pienituloinen yh lapsineen on pyytänyt mua ja lastani mukaan. Ei multa löydy niin paljoa ylimääräistä että reissaisin 3-5 kertaa lentäen vuodessa ja tallinnanreissut päälle. Tai löytyisi, mutta sitten olisi tilipäivää ennen saldo 0 täälläkin... Mä en oikeasti tiedä mistä tää tuttu rahansa näihin reissuihin repii, ehkä sillä kuitenkin on joku osakesalkku piilossa. Mutta pitää päästä kun elämä on niin tylsää ja "miten te aina viitsitte olla kotona".
Mutta me sijoitetaan siihen kodin viihtyvyyteen, laitettiin mm. iso palju pihaan. Säästetään tällä investoinnilla uimarantaelämyksissä kesällä. Lounais-Suomesta joutuu menemään aika kauas että heinäkuussa löytyy sinilevätöntä uimavettä.
Tai roiskeläppäkaverin kanssa minäkin olisin voinut nuorena jäädä ryyppäämään ja valittamaan elämän kurjuutta ja rikkaiden kylmäsydämisyyttä. Kieltäydyin siitäkin.
Olen edelleen sitä mieltä, että elämä on valintoja, ja jos edes 80% valinnoista olisi jossain määrin viisaita niin ne 20% voi sitten hemmotella itseään typerämmällä valinnalla.
Joo, pitääpä kokeilla tuota itse tehtyä jäätelöä. Mutta vaikuttaisi siltä, ettei siitä silti SÄÄSTÖÄ tule. Ehkä vaan kiva syödä vaihtelun vuoksi itse tehtyä, mutta en usko että koen silloin olevani köyhyyslinjalla saati että se olisi niukkuutta.
Ahaa, sinun niukkuutesi on siis sitä, että kieltäydyt ulkomaanmatkasta, koska sinua kiinnostaa enemmän laittaa puutarhaa ja kotia. Mitä palju maksoi? Ei kuulosta ihan siltä, että joudut elämään niukkuudessa. Et lähtenyt ulkomaille, koska se ei kiinnostanut tarpeeksi, mutta ostin paljun, koska halusit sen. Tämähän on nimenomaan hyvinvoivan ihmisen elämää. En ymmärrä, miksi sitä ei voi myöntää, vaan pitää esittää, että elät hirveässä kieltäymysten suossa ja niukkuudessa? Paljun laitto pihaan kuulostaa omakotitalolta, eikä sekään ihan hirveältä köyhäilyltä kuulosta.
Eivät ne sinun tuttusi ulkomaanmatkat yhtään sen tyhmempiä hankintoja ole.
Sinä kysyit minä vastasin.
Tutun ulkomaanmatkat on yhtä tyhmiä kuin aloittajan suoratoistot. Jos niiden vuoksi ei ole varaa joulukinkkuun tai lapsen talvivaatteisiin tai mihin tahansa muuhun välttämättömään...
Eikä tämä mun okt ole helsingin kalleimmalla postinumeroalueella, siitäkin olen joutunut tinkimään jotta olis varaa edes omaan kotiin. Aloittajan mielenlaaduilla mulla olis okt helsingissä ja ferrari autotallissa ja sitten parkuisin palstalla että kaverit on perseestä kun ei osta mulle ruokaa.
Mittakaava on eri, ongelma sama.
Kysyn nyt uudestaan: koetko, että elämäsi on niukkaa? Kun aiemmin (oletetusti sinä) kirjoitit siitä keskituloisen niukkuudesta. Koetko, että joudut priorisoimaan asioita samalla tavoin kuin köyhä joutuu? Sinähän annoit toistaiseksi esimerkiksi sen, että ostit mieluummin paljun kuin menit reissuun. En ihan näe, miten tämä suhteutuu köyhän ihmisen tekemään priorisointiin.
Onko tuttusi joutunut ulkomaanmatkojen takia luopumaan jouluruuista tai joulunvietosta? Vai yhdistätkö nyt "kätevästi" ulkomailla reissaavan tuttusi ja tämän viestiketjun trollialoituksen saadaksesi osoittaa, että pienituloisten ulkomaanmatkat ovat typeriä hankintoja, jotka pilaavat lasten joulun? Jos tuttusi kuitenkin saa rahoitettua muun elämänsä, niin ovatko silloin sinusta ne matkat ihan ok? Aiemmin ihmettelit, mistä hänellä on niihin rahaa - voisiko olla, ettet sittenkään tiedä hänen asioistaan ihan kaikkea?
Eihän hän joululahjoista luovu, eikä edullisesta kesämökistä, eikä reissaamisesta, eikä edullisesta omistusasunnosta. Mutta yksinhuoltaja parin tonnin tuloilla ja kuulemma elatusmaksujakaan ei näy eikä kuulu... Vinkuu reissujen välillä miten rahat ei riitä mihinkään välttämättömään ja laittaa lapsensa sukulaisten mukaan pohjoiseen laskettelemaan ILMAN TALVIVAATTEITA. Ihan selkeänä ajatuksena että eihän ne voi lasta jättää paleltumaan eikä rinteestä pois kun laskettelmaan on luvattu viedä. Ihan yks yhteen aapeen jäätelön kanssa.
Mutta tämä tuttusihan ei olekaan köyhä. Hänhän kuulostaa juuri samalta kuin sinä, joka puhuit siitä keskiluokkaisen niukkuudesta. Hänkin laittaa rahaa siihen, mihin haluaa, elintaso on hyvä - ja sitten kun raha on käytetty, valitetaan, että se on loppu ja kuvitellaan että eletään "niukkuudessa". Tuttavasi on myös hyvä osoitus siitä, ettei tuo tuttavilta pummiminen ole mikään köyhien tapa, vaan sitä voi tehdä kuka vaan - taitaa siis enemmän olla kiinni persoonasta, kun kerran keskiluokkaisetkin sitä harrastavat. Köyhien elämänhallinnasta sensijaan ei tuttavasi ole hyvä esimerkki (koska hän ei ole köyhä).
Niimpä, köyhä ja lokki on eri asioita, tosin monet ovat molempia.
Ja mieleltään köyhiä vielä useampi - huomaan vaan tästäkin ketjusta.
Aivan totta. Keski- ja hyvätuloisten viesteistä ihmettelen miten heille on edes töitä annettu, kun eivät ymmärrä edes yksinkertaisia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kuvaus. Lisäisin vielä, että sitten on vielä meitäkin työssäkäyviä, jotka kaiken tämän lisäksi opiskelevat kehittääksern itseään ja pysyäkseen työn ja työelämän muutoksissa mukana. Se aika on se puolen tunnin oma aika arkisisin ja kun se ei riitä, niin nipistetään sitten yöunista. Viikonloput menee samalla tavalla.
Ai että on ihailtavaa älykkyyttä ja virheetön muisti. Moni opiskelija kun joutuu opiskelemaan yöt läpeensä ja tuskin ehtii siltikään tarpeeksi tenttiin lukea ja saada tehtävät valmiiksi. Plastan yli-ihmismamma taas hoitaa kodin, miehen, muksun ja työt ja vartissa pari gradua <3
Niin, meitä keski-ikäisiä keskiluokkaisia on paljon, jotka opiskelemme töiden ohessa toista akateemista tutkintoa perheellisinä. Itsekin juuri valmistuin tuplamaisteriksi. Sitten on porukkaa, jolle se ensimmäinenkään tutkinto ei onnistu ja yhteiskuntaa tarvitaan apua niin asumiseen, elatukseen kuin kodinhoitoonkin ja silti väsytään ja ahdistutaan.
Jos puhutaan yhteiskunnan rahojen järjettömästä käytöstä, niin tuplamaisterien toinen korkeakoulututkinto menee mun mielestä ihan ekana sille listalle, minkä jokainen voisi maksaa itse.
Yliopistotutkinnon suorittamiseen menee se viisi, kuusi vuotta keskimäärin ja on ihan järjetöntä, että tuetaan verovaroin sitä, että joku tehtailee tutkintoja harrastukseksi tai opiskelee ensin ekan tutkinnon verran alaa, jonka työllistymismahdollisuudet ovat nollissa.
Tulisi jotain järkeä sisäänottoprosentteihinkin tämän uudistuksen myötä. Esimerkiksi biologeja ylikoulutetaan ihan järjettömiä määriä.
Mistä päättelit ettei ekalla työllistynyt? Työllistyin erinomaisesti ja harrastuksena tehtailtuun toiseen tutkintoon meni työn ohessa 2 vuotta. Ja tekaisin siihenkin huvikseen kandinkin, vaikka ei olisi tarvinnut. Pelkkään maisteriin taisi mennä puoli vuotta. Ihan mielellään olisin siitä voinut jonkin lukukausimaksun maksaakin, mutta toisaalta tuotinhan minä laitokselle parin tutkinnon verran rahaa ja maksan tuloistani veroja.
Menet siis kategoriaan ”tehtailee harrastuksekseen tutkintoja”, et tuohon toiseen. Se ei poista sitä, että olet harrastuksesi vuoksi vienyt opiskelupaikan luultavasti joltain nuorelta, josta olisi tullut sen avulla uusi veronmaksaja, joka opintojensa jälkeen työllistyy ja maksaa veroja kauemmin kuin sinä. Sen lisäksi olisit hyvin voinut maksaa työssäsi veroja nuo kaksi opiskeluvuottasi kuluttamatta yliopiston varoja omaan harrastukseesi. Opetus, hallinto ja luentotilat kun eivät pyöri siellä ilmaiseksi, vaan muutamia lahjoitusprofessuureja lukuun ottamatta niitä subventoidaan rajusti verovaroin. Taatusti et ole samaan aikaan maksanut etkä luultavasti tule eläessäsi maksamaan yhtä paljon veroja kuin mitä kaksi tutkintoasi on yhteiskunnalle maksanut. Ehkä pääset askelta lähemmäs, jos sukunimesi on Herlin.
Etkä ole de facto tuottanut laitokselle mitään uutta rahaa. Se raha, jonka laitokset saavat valmistuvista opiskelijoista, on jo yliopiston budjetissa olevaa veronmaksajien rahaa, jota sitten siirrellään budjetin sisällä kirstusta toiseen. Eli jos opiskelit vaikka yleistä valtiotiedettä, niin se summa on vastaavasti pois sitten vaikkapa viestinnän laitokselta. Mitään taikaseinää ei ole yliopistollakaan olemassa, josta laitos saisi käyttöönsä ihan uutta rahaa aina kun joku valmistuu.
Sivistyksen hankkiminen ei tee kenellekään pahaa. Mutta älä esiinny kuin olisit sen vuoksi joku erityinen hyväntekijä ja erityisen tuottava yksilö. Jos haluat olla sellainen, mene seuraavan kerran opiskelunhalun iskiessä vaikka avoimeen yliopistoon äläkä vie tutkintopaikkaa joltakin, jolle siitä oikeasti on enemmän hyötyä.
Työelämä muuttuu voimakkaasti ja on jo muuttunut. Se edellyttää itseohjautuvuutta ja jatkuvaa uudistumista. Yhdellä tutkinnolla ei tulevaisuudessa pärjää koko työelämää. Voit siis ihan työntää hanuriisi tympeät mielipiteesi. Jos joku nulikka ei minunkaan vuoksi yliopistoon päässyt, niin lukee jatkossa paremmin pääsykokeisiin. Ihan siellä osaamisen perusteella ihmisiä rankataan. t: Tuplamaisteri, eri. Ensimmäinen tutkinto ysärillä, toisesta valmistunut 2020 eikä päivääkään työttömänä.
Siinä oikea esimerkki oman elämänsä epäonnistujasta. Eri
Voi sen ehkä joku noinkin nähdä. Itse ajattelen, että viittäkymmentä käyvä tuplamaisteri, jolle on kertynyt jo mukava omaisuus ja eläkevirka on suhteellisen normaalisti elämästään selvinnyt. Perhekin on ja perillinen, jolle omaisuutensa jättää. Voi hyvällä omallatunnolla katsella Netflixiä vapaapäivänään, kun sen itse maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta puuttuu määritelmä sille millaisilla tuloilla on köyhä. Miten ihmeessä päädytään tilanteeseen, jossa kuukauden ruokiin on rahaa 30e? Jotain hyvin olennaista jää silloin kertomatta, tilanne on mahdoton ilman omaa raskasta raha-asioiden sössimistä.
Ei, ei tarvitse ottaa pikavippejä, olla alkoholisti tms. Pitkäaikainen köyhyys johtaa tuollaiseen tilanteeseen ihan itsekseen. Ei tarvitse kuin opintolainojen langeta maksuun. Tupla- ja triplatutkinnoillahan sieltä köyhyydestä noustiin, eikös niin?
Mielipiteeni kirjoitti:
Ja arvaa miksi jotkut keskituloiset lapsettomia: jotta rahat riittäisi paremmin. Olemme itse keskituloisia ja meillä on nyt yksi lapsi. Toista lasta harkitaan. Laskimme, että enempään ei ole varaa, koska ei ole varaa isompaan asuntoon, autoon ja halutaan kuitenkin syödä hyvin ja tarjota lapsille harrastusmahdollisuuksia sekä joskus joku lomamatka. Sitä pitää vaan elää omien taloudellisten mahdollisuuksien mukaan. Ei keskituloinenkaan voi Suomessa elää vapaasti sellaista elämää kuin haluaisi, siihen meidänkään varat eivät riittäisi. Eikä mekään saada mistään mitään ilmaiseksi vaan koti ja lapsen tarvikkeet on hankittu ihan itse omilla tuloilla.
Jos ihminen jää lapsettomaksi voidakseen säilyttää keskiluokkaisen elintason, se toisaalta kuulostaa siltä, että ihminen on niin sumutettu uskomaan, että pitää olla tietty kulutustaso, tietyt hyödykkeet, hieno auto, ettei hän enää tunnista omia tarpeitaan, unelmiaan ja toiveitaan. Toki silloin, jos ei missään tapauksessa muutenkaan halua lasta, on täysin ok olla vela ja lapseton. Mutta jos lapsettomaksi "joutuu jäämään" sen vuoksi, että muuten ei pysty enää shoppailla yhtä paljon, niin silloinhan ihminen on valjastanut elämänsä markkinatalouden palvelukseen ja käyttää ainutkertaisen olemassaolonsa pelkkään kuluttamiseen. Onko sekään sitten järkevä valinta?
Kuulostaa kyllä minusta omituiselta, jos joku sanoo, ettei hanki lasta sen vuoksi, että sitten omat kulutusmahdollisuudet vähenevät - jos kyse ei kuitenkaan ole siitä, että perusasiat jäisivät puuttumaan. Mutta jonkun auton tai ravintolasyömisten vuoksi lapsitoiveesta luopuminen kuulostaa minusta todella omituiselta. Itselleni ainakin perheenjäsenet ovat tärkeämpiä kuin jotkut kulutushyödykkeet tai maksulliset elämykset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos "persaukinen" , niin kuin jotkut armollisesti toisia kutsuu, jättää netflixin ja ostaa sillä rahalla kinkun, niin sitten valitetaan kun ja ne laittaa rahat kinkkuun, kun voisi ostaa linssejä. Joku mainitsi, että pitää olla kunnon köyhä. Köyhä ei saa aukaista suutaan, muuta kuin hernekeitolle.
Näinhän siinä käy. Ja sitten kun ostaa joululaatikot valmiina, tullaan päsmäröimään, että tulisi halvemmaksi tehdä itse - mikä ei välttämättä edes pidä paikkaansa, kun laatikoita varten joutuu ostamaan sellaisia ainesosia, joita ei muuten ostaisi, ja kun valmiinakin ovat halpoja.
Nyt alkoi kiinnostamaan. Mitä sellaisia ainesosia joutuu ostamaan joululaatikoihin, joille ei ole muuten käyttöä? Siirappia, korppujauhoja? Työttömällä luulisi olevan myös aikaa valmistella nämä laatikot.
Oma isoäitini olisi todennut, että “keittiö vuotaa”. Nykyajan ihmisillä ei tunnu olevan mitään käsitystä järkevästä taloudenpidosta. Sen yhden eineslaatikon hinnalla saat tehtyä paljon enemmän ruokaa, mutta mielummin ostetaan valmiina kuin tehdään itse.
Tämä ei suoraan pidä paikkaansa.
Nostan tähän yhden toisen esimerkin samaan syssyyn. Kun sinulla on 1,7 e taskussa, niin saat sillä paketin pinaattilettuja. Jos taas ostat maidon, munat, voin, pinaatin ja vehnäjauhot, niin niitä ei saa tuolla 1,7 eurolla, vaikka määrällisesti tarvikkeista enemmän pinaattilettuja tulisikin.
Kun opiskelin, niin en koskaan syönyt yliopiston ruokalassa. Tämä siksi, että kotona tekemällä sain ruokaa myös aamulla ja illalla. Kouluun otin eväät.
Niitä kotiin ostettavia tarvikkeita ei vain voi rajattomasti hankkia kotiin, mikäli on tarkka budjetti. Eli siinä mielessä eväät voi olla aika köyhät, vaikka koko kuudaudeksi syömistä riittääkin. Lyhytaikaisesti ok, mutta pitkän ajan kuluessa tulee puutoksia.
Jos on tarkka budjetti, niin perustarvikkeita kannattaa aina olla kotona ja ostaa tarjouksesta, jos sellaiseen törmää. Esim. Jauhot ei happane, kananmunia voi käyttää vielä pitkään vkp:n jälkeen jos ne säilyttää viileässä. Voi, margariini tai öljy on perusasia, jota löytyy joka kodista, jos yhtään laitetaan ruokaa tai voidellaan voileipiä. Jos on perusasiat kotona kaapissa, niin pinaattiletut maksavat käytännössä 0,39 e, mikä on 150g pakastepinaattipussin hinta ja siihen päälle maitolitra 0,8 e. Jostain kumman syystä köyhä tai vähävarainen ei tiedä yhtään mitä elintarvikkeet maksaa, eikä hänellä myöskään koskaan ole yhtikäs mitään kotonaan, vaan kaikki ruoanlaittoon tarvittavat asiat pitäisi kerralla ostaa paistinpannua, veistä ja haarukkaa myöten joka ruokalajiin, jonka kotona voi tehdä. Tässä taas nähdään se lyhytjänteisyys, ei tajuta, että jos nyt tarvitsee vain desin jauhoja, niin kyllähän se loppu 2 kg käy johonkin muuhun. Köyhä ei näköjään osaa hahmottaa kokonaisuuksia.
Köyhillä ei edelleenkään ole taikakaappia johon ilmestyy näitä palstakuuluja "peruselintarvikkeita" ostamatta.
Kiva, että teillä rikkailla tuollaisia kaappeja on. Köyhä sinne joutuu ostamaan jokaisen voipaketin ja öljypullon ihan itse.
P.S. Ostetaan talo itsetäyttyvällä ruokakomerolla.
Hahhahhaa, ihan kuin ei rikkaampi joutuisi ihan itse suunnittelemaan ostoksiaan ja ostamaan peruselintarvikkeita. Oletko jotenkin vajaa? Ei luulisi köyhänkään budjettia kaatavan, että jättää vaikka kuukauden netflixit ostamatta ja sillä saa jo aika kattavan peruspaketin jauhoja, rasvoja, mausteita, ryynejä ynnä muuta pitkään säilyvää. Ei hele, miten saa vääntää yksinkertaista asiaa. Kun ostat vaikka tänään jauhoja 2kg hintaan euron, niin jos käytät kokkailuun tällä viikolla siitä 2 dl, niin sinulla on siellä varmaan 20 dl jäljellä tuleville viikoille. Eikai ne sieltä löyhäpään kaapista itsekseen katoa? Vai heitättekö aina roskiin kaiken ylijäämän?
Kaikki köyhät eivät käytä aikaansa elokuvien tai tv-sarjojen katseluun. Ne jauhot, munat ja voit tuppaavat todellakin LOPPUMAAN kun niitä käyttää, miksi et sitä ymmärrä? Jos teet kaiken itse, niin 2 kilon jauhopaketti ei riitä moneenkaan leipään. Sitten kaappisi on TYHJÄ ja joudut ostamaan sinne KAIKKI tarvikkeet. Menikö nyt sinulle kaaliin?
Mihin te niitä käytätte, kun niitä ei koskaan ole kaapissa, jos pitäisi itse tehdä jotain ja on moneen kertaan jo todisteltu, että on halvempi ostaa aina valmista? Aina pitää muka ostaa kaikki kerralla, niin ettei voi pinaattilettujakaan itse tehdä ja niihin sentään tarvitaan vain 2 dl jauhoja ja yksi muna. Mutta tämä on taas tätä köyhän änkyröintiä, milloin se tai tämä tai tuo puuttuu, mutta koskaan ei voi tehdä itse tai hankkia jotain. Montako kertaa tämä sama kuvio toistuu?
Jännä pinaattiletun ohje sinulla. Minun ohjeessani on myös PINAATTIA, maitoa, suolaa ja paistovoita. Kiva, että teillä rikkailla pinaattiletutkin valmistuvat ilman pinaattia :)
En tiedä Prisman tai Lidlin hintoja, mutta ainakin Citymarketista saa pussillisen pakastepinaattia alle eurolla. Ja pinaattiletut voi tehdä kyllä ilman maitoakin, jos ei muuten maitoa käytä. Aika erikoista, jos jollain ei ole taloudessa lainkaan suolaa.. Tarkoittaa siis, ettei ole mitään muitakaan mausteita. Citymarketista, joka on siis yksi kalleimkista kaupoista, saa kilon suolaa 79 sentillä. Ja se riittää lähes vuodeksi. Paistovoi? Ei yarvita mitään paistovoita, Ihan käy ruokaöljy, margariini tai millä nyt yleensäkään paistat jotain.
Ihanaa, mistä kaupasta saa margariinia tai ruokaöljyä ilmaiseksi? Kiva, ettei sitä tarvitse maksaa toisin kuin paistovoita!
Nyt on ihan pakko kysyä, että mitä sinä ja perheesi oikein syötte? Ette koskaan paista yhtään mitään? Syötte vain keitettyä, höyrytettyä tai uunissa haudutettuja ruokia? Ettekä koskaan laita leivänkään päälle mitään rasvaa?
No oiskohan se pointti se, että ne voit, margariinit, mausteet ym. on aina välillä loppu, jos niitä käyttää. Ja joskus ne on loppu juuri silloin, kun sulla ei ole rahaa niitä ostaa.
Niitä ei löydy aina kaapista, ellei niitä välillä osta! Ja yleensä ne maksaa, kun niitä ostaa!
Tottakai kuuluu, mutta kun itse tekemällä säästät ruokakuluissa niin sinulla on rahaa ostaa niitä lisää ja siten säästää lisää rahaa. Ei ne perusteli tarvikkeet ole ylimääräinen kulu vaan niiden avulla se säästö syntyy.
Ostan pullon oliiviöljyä lokakuun 1. päivä, hinta 4 euroa.
29. lokakuuta öljy on loppu ja minulla on rahaa 2 euroa.
1. marraskuuta saan lisää rahaa ja ostan 4 eurolla uuden öljypullon.
30. ja 31. lokakuuta minulla siis ei ole kaapissa (eikä missään muuallakaan) oliivöljyä eikä myöskään rahaa sitä ostaa.
Oliko tässä riittävästi rautalankaa?
Sinun on aivan turha selittää. Eivät he ymmärrä, että 30 eurolla saa edelleen vain 30 euron ostokset, koska heillä on taikakauppias, joka myy heille 50 euron ostokset 30 eurolla ja he säästävät 20 euroa.
Se, että saa 50 en ostokset 30 ellä vaatii viitseliäisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Kannattaa hyödyntää tarjoukset ja alennukset.
Koeta nyt hyvä ihminen ymmärtää, että tarjouskori 30 euroa maksaa sen 30 euroa, eikä 10 euroa.
Koita sinä nyt ymmärtää, että jos saat 50 euron arvosta tavaraa 30 eurolla, olet säästänyt ostoissasi 20 euroa verrattuna siihen, että olisit ostanut 50 euron arvosta tavaraa 50 eurolla. Sen 20 euroa voi sitten käyttää johonkin muuhun.
Mutta kun ei ollut sitä 50 euroa (tai mikä tahansa alkusumma), oli vain se 30 euroa. Laita kukkaroosi vain 30 euroa. Käy kaupassa ostamassa 30 tarjousruokaa. Kukkaroosi ei ole ilmestynyt tarjouskauppareissun jälkeen 20 euron seteliä, jonka voit laittaa säästöön.
Mutta sillä 30 eurolla on saanut pari kassillista ruokaa, joilla pärjää ainakin pari viikkoa. Vaihtoehtoisesti olisi saanut kaksi suoratoistoa, eikä ruokaa lainkaan tai 5 päivänä iltalehden ja kahvin r-kioskilla.
Tee se päivästä toiseen ja mieti tekeekö koskaan mieli istua kesäisellä terassilla kahvilla? Köyhän elämä on samaa rahan laskemista joka päivä. Ei vaihtelua siihen asiaan.
Aijai, mutta mehän yleensä kauhistellaan niitä lapsiraukkoja, joita on pidetty yhdessä huoneessa koko lapsuusaika ilman virikkeitä ja tuskin puhua osaavat. Köyhien pitäisi kuitenkin olla juuri tämä huoneeseen suljettu lapsi.
Ai pitääkö virikkeiden olla poikkeuksetta maksullisia ja mahdollisimman kalliita?
Tämä kysymys on kummallinen ketjussa, jossa on lähinnä jumituttu miettimään jäätelön ja pinaattilettujen hintoja. Joten voisi päätellä, että aika halvoista huvituksista tässä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Mielipiteeni kirjoitti:
Ja arvaa miksi jotkut keskituloiset lapsettomia: jotta rahat riittäisi paremmin. Olemme itse keskituloisia ja meillä on nyt yksi lapsi. Toista lasta harkitaan. Laskimme, että enempään ei ole varaa, koska ei ole varaa isompaan asuntoon, autoon ja halutaan kuitenkin syödä hyvin ja tarjota lapsille harrastusmahdollisuuksia sekä joskus joku lomamatka. Sitä pitää vaan elää omien taloudellisten mahdollisuuksien mukaan. Ei keskituloinenkaan voi Suomessa elää vapaasti sellaista elämää kuin haluaisi, siihen meidänkään varat eivät riittäisi. Eikä mekään saada mistään mitään ilmaiseksi vaan koti ja lapsen tarvikkeet on hankittu ihan itse omilla tuloilla.
Jos ihminen jää lapsettomaksi voidakseen säilyttää keskiluokkaisen elintason, se toisaalta kuulostaa siltä, että ihminen on niin sumutettu uskomaan, että pitää olla tietty kulutustaso, tietyt hyödykkeet, hieno auto, ettei hän enää tunnista omia tarpeitaan, unelmiaan ja toiveitaan. Toki silloin, jos ei missään tapauksessa muutenkaan halua lasta, on täysin ok olla vela ja lapseton. Mutta jos lapsettomaksi "joutuu jäämään" sen vuoksi, että muuten ei pysty enää shoppailla yhtä paljon, niin silloinhan ihminen on valjastanut elämänsä markkinatalouden palvelukseen ja käyttää ainutkertaisen olemassaolonsa pelkkään kuluttamiseen. Onko sekään sitten järkevä valinta?
Kuulostaa kyllä minusta omituiselta, jos joku sanoo, ettei hanki lasta sen vuoksi, että sitten omat kulutusmahdollisuudet vähenevät - jos kyse ei kuitenkaan ole siitä, että perusasiat jäisivät puuttumaan. Mutta jonkun auton tai ravintolasyömisten vuoksi lapsitoiveesta luopuminen kuulostaa minusta todella omituiselta. Itselleni ainakin perheenjäsenet ovat tärkeämpiä kuin jotkut kulutushyödykkeet tai maksulliset elämykset.
Korjaus: nyt luin tekstisi uudestaan ja huomasin, että olitkin kirjoittanut että toinen lapsi on harkinnassa, mutta sitä enempään ei ole varaa. No, onko kaksi lasta alunperin se, mitä toivoitte, vai olisiko ollut toiveissa kolmaskin? Nimittäin jos kaksi olisi se ihannemäärä muutenkin, niin silloin tietenkään ette koe, että kolmanteen on "varaa", koska ette koe mielekkääksi hankkia kolmatta ja siten ehkä tinkiä jostain. Tällainen ei kuitenkaan ole aitoa luopumista, vaan luopumisen esittämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina morkataan että parempituloiset elää jossain kuplassa eikä ymmärrä tavallista elämää... Mä vähän epäilen että se lupla on myös siellä köyhillä, ei heillä ole mitään käsitystä miten niukkaa ja priorisointia vaativaa on myös tavallisen keskituloisen palkansaajan elämä. Sen lisäksi siltä palkansaajalta puuttuu aikaa.
Pääsin kipuamaan toiseksi ylimpään tulodesiiliin, ja jos lasketaan perhe ja miehen tulot mukaan, niin tipunkin pari pykälää alemmas, siihen keskituloista keskituloisempaan. Me syödään kioskijäätelöä kahdesti vuodessa, eka kerta toukokuun ekana lämpimänä vapaapäivänä ja toisen kerran kesälomalla. Muun ajan teen jäätelöt itse.
Millä lailla jäätelön tekeminen itse tulee muuten halvemmaksi?
Ja tarkoitatko, ettei teillä ole varaa syödä jäätelöä kuin pari kertaa vuodessa? Vai ettekö vaan halua syödä useammin? Nimittäin jos varaa ei ole, se johtuu siitä, että laitatte rahan jonnekin muualle. Olen itse pienituloinen ja voisin kyllä syödä jäätelöä viikoittain, joskaan en halua.
Kerropa nyt konkreettisesti, millä lailla keskituloisen elämä on "niukkaa ja priorisointia vaativaa"? Mitä asioita joudutte priorisoimaan - onko se enemmän sitä, että ottaisko HBO:n ja Netflixin tai haluaisiko lapsi harrastaa viulun vai kitaran soittamista, vai onko se sitä, että jättää omat rintaliivit ostamatta, kun pitää ostaa lapselle talvitakki, tai että syödään muutama päivä makaronipainotteisesti, jotta pystytään ostamaan lapsen kaverisynttäreille täytekakkuainekset, karkkia ja mehua?
Pointti oli siinä, että vaikka tuloja on, ei ole mitään järkeä juosta jätskikiskalla koko kesää. Meillä lapsiraukka ei saa edes elämystä valita jädeä kaupan pakastealtaasta kun joutuu syömään itsetehtyä. Ihan samoin kaveri oli 80-luvulla kateellinen mulle kun äiti teki pizzan itse ja minä hänelle jokaviikkoisesta saarioisten roiskeläpästä.
Priorisointia siinä, että ei mullakaan ole rahaa kaikkiin mielitekoihin tuosta vaan, joudun miettimään hinta-laatusuhdetta ja ajoitusta.
Ihan kaikki voisi välillä miettiä elämää sen oman kuplansa ulkopuolelta.
Tämä on kyllä niin asioiden vääristelyä, että minua tosissani ihmetyttää. "Juosta jätskikiskalla koko kesää". Kuka on puhunut, että kenenkään pitäisi juosta koko kesää jätskikiskalla? Ei kukaan. Ap:kin puhui yhdestä ainoasta jätskitötteröstä ja aikajänne oli ainakin puoli vuotta.
"Rahaa kaikkiin mielitekoihin tuosta vaan" Kuka on sanonut joitain tällaista? Ei kukaan, ei edes sinne päin. Ja tuskin kukaan köyhä ajattelee keskituloisesta noin. Kyllä se on ihan teidän päässänne - jonkinlainen defensiivinen harha, joka oikeuttaa oman ylemmyydentunnon ja köyhien halveksimisen.
No mitä KAKSI YHTÄAIKAISTA suoratoistopalvelua kokoajan päällä sitten on? varsinkin jos on sanojensa mukaan köyhä, ja tarvitsee ruuan hankkimiseen KONKREETTISIA apuja eli kaverien pitäisi ruokaa ostaa?
Mikäs tämä suorotoistojuttu nyt olikaan - oliko joku ketjussa kertonut, että rahat loppuu kun pitää maksaa kaksi suorotoistoa, vai oliko se jonkun muun tekstiä tyyliin "minunkin köyhä tuttuni aina valittaa rahapulaa, ja olen varma että hänellä on samaan aikaan kaksi suoratoistoa!!! Luulen että siihen menee ainakin 30 euroa!!!" Nimittäin näissähän on paljon eroa.
Tämä ketjun aloitushan on melko selvä provo, mutta sen jälkeen aiheesta on keskusteltu yleisemmällä tasolla. Vaikka aloitus olisi oikeakin, niin voiko yksittäisen ihmsien absurdilta kuulostavaa tilannetta yleistää?
Voi. Näitä esimerkkejä on valtavasti. Ja ihan YLE:n ohjelmissakin ollut. Eli näissä joissa velkaneuvoja ihan kädestäpitäen käy läpi henkilön menoja ja tuloja. AINA löytyy juurikin näin täysin turhia kohtia joista voi säästää ja saada taloutensa hallintaan. Milloin ne on ylimääräisiä lehtitilauksia, milloin suoratoistopalveluita, milloin iltalehtien ostoa kaupasta, milloin mitäkin. Kenelläkään ei tietenkään ole kaikkia, mutta suurimmalla osalla on useita näitä turhia menoeriä. Samaten täälläkin toistuu se maagiset "laskujen jälkeen" eli osamaksuja käytetään aika surutta, vaikka varaa ei olisi.
Jos alat miettimään, niin mitä mielestäsi tapahtuu ihmiselle, jolla ei ole sosiaalista verkostoa, jolla ei ole harrastuksia, eikä mitään virikkeitä?[/quote]Harrastukisa ja virikkeitä on edullisia ja jopa ilmaisia. Esimerkiksi tiettyihin urheiluporukkoihin pääsee ihan muutamalla eurolla kuussa (seuran jäsenmaksu), suoratoistojen ja lehtitilauksien korvikkeena on ilmaispalvelut (ruutu, areena, mtv, dplay , kirjaston lukusali jne). Minäkin harrastan yhtä urheilulajia aktiivisesti, mutta se on minulle ilmaista, koska saan jäsenmaksut kuitattua talkootyöllä seuran hyväksi. Ja varsinkin tämä talkootyö jos mikä on virikkeitä tarjoavaa.
Ja koska sinua kiinnostavassa urheilulajissa on mahdollista tehdä talkootyötä, niin kansalaisopiston ompelukurssilla pitäisi toimia sama? Ihan vain koska sinullakin toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielipiteeni kirjoitti:
Ja arvaa miksi jotkut keskituloiset lapsettomia: jotta rahat riittäisi paremmin. Olemme itse keskituloisia ja meillä on nyt yksi lapsi. Toista lasta harkitaan. Laskimme, että enempään ei ole varaa, koska ei ole varaa isompaan asuntoon, autoon ja halutaan kuitenkin syödä hyvin ja tarjota lapsille harrastusmahdollisuuksia sekä joskus joku lomamatka. Sitä pitää vaan elää omien taloudellisten mahdollisuuksien mukaan. Ei keskituloinenkaan voi Suomessa elää vapaasti sellaista elämää kuin haluaisi, siihen meidänkään varat eivät riittäisi. Eikä mekään saada mistään mitään ilmaiseksi vaan koti ja lapsen tarvikkeet on hankittu ihan itse omilla tuloilla.
Jos ihminen jää lapsettomaksi voidakseen säilyttää keskiluokkaisen elintason, se toisaalta kuulostaa siltä, että ihminen on niin sumutettu uskomaan, että pitää olla tietty kulutustaso, tietyt hyödykkeet, hieno auto, ettei hän enää tunnista omia tarpeitaan, unelmiaan ja toiveitaan. Toki silloin, jos ei missään tapauksessa muutenkaan halua lasta, on täysin ok olla vela ja lapseton. Mutta jos lapsettomaksi "joutuu jäämään" sen vuoksi, että muuten ei pysty enää shoppailla yhtä paljon, niin silloinhan ihminen on valjastanut elämänsä markkinatalouden palvelukseen ja käyttää ainutkertaisen olemassaolonsa pelkkään kuluttamiseen. Onko sekään sitten järkevä valinta?
Kuulostaa kyllä minusta omituiselta, jos joku sanoo, ettei hanki lasta sen vuoksi, että sitten omat kulutusmahdollisuudet vähenevät - jos kyse ei kuitenkaan ole siitä, että perusasiat jäisivät puuttumaan. Mutta jonkun auton tai ravintolasyömisten vuoksi lapsitoiveesta luopuminen kuulostaa minusta todella omituiselta. Itselleni ainakin perheenjäsenet ovat tärkeämpiä kuin jotkut kulutushyödykkeet tai maksulliset elämykset.
Korjaus: nyt luin tekstisi uudestaan ja huomasin, että olitkin kirjoittanut että toinen lapsi on harkinnassa, mutta sitä enempään ei ole varaa. No, onko kaksi lasta alunperin se, mitä toivoitte, vai olisiko ollut toiveissa kolmaskin? Nimittäin jos kaksi olisi se ihannemäärä muutenkin, niin silloin tietenkään ette koe, että kolmanteen on "varaa", koska ette koe mielekkääksi hankkia kolmatta ja siten ehkä tinkiä jostain. Tällainen ei kuitenkaan ole aitoa luopumista, vaan luopumisen esittämistä.
Ja lainaus meni väärään kohtaan, pahoittelen. no, joka tapauksessa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos alat miettimään, niin mitä mielestäsi tapahtuu ihmiselle, jolla ei ole sosiaalista verkostoa, jolla ei ole harrastuksia, eikä mitään virikkeitä?[/quote]Harrastukisa ja virikkeitä on edullisia ja jopa ilmaisia. Esimerkiksi tiettyihin urheiluporukkoihin pääsee ihan muutamalla eurolla kuussa (seuran jäsenmaksu), suoratoistojen ja lehtitilauksien korvikkeena on ilmaispalvelut (ruutu, areena, mtv, dplay , kirjaston lukusali jne). Minäkin harrastan yhtä urheilulajia aktiivisesti, mutta se on minulle ilmaista, koska saan jäsenmaksut kuitattua talkootyöllä seuran hyväksi. Ja varsinkin tämä talkootyö jos mikä on virikkeitä tarjoavaa.
Harrastusten tarkoitus on olla kiinnostavia. Ei sitä vain mennä jonnekin sen takia, että se on ilmaista tai hyvin edullista, ellei asiaan ole mitään mielenkiintoa.
No mitä ne virikkeet ja harrastukset on mitkä kelpaa köyhälle, jos ei ilmainen kelpaa? Kansalaisopistoissa on virikkeitä listatolkulla vähävaraisille ja muillekin pilkkahintaan. Voi opiskella jopa osatutkintoja ja näihin saattaa jopa saada sosiaalitoimistolta tukea syrjäytymisen ehkäisyyn. Siellä saa myös sosiaalisia verkostoja ja tapaa ihmisiä. On paljon erilaisia harrastusporukoita, urheiluryhmiä, päiväjumppaa, hiihtopolkua yms ja varmasti uimaankin pääsee, jos ei halliin, niin kesällä rannalle.
Köyhän ainoana kelpuuttama the virike on ilmeisesti lähikuppila, missä voi tupakka huulessa ja tuoppi kädessä mölytä ja valittaa elämäm kovaa kohtaloa kaltaistensa seurassa.
No minulle henkilökohtaisesti erilaiset luovat taide- ja askarteluprojektit ovat kaikkein tärkeimpiä. Niihin menee väistämättä rahaa. Onneksi niistä on myös hieman tullut takaisin.
Mitkään tavalliset jumpparyhmät eivät kiinnosta. Jumppaan ja venyttelen kotona. Ainoat ryhmäliikunnat, joissa olen ikinä käynyt ovat olleet tanssiryhmiä, mutta niissä olenkin käynyt sitten paljon (esim. lattareita, itämaista tanssia, argentiinalaista tangoa, Nia-tanssia). En muista, että olisin löytänyt sopivia kansalais- tai työväenopistosta. Tällä hetkellä voisin ehkä ajatella jotain jooga- tai qigong-ryhmää, jos tosi edullisesti löytyisi.
Ilmaisista tai hyvin edullisista jutuista kiinnostavat esim. taidenättelyt ja museot. Kirjastosta lainaan kirjoja ja leffoja. Liikun luonnossa. Opiskelen kieliä.
Valitettavasti kiinnostuksen kohteet eivät muutu tulotason mukaan, ei myöskään ihmisen perusluonne (mikä täällä näyttää täysin unohtuvan).
Luovat taide ja askarteluprojektit voivat kyllä olla todella halpoja. Materiaalia voi saada vaikka kuinka paljon ilmaiseksi. Monet valittavat esimerkiksi, että langat ovat kalliita. Vaikka monesta neuleesta ne voisi purkaa aivan helposti. Ja näitä ei kivannäköisiä neuleita löytyy kyllä kirppareilta pilkkahintaan. Purkaa ja pesee langat ja kutoo niistä. Kuten kankaiden kohdalla. Kun menee kangaskauppaan, niin uusi kangas on aina aika kallista, mutta käytettyjen vaatteiden kankaiden uudelleen käyttäminen ei maksa paljoakaan.
Luonto on täynnä materiaaleja. Eikä jotkut liimat ja ompelulangat kulu hetkessä loppuun, vaikka niitä ostaisikin.
Puuta on metsät täynnä jne. Joten jos on luova, niin kyllä niihin luoviin projekteihin pitäisi löytää myös luovia ratkaisuja.
Jos ja kun harrastuksia on lukuisia, niin kalliiksi se tulee. Jo pelkkä meneminen niihin elleivät ole ihan vieressä.
Kaikkia noita tanssijuttuja voi myös harrastaa kotona tai pihalla YouTubesta katsomalla ja pariksi voi kysyä muita samasta asiasta kiinnostuneita.
Jos ja kun harrastuksiin menee vaikka 50€ kuussa, niin silloin ei voi valittaa ettei kotona ole oliiviöljyä 29. päivä ja tilillä 2€.
Vierailija kirjoitti:
Alkuperäiseen aloitukseen: lähipiirini ainut vähävarainen perhe on parin vuoden aikana mm. ostanut paljun ja vuotta myöhemmin kinusivat sukulaisilta rahaa teinin mopoautoon. Koska "ei pääse kouluun muuten". Olisikohan sitä kannattanut miettiä jo ennen sitä paljun ostoa? Välissä ei tullut muuttoa, eikä paikkakunnan ainut lukiokaan vaihtanut osoitetta, joten eiköhän se ollut tiedossa. Myöskään teini ei mennyt mihinkään kesätöihin eikä edes kysellyt työmahdollisuuksia, vaikka suvussa on useampia yrittäjiä, joilla olisi helposti voinut olla teinille työtä. Mutta heti syksyn tullen olisi se mopoauto pitänyt saada. Teinillä ei myöskään säästössä oikeastaan mitään rahoja, vaikka on saanut sukulaisilta rahaa jouluina, synttäreinä, eikä rippijuhlistakaan kovin kauan ole. Olen itsekin syytänyt kyseiselle lapselle aika paljon rahaa tässä vuosien varrella, joten en todellakaan lämmennyt siille, että tullaan käsi ojossa pyytämään rahaa mopoautoon, johon he itse eivät osallistuisi eurollakaan. Sukulaisten pitäisi koko lysti maksaa. Ja tämähän oli välttämätöntä, koska pyöräillä ei voi eikä bussia käyttää. Eikä myöskään perheen työttömät vanhemmat voi kyyditä. (Miksei?)
Että heille jos vielä kinkkuja pitäisi ostaa niin huhhuh. Joululahjaksi teini toivoo aina rahaa tai vaatelahjakortteja ja niitä on kyllä annettu. Se vaan on harmillista, että teini ei ole oppinut sen parempia rahataitoja kuin vanhempansakaan joten vaikka saisi kuinka paljon, ei siitä hetken päästä ole jäljellä mitään.
Miten tämä tähän ketjuun liittyy? Se, että tuttusi tuhlaavat kaikki rahansa, ei tee heistä köyhiä tai pienituloisia. Tosin onhan tuo esimerkkisi hyvä osoitus siitä, että vaikka ketjussa parjataan köyhiä huonosta taloudenhoidosta, niin samanlaiset ongelmat näyttävät vaivaavan niitäkin, jotka eivät ole köyhiä. Ovatko he pyytäneet sinulta kinkkua? Jos ei, niin miksi kauhistelet sitä skenaariota, että joutuisit ostamaan heille kinkun?
Ja mitä teiniin tulee, niin eikös teinit aina toivo vaatelahjakortteja ja rahaa lahjaksi? Ai niin, tällä palstalla olevien teinit tietysti toivovat vain osakkeita ja villasukkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina morkataan että parempituloiset elää jossain kuplassa eikä ymmärrä tavallista elämää... Mä vähän epäilen että se lupla on myös siellä köyhillä, ei heillä ole mitään käsitystä miten niukkaa ja priorisointia vaativaa on myös tavallisen keskituloisen palkansaajan elämä. Sen lisäksi siltä palkansaajalta puuttuu aikaa.
Pääsin kipuamaan toiseksi ylimpään tulodesiiliin, ja jos lasketaan perhe ja miehen tulot mukaan, niin tipunkin pari pykälää alemmas, siihen keskituloista keskituloisempaan. Me syödään kioskijäätelöä kahdesti vuodessa, eka kerta toukokuun ekana lämpimänä vapaapäivänä ja toisen kerran kesälomalla. Muun ajan teen jäätelöt itse.
Millä lailla jäätelön tekeminen itse tulee muuten halvemmaksi?
Ja tarkoitatko, ettei teillä ole varaa syödä jäätelöä kuin pari kertaa vuodessa? Vai ettekö vaan halua syödä useammin? Nimittäin jos varaa ei ole, se johtuu siitä, että laitatte rahan jonnekin muualle. Olen itse pienituloinen ja voisin kyllä syödä jäätelöä viikoittain, joskaan en halua.
Kerropa nyt konkreettisesti, millä lailla keskituloisen elämä on "niukkaa ja priorisointia vaativaa"? Mitä asioita joudutte priorisoimaan - onko se enemmän sitä, että ottaisko HBO:n ja Netflixin tai haluaisiko lapsi harrastaa viulun vai kitaran soittamista, vai onko se sitä, että jättää omat rintaliivit ostamatta, kun pitää ostaa lapselle talvitakki, tai että syödään muutama päivä makaronipainotteisesti, jotta pystytään ostamaan lapsen kaverisynttäreille täytekakkuainekset, karkkia ja mehua?
Pointti oli siinä, että vaikka tuloja on, ei ole mitään järkeä juosta jätskikiskalla koko kesää. Meillä lapsiraukka ei saa edes elämystä valita jädeä kaupan pakastealtaasta kun joutuu syömään itsetehtyä. Ihan samoin kaveri oli 80-luvulla kateellinen mulle kun äiti teki pizzan itse ja minä hänelle jokaviikkoisesta saarioisten roiskeläpästä.
Priorisointia siinä, että ei mullakaan ole rahaa kaikkiin mielitekoihin tuosta vaan, joudun miettimään hinta-laatusuhdetta ja ajoitusta.
Ihan kaikki voisi välillä miettiä elämää sen oman kuplansa ulkopuolelta.
Tämä on kyllä niin asioiden vääristelyä, että minua tosissani ihmetyttää. "Juosta jätskikiskalla koko kesää". Kuka on puhunut, että kenenkään pitäisi juosta koko kesää jätskikiskalla? Ei kukaan. Ap:kin puhui yhdestä ainoasta jätskitötteröstä ja aikajänne oli ainakin puoli vuotta.
"Rahaa kaikkiin mielitekoihin tuosta vaan" Kuka on sanonut joitain tällaista? Ei kukaan, ei edes sinne päin. Ja tuskin kukaan köyhä ajattelee keskituloisesta noin. Kyllä se on ihan teidän päässänne - jonkinlainen defensiivinen harha, joka oikeuttaa oman ylemmyydentunnon ja köyhien halveksimisen.
No mitä KAKSI YHTÄAIKAISTA suoratoistopalvelua kokoajan päällä sitten on? varsinkin jos on sanojensa mukaan köyhä, ja tarvitsee ruuan hankkimiseen KONKREETTISIA apuja eli kaverien pitäisi ruokaa ostaa?
Mikäs tämä suorotoistojuttu nyt olikaan - oliko joku ketjussa kertonut, että rahat loppuu kun pitää maksaa kaksi suorotoistoa, vai oliko se jonkun muun tekstiä tyyliin "minunkin köyhä tuttuni aina valittaa rahapulaa, ja olen varma että hänellä on samaan aikaan kaksi suoratoistoa!!! Luulen että siihen menee ainakin 30 euroa!!!" Nimittäin näissähän on paljon eroa.
Tämä ketjun aloitushan on melko selvä provo, mutta sen jälkeen aiheesta on keskusteltu yleisemmällä tasolla. Vaikka aloitus olisi oikeakin, niin voiko yksittäisen ihmsien absurdilta kuulostavaa tilannetta yleistää?
Voi. Näitä esimerkkejä on valtavasti. Ja ihan YLE:n ohjelmissakin ollut. Eli näissä joissa velkaneuvoja ihan kädestäpitäen käy läpi henkilön menoja ja tuloja. AINA löytyy juurikin näin täysin turhia kohtia joista voi säästää ja saada taloutensa hallintaan. Milloin ne on ylimääräisiä lehtitilauksia, milloin suoratoistopalveluita, milloin iltalehtien ostoa kaupasta, milloin mitäkin. Kenelläkään ei tietenkään ole kaikkia, mutta suurimmalla osalla on useita näitä turhia menoeriä. Samaten täälläkin toistuu se maagiset "laskujen jälkeen" eli osamaksuja käytetään aika surutta, vaikka varaa ei olisi.
Jos alat miettimään, niin mitä mielestäsi tapahtuu ihmiselle, jolla ei ole sosiaalista verkostoa, jolla ei ole harrastuksia, eikä mitään virikkeitä?[/quote]Harrastukisa ja virikkeitä on edullisia ja jopa ilmaisia. Esimerkiksi tiettyihin urheiluporukkoihin pääsee ihan muutamalla eurolla kuussa (seuran jäsenmaksu), suoratoistojen ja lehtitilauksien korvikkeena on ilmaispalvelut (ruutu, areena, mtv, dplay , kirjaston lukusali jne). Minäkin harrastan yhtä urheilulajia aktiivisesti, mutta se on minulle ilmaista, koska saan jäsenmaksut kuitattua talkootyöllä seuran hyväksi. Ja varsinkin tämä talkootyö jos mikä on virikkeitä tarjoavaa.
Ja koska sinua kiinnostavassa urheilulajissa on mahdollista tehdä talkootyötä, niin kansalaisopiston ompelukurssilla pitäisi toimia sama? Ihan vain koska sinullakin toimii.
Mihin sinä sitä kurssia ompelemiseen tarvitset? Ompelemaan oppii ompelemalla ja käytä nekin kurssirahat sen oman koneen ostamiseen, jonka voit jopa jälleenmyydä tarvittaessa.
Koko ketju on täynnä selittelemistä.
Vierailija kirjoitti:
Mielipiteeni kirjoitti:
Ja arvaa miksi jotkut keskituloiset lapsettomia: jotta rahat riittäisi paremmin. Olemme itse keskituloisia ja meillä on nyt yksi lapsi. Toista lasta harkitaan. Laskimme, että enempään ei ole varaa, koska ei ole varaa isompaan asuntoon, autoon ja halutaan kuitenkin syödä hyvin ja tarjota lapsille harrastusmahdollisuuksia sekä joskus joku lomamatka. Sitä pitää vaan elää omien taloudellisten mahdollisuuksien mukaan. Ei keskituloinenkaan voi Suomessa elää vapaasti sellaista elämää kuin haluaisi, siihen meidänkään varat eivät riittäisi. Eikä mekään saada mistään mitään ilmaiseksi vaan koti ja lapsen tarvikkeet on hankittu ihan itse omilla tuloilla.
Jos ihminen jää lapsettomaksi voidakseen säilyttää keskiluokkaisen elintason, se toisaalta kuulostaa siltä, että ihminen on niin sumutettu uskomaan, että pitää olla tietty kulutustaso, tietyt hyödykkeet, hieno auto, ettei hän enää tunnista omia tarpeitaan, unelmiaan ja toiveitaan. Toki silloin, jos ei missään tapauksessa muutenkaan halua lasta, on täysin ok olla vela ja lapseton. Mutta jos lapsettomaksi "joutuu jäämään" sen vuoksi, että muuten ei pysty enää shoppailla yhtä paljon, niin silloinhan ihminen on valjastanut elämänsä markkinatalouden palvelukseen ja käyttää ainutkertaisen olemassaolonsa pelkkään kuluttamiseen. Onko sekään sitten järkevä valinta?
Kuulostaa kyllä minusta omituiselta, jos joku sanoo, ettei hanki lasta sen vuoksi, että sitten omat kulutusmahdollisuudet vähenevät - jos kyse ei kuitenkaan ole siitä, että perusasiat jäisivät puuttumaan. Mutta jonkun auton tai ravintolasyömisten vuoksi lapsitoiveesta luopuminen kuulostaa minusta todella omituiselta. Itselleni ainakin perheenjäsenet ovat tärkeämpiä kuin jotkut kulutushyödykkeet tai maksulliset elämykset.
Minun mielestäni on täysin järkevää mitoittaa lapsilukunsa sen mukaan mihin omat varat riittävät. Itse haluan elää tietynlaista elämää ja mahdollistaa lapsille tietyt asiat. Meillä tulot ja olot riitti kolmeen lapseen. Voidaan elää mukavasti, lapset saavat harrastaa myös maksullisia harrastuksia ja säästöönkin jää kivasti rahaa. Pesukoneen rikkoutuminen tai jätsitötteröt kiskasta kerran kesässä ei ole ongelma. Tosin meillä on myös jäätelökone. Mikäli olisi saatu neljäs lapsi, olisi tarvittu isompi asunto, auto jne ja talous olisi paljon tiukemmalla. Valintoja, valintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos alat miettimään, niin mitä mielestäsi tapahtuu ihmiselle, jolla ei ole sosiaalista verkostoa, jolla ei ole harrastuksia, eikä mitään virikkeitä?[/quote]Harrastukisa ja virikkeitä on edullisia ja jopa ilmaisia. Esimerkiksi tiettyihin urheiluporukkoihin pääsee ihan muutamalla eurolla kuussa (seuran jäsenmaksu), suoratoistojen ja lehtitilauksien korvikkeena on ilmaispalvelut (ruutu, areena, mtv, dplay , kirjaston lukusali jne). Minäkin harrastan yhtä urheilulajia aktiivisesti, mutta se on minulle ilmaista, koska saan jäsenmaksut kuitattua talkootyöllä seuran hyväksi. Ja varsinkin tämä talkootyö jos mikä on virikkeitä tarjoavaa.
Harrastusten tarkoitus on olla kiinnostavia. Ei sitä vain mennä jonnekin sen takia, että se on ilmaista tai hyvin edullista, ellei asiaan ole mitään mielenkiintoa.
No mitä ne virikkeet ja harrastukset on mitkä kelpaa köyhälle, jos ei ilmainen kelpaa? Kansalaisopistoissa on virikkeitä listatolkulla vähävaraisille ja muillekin pilkkahintaan. Voi opiskella jopa osatutkintoja ja näihin saattaa jopa saada sosiaalitoimistolta tukea syrjäytymisen ehkäisyyn. Siellä saa myös sosiaalisia verkostoja ja tapaa ihmisiä. On paljon erilaisia harrastusporukoita, urheiluryhmiä, päiväjumppaa, hiihtopolkua yms ja varmasti uimaankin pääsee, jos ei halliin, niin kesällä rannalle.
Köyhän ainoana kelpuuttama the virike on ilmeisesti lähikuppila, missä voi tupakka huulessa ja tuoppi kädessä mölytä ja valittaa elämäm kovaa kohtaloa kaltaistensa seurassa.
No minulle henkilökohtaisesti erilaiset luovat taide- ja askarteluprojektit ovat kaikkein tärkeimpiä. Niihin menee väistämättä rahaa. Onneksi niistä on myös hieman tullut takaisin.
Mitkään tavalliset jumpparyhmät eivät kiinnosta. Jumppaan ja venyttelen kotona. Ainoat ryhmäliikunnat, joissa olen ikinä käynyt ovat olleet tanssiryhmiä, mutta niissä olenkin käynyt sitten paljon (esim. lattareita, itämaista tanssia, argentiinalaista tangoa, Nia-tanssia). En muista, että olisin löytänyt sopivia kansalais- tai työväenopistosta. Tällä hetkellä voisin ehkä ajatella jotain jooga- tai qigong-ryhmää, jos tosi edullisesti löytyisi.
Ilmaisista tai hyvin edullisista jutuista kiinnostavat esim. taidenättelyt ja museot. Kirjastosta lainaan kirjoja ja leffoja. Liikun luonnossa. Opiskelen kieliä.
Valitettavasti kiinnostuksen kohteet eivät muutu tulotason mukaan, ei myöskään ihmisen perusluonne (mikä täällä näyttää täysin unohtuvan).
Luovat taide ja askarteluprojektit voivat kyllä olla todella halpoja. Materiaalia voi saada vaikka kuinka paljon ilmaiseksi. Monet valittavat esimerkiksi, että langat ovat kalliita. Vaikka monesta neuleesta ne voisi purkaa aivan helposti. Ja näitä ei kivannäköisiä neuleita löytyy kyllä kirppareilta pilkkahintaan. Purkaa ja pesee langat ja kutoo niistä. Kuten kankaiden kohdalla. Kun menee kangaskauppaan, niin uusi kangas on aina aika kallista, mutta käytettyjen vaatteiden kankaiden uudelleen käyttäminen ei maksa paljoakaan.
Luonto on täynnä materiaaleja. Eikä jotkut liimat ja ompelulangat kulu hetkessä loppuun, vaikka niitä ostaisikin.
Puuta on metsät täynnä jne. Joten jos on luova, niin kyllä niihin luoviin projekteihin pitäisi löytää myös luovia ratkaisuja.
Jos ja kun harrastuksia on lukuisia, niin kalliiksi se tulee. Jo pelkkä meneminen niihin elleivät ole ihan vieressä.
Kaikkia noita tanssijuttuja voi myös harrastaa kotona tai pihalla YouTubesta katsomalla ja pariksi voi kysyä muita samasta asiasta kiinnostuneita.
Jos ja kun harrastuksiin menee vaikka 50€ kuussa, niin silloin ei voi valittaa ettei kotona ole oliiviöljyä 29. päivä ja tilillä 2€.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta veikkaan, ettei hänellä nyt ollut taideproggiksissa mielessä jotkut käpyaskartelut ja joulukorttitalkoot, vaan esimerkiksi öljyvärimaalaus tms. Tämä on palstalla aina ongelmallista, kun yrittää puhua taiteesta, luovuudesta, harrastuksista tms, niin jotkut ihmettelevät huuli pyöreänä, että "samahan se nyt on mitä väkertelee, kunhan jotenkin aikansa saa tapettua".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkuperäiseen aloitukseen: lähipiirini ainut vähävarainen perhe on parin vuoden aikana mm. ostanut paljun ja vuotta myöhemmin kinusivat sukulaisilta rahaa teinin mopoautoon. Koska "ei pääse kouluun muuten". Olisikohan sitä kannattanut miettiä jo ennen sitä paljun ostoa? Välissä ei tullut muuttoa, eikä paikkakunnan ainut lukiokaan vaihtanut osoitetta, joten eiköhän se ollut tiedossa. Myöskään teini ei mennyt mihinkään kesätöihin eikä edes kysellyt työmahdollisuuksia, vaikka suvussa on useampia yrittäjiä, joilla olisi helposti voinut olla teinille työtä. Mutta heti syksyn tullen olisi se mopoauto pitänyt saada. Teinillä ei myöskään säästössä oikeastaan mitään rahoja, vaikka on saanut sukulaisilta rahaa jouluina, synttäreinä, eikä rippijuhlistakaan kovin kauan ole. Olen itsekin syytänyt kyseiselle lapselle aika paljon rahaa tässä vuosien varrella, joten en todellakaan lämmennyt siille, että tullaan käsi ojossa pyytämään rahaa mopoautoon, johon he itse eivät osallistuisi eurollakaan. Sukulaisten pitäisi koko lysti maksaa. Ja tämähän oli välttämätöntä, koska pyöräillä ei voi eikä bussia käyttää. Eikä myöskään perheen työttömät vanhemmat voi kyyditä. (Miksei?)
Että heille jos vielä kinkkuja pitäisi ostaa niin huhhuh. Joululahjaksi teini toivoo aina rahaa tai vaatelahjakortteja ja niitä on kyllä annettu. Se vaan on harmillista, että teini ei ole oppinut sen parempia rahataitoja kuin vanhempansakaan joten vaikka saisi kuinka paljon, ei siitä hetken päästä ole jäljellä mitään.
Miten tämä tähän ketjuun liittyy? Se, että tuttusi tuhlaavat kaikki rahansa, ei tee heistä köyhiä tai pienituloisia. Tosin onhan tuo esimerkkisi hyvä osoitus siitä, että vaikka ketjussa parjataan köyhiä huonosta taloudenhoidosta, niin samanlaiset ongelmat näyttävät vaivaavan niitäkin, jotka eivät ole köyhiä. Ovatko he pyytäneet sinulta kinkkua? Jos ei, niin miksi kauhistelet sitä skenaariota, että joutuisit ostamaan heille kinkun?
Ja mitä teiniin tulee, niin eikös teinit aina toivo vaatelahjakortteja ja rahaa lahjaksi? Ai niin, tällä palstalla olevien teinit tietysti toivovat vain osakkeita ja villasukkia.
Ketju on vähän laajempi kuin aloituspostaus. Kyse on jo siitä, kuinka toiset ovat aina käsi ojossa. Oli rahaa tai ei, niin koskaan sitä ei ole tarpeeksi etteikö olla muilta kerjäämässä ja muita syyllistämässä.
On köyhiä, jotka kykenevät jopa säästämään ja kohta he eivät ole köyhiä. Ja sitten on näitä ikiköyhiä, jotka vuosi toisen jälkeen itkevät puuttuvaa joulukinkkua. Koko perheellä olisi ollut vuosi aikaa vaikka kerätä pulloja, jotta saavat sen kinkun. Mutta ei, ei kerätty, ei säästetty, ei priorisoitu. Ja kun taas tulee 20.12 itketään kun ei ole kinkkua.
Tai mopo autoa tai lomamatkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielipiteeni kirjoitti:
Ja arvaa miksi jotkut keskituloiset lapsettomia: jotta rahat riittäisi paremmin. Olemme itse keskituloisia ja meillä on nyt yksi lapsi. Toista lasta harkitaan. Laskimme, että enempään ei ole varaa, koska ei ole varaa isompaan asuntoon, autoon ja halutaan kuitenkin syödä hyvin ja tarjota lapsille harrastusmahdollisuuksia sekä joskus joku lomamatka. Sitä pitää vaan elää omien taloudellisten mahdollisuuksien mukaan. Ei keskituloinenkaan voi Suomessa elää vapaasti sellaista elämää kuin haluaisi, siihen meidänkään varat eivät riittäisi. Eikä mekään saada mistään mitään ilmaiseksi vaan koti ja lapsen tarvikkeet on hankittu ihan itse omilla tuloilla.
Jos ihminen jää lapsettomaksi voidakseen säilyttää keskiluokkaisen elintason, se toisaalta kuulostaa siltä, että ihminen on niin sumutettu uskomaan, että pitää olla tietty kulutustaso, tietyt hyödykkeet, hieno auto, ettei hän enää tunnista omia tarpeitaan, unelmiaan ja toiveitaan. Toki silloin, jos ei missään tapauksessa muutenkaan halua lasta, on täysin ok olla vela ja lapseton. Mutta jos lapsettomaksi "joutuu jäämään" sen vuoksi, että muuten ei pysty enää shoppailla yhtä paljon, niin silloinhan ihminen on valjastanut elämänsä markkinatalouden palvelukseen ja käyttää ainutkertaisen olemassaolonsa pelkkään kuluttamiseen. Onko sekään sitten järkevä valinta?
Kuulostaa kyllä minusta omituiselta, jos joku sanoo, ettei hanki lasta sen vuoksi, että sitten omat kulutusmahdollisuudet vähenevät - jos kyse ei kuitenkaan ole siitä, että perusasiat jäisivät puuttumaan. Mutta jonkun auton tai ravintolasyömisten vuoksi lapsitoiveesta luopuminen kuulostaa minusta todella omituiselta. Itselleni ainakin perheenjäsenet ovat tärkeämpiä kuin jotkut kulutushyödykkeet tai maksulliset elämykset.
Minun mielestäni on täysin järkevää mitoittaa lapsilukunsa sen mukaan mihin omat varat riittävät. Itse haluan elää tietynlaista elämää ja mahdollistaa lapsille tietyt asiat. Meillä tulot ja olot riitti kolmeen lapseen. Voidaan elää mukavasti, lapset saavat harrastaa myös maksullisia harrastuksia ja säästöönkin jää kivasti rahaa. Pesukoneen rikkoutuminen tai jätsitötteröt kiskasta kerran kesässä ei ole ongelma. Tosin meillä on myös jäätelökone. Mikäli olisi saatu neljäs lapsi, olisi tarvittu isompi asunto, auto jne ja talous olisi paljon tiukemmalla. Valintoja, valintoja.
"Mihin omat varat riittävät" ja halutun elintason ylläpitäminen ovat kaksi eri asiaa. Kumpi tahansa on tottakai ihan hyvä peruste, mutta olisi rehellisempää, jos asiasta puhuttaisiin niinkuin se on. Toki vähäisempi lapsiluku on tietysti maapallonkin kannalta hyvä asia, että ei ole tarpeen tehdä lisää lapsia - hyvähän se vaan on, jos syyn tai toisen vuoksi jättää lapsiluvun vähäisemmäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osamaksulla ei tule tuplasti kalliimpaa, mutta jonkin verran kyllä. Mutta maksan sen mielihyvin, jos minun ei tarvitse olla kahta, kolmea vuotta ilman puhelinta.
Kuinka monta kuukautta tai vuotta olisi sinusta kohtuullista ihmisen olla ilman puhelinta, jotta sen ei tarvitse maksaa senttiäkään ylimääräistä?
NNäistä oli myös ihan älyttömän hyviä keskusteluja aiemmin. Töissä käyvät neuvoivat itsetyytyväisinä säästämään, että tuotteen voi ostaa. Jos säästöön saa vaikka 1-5 euroa kuussa noiden kuuluisien itseleivottujen sämpylöiden jälkeen, niin siitä voi tosiaan alkaa miettimään kuinka kauan työssäkäyvä jaksaisi olla ilman ko. tuotetta samalla säästövauhdilla. Sänky 250 euroa eli vain 250 kuukautta ilman sänkyä :p
Mä en ole ikinä omistanut noin kallista sänkyä. Lisäksi nukuin aikoinaan (viiskymppisenä työssäkäyvänä reumaatikkona) pari vuotta melko ohuella patjalla olohuoneen lattialla. Syynä ei tosin ollut sängyttömyys vaan se, että vanha koirani ei halunnut kulkea enää rappusissa ja makuuhuoneeni on yläkerrassa.
Ymmärrän kuitenkin, miten vähävarainen ajattelee. Osamaksulla ostaminenkin on heille parempi asia kuin olla kokonaan ilman. Lattialla nukkuminen ei ole vaihtoehto, jos on joku muu tapa hoitaa asia. Lattialla nukkumisessakin on eroa sen mukaan, tekisikö sen rahapulansa vuoksi vai rakkaan koiransa vuoksi. Sänky nyt on kuitenkin aika oleellinen perustarvike, jota ei voi jäädä vuosikymmeniksi odottelemaan. Ei edes silloin, kun ei ole vielä mitään iän tai sairauden aiheuttamia kolotuksia. Pari vuotta vielä menee patjalla lattialla, mutta ei pari vuosikymmentä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkuperäiseen aloitukseen: lähipiirini ainut vähävarainen perhe on parin vuoden aikana mm. ostanut paljun ja vuotta myöhemmin kinusivat sukulaisilta rahaa teinin mopoautoon. Koska "ei pääse kouluun muuten". Olisikohan sitä kannattanut miettiä jo ennen sitä paljun ostoa? Välissä ei tullut muuttoa, eikä paikkakunnan ainut lukiokaan vaihtanut osoitetta, joten eiköhän se ollut tiedossa. Myöskään teini ei mennyt mihinkään kesätöihin eikä edes kysellyt työmahdollisuuksia, vaikka suvussa on useampia yrittäjiä, joilla olisi helposti voinut olla teinille työtä. Mutta heti syksyn tullen olisi se mopoauto pitänyt saada. Teinillä ei myöskään säästössä oikeastaan mitään rahoja, vaikka on saanut sukulaisilta rahaa jouluina, synttäreinä, eikä rippijuhlistakaan kovin kauan ole. Olen itsekin syytänyt kyseiselle lapselle aika paljon rahaa tässä vuosien varrella, joten en todellakaan lämmennyt siille, että tullaan käsi ojossa pyytämään rahaa mopoautoon, johon he itse eivät osallistuisi eurollakaan. Sukulaisten pitäisi koko lysti maksaa. Ja tämähän oli välttämätöntä, koska pyöräillä ei voi eikä bussia käyttää. Eikä myöskään perheen työttömät vanhemmat voi kyyditä. (Miksei?)
Että heille jos vielä kinkkuja pitäisi ostaa niin huhhuh. Joululahjaksi teini toivoo aina rahaa tai vaatelahjakortteja ja niitä on kyllä annettu. Se vaan on harmillista, että teini ei ole oppinut sen parempia rahataitoja kuin vanhempansakaan joten vaikka saisi kuinka paljon, ei siitä hetken päästä ole jäljellä mitään.
Vähävarainen osti paljun? Mopoauto?
Jotenkin kuvaa kuinka kaukana keskustelijat ovat toistensa todellisuudesta.
Tää on ihan täyttä totta. Todennäköisesti paljuun on saatu rahaa joltain sukulaiselta ja tuolloin taisivat molemmat vanhemmista olla töissä. Mutta siis heidän pisimmät työsuhteet tässä varmaan 10 vuoden sisällä on olleet pari kuukautta molemmilla. Jotenkin ovat onnistuneet siihen paljuun riimpimään rahat jostain. Todennäköisesti on saatu käytettynä edullisesti. Ja huomasithan: mopoautoon tosiaan kinuttiin rahaa sukulaisilta, itsellään heillä ei ollut penniäkään pistää tähän hankintaan. Sitä en tiedä, saatiinko se lopulta hankittua, itse en ainakaan tähän osallistunut.
Näillä henkilöillä ei ole minkäänlaisia rahataitoja ja tulojakaan ei ihan hirveästi ole. Säästössä ei mitään, koska jos joskus jotain saavatkin vähän säästettyä, kuten näet, se raha menee paljuun.
Tiedän että tämä kuulostaa ihan uskomattomalta, meinasin itsekin tipahtaa penkiltä kun tämän kuulin, koska ihan oikeasti heillä ei ole mitään omaisuutta, eikä kovin usein töitäkään. Jostain ne rahat kuitenkin onnistuivat taikomaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkuperäiseen aloitukseen: lähipiirini ainut vähävarainen perhe on parin vuoden aikana mm. ostanut paljun ja vuotta myöhemmin kinusivat sukulaisilta rahaa teinin mopoautoon. Koska "ei pääse kouluun muuten". Olisikohan sitä kannattanut miettiä jo ennen sitä paljun ostoa? Välissä ei tullut muuttoa, eikä paikkakunnan ainut lukiokaan vaihtanut osoitetta, joten eiköhän se ollut tiedossa. Myöskään teini ei mennyt mihinkään kesätöihin eikä edes kysellyt työmahdollisuuksia, vaikka suvussa on useampia yrittäjiä, joilla olisi helposti voinut olla teinille työtä. Mutta heti syksyn tullen olisi se mopoauto pitänyt saada. Teinillä ei myöskään säästössä oikeastaan mitään rahoja, vaikka on saanut sukulaisilta rahaa jouluina, synttäreinä, eikä rippijuhlistakaan kovin kauan ole. Olen itsekin syytänyt kyseiselle lapselle aika paljon rahaa tässä vuosien varrella, joten en todellakaan lämmennyt siille, että tullaan käsi ojossa pyytämään rahaa mopoautoon, johon he itse eivät osallistuisi eurollakaan. Sukulaisten pitäisi koko lysti maksaa. Ja tämähän oli välttämätöntä, koska pyöräillä ei voi eikä bussia käyttää. Eikä myöskään perheen työttömät vanhemmat voi kyyditä. (Miksei?)
Että heille jos vielä kinkkuja pitäisi ostaa niin huhhuh. Joululahjaksi teini toivoo aina rahaa tai vaatelahjakortteja ja niitä on kyllä annettu. Se vaan on harmillista, että teini ei ole oppinut sen parempia rahataitoja kuin vanhempansakaan joten vaikka saisi kuinka paljon, ei siitä hetken päästä ole jäljellä mitään.
Vähävarainen osti paljun? Mopoauto?
Jotenkin kuvaa kuinka kaukana keskustelijat ovat toistensa todellisuudesta.Tää on ihan täyttä totta. Todennäköisesti paljuun on saatu rahaa joltain sukulaiselta ja tuolloin taisivat molemmat vanhemmista olla töissä. Mutta siis heidän pisimmät työsuhteet tässä varmaan 10 vuoden sisällä on olleet pari kuukautta molemmilla. Jotenkin ovat onnistuneet siihen paljuun riimpimään rahat jostain. Todennäköisesti on saatu käytettynä edullisesti. Ja huomasithan: mopoautoon tosiaan kinuttiin rahaa sukulaisilta, itsellään heillä ei ollut penniäkään pistää tähän hankintaan. Sitä en tiedä, saatiinko se lopulta hankittua, itse en ainakaan tähän osallistunut.
Näillä henkilöillä ei ole minkäänlaisia rahataitoja ja tulojakaan ei ihan hirveästi ole. Säästössä ei mitään, koska jos joskus jotain saavatkin vähän säästettyä, kuten näet, se raha menee paljuun.
Tiedän että tämä kuulostaa ihan uskomattomalta, meinasin itsekin tipahtaa penkiltä kun tämän kuulin, koska ihan oikeasti heillä ei ole mitään omaisuutta, eikä kovin usein töitäkään. Jostain ne rahat kuitenkin onnistuivat taikomaan.
"... jos joskus jotain saavatkin vähän säästettyä,... se raha menee paljuun."
Tästä sai päivän naurut... XD.