Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voisitteko te keskituloiset lopettaa jatkuvan humble bragin köyhiä kavereita kohtaan ja auttaa jotenkin konkreettisesti
29.12.2020 |
Olen pienituloinen, samoin mun mies. Vuosien varrella ollut paljon työttömyyttä, pitkiä sairaslomia, lomautuksia, parhaimmillaankin lyhyitä pätkätöitä. Tää vuosi on ollut tosi paha, perheen teinitkään eivät saaneet kesätöitä ja mä työttömänä, mies lomautettuna suurimman osan ajasta. Osalla kavereista menee hyvin, molemmat sekä mies että nainen töissä, hyvät työpaikat, on sairaanhoitajia, diplomi-insinöörejä, yrittäjiä jne. Olen niin totaalisen kyllästynyt näiden hyvin toimeentulevien kavereiden humble bragiin ja typeriin hyväntahtoisiin neuvoihin ja "auttamisiin".
Esimerkiksi tänä joulun alla valitin kavereille, että meillä on rahat tosi vähissä ja vaikea ostaa lapsille (4 eri ikäistä) lahjat, samoin jouluruuat. Vastaukset oli tähän tyyliin "me ostetaan lahjat aina alesta joulun jälkeen/ meillä on tänä vuonna kasvissyöjä joulu niin tulee halvaksi / no riisipuuro ja juurekset ei paljoa maksa jne. Kukaan ei esim ehdottanut, että voidaan ostaa teille joulukinkku yms käytännön apua. Yhdelle kaverille kerroin että meidän joulusuunnitelmissa on vaan katsoa Netflixia ja HBO:ta, johon kaveri kommentoi että he eivät periaatteessa maksa mistään netti TV:stä kun katsovat vaan ilmaisia. Joo helppo heidän kun taloudessa on vain kaksi aikuista! Mutta kun on eri-ikäisiä lapsia ja teinejä ei riitä joku YLE areena.
Vielä yksi esimerkki. Viime kesänä olin nuorimmaisen ja kummitätinsä kanssa Kaivopuisto piknikillä. 7-vuotias kysyi kummitädiltä että voisiko ostaa jäätelö tötterön. Eiköhän kaveri alkanut selittään mun 7 vuotiaalle kuinka monta litraa jäätelöä saa sillä hinnalla ja sitten etsittiin varmaan 15 min ajan jotain lähikauppaa, mistä tyttö sai Pirkka tuutin. Ei vaan voinut yhden kerran ostaa tytölle sitä oikeaa jäätelötötteröä vaan piti alkaa esitelmöimään rahan arvoista ikään kuin minä en tietäisi.
Kommentit (3077)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ns. alemman tulotason köyhiltä, jotka AP:n tavoin ulisee luksuksen puuttumisesta ja siitä, että muut eivät maksa heille sitä tätä ja tuota, puuttuu kokonaan käsitys rahasta ja sen arvosta. Kun ei ole itse tehnyt mitään töitä sen eteen, niin ei tajua, että aika monta työtuntia, toisinaan myös vapaa-ajan tuntia on mennyt sen rahan tekemiseen työllä, puhumattakaan suuremman palkan mukanaan tuomasta vastuusta ja stressistä. Tällöin sitä rahaa osaa arvostaa, eikä sitä syydä kaikkeen turhuuteen tai lahjoita jokaiselle pyytäjälle.
Köyhän mielessä päällimmäisenä on kateus ja oletus, että kaikkea mahdollista tavaraa pitäisi koko ajan olla saamassa ja ikään kuin muiden velvollisuus olisi vielä maksaa niitä herkkuja sinne köyhään pöytään. Kaikki irtoraha menee sen siliän tien, koska ei osata säästää mihinkään. Netflixit ja osamaksut on tapissa, kun just oli pakko saada uusi känny, kampaus tai töllö. Sitten itketään, kun ei ole joulukinkkua pöydässä. Ei nähdä, että ei ne ns. rikkaammatkaan kaverit koko ajan hanki uusinta ipodia tai padiä, eikä ole koko ajan uusimmat vaatteet päällä. Opetelkaa budjetoimaan käyttörahanne. Eihän se ole kivaa, kun ei voi koko ajan vaan ostaa, vaan pitää miettiä mihin sitä rahaa tarvitsee, mutta omaa tilannetta voi kohentaa myös työssäkäynnillä. Siivoamaan pääsee aina, teineillekin on paljon hanttihommaa tarjolla. Siinä vaan jää se netflixin tuijottaminen vähän vähemmälle...
Plus että on opiskeltu ennen töitä. Vaati sekin kuitenkin vähän vaivannäköä.
Ja tämän vuoksi yritettiin ap:lle kertoa lukemisen tärkeydestä, mutta otti sen vain pilkkana ja tyhmänäpitämisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumaliste sentään, aikuiset ihmiset 😅
On asia erikseen sponssata köyhiä tai jättää kokonaan ilman, mutta luoja tuota ylemmyskompleksia ja suuruuskuvitelmia.
Tässä ei ole muusta kyse kuin haluttomuudesta ja oikeutuksesta kouluttaa itseään alempia, vain siksi että on muutama lantti enemmän.
Pitää olla pikkaisen vajaa, jos todellisuudessa uskoo näihin "olen varakas siksi että jätän latet ostamatta" kliseisiin.
Tai meidän perheessä luetaan kirjoja ja haetaan vaatteet kirpparilta.
Koska millään näistä ei todellisuudessa ole väliä. Oikeasti.
Kyse on yksinkertaisesti siinä haluaako auttaa vai eikö (ja onko siihen resursseja).
Ei itsekkyys ja haluttomuus muutu kullaksi vain siksi että se tarjoillaan vessapaperiin käärittynä. Ja joo, on ihan ok olla auttamatta, mutta älkää aliarvioiko muita typerillä valheillanne.
On kummitädin vastuukin yrittää opettaa lapselle järkevää elämäntapaa, kun tämän vanhemmat ei siihen selvästi pysty. Se on apua jota ap:n lapsi oikeasti tarvitsisi, ap:n kohdalla on jo myöhäistä.
Irl sivusta seuranneena, on tosi ikävä katsoa voimattomana kun lapsesta josta voisi tulla ahkera ja onnellinen, kasvatetaan uutta köyhää ja kroonisesti tyytymätöntä. Köyhyys periytyy, ne tyhmät mallit opitaan kotoa ja jo varhain.
Eikä ole. Kummitädin tehtävä on olla kiva ja turvallinen aikuinen kummilapselleen.
Ei lyödä huonommuuden leimoja jo pienestä pitäen vaan valaa itseluottamusta ja uskoa tulevaisuuteen.Ei ole mitään järkevää syytä ylentää itseään opettajan asemaan silloin kun et sitä ole. Yksinkertaisesti sanoen, et ole yhtään mitään, eikä sinulla ei ole mitään syytä kuvitella olevasi yhtään mitään. Se että luulet olevasi oikeutettu ja ylennetty jakamaan toisille "opetuksia" ja jopa velvollinen tähän ilman mitään kuvitelmiasi suurempia meriittejä, kertoo enemmän sinusta itsestäsi kuin kohteestasi.
No ei ole myöskään sinunkaan tekstissäsi kummitädin oltava aikuinen, joka ostelee niitä juttuja, joita perhe ei osta.
Olen itse valinnut olla sellainen kummitäti kummilapselleni, joka ostelee juttuja. Yritän löytää siinä sellaisen kultaisen keskitien, etten mene överiksi ja aiheuta sitä kautta pahennusta vanhemmissa/sisaruksissa/pistä muita kummeja täysin eriarvoiseen asemaan, mutta että lapsi saisi myös hemmottelukokemuksia. Tässäkin on selkeää mallioppimista, oma kummitätini osteli minulle hyviä lahjoja.
Sanoinko niin? Sanoin ettei kummitädin kuulu olla yksi rankaisija lisää, en että pitäisi ostaa kaikkea.
Jos kaupan jäätelö on rankaisua, niin toki voi olla kokonaankin ilman.
Mun oikeasti käy sääliksi köyhien lapsia. Ei siksi että näiltä puuttuisi materiaa Suomessa, vaan siksi että vanhemmat yleensä opettavat näille sellaisen ajattelutyylin, joka periyttää sen köyhyyden ja osattomuuden kokemuksen.
Fiksu vanhempi opettaisi että se kaupan jätski on ihan ok, ja tärkeää olisi tavata kummitätiä. Eikä vihjailla ja kerjätä, kun "omat" rahat on ensin humputeltu turhuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumaliste sentään, aikuiset ihmiset 😅
On asia erikseen sponssata köyhiä tai jättää kokonaan ilman, mutta luoja tuota ylemmyskompleksia ja suuruuskuvitelmia.
Tässä ei ole muusta kyse kuin haluttomuudesta ja oikeutuksesta kouluttaa itseään alempia, vain siksi että on muutama lantti enemmän.
Pitää olla pikkaisen vajaa, jos todellisuudessa uskoo näihin "olen varakas siksi että jätän latet ostamatta" kliseisiin.
Tai meidän perheessä luetaan kirjoja ja haetaan vaatteet kirpparilta.
Koska millään näistä ei todellisuudessa ole väliä. Oikeasti.
Kyse on yksinkertaisesti siinä haluaako auttaa vai eikö (ja onko siihen resursseja).
Ei itsekkyys ja haluttomuus muutu kullaksi vain siksi että se tarjoillaan vessapaperiin käärittynä. Ja joo, on ihan ok olla auttamatta, mutta älkää aliarvioiko muita typerillä valheillanne.
On kummitädin vastuukin yrittää opettaa lapselle järkevää elämäntapaa, kun tämän vanhemmat ei siihen selvästi pysty. Se on apua jota ap:n lapsi oikeasti tarvitsisi, ap:n kohdalla on jo myöhäistä.
Irl sivusta seuranneena, on tosi ikävä katsoa voimattomana kun lapsesta josta voisi tulla ahkera ja onnellinen, kasvatetaan uutta köyhää ja kroonisesti tyytymätöntä. Köyhyys periytyy, ne tyhmät mallit opitaan kotoa ja jo varhain.
Eikä ole. Kummitädin tehtävä on olla kiva ja turvallinen aikuinen kummilapselleen.
Ei lyödä huonommuuden leimoja jo pienestä pitäen vaan valaa itseluottamusta ja uskoa tulevaisuuteen.Ei ole mitään järkevää syytä ylentää itseään opettajan asemaan silloin kun et sitä ole. Yksinkertaisesti sanoen, et ole yhtään mitään, eikä sinulla ei ole mitään syytä kuvitella olevasi yhtään mitään. Se että luulet olevasi oikeutettu ja ylennetty jakamaan toisille "opetuksia" ja jopa velvollinen tähän ilman mitään kuvitelmiasi suurempia meriittejä, kertoo enemmän sinusta itsestäsi kuin kohteestasi.
No ei ole myöskään sinunkaan tekstissäsi kummitädin oltava aikuinen, joka ostelee niitä juttuja, joita perhe ei osta.
Olen itse valinnut olla sellainen kummitäti kummilapselleni, joka ostelee juttuja. Yritän löytää siinä sellaisen kultaisen keskitien, etten mene överiksi ja aiheuta sitä kautta pahennusta vanhemmissa/sisaruksissa/pistä muita kummeja täysin eriarvoiseen asemaan, mutta että lapsi saisi myös hemmottelukokemuksia. Tässäkin on selkeää mallioppimista, oma kummitätini osteli minulle hyviä lahjoja.
Sanoinko niin? Sanoin ettei kummitädin kuulu olla yksi rankaisija lisää, en että pitäisi ostaa kaikkea.
Onko se rankaisu, ettei osta jotain mitä pyytää?
On lapsia, jotka eivät pyydä koskaan mitään ja silti heillekin kuuluu ostaa asoita yhtä lailla kuin kerjäläisille.
Kerjäävä lapsi taas mankuu milloin mitäkin eikä hänen toiveitaan ole missään mielessä järkevää täyttää. Mutta silti sille kerjäläisellekin kuuluu ostaa asioita. Mutta se kerjäläinen ei välttämättä tule koskaan tyytyväiseksi, koska haluja on niin paljon ja saantia niin vähän.
"On kummitädin vastuukin yrittää opettaa lapselle järkevää elämäntapaa, kun tämän vanhemmat ei siihen selvästi pysty. Se on apua jota ap:n lapsi oikeasti tarvitsisi, ap:n kohdalla on jo myöhäistä."
Kommenttini oli vastaus lainaukseen. Siinä ei yleistetty väitettä koskemaan kaikkia mahdollisia ja mahdottomia tilanteita. Kyse oli ainoastaan lainauksesta.
Kerjääviä ihmisiä löytyy joka ainoasta tuloluokasta." Oikeutettuja" löytyy joka ainoasta tuloluokasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ajatelkaapa jos totuus olisi tämä mitä nämä kaikki hyvätuloiset minimalistit väittävät, mihinkään ylimääräiseen ei kuluteta senttiäkään. Kukaan ei kävisi ravintolassa tuhlaamassa. Ei ostaisi kirjoja ( nehän saa kirjastosta ilmaiseksi). Teatteriin/musiikkiin tuhlaaminen olisi paheksuttavaa. Kaikki kulkisivat mummon vanhalla pyörällä, tilipäivänä ehkä bussilla. Vaatteet tietysti kierrätetään ja paikataan loppuun asti. Mitä tapahtuisi yhteiskunnassa? Kukaan ei kuluttaisi? Kuinka paljon tulisi työttömiä ja missä ajassa?
Ja ennen kaikkea, kuinka h*elvetin tylsää ois. Ainakin muilla paitsi näillä puritaaneilla.Minä en käy ravintoloissa syömässä. Taitaa olla kymmenen vuotta edellisestä ravintolakäynnistä. Työnantajan pikkujouluissa tms. olen muutaman kerran käynyt syömässä. Kahviloissa tai leffoissakaan en käy.
En osta kirjoja, koska kirjastot ovat tosiaan olemassa. Teatterista en ilmaisumuotona pidä ja musiikkia voi kuunnella ilmaiseksi YouTubesta tai vanhoilta levyiltä. En suostu maksamaan digitaalisesta musiikista, jota et "omista" kuten fyysistä levyä. Kuljen yli kymmenvuotiaalla autolla, koska asun syrjässä. Vaatteita ostan erittäin harvoin, kun ostan, ostan kestäviä ja laadukkaita.Mitä tapahtuisi yhteiskunnassa? Ainakin energiaa ja ympäristöä säätyisi ihan hemmetisti, kun turha kulutus jäisi pois.
Elämäni ei ole lainkaan tylsää. En kaipaa kulutukseen keskittyvää elämäntapaa lainkaan.
Entä työpaikat? Mitäs niille kävis? Monen leipä on kiinni siinä, että joku toinen kuluttaa rahojaan...
Joo, kyllä. Mutta mites olisi ajatus että ne käyttää joilla on varaa?
Siis pidemmän päälle nämä "älä osta netflixiä katso nettitvtä ilmaitteeksi", "älä osta jäätelöpalloa kojusta osta kaupasta halvin tuutti" etc. ovat aika kuluttavia. Lapsena tarvi kaikesta säästää, mutta kun kerrankin pääsi syömään heseen, ostaa sen jäätelöpallon etc. oli se kyllä luksusta. Mielenterveys siinä ikuisessa pihistelyssä lähtee. Tietenkin pitää valita tarkoin mitä ostaa kun on tiukkaa, mutta ei sitä köyhyyttä kannata liikaa korostaa ainakaan lapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis haluaisit minun ostavan kalliita juttuja sinulle, samalla kun en itsekään tuhlaa tuolla lailla? Varakas kaveri saattaa olla varakas sen takia, kun ei ota jokaista viihdepalvelua jonka vain näkee, käy kirjastossa, ostaa ruoat alesta, ja valitsee juuri sen halpistötterön (40 snt) eikä ylihintaista ökyjätskiä (4 eur). Taskusta saattaa löytyä parin vuoden ikäinen halpisandroid eikä uusinta iphonea kuten varmaan teillä.
Helpoin tapa pysyä varakkaana on nuukuus. Ja kuka ihme nyt tuosta vain ostaisi joulukinkun ystävälle? Ystävät ovat ystäviä, eikä mitään köyhäinapuautomaatteja.
Sinänsä on ihan fiksua sanoa, että rahaa säästyy, jos ei josta kaikkea mitä tekee mieli, mutta älä nyt viitsi verrata työttömiä työssäkäyviin. Se on älyllistä epärehellisyyttä.
Ap:sta (vaikka provo varmasti onkin) ei tulisi varakasta vaikka hän jättäisi sen halpistuutinkin ostamatta. Hänestä tulisi ainoastaan ihminen, jolla on 40 senttiä enemmän rahaa.
No miksi ap ei sitten ostanut sitä jätskiä itse, kun kyse on 40 centistä?
Tuollaiset köyhät ostaa kaiken muunkin samalla tyylillä, ja ruokalasku on helposti tuplat järkevään ostamiseen nähden. Siihen päälle turhat suoratoistot ja osamaksut, puhutaan helposti kymppitonnista vuodessa. Joka vuosi.
Mutta kun osa ei näe kun sen yhden 40 centtisen. Vähän kuin se obeesi joka ei näe mitä pahaa yhdessä keksissä on. Ei mitään pahaa, paha tulee niistä kaikista kekseistä yhteensä.
Vierailija kirjoitti:
No huhhuh. Olen hämmästynyt näistä kommenteista. En olisi uskonut, että ihmiset ovat noin pikkusieluisia rahan suhteen. Olen itse siinä mielessä onnekas, että varoja ja tuloja riittää. Mielelläni sponssaan kummilapsia ja nuorempia sukulaisia. Olemme ottaneet sukulaislapsia matkoillekin omien lasten seuraksi mukaan veloituksetta. Tarjoan myös lasteni kavereille jäätelöt, pizzat tai mitä milloinkin, jos sattuvat mukana/meillä olemaan. Minusta on mukava ilahduttaa. Rahaa se vain on. Eikä mieleenkään tulisi moralisoida sitä, että joku lapsi haluaa samoja asioita mitä muillakin on (Netflix, jäätelöpallot tai vaikka merkkihuppari jne.).
Entä jos joku näiden lasten vanhemmista soittaisi jo maaliskuussa kysyäkseen että mihin viette mun lapsen ensi kesänä, meille sopii oikeestaan vaan heinäkuun toinen viikko, menette silloin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielelläni tarjoan lasten kavereille ruokaa, herkkuja ja joskus otetaan lasten kavereita meidän mukaan kylpylään ym paikkoihin ja maksetaan kaikki kulut. Mutta pointtina on että nämä silloin kuin se meille sopii ja näin ilo menee lapsille.
Sen sijaan jos ostaisin tuttava perheeseen kinkun niin todennäköisesti siihen varatut rahat menisi sitten johonkin aikuisten juttuihin esim kaljaan, tupakkaan ym. Ja sitä en todellakaan halua rahoittaa.
Yksi tuttu on kovassa velkakierteessä. Paljon sairastumista, työttömyyttä ym. Voisi ajatella että hänelle kannattaisi antaa rahaa. No itse kertoi että sai ennen joulua isomman summan kerralla tukia niin antoi kerjäläiselle (joka meni heti pelaamaan ne kolikot pelikoneeseen), osti äidilleen ja isälleen kummallekin kalliita hajusteita ym turhuutta 100eurolla jne. Siis käytännössä tuhlasi parissa päivässä suurimman osan rahoista, laskut jäi maksamatta ja kohta oli taas ongelma kun tarttis saada ruokaa mutta ei ole rahaa... Eli voi hänelle antaa rahaa niin paljon kun haluaa mutta jos toinen ei osaa käyttää sitä järkevästi niin ei siitä juurikaan ole pidempiaikaista hyötyä.
Kannettu vesi ei kaivossa pysy! Täytyy olla ajatusta mukana, jos meinaa käsitellä rahaa.
Tyhmälle rahaa suoltamalla ei saavuta mitään - pisteet siitä. Tuntuu ikävältä sanoa asioita suoraan, mutta mielestäni se täytyy voida perustella näille rahaa kerjääville, miksei heitä auteta konkreettisesti. Monesti eivät edes ymmärrä, miten hyvätuloisenkin pitää miettiä talouttaan ja osata laskelmoida menojen viidakossa. Ei se rahakaan mitään ratkaise, jos sitä ei osaa oikein käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Siis pidemmän päälle nämä "älä osta netflixiä katso nettitvtä ilmaitteeksi", "älä osta jäätelöpalloa kojusta osta kaupasta halvin tuutti" etc. ovat aika kuluttavia. Lapsena tarvi kaikesta säästää, mutta kun kerrankin pääsi syömään heseen, ostaa sen jäätelöpallon etc. oli se kyllä luksusta. Mielenterveys siinä ikuisessa pihistelyssä lähtee. Tietenkin pitää valita tarkoin mitä ostaa kun on tiukkaa, mutta ei sitä köyhyyttä kannata liikaa korostaa ainakaan lapsille.
Kuulostat mun äidiltä, teillä se "kerrankin" vaan on jatkuvasti, ja kaikissa asioissa, niin lopputulos on loputon velkakierre ja krooninen tyytymättömyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä maailma elätte te ihmiset, jotka valitatte 3500e palkkaanne, ettei ole varaa tyyliin mihinkään, alkaen ihan netflixeistä ja jäätelötötteröistä? :D Minä kyseenalaistaisin näin ensialkuun, että millähän mallilla ne teidän paljon mainostamanne taloushallintataidot mahtaa olla, jos tuollaisilla palkoilla joutuu kitkuttelemaan ja pihistelemään muutamien eurojen pikkujutuistakin. Uskaltaisinko seuraavaa lausetta sanoa vai otetaanko pskamyrsky niskaan... noh antaa mennä; jos tuollaiset palkat ei riitä niin pitäisikö sitä asuinpaikan (ja kustannusten) järkevyyttä hieman pohtia?
Tässä ketjussa ei kyllä ole yksikään 3500e palkansaaja valittanut köyhyyttä.
Ei, mutta henkisesti moni vaikuttaa erittäin köyhältä.
-Eri
Minusta on henkisesti köyhää tuhlata rahansa turhuuteen. Pienellä ajattelulla ja viitseliäisyydellä pystyy elämään hyvää elämää vähemmällä kulutuksella. Lapsillekin voi järjestää elämyksiä sen materian haalimisen sijaan.
Laadukas jäätelötötterö meren rannalla lämpimänä kesäpäivänä saattaa joidenkin mielestä olla ihan mukava elämys. Nähdäkseni materiaa haalivat paremminkin ne, jotka pakkomielteisesti säästävät/sijoittavat jokaisen euron samalla porkkanoita järsien.
Minä syön mieluummin ne kaupasta ostetut jäätelötötteröt omalla rantaterassilla lämpimänä kesäpäivänä. Mutta jos näitä kaikenmaailman pieniä "ylellisyyksiä" joka päivä ostelisi, en asuisi rannalla omakotitalossa,
Ei taida sitten kovin kummoinen omakotitalo tai ranta olla, jos sen niin halvalla on saanut. Joku pikkumörskä kuralammikon äärellä?
eri
Vähän vajaa kolmesataa neliötä meren rannalla.
Pienistä summista kertyy ajan kanssa isoja. Jos onnistut päivässä pienentämään kulutusta 20€, se tekee kymmenessä vuodessa 73 tuhatta euroa. Kahdessa kymmenessä vuodessa lähes 150 tuhatta euroa.Ei ne suuret tulot vaan pienet menot.
Ai, sinä taidat olla näitä ihmisiä, jotka antavat köyhille säästövinkkejä tyyliin "laita joka kuukausi 500 syrjään". Eli suomeksi "Älä syö mitään yhtenäkään kuukautena".
En voisi kuvitellakaan käyttäväni päivässä 20 € rahaa, siis edes ruokaan ja muuhun välttämättömään, saati ylimääräiseen.
Tämä taisi olla ketjun törkein viesti. :(
No jos se onnistuu meiltäkin, yhteensä kolmen tonnin nettotuloista, mikä on sinun verukkeesi? Tupakka-aski ja iltapäivälehden printtipainos on jo kympin, jos sellaisia ostelee. Joku kahvilakäynti 5-10 euroa? Siinähän se jo melkein tulikin.
600 euroa kuukaudessa säästöön, 20€ päivässä, niin se on 7200 euroa vuodessa. Sillä lähtee jo pariksi viikoksi lomalle kaukokohteeseen koko perheen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Siis pidemmän päälle nämä "älä osta netflixiä katso nettitvtä ilmaitteeksi", "älä osta jäätelöpalloa kojusta osta kaupasta halvin tuutti" etc. ovat aika kuluttavia. Lapsena tarvi kaikesta säästää, mutta kun kerrankin pääsi syömään heseen, ostaa sen jäätelöpallon etc. oli se kyllä luksusta. Mielenterveys siinä ikuisessa pihistelyssä lähtee. Tietenkin pitää valita tarkoin mitä ostaa kun on tiukkaa, mutta ei sitä köyhyyttä kannata liikaa korostaa ainakaan lapsille.
Meillä ei koskaan korostettu köyhyyttä eikä nyt sillä lailla oltukaan superköyhiä, mutta äidillä alkoi jäädä rahaa säästöön vasta sitten kun muutin pois kotoa. "Säästöt ja sijoitukset" olivat omistusasunnon muodossa siihen asti.
Me ostettiin hyvää ja kallistakin, mutta sitä ei voinut ostaa usein eikä paljon. Jos olisi halunnut jotain alati, olisi pitänyt valita halvempaa. Sain Mövenpickin suklaajäätelöä litrapakkauksessa, koska söin siitä vähän kerrallaan enkä kahdessa päivässä koko systeemiä. Käytiin Pizza Hutissa, koska siellä ei käyty joka viikko eikä joka kuukausi. Ja etelässäkin käytiin joskus, ei joka vuosi eikä joka lomalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen keskituloinen, lapseton ja yksineläjä. Ei olisi kyllä varaakaan lapsiin. Ei vaikka mulla on sijoitusasunto. Minulla meni 6 vuotta, ennenkuin oli varaa hankkia sähkömies kotiini tekemään sähkötöitä. Minulla ei ole koskaan ollut varaa maksukanaviin, telkkakin on yli 10 vuotta vanha ja kelpaa vielä pitkään. Ei olisi myöskään varaa rahoittaa muiden elämää, vaikka hyvien ihmisten kohdalla halua olisikin. Yksi puolituttu ties kuinka monine lapsineen otti yhteyttä vuosien hiljaiselon jälkeen ja pyysi lainaa että saavat ostettua koiranpennun. Lapsilla jumalattoman kalliit harrastukset, on kalliita rotukissoja- ja koiria ja molemmat vanhemmat työttömiä. Ei tullut mieleenkään antaa rahaa.
Olet siis köyhä, jolla on sijoitusasunto? Jälleen yksi fiktiivinen hahmo ketjuun. :)
Eihän siinä niin lukenut. Eihän hän köyhyyttä valita.
No aika köyhä on minusta, jos ei alle kymppiä löydy kuussa maksukanaviin. :)
Se on sinun tulkinta omien arvojesi mukaan. Tuo kirjoittaja ei väittänyt olevansa köyhä :).
Pointti on se, että joku kehtaa sanoa, että EI OLE VARAA, vaikka ihan hyvin olisi, jos tekisi toisenlaisen valinnan. Eikä kyse ole nyt mistään arvoista, vaan siitä, puhuuko ihminen rehellisesti vai ei. Jos on sijottanut asuntoon, niin ok ja ihan järkivalinta. Mutta jos sen myisi, niin olisi varaa aika hel*etin moneen maksukanavaan. Joo, ei olisi järkevää, mutta henkilö valehtelee sanoessaan, että hänellä ei niihin kanaviin ole varaa.
Onko ihmiset oikeasti niin sokeita, etteivät tällaista asiaa tajua?
Miksi sinä et puolestasi puhu rehellisesti? Valehtelet, että hän saisi käytettäväkseen koko asunnon arvon edestä rahaa, kun et edes tiedä onko hänellä vielä 25 vuotta maksettavaa tuosta asunnosta? Tai laskepa huviksesti kuinka isoa eläkettä hän tulee saamaan, jos lyhytnäköisyydeltäsi joudat. Tokihan kannustat muitakin hassaamaan rahat maksukanaviin, ettei tule paha mieli siitä että muut ajattelee elämää pidemmälle kuin vain seuraavaan kelan maksupäivään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ns. alemman tulotason köyhiltä, jotka AP:n tavoin ulisee luksuksen puuttumisesta ja siitä, että muut eivät maksa heille sitä tätä ja tuota, puuttuu kokonaan käsitys rahasta ja sen arvosta. Kun ei ole itse tehnyt mitään töitä sen eteen, niin ei tajua, että aika monta työtuntia, toisinaan myös vapaa-ajan tuntia on mennyt sen rahan tekemiseen työllä, puhumattakaan suuremman palkan mukanaan tuomasta vastuusta ja stressistä. Tällöin sitä rahaa osaa arvostaa, eikä sitä syydä kaikkeen turhuuteen tai lahjoita jokaiselle pyytäjälle.
Köyhän mielessä päällimmäisenä on kateus ja oletus, että kaikkea mahdollista tavaraa pitäisi koko ajan olla saamassa ja ikään kuin muiden velvollisuus olisi vielä maksaa niitä herkkuja sinne köyhään pöytään. Kaikki irtoraha menee sen siliän tien, koska ei osata säästää mihinkään. Netflixit ja osamaksut on tapissa, kun just oli pakko saada uusi känny, kampaus tai töllö. Sitten itketään, kun ei ole joulukinkkua pöydässä. Ei nähdä, että ei ne ns. rikkaammatkaan kaverit koko ajan hanki uusinta ipodia tai padiä, eikä ole koko ajan uusimmat vaatteet päällä. Opetelkaa budjetoimaan käyttörahanne. Eihän se ole kivaa, kun ei voi koko ajan vaan ostaa, vaan pitää miettiä mihin sitä rahaa tarvitsee, mutta omaa tilannetta voi kohentaa myös työssäkäynnillä. Siivoamaan pääsee aina, teineillekin on paljon hanttihommaa tarjolla. Siinä vaan jää se netflixin tuijottaminen vähän vähemmälle...
Plus että on opiskeltu ennen töitä. Vaati sekin kuitenkin vähän vaivannäköä.
Ja tämän vuoksi yritettiin ap:lle kertoa lukemisen tärkeydestä, mutta otti sen vain pilkkana ja tyhmänäpitämisenä.
Jep, itselle muistui mieleen tuosta ekan kirjoittajan "Kun ei ole itse tehnyt mitään töitä sen eteen, niin ei tajua, että aika monta työtuntia, toisinaan myös vapaa-ajan tuntia on mennyt sen rahan tekemiseen työllä, puhumattakaan suuremman palkan mukanaan tuomasta vastuusta ja stressistä.", että kuinka pitkiä ne opiskeluajan päivätkin oli. Päivät koululla ja töissä, ja siihen päälle kaikki tentit, harjoitustyöt ym. Ei se nykyinen työasema ja sen mukaiset tulot ole ilmaiseksi tulleet. Lisänä tämän lainaamani kirjoittajan mukainen vastuu ja stressi. Mutta voihan se sivusta katsoen näyttää helpolta ja siltä, että sitä rahaa tulee ihan tyhjästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis pidemmän päälle nämä "älä osta netflixiä katso nettitvtä ilmaitteeksi", "älä osta jäätelöpalloa kojusta osta kaupasta halvin tuutti" etc. ovat aika kuluttavia. Lapsena tarvi kaikesta säästää, mutta kun kerrankin pääsi syömään heseen, ostaa sen jäätelöpallon etc. oli se kyllä luksusta. Mielenterveys siinä ikuisessa pihistelyssä lähtee. Tietenkin pitää valita tarkoin mitä ostaa kun on tiukkaa, mutta ei sitä köyhyyttä kannata liikaa korostaa ainakaan lapsille.
No ei kait sitä köyhyyttä tarvikkaan korostaa, vaan opettaa elämään sen hetkisen rahatilanteen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumaliste sentään, aikuiset ihmiset 😅
On asia erikseen sponssata köyhiä tai jättää kokonaan ilman, mutta luoja tuota ylemmyskompleksia ja suuruuskuvitelmia.
Tässä ei ole muusta kyse kuin haluttomuudesta ja oikeutuksesta kouluttaa itseään alempia, vain siksi että on muutama lantti enemmän.
Pitää olla pikkaisen vajaa, jos todellisuudessa uskoo näihin "olen varakas siksi että jätän latet ostamatta" kliseisiin.
Tai meidän perheessä luetaan kirjoja ja haetaan vaatteet kirpparilta.
Koska millään näistä ei todellisuudessa ole väliä. Oikeasti.
Kyse on yksinkertaisesti siinä haluaako auttaa vai eikö (ja onko siihen resursseja).
Ei itsekkyys ja haluttomuus muutu kullaksi vain siksi että se tarjoillaan vessapaperiin käärittynä. Ja joo, on ihan ok olla auttamatta, mutta älkää aliarvioiko muita typerillä valheillanne.
On kummitädin vastuukin yrittää opettaa lapselle järkevää elämäntapaa, kun tämän vanhemmat ei siihen selvästi pysty. Se on apua jota ap:n lapsi oikeasti tarvitsisi, ap:n kohdalla on jo myöhäistä.
Irl sivusta seuranneena, on tosi ikävä katsoa voimattomana kun lapsesta josta voisi tulla ahkera ja onnellinen, kasvatetaan uutta köyhää ja kroonisesti tyytymätöntä. Köyhyys periytyy, ne tyhmät mallit opitaan kotoa ja jo varhain.
Eikä ole. Kummitädin tehtävä on olla kiva ja turvallinen aikuinen kummilapselleen.
Ei lyödä huonommuuden leimoja jo pienestä pitäen vaan valaa itseluottamusta ja uskoa tulevaisuuteen.Ei ole mitään järkevää syytä ylentää itseään opettajan asemaan silloin kun et sitä ole. Yksinkertaisesti sanoen, et ole yhtään mitään, eikä sinulla ei ole mitään syytä kuvitella olevasi yhtään mitään. Se että luulet olevasi oikeutettu ja ylennetty jakamaan toisille "opetuksia" ja jopa velvollinen tähän ilman mitään kuvitelmiasi suurempia meriittejä, kertoo enemmän sinusta itsestäsi kuin kohteestasi.
No ei ole myöskään sinunkaan tekstissäsi kummitädin oltava aikuinen, joka ostelee niitä juttuja, joita perhe ei osta.
Olen itse valinnut olla sellainen kummitäti kummilapselleni, joka ostelee juttuja. Yritän löytää siinä sellaisen kultaisen keskitien, etten mene överiksi ja aiheuta sitä kautta pahennusta vanhemmissa/sisaruksissa/pistä muita kummeja täysin eriarvoiseen asemaan, mutta että lapsi saisi myös hemmottelukokemuksia. Tässäkin on selkeää mallioppimista, oma kummitätini osteli minulle hyviä lahjoja.
Sanoinko niin? Sanoin ettei kummitädin kuulu olla yksi rankaisija lisää, en että pitäisi ostaa kaikkea.
Jos kaupan jäätelö on rankaisua, niin toki voi olla kokonaankin ilman.
Mun oikeasti käy sääliksi köyhien lapsia. Ei siksi että näiltä puuttuisi materiaa Suomessa, vaan siksi että vanhemmat yleensä opettavat näille sellaisen ajattelutyylin, joka periyttää sen köyhyyden ja osattomuuden kokemuksen.
Fiksu vanhempi opettaisi että se kaupan jätski on ihan ok, ja tärkeää olisi tavata kummitätiä. Eikä vihjailla ja kerjätä, kun "omat" rahat on ensin humputeltu turhuuteen.
Tietysti voi. Jokainen tekee kuten parhaaksi näkee.
Kyse oli ainoastaan siitä, että velvollisuutesi ei ole opettaa kenellekkään yhtään mitään, kaikkein viimeiseksi vieraiden lapsille.
Jos et halua ostaa kallista jäätelöä se on ok. Jos mielestäsi halvemman jäätelön ostaminen on järkevää, se on ok. Samoin kuin jättää kokonaan ostamatta.
Jos ajatukseen sisältyy kuitenkin "kouluttaminen" tai "opetuksen antaminen" on syytä katsoa peiliin.
Monet eivät näytä myöskään ymmärtävän, että jos perhe on vaikeasti päihdeongelmainen (kuten köyhät perheet yleisen näkemyksen mukaan ovat) kaikki rahat menevät sillon joka tapauksessa alkoholiin ja tupakkaan, ainoa ero minkä voit vaikka jouluruokia ostamalla tehdä on se, että perheellä ylipäätään on jouluruokaa.
Kukaan ei opi antamattomuudestasi yhtään mitään, vähiten lapset.
Tämä ei kuitenkaan velvoita ketään yhtään mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis pidemmän päälle nämä "älä osta netflixiä katso nettitvtä ilmaitteeksi", "älä osta jäätelöpalloa kojusta osta kaupasta halvin tuutti" etc. ovat aika kuluttavia. Lapsena tarvi kaikesta säästää, mutta kun kerrankin pääsi syömään heseen, ostaa sen jäätelöpallon etc. oli se kyllä luksusta. Mielenterveys siinä ikuisessa pihistelyssä lähtee. Tietenkin pitää valita tarkoin mitä ostaa kun on tiukkaa, mutta ei sitä köyhyyttä kannata liikaa korostaa ainakaan lapsille.
Kuulostat mun äidiltä, teillä se "kerrankin" vaan on jatkuvasti, ja kaikissa asioissa, niin lopputulos on loputon velkakierre ja krooninen tyytymättömyys.
Juurikin näin!
Se "kerrankin" tosiaan tarkoittaa sitä, että joka ikinen euro, joka jää pakollisista kuluista on _ihan_ pakko kuluttaa. Ja mitä nopeammin, sen parempi, johonkin turhuuteen. Olkoon sitten jäätelöpallo, huulipuna tai tietokonepeli tai kaksi kierrosta hedelmäpeliä kaupan tuulikaapissa.
Nämä "köyhät" näkevät elämäänsä vain päivän ja tunnin kerrallaan. Mitään ei jakseta odottaa tai valmistella ja varustautua. Koko elämä on vain impulsiivista säntäilyä vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Se "palkinto" pitää saada heti, mieluummin eilen.
Ei nähdä, että pienistä puroista todellakin kasvaisi suuri virta, jos sille annettaisiin mahdollisuus.
Kuin Pavlovin koirat, jäätelökioskin nähtyään sinne on pakko mennä ja saada se jäätelöpallo. Kun kuuluu ja muuten on elämä hukkaan heitetty.
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta eikö kukaan muka kysy kaveriltaan: "pärjäätkö" tai puuttuuko teiltä jouluksi jotain, voinko auttaa?"
Minä ainakin kysyn ja autan mielelläni ! Johtunee tosin siitä että olen 2 teinin sinkkuäiti joka joutuu suunnittelemaan taloutensa tarkkaan. Mutta me pärjäämme, on ollut (sijoitus-) onnea matkassa ja osaan käyttää rahaa. Mielelläni autan jos joku todella tarvitsee ! Elämä kun voi muuttua kenellä tahansa suuntaan tai toiseen niin turha ainakaan kukkoilla omalla tilanteellaan ja "neuvoa" tai dissata toista.
Itse muistan aina kun ystävä ärähti minulle huonoa takkiani ääneen surtuani: "älä valita, käytä Visaa". Käytännössä neuvoi siis ottamaan velkaa ja lisäämään ongelmaa. En totellut..Jäi vain mieleen ikävänä muistona jossa ei tasan tarkkaan minua ja tilannettani ymmärretty.
En kysy. Osittain siksi, että mulla on kavereita, joilta todellakin puuttuisi vaikka mitä jouluksi, jos alkaisin kyselemään. Ja osittain siksi, että kustannan jo muutenkin lähisuvulleni (14 henkilöä) joulun ruokineen ja lahjoineen. Vaikka mulla onkin hyvä palkka, joulukuun palkasta laskujen jälkeen pitää jäädä muuhunkin rahaa kuin jouluruokiin ja joululahjoihin. Joudun siis säästämään jouluunkin kaiken muun lisäksi. Omistusasunnossa kun asuu, on hellan tai jääkaapin rikkouduttua voitava ostaa heti uusi eikä vasta kuukauden päästä. Muiden kodinkoneiden kanssa voi vähän odottaakin, mutta ei kovin montaa kuukautta huvita esim pestä lavuaarissa farkkuja tai lakanoita. Kaikenlaista korjaus- ja remontointitarvettakin tulee ja niitä varten on säästettävä rahaa. On myöhäistä alkaa säästämään sitten, kun lasku on jo tullut ja eräpäivä lähestyy.
Kaverini, joille jouluavulla voisikin olla tarvetta, eivät itse elä sellaista elämää, että mihinkään pitäisi etukäteen varautua. Jos kuukaudessa jääkin jotain yli, se käytetään heti johonkin eikä edes harkita rahan säästämistä. Sitten ollaan taas pulassa, kun "täysin yllättäen" tuleekin hammaslääkärilasku tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ajatelkaapa jos totuus olisi tämä mitä nämä kaikki hyvätuloiset minimalistit väittävät, mihinkään ylimääräiseen ei kuluteta senttiäkään. Kukaan ei kävisi ravintolassa tuhlaamassa. Ei ostaisi kirjoja ( nehän saa kirjastosta ilmaiseksi). Teatteriin/musiikkiin tuhlaaminen olisi paheksuttavaa. Kaikki kulkisivat mummon vanhalla pyörällä, tilipäivänä ehkä bussilla. Vaatteet tietysti kierrätetään ja paikataan loppuun asti. Mitä tapahtuisi yhteiskunnassa? Kukaan ei kuluttaisi? Kuinka paljon tulisi työttömiä ja missä ajassa?
Ja ennen kaikkea, kuinka h*elvetin tylsää ois. Ainakin muilla paitsi näillä puritaaneilla.Minä en käy ravintoloissa syömässä. Taitaa olla kymmenen vuotta edellisestä ravintolakäynnistä. Työnantajan pikkujouluissa tms. olen muutaman kerran käynyt syömässä. Kahviloissa tai leffoissakaan en käy.
En osta kirjoja, koska kirjastot ovat tosiaan olemassa. Teatterista en ilmaisumuotona pidä ja musiikkia voi kuunnella ilmaiseksi YouTubesta tai vanhoilta levyiltä. En suostu maksamaan digitaalisesta musiikista, jota et "omista" kuten fyysistä levyä. Kuljen yli kymmenvuotiaalla autolla, koska asun syrjässä. Vaatteita ostan erittäin harvoin, kun ostan, ostan kestäviä ja laadukkaita.Mitä tapahtuisi yhteiskunnassa? Ainakin energiaa ja ympäristöä säätyisi ihan hemmetisti, kun turha kulutus jäisi pois.
Elämäni ei ole lainkaan tylsää. En kaipaa kulutukseen keskittyvää elämäntapaa lainkaan.
Entä työpaikat? Mitäs niille kävis? Monen leipä on kiinni siinä, että joku toinen kuluttaa rahojaan...
Eipä juuri kiinnosta, kuinka monta kahvilaa, ravintolaa, baaria, pikamuotiliikettä tms. on tai ei ole.
Minä pyrin ostamaan vain sitä, mitä tarvitsen, En sitä mikä olisi kivaa saada tai kokea.
Olen 70-luvun lapsi ja silloinkin elettiin onnellista elämää vaikka kaikkia turhia palveluja tai romuja ei ollutkaan saatavana. Tällainen rahan kierrätys toisillemme kahvia keittäen ja paitoja pesten ja turhia hilavitkuttimia myyden on suurta ajan ja resurssien ja luonnon tuhlausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumaliste sentään, aikuiset ihmiset 😅
On asia erikseen sponssata köyhiä tai jättää kokonaan ilman, mutta luoja tuota ylemmyskompleksia ja suuruuskuvitelmia.
Tässä ei ole muusta kyse kuin haluttomuudesta ja oikeutuksesta kouluttaa itseään alempia, vain siksi että on muutama lantti enemmän.
Pitää olla pikkaisen vajaa, jos todellisuudessa uskoo näihin "olen varakas siksi että jätän latet ostamatta" kliseisiin.
Tai meidän perheessä luetaan kirjoja ja haetaan vaatteet kirpparilta.
Koska millään näistä ei todellisuudessa ole väliä. Oikeasti.
Kyse on yksinkertaisesti siinä haluaako auttaa vai eikö (ja onko siihen resursseja).
Ei itsekkyys ja haluttomuus muutu kullaksi vain siksi että se tarjoillaan vessapaperiin käärittynä. Ja joo, on ihan ok olla auttamatta, mutta älkää aliarvioiko muita typerillä valheillanne.
On kummitädin vastuukin yrittää opettaa lapselle järkevää elämäntapaa, kun tämän vanhemmat ei siihen selvästi pysty. Se on apua jota ap:n lapsi oikeasti tarvitsisi, ap:n kohdalla on jo myöhäistä.
Irl sivusta seuranneena, on tosi ikävä katsoa voimattomana kun lapsesta josta voisi tulla ahkera ja onnellinen, kasvatetaan uutta köyhää ja kroonisesti tyytymätöntä. Köyhyys periytyy, ne tyhmät mallit opitaan kotoa ja jo varhain.
Eikä ole. Kummitädin tehtävä on olla kiva ja turvallinen aikuinen kummilapselleen.
Ei lyödä huonommuuden leimoja jo pienestä pitäen vaan valaa itseluottamusta ja uskoa tulevaisuuteen.Ei ole mitään järkevää syytä ylentää itseään opettajan asemaan silloin kun et sitä ole. Yksinkertaisesti sanoen, et ole yhtään mitään, eikä sinulla ei ole mitään syytä kuvitella olevasi yhtään mitään. Se että luulet olevasi oikeutettu ja ylennetty jakamaan toisille "opetuksia" ja jopa velvollinen tähän ilman mitään kuvitelmiasi suurempia meriittejä, kertoo enemmän sinusta itsestäsi kuin kohteestasi.
No ei ole myöskään sinunkaan tekstissäsi kummitädin oltava aikuinen, joka ostelee niitä juttuja, joita perhe ei osta.
Olen itse valinnut olla sellainen kummitäti kummilapselleni, joka ostelee juttuja. Yritän löytää siinä sellaisen kultaisen keskitien, etten mene överiksi ja aiheuta sitä kautta pahennusta vanhemmissa/sisaruksissa/pistä muita kummeja täysin eriarvoiseen asemaan, mutta että lapsi saisi myös hemmottelukokemuksia. Tässäkin on selkeää mallioppimista, oma kummitätini osteli minulle hyviä lahjoja.
Sanoinko niin? Sanoin ettei kummitädin kuulu olla yksi rankaisija lisää, en että pitäisi ostaa kaikkea.
Jos kaupan jäätelö on rankaisua, niin toki voi olla kokonaankin ilman.
Mun oikeasti käy sääliksi köyhien lapsia. Ei siksi että näiltä puuttuisi materiaa Suomessa, vaan siksi että vanhemmat yleensä opettavat näille sellaisen ajattelutyylin, joka periyttää sen köyhyyden ja osattomuuden kokemuksen.
Fiksu vanhempi opettaisi että se kaupan jätski on ihan ok, ja tärkeää olisi tavata kummitätiä. Eikä vihjailla ja kerjätä, kun "omat" rahat on ensin humputeltu turhuuteen.
Tietysti voi. Jokainen tekee kuten parhaaksi näkee.
Kyse oli ainoastaan siitä, että velvollisuutesi ei ole opettaa kenellekkään yhtään mitään, kaikkein viimeiseksi vieraiden lapsille.
Jos et halua ostaa kallista jäätelöä se on ok. Jos mielestäsi halvemman jäätelön ostaminen on järkevää, se on ok. Samoin kuin jättää kokonaan ostamatta.
Jos ajatukseen sisältyy kuitenkin "kouluttaminen" tai "opetuksen antaminen" on syytä katsoa peiliin.
Monet eivät näytä myöskään ymmärtävän, että jos perhe on vaikeasti päihdeongelmainen (kuten köyhät perheet yleisen näkemyksen mukaan ovat) kaikki rahat menevät sillon joka tapauksessa alkoholiin ja tupakkaan, ainoa ero minkä voit vaikka jouluruokia ostamalla tehdä on se, että perheellä ylipäätään on jouluruokaa.
Kukaan ei opi antamattomuudestasi yhtään mitään, vähiten lapset.
Tämä ei kuitenkaan velvoita ketään yhtään mihinkään.
Jos kummitäti on ihan vieras kuten sinä sanot, miksi ihmeessä hänen pitäisi lapselle kustantaa yhtään mitään?
Lapsi ainakin on opin tarpeessa, aikuisen kohdalla on jo armotta liian myöhäistä, kun vihjaillaan että kinkku ja mikä milloinkin pitäisi ostaa.
Alue: Aihe vapaa
Onko se rankaisu, ettei osta jotain mitä pyytää?
On lapsia, jotka eivät pyydä koskaan mitään ja silti heillekin kuuluu ostaa asoita yhtä lailla kuin kerjäläisille.
Kerjäävä lapsi taas mankuu milloin mitäkin eikä hänen toiveitaan ole missään mielessä järkevää täyttää. Mutta silti sille kerjäläisellekin kuuluu ostaa asioita. Mutta se kerjäläinen ei välttämättä tule koskaan tyytyväiseksi, koska haluja on niin paljon ja saantia niin vähän.