Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voisitteko te keskituloiset lopettaa jatkuvan humble bragin köyhiä kavereita kohtaan ja auttaa jotenkin konkreettisesti
29.12.2020 |
Olen pienituloinen, samoin mun mies. Vuosien varrella ollut paljon työttömyyttä, pitkiä sairaslomia, lomautuksia, parhaimmillaankin lyhyitä pätkätöitä. Tää vuosi on ollut tosi paha, perheen teinitkään eivät saaneet kesätöitä ja mä työttömänä, mies lomautettuna suurimman osan ajasta. Osalla kavereista menee hyvin, molemmat sekä mies että nainen töissä, hyvät työpaikat, on sairaanhoitajia, diplomi-insinöörejä, yrittäjiä jne. Olen niin totaalisen kyllästynyt näiden hyvin toimeentulevien kavereiden humble bragiin ja typeriin hyväntahtoisiin neuvoihin ja "auttamisiin".
Esimerkiksi tänä joulun alla valitin kavereille, että meillä on rahat tosi vähissä ja vaikea ostaa lapsille (4 eri ikäistä) lahjat, samoin jouluruuat. Vastaukset oli tähän tyyliin "me ostetaan lahjat aina alesta joulun jälkeen/ meillä on tänä vuonna kasvissyöjä joulu niin tulee halvaksi / no riisipuuro ja juurekset ei paljoa maksa jne. Kukaan ei esim ehdottanut, että voidaan ostaa teille joulukinkku yms käytännön apua. Yhdelle kaverille kerroin että meidän joulusuunnitelmissa on vaan katsoa Netflixia ja HBO:ta, johon kaveri kommentoi että he eivät periaatteessa maksa mistään netti TV:stä kun katsovat vaan ilmaisia. Joo helppo heidän kun taloudessa on vain kaksi aikuista! Mutta kun on eri-ikäisiä lapsia ja teinejä ei riitä joku YLE areena.
Vielä yksi esimerkki. Viime kesänä olin nuorimmaisen ja kummitätinsä kanssa Kaivopuisto piknikillä. 7-vuotias kysyi kummitädiltä että voisiko ostaa jäätelö tötterön. Eiköhän kaveri alkanut selittään mun 7 vuotiaalle kuinka monta litraa jäätelöä saa sillä hinnalla ja sitten etsittiin varmaan 15 min ajan jotain lähikauppaa, mistä tyttö sai Pirkka tuutin. Ei vaan voinut yhden kerran ostaa tytölle sitä oikeaa jäätelötötteröä vaan piti alkaa esitelmöimään rahan arvoista ikään kuin minä en tietäisi.
Kommentit (3077)
Olen varmasti etuoikeutettu, koska tällä hetkellä ei ole rahasta pulaa, ja siinä mielessä joku kokee asiat toisin. Ei minunkaan rahoilla loputtomiin juhlita, vaikkei ole huolia sen suhteen, jos joutuisin olemaan työttömänä vuoden tms.
Yritän hankkia sellaisia asioita, joita itse haluan ja joihin olen tyytyväinen ja joihin minulla on mahdollisuus. Sama ajatus on ollut jo silloin, kun lähdin nollasta joskus nuorena liikkeelle.
Minulta ei puutu rahaa eikä kaunista kotia tai hyvää autoa tai artesaanijäätelöä, mutta minulta puuttuu perhe. Ja huomaan tulevani todella onnettomaksi, jos vertailen itseäni siihen, miten perheet lomailevat keskenään ja viettävät joulua jne. miten jollain on rakastava puoliso ja lapsia. Parasta siis yrittää keskittyä siihen, mikä on hyvin ja tavoitella sellaisia asioita, jotka ovat mahdollisella ponnistelulla saavutettavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumaliste sentään, aikuiset ihmiset 😅
On asia erikseen sponssata köyhiä tai jättää kokonaan ilman, mutta luoja tuota ylemmyskompleksia ja suuruuskuvitelmia.
Tässä ei ole muusta kyse kuin haluttomuudesta ja oikeutuksesta kouluttaa itseään alempia, vain siksi että on muutama lantti enemmän.
Pitää olla pikkaisen vajaa, jos todellisuudessa uskoo näihin "olen varakas siksi että jätän latet ostamatta" kliseisiin.
Tai meidän perheessä luetaan kirjoja ja haetaan vaatteet kirpparilta.
Koska millään näistä ei todellisuudessa ole väliä. Oikeasti.
Kyse on yksinkertaisesti siinä haluaako auttaa vai eikö (ja onko siihen resursseja).
Ei itsekkyys ja haluttomuus muutu kullaksi vain siksi että se tarjoillaan vessapaperiin käärittynä. Ja joo, on ihan ok olla auttamatta, mutta älkää aliarvioiko muita typerillä valheillanne.
On kummitädin vastuukin yrittää opettaa lapselle järkevää elämäntapaa, kun tämän vanhemmat ei siihen selvästi pysty. Se on apua jota ap:n lapsi oikeasti tarvitsisi, ap:n kohdalla on jo myöhäistä.
Irl sivusta seuranneena, on tosi ikävä katsoa voimattomana kun lapsesta josta voisi tulla ahkera ja onnellinen, kasvatetaan uutta köyhää ja kroonisesti tyytymätöntä. Köyhyys periytyy, ne tyhmät mallit opitaan kotoa ja jo varhain.
Eikä ole. Kummitädin tehtävä on olla kiva ja turvallinen aikuinen kummilapselleen.
Ei lyödä huonommuuden leimoja jo pienestä pitäen vaan valaa itseluottamusta ja uskoa tulevaisuuteen.Ei ole mitään järkevää syytä ylentää itseään opettajan asemaan silloin kun et sitä ole. Yksinkertaisesti sanoen, et ole yhtään mitään, eikä sinulla ei ole mitään syytä kuvitella olevasi yhtään mitään. Se että luulet olevasi oikeutettu ja ylennetty jakamaan toisille "opetuksia" ja jopa velvollinen tähän ilman mitään kuvitelmiasi suurempia meriittejä, kertoo enemmän sinusta itsestäsi kuin kohteestasi.
No ei ole myöskään sinunkaan tekstissäsi kummitädin oltava aikuinen, joka ostelee niitä juttuja, joita perhe ei osta.
Olen itse valinnut olla sellainen kummitäti kummilapselleni, joka ostelee juttuja. Yritän löytää siinä sellaisen kultaisen keskitien, etten mene överiksi ja aiheuta sitä kautta pahennusta vanhemmissa/sisaruksissa/pistä muita kummeja täysin eriarvoiseen asemaan, mutta että lapsi saisi myös hemmottelukokemuksia. Tässäkin on selkeää mallioppimista, oma kummitätini osteli minulle hyviä lahjoja.
Sanoinko niin? Sanoin ettei kummitädin kuulu olla yksi rankaisija lisää, en että pitäisi ostaa kaikkea.
Jos kaupan jäätelö on rankaisua, niin toki voi olla kokonaankin ilman.
Mun oikeasti käy sääliksi köyhien lapsia. Ei siksi että näiltä puuttuisi materiaa Suomessa, vaan siksi että vanhemmat yleensä opettavat näille sellaisen ajattelutyylin, joka periyttää sen köyhyyden ja osattomuuden kokemuksen.
Fiksu vanhempi opettaisi että se kaupan jätski on ihan ok, ja tärkeää olisi tavata kummitätiä. Eikä vihjailla ja kerjätä, kun "omat" rahat on ensin humputeltu turhuuteen.
Tietysti voi. Jokainen tekee kuten parhaaksi näkee.
Kyse oli ainoastaan siitä, että velvollisuutesi ei ole opettaa kenellekkään yhtään mitään, kaikkein viimeiseksi vieraiden lapsille.
Jos et halua ostaa kallista jäätelöä se on ok. Jos mielestäsi halvemman jäätelön ostaminen on järkevää, se on ok. Samoin kuin jättää kokonaan ostamatta.
Jos ajatukseen sisältyy kuitenkin "kouluttaminen" tai "opetuksen antaminen" on syytä katsoa peiliin.
Monet eivät näytä myöskään ymmärtävän, että jos perhe on vaikeasti päihdeongelmainen (kuten köyhät perheet yleisen näkemyksen mukaan ovat) kaikki rahat menevät sillon joka tapauksessa alkoholiin ja tupakkaan, ainoa ero minkä voit vaikka jouluruokia ostamalla tehdä on se, että perheellä ylipäätään on jouluruokaa.
Kukaan ei opi antamattomuudestasi yhtään mitään, vähiten lapset.
Tämä ei kuitenkaan velvoita ketään yhtään mihinkään.
Jos kummitäti on ihan vieras kuten sinä sanot, miksi ihmeessä hänen pitäisi lapselle kustantaa yhtään mitään?
Lapsi ainakin on opin tarpeessa, aikuisen kohdalla on jo armotta liian myöhäistä, kun vihjaillaan että kinkku ja mikä milloinkin pitäisi ostaa.
Vielä kerran, kenenkään ei tarvitse ostaa kenellekään yhtään mitään. Siis yhtään mitään, kenellekkään. Osa kuitenkin haluaa.
Onko joku sitten kieltänyt ostamasta? Kyse oli siitä, onko lapsen etu opettaa lastakin vaatimaan ja kerjäämään asioita. Vai voisiko parempi opetus olla, että kaupan jätski ja kummitädin tapaaminen on se juttu, ei kerjääminen.
Ihmiset on välillä outoja. Mulla on yksi leikkipuistotuttu, työtön ja eri miesten kanssa lapsia. Hänen kanssaan on niin raskas jutella kun kaikki mitä hän sanoo, liittyy rahaan ja siihen mitä hänellä ei ole ja mitä muilla on.
Esimerkki marraskuulta. Oltiin leikkipuistosta lähtemässä yhtä matkaa (asutaan samalla suunnalla), sanoin että ai niin mun täytyykin käydä Matkahuollon automaatin kautta.
Tuttu - mitä tilasit?
Minä - sellaisen lumenen kosmetiikka joulukalenterin
T - ai, kuulostaa kalliilta. Paljonko maksoi?
M - joku 60 euroa, en muista tarkkaan, ostin alesta
T - *naurahtaa* niin sulle toi on niin pikku summa ettet ees muista
M - ööh
T - no mitä siinä on?
M - kaikenlaista pikku kosmetiikkatuotteita, ihovoiteita, meikkejä, sen sellaista
T - ah voi vitsi, olis kyllä ollut kiva mullekin tollainen. Tarvitko tosiaan kaikkea niitä 24 meikkiä?
(Antaen epäsuorasti ymmärtää, että jos tulee jotain mistä en niin välitä tms, voisin antaa hänelle).
Tekisi mieli sanoa tuolle naiselle että kuule mä oon ihan itse opintolainan turvin ja sen pois maksaen hankkinut itselleni hyvin työllistävän ja ok ammatin ja ihan itse oon rahani ansainnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumaliste sentään, aikuiset ihmiset 😅
On asia erikseen sponssata köyhiä tai jättää kokonaan ilman, mutta luoja tuota ylemmyskompleksia ja suuruuskuvitelmia.
Tässä ei ole muusta kyse kuin haluttomuudesta ja oikeutuksesta kouluttaa itseään alempia, vain siksi että on muutama lantti enemmän.
Pitää olla pikkaisen vajaa, jos todellisuudessa uskoo näihin "olen varakas siksi että jätän latet ostamatta" kliseisiin.
Tai meidän perheessä luetaan kirjoja ja haetaan vaatteet kirpparilta.
Koska millään näistä ei todellisuudessa ole väliä. Oikeasti.
Kyse on yksinkertaisesti siinä haluaako auttaa vai eikö (ja onko siihen resursseja).
Ei itsekkyys ja haluttomuus muutu kullaksi vain siksi että se tarjoillaan vessapaperiin käärittynä. Ja joo, on ihan ok olla auttamatta, mutta älkää aliarvioiko muita typerillä valheillanne.
On kummitädin vastuukin yrittää opettaa lapselle järkevää elämäntapaa, kun tämän vanhemmat ei siihen selvästi pysty. Se on apua jota ap:n lapsi oikeasti tarvitsisi, ap:n kohdalla on jo myöhäistä.
Irl sivusta seuranneena, on tosi ikävä katsoa voimattomana kun lapsesta josta voisi tulla ahkera ja onnellinen, kasvatetaan uutta köyhää ja kroonisesti tyytymätöntä. Köyhyys periytyy, ne tyhmät mallit opitaan kotoa ja jo varhain.
Eikä ole. Kummitädin tehtävä on olla kiva ja turvallinen aikuinen kummilapselleen.
Ei lyödä huonommuuden leimoja jo pienestä pitäen vaan valaa itseluottamusta ja uskoa tulevaisuuteen.Ei ole mitään järkevää syytä ylentää itseään opettajan asemaan silloin kun et sitä ole. Yksinkertaisesti sanoen, et ole yhtään mitään, eikä sinulla ei ole mitään syytä kuvitella olevasi yhtään mitään. Se että luulet olevasi oikeutettu ja ylennetty jakamaan toisille "opetuksia" ja jopa velvollinen tähän ilman mitään kuvitelmiasi suurempia meriittejä, kertoo enemmän sinusta itsestäsi kuin kohteestasi.
No ei ole myöskään sinunkaan tekstissäsi kummitädin oltava aikuinen, joka ostelee niitä juttuja, joita perhe ei osta.
Olen itse valinnut olla sellainen kummitäti kummilapselleni, joka ostelee juttuja. Yritän löytää siinä sellaisen kultaisen keskitien, etten mene överiksi ja aiheuta sitä kautta pahennusta vanhemmissa/sisaruksissa/pistä muita kummeja täysin eriarvoiseen asemaan, mutta että lapsi saisi myös hemmottelukokemuksia. Tässäkin on selkeää mallioppimista, oma kummitätini osteli minulle hyviä lahjoja.
Sanoinko niin? Sanoin ettei kummitädin kuulu olla yksi rankaisija lisää, en että pitäisi ostaa kaikkea.
Jos kaupan jäätelö on rankaisua, niin toki voi olla kokonaankin ilman.
Mun oikeasti käy sääliksi köyhien lapsia. Ei siksi että näiltä puuttuisi materiaa Suomessa, vaan siksi että vanhemmat yleensä opettavat näille sellaisen ajattelutyylin, joka periyttää sen köyhyyden ja osattomuuden kokemuksen.
Fiksu vanhempi opettaisi että se kaupan jätski on ihan ok, ja tärkeää olisi tavata kummitätiä. Eikä vihjailla ja kerjätä, kun "omat" rahat on ensin humputeltu turhuuteen.
Tietysti voi. Jokainen tekee kuten parhaaksi näkee.
Kyse oli ainoastaan siitä, että velvollisuutesi ei ole opettaa kenellekkään yhtään mitään, kaikkein viimeiseksi vieraiden lapsille.
Jos et halua ostaa kallista jäätelöä se on ok. Jos mielestäsi halvemman jäätelön ostaminen on järkevää, se on ok. Samoin kuin jättää kokonaan ostamatta.
Jos ajatukseen sisältyy kuitenkin "kouluttaminen" tai "opetuksen antaminen" on syytä katsoa peiliin.
Monet eivät näytä myöskään ymmärtävän, että jos perhe on vaikeasti päihdeongelmainen (kuten köyhät perheet yleisen näkemyksen mukaan ovat) kaikki rahat menevät sillon joka tapauksessa alkoholiin ja tupakkaan, ainoa ero minkä voit vaikka jouluruokia ostamalla tehdä on se, että perheellä ylipäätään on jouluruokaa.
Kukaan ei opi antamattomuudestasi yhtään mitään, vähiten lapset.
Tämä ei kuitenkaan velvoita ketään yhtään mihinkään.
Jos kummitäti on ihan vieras kuten sinä sanot, miksi ihmeessä hänen pitäisi lapselle kustantaa yhtään mitään?
Lapsi ainakin on opin tarpeessa, aikuisen kohdalla on jo armotta liian myöhäistä, kun vihjaillaan että kinkku ja mikä milloinkin pitäisi ostaa.
Vielä kerran, kenenkään ei tarvitse ostaa kenellekään yhtään mitään. Siis yhtään mitään, kenellekkään. Osa kuitenkin haluaa.
Ainoa mitä sanoin, ettei köyhän lapsi eroa rikkaan lapsesta. Lapsia yhtä kaikki.
Köyhän lapsia ei tarvitse kouluttaa yhtään enempää kuin rikkaidenkaan. Toisin sanoen vanhempien varallisuuden ei tulisi vaikuttaa lasten kohteluun.
Jos kieltäydyt ostamasta jäätelöä lapselle vain siksi, että tämän perhe on köyhä, niin syytä muuttaa ajattelua. Jos kieltäytyisit, joka tapauksessa lapsen vanhempien tulotasosta riippumatta, niin tämä on ok.
Lapsi tai aikuinenkaan ei ole itseäsi huonompi vain pienempien tulojen tähden.
Suurin osa onneksi ymmärtää tämän, vaikka ketjun perusteella ei uskoisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ajatelkaapa jos totuus olisi tämä mitä nämä kaikki hyvätuloiset minimalistit väittävät, mihinkään ylimääräiseen ei kuluteta senttiäkään. Kukaan ei kävisi ravintolassa tuhlaamassa. Ei ostaisi kirjoja ( nehän saa kirjastosta ilmaiseksi). Teatteriin/musiikkiin tuhlaaminen olisi paheksuttavaa. Kaikki kulkisivat mummon vanhalla pyörällä, tilipäivänä ehkä bussilla. Vaatteet tietysti kierrätetään ja paikataan loppuun asti. Mitä tapahtuisi yhteiskunnassa? Kukaan ei kuluttaisi? Kuinka paljon tulisi työttömiä ja missä ajassa?
Ja ennen kaikkea, kuinka h*elvetin tylsää ois. Ainakin muilla paitsi näillä puritaaneilla.Minä en käy ravintoloissa syömässä. Taitaa olla kymmenen vuotta edellisestä ravintolakäynnistä. Työnantajan pikkujouluissa tms. olen muutaman kerran käynyt syömässä. Kahviloissa tai leffoissakaan en käy.
En osta kirjoja, koska kirjastot ovat tosiaan olemassa. Teatterista en ilmaisumuotona pidä ja musiikkia voi kuunnella ilmaiseksi YouTubesta tai vanhoilta levyiltä. En suostu maksamaan digitaalisesta musiikista, jota et "omista" kuten fyysistä levyä. Kuljen yli kymmenvuotiaalla autolla, koska asun syrjässä. Vaatteita ostan erittäin harvoin, kun ostan, ostan kestäviä ja laadukkaita.Mitä tapahtuisi yhteiskunnassa? Ainakin energiaa ja ympäristöä säätyisi ihan hemmetisti, kun turha kulutus jäisi pois.
Elämäni ei ole lainkaan tylsää. En kaipaa kulutukseen keskittyvää elämäntapaa lainkaan.
Entä työpaikat? Mitäs niille kävis? Monen leipä on kiinni siinä, että joku toinen kuluttaa rahojaan...
Eipä juuri kiinnosta, kuinka monta kahvilaa, ravintolaa, baaria, pikamuotiliikettä tms. on tai ei ole.
Minä pyrin ostamaan vain sitä, mitä tarvitsen, En sitä mikä olisi kivaa saada tai kokea.
Olen 70-luvun lapsi ja silloinkin elettiin onnellista elämää vaikka kaikkia turhia palveluja tai romuja ei ollutkaan saatavana. Tällainen rahan kierrätys toisillemme kahvia keittäen ja paitoja pesten ja turhia hilavitkuttimia myyden on suurta ajan ja resurssien ja luonnon tuhlausta.
Ehe... Oletko tosissasi? Meinaatko, että nykyään on enemmän ylimääräisiä palveluammatteja kuin ennen? Monet toiminnot ovat automatisoituneet ja edelleen kehitys jatkuu siihen suuntaan, että konttorineidit korvataan koneilla. Voisi ajatella näiden töiden olleen turhia, jos ne on näin helposti korvattavissa?
Mutta joo-o, minäminäminä. Se tuli selväksi. Sopii myös hyvin ikäluokkasi ajatteluun... Entä jos ajatellaan yhteiskunnalliselta kannalta vaihteeksi? En minäkään suosi ns turhaa kuluttamista, mutta näen kyllä ongelmia siinä, kun monet palvelu- ja myyntialat ajautuvat ongelmiin. Kyllä tässä on nyt isompi kuva kyseessä kuin se oma takapuoli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muiden pitäisi maksaa sun eläminen? Kuulostaa loisimiselta. Parempi opettaa lapsille, että nyt eletään näillä tuloilla mitä on ja pyritään, että siihen joskus olisi vielä parempi rahatilanne ja sitten voidaan ostaa ne jäätelötötteröt tai kalliimmat joululahjat jne.
En ole loisimassa mitään. Onko kohtuuton toive, että kummitäti ostaisi kolmen euron jäätelön tytölle sen sijaan, että ensin etsitään ajan kanssa kauppa ja sieltä 1.5 euron jäätelö? Mikä järki?
Ja jos tuo on mahdoton toive niin eikö olisi ihan kohtuullista, että voisi edes jättää nuo opettavaiset luennot ja humble bragin väliin?
Ap
Missä se Pirkka-tuutti maksaa 1.5 euroa? Kyllä meillä lähikaupassa halpistuutin saa 40 sentillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumaliste sentään, aikuiset ihmiset 😅
On asia erikseen sponssata köyhiä tai jättää kokonaan ilman, mutta luoja tuota ylemmyskompleksia ja suuruuskuvitelmia.
Tässä ei ole muusta kyse kuin haluttomuudesta ja oikeutuksesta kouluttaa itseään alempia, vain siksi että on muutama lantti enemmän.
Pitää olla pikkaisen vajaa, jos todellisuudessa uskoo näihin "olen varakas siksi että jätän latet ostamatta" kliseisiin.
Tai meidän perheessä luetaan kirjoja ja haetaan vaatteet kirpparilta.
Koska millään näistä ei todellisuudessa ole väliä. Oikeasti.
Kyse on yksinkertaisesti siinä haluaako auttaa vai eikö (ja onko siihen resursseja).
Ei itsekkyys ja haluttomuus muutu kullaksi vain siksi että se tarjoillaan vessapaperiin käärittynä. Ja joo, on ihan ok olla auttamatta, mutta älkää aliarvioiko muita typerillä valheillanne.
On kummitädin vastuukin yrittää opettaa lapselle järkevää elämäntapaa, kun tämän vanhemmat ei siihen selvästi pysty. Se on apua jota ap:n lapsi oikeasti tarvitsisi, ap:n kohdalla on jo myöhäistä.
Irl sivusta seuranneena, on tosi ikävä katsoa voimattomana kun lapsesta josta voisi tulla ahkera ja onnellinen, kasvatetaan uutta köyhää ja kroonisesti tyytymätöntä. Köyhyys periytyy, ne tyhmät mallit opitaan kotoa ja jo varhain.
Eikä ole. Kummitädin tehtävä on olla kiva ja turvallinen aikuinen kummilapselleen.
Ei lyödä huonommuuden leimoja jo pienestä pitäen vaan valaa itseluottamusta ja uskoa tulevaisuuteen.Ei ole mitään järkevää syytä ylentää itseään opettajan asemaan silloin kun et sitä ole. Yksinkertaisesti sanoen, et ole yhtään mitään, eikä sinulla ei ole mitään syytä kuvitella olevasi yhtään mitään. Se että luulet olevasi oikeutettu ja ylennetty jakamaan toisille "opetuksia" ja jopa velvollinen tähän ilman mitään kuvitelmiasi suurempia meriittejä, kertoo enemmän sinusta itsestäsi kuin kohteestasi.
No ei ole myöskään sinunkaan tekstissäsi kummitädin oltava aikuinen, joka ostelee niitä juttuja, joita perhe ei osta.
Olen itse valinnut olla sellainen kummitäti kummilapselleni, joka ostelee juttuja. Yritän löytää siinä sellaisen kultaisen keskitien, etten mene överiksi ja aiheuta sitä kautta pahennusta vanhemmissa/sisaruksissa/pistä muita kummeja täysin eriarvoiseen asemaan, mutta että lapsi saisi myös hemmottelukokemuksia. Tässäkin on selkeää mallioppimista, oma kummitätini osteli minulle hyviä lahjoja.
Sanoinko niin? Sanoin ettei kummitädin kuulu olla yksi rankaisija lisää, en että pitäisi ostaa kaikkea.
Jos kaupan jäätelö on rankaisua, niin toki voi olla kokonaankin ilman.
Mun oikeasti käy sääliksi köyhien lapsia. Ei siksi että näiltä puuttuisi materiaa Suomessa, vaan siksi että vanhemmat yleensä opettavat näille sellaisen ajattelutyylin, joka periyttää sen köyhyyden ja osattomuuden kokemuksen.
Fiksu vanhempi opettaisi että se kaupan jätski on ihan ok, ja tärkeää olisi tavata kummitätiä. Eikä vihjailla ja kerjätä, kun "omat" rahat on ensin humputeltu turhuuteen.
Tietysti voi. Jokainen tekee kuten parhaaksi näkee.
Kyse oli ainoastaan siitä, että velvollisuutesi ei ole opettaa kenellekkään yhtään mitään, kaikkein viimeiseksi vieraiden lapsille.
Jos et halua ostaa kallista jäätelöä se on ok. Jos mielestäsi halvemman jäätelön ostaminen on järkevää, se on ok. Samoin kuin jättää kokonaan ostamatta.
Jos ajatukseen sisältyy kuitenkin "kouluttaminen" tai "opetuksen antaminen" on syytä katsoa peiliin.
Monet eivät näytä myöskään ymmärtävän, että jos perhe on vaikeasti päihdeongelmainen (kuten köyhät perheet yleisen näkemyksen mukaan ovat) kaikki rahat menevät sillon joka tapauksessa alkoholiin ja tupakkaan, ainoa ero minkä voit vaikka jouluruokia ostamalla tehdä on se, että perheellä ylipäätään on jouluruokaa.
Kukaan ei opi antamattomuudestasi yhtään mitään, vähiten lapset.
Tämä ei kuitenkaan velvoita ketään yhtään mihinkään.
Jos kummitäti on ihan vieras kuten sinä sanot, miksi ihmeessä hänen pitäisi lapselle kustantaa yhtään mitään?
Lapsi ainakin on opin tarpeessa, aikuisen kohdalla on jo armotta liian myöhäistä, kun vihjaillaan että kinkku ja mikä milloinkin pitäisi ostaa.
Vielä kerran, kenenkään ei tarvitse ostaa kenellekään yhtään mitään. Siis yhtään mitään, kenellekkään. Osa kuitenkin haluaa.
Ainoa mitä sanoin, ettei köyhän lapsi eroa rikkaan lapsesta. Lapsia yhtä kaikki.
Köyhän lapsia ei tarvitse kouluttaa yhtään enempää kuin rikkaidenkaan. Toisin sanoen vanhempien varallisuuden ei tulisi vaikuttaa lasten kohteluun.
Jos kieltäydyt ostamasta jäätelöä lapselle vain siksi, että tämän perhe on köyhä, niin syytä muuttaa ajattelua. Jos kieltäytyisit, joka tapauksessa lapsen vanhempien tulotasosta riippumatta, niin tämä on ok.
Lapsi tai aikuinenkaan ei ole itseäsi huonompi vain pienempien tulojen tähden.
Suurin osa onneksi ymmärtää tämän, vaikka ketjun perusteella ei uskoisi.
En ole hän, kenelle kirjoitat, mutta himmailen kyllä myös rikkaan perheen kummilapselle ostelua, koska hän on aika kovasti kaiken perään ja vanhemmat itsekin yrittävät kasvattaa häntä siitä pois.
Kenelle tahansa lapselle on eduksi saada kasvatusta pois kerjäämisestä, koska se yleensä ärsyttää sitä kerjäämisen kohdetta.
Sellaiselle lapselle kyllä tosi mielelläni ostan jäden, joka sellaista harvoin saa, mutta en sellaiselle joka tulee sitä pyytelemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä maailma elätte te ihmiset, jotka valitatte 3500e palkkaanne, ettei ole varaa tyyliin mihinkään, alkaen ihan netflixeistä ja jäätelötötteröistä? :D Minä kyseenalaistaisin näin ensialkuun, että millähän mallilla ne teidän paljon mainostamanne taloushallintataidot mahtaa olla, jos tuollaisilla palkoilla joutuu kitkuttelemaan ja pihistelemään muutamien eurojen pikkujutuistakin. Uskaltaisinko seuraavaa lausetta sanoa vai otetaanko pskamyrsky niskaan... noh antaa mennä; jos tuollaiset palkat ei riitä niin pitäisikö sitä asuinpaikan (ja kustannusten) järkevyyttä hieman pohtia?
Tässä ketjussa ei kyllä ole yksikään 3500e palkansaaja valittanut köyhyyttä.
Ei, mutta henkisesti moni vaikuttaa erittäin köyhältä.
-Eri
Minusta on henkisesti köyhää tuhlata rahansa turhuuteen. Pienellä ajattelulla ja viitseliäisyydellä pystyy elämään hyvää elämää vähemmällä kulutuksella. Lapsillekin voi järjestää elämyksiä sen materian haalimisen sijaan.
Laadukas jäätelötötterö meren rannalla lämpimänä kesäpäivänä saattaa joidenkin mielestä olla ihan mukava elämys. Nähdäkseni materiaa haalivat paremminkin ne, jotka pakkomielteisesti säästävät/sijoittavat jokaisen euron samalla porkkanoita järsien.
Minä syön mieluummin ne kaupasta ostetut jäätelötötteröt omalla rantaterassilla lämpimänä kesäpäivänä. Mutta jos näitä kaikenmaailman pieniä "ylellisyyksiä" joka päivä ostelisi, en asuisi rannalla omakotitalossa,
Ei taida sitten kovin kummoinen omakotitalo tai ranta olla, jos sen niin halvalla on saanut. Joku pikkumörskä kuralammikon äärellä?
eri
Vähän vajaa kolmesataa neliötä meren rannalla.
Pienistä summista kertyy ajan kanssa isoja. Jos onnistut päivässä pienentämään kulutusta 20€, se tekee kymmenessä vuodessa 73 tuhatta euroa. Kahdessa kymmenessä vuodessa lähes 150 tuhatta euroa.Ei ne suuret tulot vaan pienet menot.
Ai, sinä taidat olla näitä ihmisiä, jotka antavat köyhille säästövinkkejä tyyliin "laita joka kuukausi 500 syrjään". Eli suomeksi "Älä syö mitään yhtenäkään kuukautena".
En voisi kuvitellakaan käyttäväni päivässä 20 € rahaa, siis edes ruokaan ja muuhun välttämättömään, saati ylimääräiseen.
Tämä taisi olla ketjun törkein viesti. :(
No jos se onnistuu meiltäkin, yhteensä kolmen tonnin nettotuloista, mikä on sinun verukkeesi? Tupakka-aski ja iltapäivälehden printtipainos on jo kympin, jos sellaisia ostelee. Joku kahvilakäynti 5-10 euroa? Siinähän se jo melkein tulikin.
600 euroa kuukaudessa säästöön, 20€ päivässä, niin se on 7200 euroa vuodessa. Sillä lähtee jo pariksi viikoksi lomalle kaukokohteeseen koko perheen kanssa.
Lämmin kiitos vittuilusta.
Terveisin nimimerkki "Nettotulot 894€/kk"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumaliste sentään, aikuiset ihmiset 😅
On asia erikseen sponssata köyhiä tai jättää kokonaan ilman, mutta luoja tuota ylemmyskompleksia ja suuruuskuvitelmia.
Tässä ei ole muusta kyse kuin haluttomuudesta ja oikeutuksesta kouluttaa itseään alempia, vain siksi että on muutama lantti enemmän.
Pitää olla pikkaisen vajaa, jos todellisuudessa uskoo näihin "olen varakas siksi että jätän latet ostamatta" kliseisiin.
Tai meidän perheessä luetaan kirjoja ja haetaan vaatteet kirpparilta.
Koska millään näistä ei todellisuudessa ole väliä. Oikeasti.
Kyse on yksinkertaisesti siinä haluaako auttaa vai eikö (ja onko siihen resursseja).
Ei itsekkyys ja haluttomuus muutu kullaksi vain siksi että se tarjoillaan vessapaperiin käärittynä. Ja joo, on ihan ok olla auttamatta, mutta älkää aliarvioiko muita typerillä valheillanne.
On kummitädin vastuukin yrittää opettaa lapselle järkevää elämäntapaa, kun tämän vanhemmat ei siihen selvästi pysty. Se on apua jota ap:n lapsi oikeasti tarvitsisi, ap:n kohdalla on jo myöhäistä.
Irl sivusta seuranneena, on tosi ikävä katsoa voimattomana kun lapsesta josta voisi tulla ahkera ja onnellinen, kasvatetaan uutta köyhää ja kroonisesti tyytymätöntä. Köyhyys periytyy, ne tyhmät mallit opitaan kotoa ja jo varhain.
Eikä ole. Kummitädin tehtävä on olla kiva ja turvallinen aikuinen kummilapselleen.
Ei lyödä huonommuuden leimoja jo pienestä pitäen vaan valaa itseluottamusta ja uskoa tulevaisuuteen.Ei ole mitään järkevää syytä ylentää itseään opettajan asemaan silloin kun et sitä ole. Yksinkertaisesti sanoen, et ole yhtään mitään, eikä sinulla ei ole mitään syytä kuvitella olevasi yhtään mitään. Se että luulet olevasi oikeutettu ja ylennetty jakamaan toisille "opetuksia" ja jopa velvollinen tähän ilman mitään kuvitelmiasi suurempia meriittejä, kertoo enemmän sinusta itsestäsi kuin kohteestasi.
No ei ole myöskään sinunkaan tekstissäsi kummitädin oltava aikuinen, joka ostelee niitä juttuja, joita perhe ei osta.
Olen itse valinnut olla sellainen kummitäti kummilapselleni, joka ostelee juttuja. Yritän löytää siinä sellaisen kultaisen keskitien, etten mene överiksi ja aiheuta sitä kautta pahennusta vanhemmissa/sisaruksissa/pistä muita kummeja täysin eriarvoiseen asemaan, mutta että lapsi saisi myös hemmottelukokemuksia. Tässäkin on selkeää mallioppimista, oma kummitätini osteli minulle hyviä lahjoja.
Sanoinko niin? Sanoin ettei kummitädin kuulu olla yksi rankaisija lisää, en että pitäisi ostaa kaikkea.
Jos kaupan jäätelö on rankaisua, niin toki voi olla kokonaankin ilman.
Mun oikeasti käy sääliksi köyhien lapsia. Ei siksi että näiltä puuttuisi materiaa Suomessa, vaan siksi että vanhemmat yleensä opettavat näille sellaisen ajattelutyylin, joka periyttää sen köyhyyden ja osattomuuden kokemuksen.
Fiksu vanhempi opettaisi että se kaupan jätski on ihan ok, ja tärkeää olisi tavata kummitätiä. Eikä vihjailla ja kerjätä, kun "omat" rahat on ensin humputeltu turhuuteen.
Tietysti voi. Jokainen tekee kuten parhaaksi näkee.
Kyse oli ainoastaan siitä, että velvollisuutesi ei ole opettaa kenellekkään yhtään mitään, kaikkein viimeiseksi vieraiden lapsille.
Jos et halua ostaa kallista jäätelöä se on ok. Jos mielestäsi halvemman jäätelön ostaminen on järkevää, se on ok. Samoin kuin jättää kokonaan ostamatta.
Jos ajatukseen sisältyy kuitenkin "kouluttaminen" tai "opetuksen antaminen" on syytä katsoa peiliin.
Monet eivät näytä myöskään ymmärtävän, että jos perhe on vaikeasti päihdeongelmainen (kuten köyhät perheet yleisen näkemyksen mukaan ovat) kaikki rahat menevät sillon joka tapauksessa alkoholiin ja tupakkaan, ainoa ero minkä voit vaikka jouluruokia ostamalla tehdä on se, että perheellä ylipäätään on jouluruokaa.
Kukaan ei opi antamattomuudestasi yhtään mitään, vähiten lapset.
Tämä ei kuitenkaan velvoita ketään yhtään mihinkään.
Jos kummitäti on ihan vieras kuten sinä sanot, miksi ihmeessä hänen pitäisi lapselle kustantaa yhtään mitään?
Lapsi ainakin on opin tarpeessa, aikuisen kohdalla on jo armotta liian myöhäistä, kun vihjaillaan että kinkku ja mikä milloinkin pitäisi ostaa.
Vielä kerran, kenenkään ei tarvitse ostaa kenellekään yhtään mitään. Siis yhtään mitään, kenellekkään. Osa kuitenkin haluaa.
Ainoa mitä sanoin, ettei köyhän lapsi eroa rikkaan lapsesta. Lapsia yhtä kaikki.
Köyhän lapsia ei tarvitse kouluttaa yhtään enempää kuin rikkaidenkaan. Toisin sanoen vanhempien varallisuuden ei tulisi vaikuttaa lasten kohteluun.
Jos kieltäydyt ostamasta jäätelöä lapselle vain siksi, että tämän perhe on köyhä, niin syytä muuttaa ajattelua. Jos kieltäytyisit, joka tapauksessa lapsen vanhempien tulotasosta riippumatta, niin tämä on ok.
Lapsi tai aikuinenkaan ei ole itseäsi huonompi vain pienempien tulojen tähden.
Suurin osa onneksi ymmärtää tämän, vaikka ketjun perusteella ei uskoisi.
Kyllä se työttömyys ja huono-osaisuus YLEENSÄ periytyy. Onhan niitäkin, että huonoista oloista on ponnistettu korkealle, mutta harvassa ovat. Työttömien lapsilla ei ole juurikaan kunnianhimoa. Siksi on mielestäni tärkeää kertoa miten maailma oikeasti pyörii. En ota kantaa nyt tuohon jäätelön ostoon, mutta tarkoitan, että lasta pitää esim. kannustaa enemmän opiskelemaan kuin sitä työttömän lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ajatelkaapa jos totuus olisi tämä mitä nämä kaikki hyvätuloiset minimalistit väittävät, mihinkään ylimääräiseen ei kuluteta senttiäkään. Kukaan ei kävisi ravintolassa tuhlaamassa. Ei ostaisi kirjoja ( nehän saa kirjastosta ilmaiseksi). Teatteriin/musiikkiin tuhlaaminen olisi paheksuttavaa. Kaikki kulkisivat mummon vanhalla pyörällä, tilipäivänä ehkä bussilla. Vaatteet tietysti kierrätetään ja paikataan loppuun asti. Mitä tapahtuisi yhteiskunnassa? Kukaan ei kuluttaisi? Kuinka paljon tulisi työttömiä ja missä ajassa?
Ja ennen kaikkea, kuinka h*elvetin tylsää ois. Ainakin muilla paitsi näillä puritaaneilla.Minä en käy ravintoloissa syömässä. Taitaa olla kymmenen vuotta edellisestä ravintolakäynnistä. Työnantajan pikkujouluissa tms. olen muutaman kerran käynyt syömässä. Kahviloissa tai leffoissakaan en käy.
En osta kirjoja, koska kirjastot ovat tosiaan olemassa. Teatterista en ilmaisumuotona pidä ja musiikkia voi kuunnella ilmaiseksi YouTubesta tai vanhoilta levyiltä. En suostu maksamaan digitaalisesta musiikista, jota et "omista" kuten fyysistä levyä. Kuljen yli kymmenvuotiaalla autolla, koska asun syrjässä. Vaatteita ostan erittäin harvoin, kun ostan, ostan kestäviä ja laadukkaita.Mitä tapahtuisi yhteiskunnassa? Ainakin energiaa ja ympäristöä säätyisi ihan hemmetisti, kun turha kulutus jäisi pois.
Elämäni ei ole lainkaan tylsää. En kaipaa kulutukseen keskittyvää elämäntapaa lainkaan.
Entä työpaikat? Mitäs niille kävis? Monen leipä on kiinni siinä, että joku toinen kuluttaa rahojaan...
Eipä juuri kiinnosta, kuinka monta kahvilaa, ravintolaa, baaria, pikamuotiliikettä tms. on tai ei ole.
Minä pyrin ostamaan vain sitä, mitä tarvitsen, En sitä mikä olisi kivaa saada tai kokea.
Olen 70-luvun lapsi ja silloinkin elettiin onnellista elämää vaikka kaikkia turhia palveluja tai romuja ei ollutkaan saatavana. Tällainen rahan kierrätys toisillemme kahvia keittäen ja paitoja pesten ja turhia hilavitkuttimia myyden on suurta ajan ja resurssien ja luonnon tuhlausta.
Ok. Oletetaan nyt kuitenkin, että yhteiskunnan takia on oleellista, että ihmiset käyvät töissä. Mistä näitä uusia työpaikkoja syntyisi sinun ideaalimaailmassa, jos kaikki turha karsitaan pois? Ymmärrätkö yhtään sitä perusasiaa, että sinä et lainaa yhtäkään kirjaa ilmaiseksi kirjastosta, jos verotuloja ei tule? Helppoa on aina nurista ja kritisoida ja esittää parempaa kuin muut. Vaikeampaa on keksiä ratkaisuja. Jään odottamaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumaliste sentään, aikuiset ihmiset 😅
On asia erikseen sponssata köyhiä tai jättää kokonaan ilman, mutta luoja tuota ylemmyskompleksia ja suuruuskuvitelmia.
Tässä ei ole muusta kyse kuin haluttomuudesta ja oikeutuksesta kouluttaa itseään alempia, vain siksi että on muutama lantti enemmän.
Pitää olla pikkaisen vajaa, jos todellisuudessa uskoo näihin "olen varakas siksi että jätän latet ostamatta" kliseisiin.
Tai meidän perheessä luetaan kirjoja ja haetaan vaatteet kirpparilta.
Koska millään näistä ei todellisuudessa ole väliä. Oikeasti.
Kyse on yksinkertaisesti siinä haluaako auttaa vai eikö (ja onko siihen resursseja).
Ei itsekkyys ja haluttomuus muutu kullaksi vain siksi että se tarjoillaan vessapaperiin käärittynä. Ja joo, on ihan ok olla auttamatta, mutta älkää aliarvioiko muita typerillä valheillanne.
On kummitädin vastuukin yrittää opettaa lapselle järkevää elämäntapaa, kun tämän vanhemmat ei siihen selvästi pysty. Se on apua jota ap:n lapsi oikeasti tarvitsisi, ap:n kohdalla on jo myöhäistä.
Irl sivusta seuranneena, on tosi ikävä katsoa voimattomana kun lapsesta josta voisi tulla ahkera ja onnellinen, kasvatetaan uutta köyhää ja kroonisesti tyytymätöntä. Köyhyys periytyy, ne tyhmät mallit opitaan kotoa ja jo varhain.
Eikä ole. Kummitädin tehtävä on olla kiva ja turvallinen aikuinen kummilapselleen.
Ei lyödä huonommuuden leimoja jo pienestä pitäen vaan valaa itseluottamusta ja uskoa tulevaisuuteen.Ei ole mitään järkevää syytä ylentää itseään opettajan asemaan silloin kun et sitä ole. Yksinkertaisesti sanoen, et ole yhtään mitään, eikä sinulla ei ole mitään syytä kuvitella olevasi yhtään mitään. Se että luulet olevasi oikeutettu ja ylennetty jakamaan toisille "opetuksia" ja jopa velvollinen tähän ilman mitään kuvitelmiasi suurempia meriittejä, kertoo enemmän sinusta itsestäsi kuin kohteestasi.
No ei ole myöskään sinunkaan tekstissäsi kummitädin oltava aikuinen, joka ostelee niitä juttuja, joita perhe ei osta.
Olen itse valinnut olla sellainen kummitäti kummilapselleni, joka ostelee juttuja. Yritän löytää siinä sellaisen kultaisen keskitien, etten mene överiksi ja aiheuta sitä kautta pahennusta vanhemmissa/sisaruksissa/pistä muita kummeja täysin eriarvoiseen asemaan, mutta että lapsi saisi myös hemmottelukokemuksia. Tässäkin on selkeää mallioppimista, oma kummitätini osteli minulle hyviä lahjoja.
Sanoinko niin? Sanoin ettei kummitädin kuulu olla yksi rankaisija lisää, en että pitäisi ostaa kaikkea.
Jos kaupan jäätelö on rankaisua, niin toki voi olla kokonaankin ilman.
Mun oikeasti käy sääliksi köyhien lapsia. Ei siksi että näiltä puuttuisi materiaa Suomessa, vaan siksi että vanhemmat yleensä opettavat näille sellaisen ajattelutyylin, joka periyttää sen köyhyyden ja osattomuuden kokemuksen.
Fiksu vanhempi opettaisi että se kaupan jätski on ihan ok, ja tärkeää olisi tavata kummitätiä. Eikä vihjailla ja kerjätä, kun "omat" rahat on ensin humputeltu turhuuteen.
Tietysti voi. Jokainen tekee kuten parhaaksi näkee.
Kyse oli ainoastaan siitä, että velvollisuutesi ei ole opettaa kenellekkään yhtään mitään, kaikkein viimeiseksi vieraiden lapsille.
Jos et halua ostaa kallista jäätelöä se on ok. Jos mielestäsi halvemman jäätelön ostaminen on järkevää, se on ok. Samoin kuin jättää kokonaan ostamatta.
Jos ajatukseen sisältyy kuitenkin "kouluttaminen" tai "opetuksen antaminen" on syytä katsoa peiliin.
Monet eivät näytä myöskään ymmärtävän, että jos perhe on vaikeasti päihdeongelmainen (kuten köyhät perheet yleisen näkemyksen mukaan ovat) kaikki rahat menevät sillon joka tapauksessa alkoholiin ja tupakkaan, ainoa ero minkä voit vaikka jouluruokia ostamalla tehdä on se, että perheellä ylipäätään on jouluruokaa.
Kukaan ei opi antamattomuudestasi yhtään mitään, vähiten lapset.
Tämä ei kuitenkaan velvoita ketään yhtään mihinkään.
Jos kummitäti on ihan vieras kuten sinä sanot, miksi ihmeessä hänen pitäisi lapselle kustantaa yhtään mitään?
Lapsi ainakin on opin tarpeessa, aikuisen kohdalla on jo armotta liian myöhäistä, kun vihjaillaan että kinkku ja mikä milloinkin pitäisi ostaa.
Vielä kerran, kenenkään ei tarvitse ostaa kenellekään yhtään mitään. Siis yhtään mitään, kenellekkään. Osa kuitenkin haluaa.
Ainoa mitä sanoin, ettei köyhän lapsi eroa rikkaan lapsesta. Lapsia yhtä kaikki.
Köyhän lapsia ei tarvitse kouluttaa yhtään enempää kuin rikkaidenkaan. Toisin sanoen vanhempien varallisuuden ei tulisi vaikuttaa lasten kohteluun.
Jos kieltäydyt ostamasta jäätelöä lapselle vain siksi, että tämän perhe on köyhä, niin syytä muuttaa ajattelua. Jos kieltäytyisit, joka tapauksessa lapsen vanhempien tulotasosta riippumatta, niin tämä on ok.
Lapsi tai aikuinenkaan ei ole itseäsi huonompi vain pienempien tulojen tähden.
Suurin osa onneksi ymmärtää tämän, vaikka ketjun perusteella ei uskoisi.
Kyllä se työttömyys ja huono-osaisuus YLEENSÄ periytyy. Onhan niitäkin, että huonoista oloista on ponnistettu korkealle, mutta harvassa ovat. Työttömien lapsilla ei ole juurikaan kunnianhimoa. Siksi on mielestäni tärkeää kertoa miten maailma oikeasti pyörii. En ota kantaa nyt tuohon jäätelön ostoon, mutta tarkoitan, että lasta pitää esim. kannustaa enemmän opiskelemaan kuin sitä työttömän lasta.
Ajatusvirhe: Eli työttömän lasta on tärkeää kannustaa enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
⁸
Vierailija kirjoitti:
Ihan järkyttävän alentuvaa tekstiä. Oikein lyödään yli ja kunnolla.
En minäkään paljoa arvosta sosiaalituilla eläviä ruikuttajia mutta näillä tiedoilla ap ei ole läheskään pahimmasta päästä. No en kyllä olisi hyvällä katsellut lapseni jäätelönkerjuuta. Mutta kummitätinä olisin kyllä kalliin jäätelön kuitenkin pienelle ostanut.
Ja totta on että pienituloisena jää helposti "etuusloukkoon" ja käsitys keskituloisuudesta vs pienituloisuudesta hämärtyy. Molemmin puolin kaivattaisiin avarakatseisuutta ja kieli keskellä suuta elämistä.
Mitä tulee noihin maksukanavoihin niin 4 lapsen/teinin perheessä tuo on halpa hupi. Vertaapa vaikka tupakoitsijaan, askin parin hinnalla kuukaudeksi hupia 6 hengelle. Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa kuitenkin lapsiperheiden tuet kohtuulliset, tuo ei summana ole mahdoton.
Ja ajatelkaapa jos totuus olisi tämä mitä nämä kaikki hyvätuloiset minimalistit väittävät, mihinkään ylimääräiseen ei kuluteta senttiäkään. Kukaan ei kävisi ravintolassa tuhlaamassa. Ei ostaisi kirjoja ( nehän saa kirjastosta ilmaiseksi). Teatteriin/musiikkiin tuhlaaminen olisi paheksuttavaa. Kaikki kulkisivat mummon vanhalla pyörällä, tilipäivänä ehkä bussilla. Vaatteet tietysti kierrätetään ja paikataan loppuun asti. Mitä tapahtuisi yhteiskunnassa? Kukaan ei kuluttaisi? Kuinka paljon tulisi työttömiä ja missä ajassa?
Ja ennen kaikkea, kuinka h*elvetin tylsää ois. Ainakin muilla paitsi näillä puritaaneilla.Tyypillinen köyhän kirjoitus, sellaisen joka myös tulee pysymään köyhänä.
Noinhan se selitetään, elämä on kuulemma tylsää ellei pääse vähän viihteelle, saa paria uutta tatskaa, heräteostoksia joka viikko, ja kyllä nyt tupakkaan ainakin pitää olla varaa, tai elämä on tylsää kituuttamista.
Me 'tylsät' vaan lyhennetään talolainaa jne, ja elätetään kokonaan se porukka, joka "nauttii elämästä". Vaan kun sekään ei riitä, pitäisi muiden antaa sekä talo että ne turhuudet, vähempi ei riitä.
Mä olen eri, mutta tekee mieli vastata. Olen erittäin pienituloinen. En käy "viihteellä", en käytä päihteitä, en polta eikä mulla ole edes niitä paheksuttuja lemmikeitä. Tatskoja inhoan.
Mutta mua ei oikeasti kiinnosta myöskään rikastuminen eli pysyn ihan mielelläni köyhänä. En halua olla edes keskituloinen. Jos mulle jää käteen 1100-1200 €/kk olen onnestä mykkyrässä. Talolainat, kiitos ei. Keskiluokkainen elämä, kiitos ei. En elä täällä lainanmaksua enkä tolkutonta raatamista varten.
Mutta mä hemmottelen itseäni jakuvasti satsaamalla harrastuksiin, jotkaa tuovat mulle valtavasti iloa (ja jollain muullakin). Mulla on niihin myös aikaa ja energiaa, koska en väsytä itseäni enkä kuluta aikaani liikaa töissä. Saa kadehtia ihan vapaasti. :)
Mitä kadehdittavaa tuossa on? Jos kerran elät tuloillasi itse kaiken kustantaen, mitä se ketään kaivelisi, että valitset mieluummin harrastukset kun asumisen. Noissa tuloissa ei ole kadehdittavaa.
Joku muu valitsee sen oman talon ja pihan, entä sitten, pitäisikö sinusta kaikkien pakkovalita kuten sinä?
Olennaisin pointtini oli, että olen tyytyväinen elämääni, vaikka olen köyhä ja että hemmottelen itseäni, vaikka olen köyhä. Eli teen monien ketjuun kirjoittaneiden mielestä aivan "väärin". :D Ja edellinen vastaaja antoi ymmärtää, että ei ole hyvä, jos köyhä pysyy köyhänä. Oletus siis ilmeisesti on, että rikastumaan pitäisi pyrkiä. Ikään kuin kaikki haluaisivat sitä ja se olisi ehdottomasti tavoiteltavaa.
Lisäksi hän on viestistään päätellen varsin onneton ja katkera, vaikka onkin enemmän rahaa ja omaisuutta. Siksi tuo heitto, että saa kadehtia (ei tarvitse ottaa niin tosissaan).
Oletuksena tässä ketjussa on, että maksetaan ne omat kulut ja huvitukset. Jos olet omasta valinnastasi johtuen pienituloinen ja hemmottelet välillä itseäsi, mitä se kenellekään kuuluu. Ketjun aloittaja olettaa jostain syystä, että muiden pitäisi kustantaa hänen perheelleen nämä pienet ”ylellisyydet”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko tullut ajatelleeksi että ehkä kavereillasikaan ei ole niin paljoa ylimääräistä rahaa? Asuntolainat ym. on yleensä mitoitettu sen mukaan miten monta maksajaa sille on. Jollain sairaanhoitajan palkoilla nyt ei ostella jatkuvasti luksusta, vaan he luultavasti joutuvat itsekin pitämään kukkaron nyörejä tiukalla. Silloin sitä luksusta ei makseta myöskään kaltaisillesi kerjäläisille.
Mitenköhän tää keskustelu on kääntynyt siihen, että mä olen joku kerjäläinen? En ole ikinä pyytänyt kavereilta tai keneltäkään mitään! Jos kaverit ITSE haluaisivat auttaa kun näkevät että meillä on tiukkaa, niin se olisi eri. Jos mulla ja miehellä olisi molemmilla joku 3500€/kk palkka ja nähtäisiin että kavereilla on tiukkaa niin varmasti voitaisiin jeesata sen sijaan että luennoitsijan punajuurten olevan edullisia.
Lisäksi toi, että mun 7-vuotiasta syytetään kerjäämistä niin Haloo?!? Jos lapsi näkee jätskikiskan niin kuka EI kysyisi että saako jäätelöä?
Ap
Mun lapsi pyytää jäätelöä minulta tai isältään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ajatelkaapa jos totuus olisi tämä mitä nämä kaikki hyvätuloiset minimalistit väittävät, mihinkään ylimääräiseen ei kuluteta senttiäkään. Kukaan ei kävisi ravintolassa tuhlaamassa. Ei ostaisi kirjoja ( nehän saa kirjastosta ilmaiseksi). Teatteriin/musiikkiin tuhlaaminen olisi paheksuttavaa. Kaikki kulkisivat mummon vanhalla pyörällä, tilipäivänä ehkä bussilla. Vaatteet tietysti kierrätetään ja paikataan loppuun asti. Mitä tapahtuisi yhteiskunnassa? Kukaan ei kuluttaisi? Kuinka paljon tulisi työttömiä ja missä ajassa?
Ja ennen kaikkea, kuinka h*elvetin tylsää ois. Ainakin muilla paitsi näillä puritaaneilla.Minä en käy ravintoloissa syömässä. Taitaa olla kymmenen vuotta edellisestä ravintolakäynnistä. Työnantajan pikkujouluissa tms. olen muutaman kerran käynyt syömässä. Kahviloissa tai leffoissakaan en käy.
En osta kirjoja, koska kirjastot ovat tosiaan olemassa. Teatterista en ilmaisumuotona pidä ja musiikkia voi kuunnella ilmaiseksi YouTubesta tai vanhoilta levyiltä. En suostu maksamaan digitaalisesta musiikista, jota et "omista" kuten fyysistä levyä. Kuljen yli kymmenvuotiaalla autolla, koska asun syrjässä. Vaatteita ostan erittäin harvoin, kun ostan, ostan kestäviä ja laadukkaita.Mitä tapahtuisi yhteiskunnassa? Ainakin energiaa ja ympäristöä säätyisi ihan hemmetisti, kun turha kulutus jäisi pois.
Elämäni ei ole lainkaan tylsää. En kaipaa kulutukseen keskittyvää elämäntapaa lainkaan.
Entä työpaikat? Mitäs niille kävis? Monen leipä on kiinni siinä, että joku toinen kuluttaa rahojaan...
Eipä juuri kiinnosta, kuinka monta kahvilaa, ravintolaa, baaria, pikamuotiliikettä tms. on tai ei ole.
Minä pyrin ostamaan vain sitä, mitä tarvitsen, En sitä mikä olisi kivaa saada tai kokea.
Olen 70-luvun lapsi ja silloinkin elettiin onnellista elämää vaikka kaikkia turhia palveluja tai romuja ei ollutkaan saatavana. Tällainen rahan kierrätys toisillemme kahvia keittäen ja paitoja pesten ja turhia hilavitkuttimia myyden on suurta ajan ja resurssien ja luonnon tuhlausta.Ok. Oletetaan nyt kuitenkin, että yhteiskunnan takia on oleellista, että ihmiset käyvät töissä. Mistä näitä uusia työpaikkoja syntyisi sinun ideaalimaailmassa, jos kaikki turha karsitaan pois? Ymmärrätkö yhtään sitä perusasiaa, että sinä et lainaa yhtäkään kirjaa ilmaiseksi kirjastosta, jos verotuloja ei tule? Helppoa on aina nurista ja kritisoida ja esittää parempaa kuin muut. Vaikeampaa on keksiä ratkaisuja. Jään odottamaan!
Olet siis sitä mieltä, että yhteiskuntavastuun nimissä minun pitäisi tuhlata kaikki rahani? Olen suuri yhteiskunnan vihollinen, kun haluan säästää pahan päivän varalle?
Sen sijaan, että olisimme puolisoni kanssa pikkuhiljaa makselleet pois vanhuuden turvaksi hankkimaamme sijoitusasuntomme lainoja, meidän olisi nekin rahat pitänyt tuhlata tavaraan ja palveluihin, joita emme tarvitse emmekä halua? Samalla olisimme tuominneet lapsemme aikanaan jonnekin opiskelija-asuntoon sen sijaan, että irtisanomme vuokralaisemme ja lapsemme pääsee asumaan tilavasti ja edullisesti kerrostalokolmioon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumaliste sentään, aikuiset ihmiset 😅
On asia erikseen sponssata köyhiä tai jättää kokonaan ilman, mutta luoja tuota ylemmyskompleksia ja suuruuskuvitelmia.
Tässä ei ole muusta kyse kuin haluttomuudesta ja oikeutuksesta kouluttaa itseään alempia, vain siksi että on muutama lantti enemmän.
Pitää olla pikkaisen vajaa, jos todellisuudessa uskoo näihin "olen varakas siksi että jätän latet ostamatta" kliseisiin.
Tai meidän perheessä luetaan kirjoja ja haetaan vaatteet kirpparilta.
Koska millään näistä ei todellisuudessa ole väliä. Oikeasti.
Kyse on yksinkertaisesti siinä haluaako auttaa vai eikö (ja onko siihen resursseja).
Ei itsekkyys ja haluttomuus muutu kullaksi vain siksi että se tarjoillaan vessapaperiin käärittynä. Ja joo, on ihan ok olla auttamatta, mutta älkää aliarvioiko muita typerillä valheillanne.
On kummitädin vastuukin yrittää opettaa lapselle järkevää elämäntapaa, kun tämän vanhemmat ei siihen selvästi pysty. Se on apua jota ap:n lapsi oikeasti tarvitsisi, ap:n kohdalla on jo myöhäistä.
Irl sivusta seuranneena, on tosi ikävä katsoa voimattomana kun lapsesta josta voisi tulla ahkera ja onnellinen, kasvatetaan uutta köyhää ja kroonisesti tyytymätöntä. Köyhyys periytyy, ne tyhmät mallit opitaan kotoa ja jo varhain.
Eikä ole. Kummitädin tehtävä on olla kiva ja turvallinen aikuinen kummilapselleen.
Ei lyödä huonommuuden leimoja jo pienestä pitäen vaan valaa itseluottamusta ja uskoa tulevaisuuteen.Ei ole mitään järkevää syytä ylentää itseään opettajan asemaan silloin kun et sitä ole. Yksinkertaisesti sanoen, et ole yhtään mitään, eikä sinulla ei ole mitään syytä kuvitella olevasi yhtään mitään. Se että luulet olevasi oikeutettu ja ylennetty jakamaan toisille "opetuksia" ja jopa velvollinen tähän ilman mitään kuvitelmiasi suurempia meriittejä, kertoo enemmän sinusta itsestäsi kuin kohteestasi.
No ei ole myöskään sinunkaan tekstissäsi kummitädin oltava aikuinen, joka ostelee niitä juttuja, joita perhe ei osta.
Olen itse valinnut olla sellainen kummitäti kummilapselleni, joka ostelee juttuja. Yritän löytää siinä sellaisen kultaisen keskitien, etten mene överiksi ja aiheuta sitä kautta pahennusta vanhemmissa/sisaruksissa/pistä muita kummeja täysin eriarvoiseen asemaan, mutta että lapsi saisi myös hemmottelukokemuksia. Tässäkin on selkeää mallioppimista, oma kummitätini osteli minulle hyviä lahjoja.
Sanoinko niin? Sanoin ettei kummitädin kuulu olla yksi rankaisija lisää, en että pitäisi ostaa kaikkea.
Jos kaupan jäätelö on rankaisua, niin toki voi olla kokonaankin ilman.
Mun oikeasti käy sääliksi köyhien lapsia. Ei siksi että näiltä puuttuisi materiaa Suomessa, vaan siksi että vanhemmat yleensä opettavat näille sellaisen ajattelutyylin, joka periyttää sen köyhyyden ja osattomuuden kokemuksen.
Fiksu vanhempi opettaisi että se kaupan jätski on ihan ok, ja tärkeää olisi tavata kummitätiä. Eikä vihjailla ja kerjätä, kun "omat" rahat on ensin humputeltu turhuuteen.
Tietysti voi. Jokainen tekee kuten parhaaksi näkee.
Kyse oli ainoastaan siitä, että velvollisuutesi ei ole opettaa kenellekkään yhtään mitään, kaikkein viimeiseksi vieraiden lapsille.
Jos et halua ostaa kallista jäätelöä se on ok. Jos mielestäsi halvemman jäätelön ostaminen on järkevää, se on ok. Samoin kuin jättää kokonaan ostamatta.
Jos ajatukseen sisältyy kuitenkin "kouluttaminen" tai "opetuksen antaminen" on syytä katsoa peiliin.
Monet eivät näytä myöskään ymmärtävän, että jos perhe on vaikeasti päihdeongelmainen (kuten köyhät perheet yleisen näkemyksen mukaan ovat) kaikki rahat menevät sillon joka tapauksessa alkoholiin ja tupakkaan, ainoa ero minkä voit vaikka jouluruokia ostamalla tehdä on se, että perheellä ylipäätään on jouluruokaa.
Kukaan ei opi antamattomuudestasi yhtään mitään, vähiten lapset.
Tämä ei kuitenkaan velvoita ketään yhtään mihinkään.
Jos kummitäti on ihan vieras kuten sinä sanot, miksi ihmeessä hänen pitäisi lapselle kustantaa yhtään mitään?
Lapsi ainakin on opin tarpeessa, aikuisen kohdalla on jo armotta liian myöhäistä, kun vihjaillaan että kinkku ja mikä milloinkin pitäisi ostaa.
Vielä kerran, kenenkään ei tarvitse ostaa kenellekään yhtään mitään. Siis yhtään mitään, kenellekkään. Osa kuitenkin haluaa.
Ainoa mitä sanoin, ettei köyhän lapsi eroa rikkaan lapsesta. Lapsia yhtä kaikki.
Köyhän lapsia ei tarvitse kouluttaa yhtään enempää kuin rikkaidenkaan. Toisin sanoen vanhempien varallisuuden ei tulisi vaikuttaa lasten kohteluun.
Jos kieltäydyt ostamasta jäätelöä lapselle vain siksi, että tämän perhe on köyhä, niin syytä muuttaa ajattelua. Jos kieltäytyisit, joka tapauksessa lapsen vanhempien tulotasosta riippumatta, niin tämä on ok.
Lapsi tai aikuinenkaan ei ole itseäsi huonompi vain pienempien tulojen tähden.
Suurin osa onneksi ymmärtää tämän, vaikka ketjun perusteella ei uskoisi.
Kyllä se työttömyys ja huono-osaisuus YLEENSÄ periytyy. Onhan niitäkin, että huonoista oloista on ponnistettu korkealle, mutta harvassa ovat. Työttömien lapsilla ei ole juurikaan kunnianhimoa. Siksi on mielestäni tärkeää kertoa miten maailma oikeasti pyörii. En ota kantaa nyt tuohon jäätelön ostoon, mutta tarkoitan, että lasta pitää esim. kannustaa enemmän opiskelemaan kuin sitä työttömän lasta.
Tämä johtuu siitä, että sulla on kapea kuva köyhyydestä. Oikeasti köyhyys on paljon monimuotoisempaa ja köyhät paljon heterogeenisempiä kuin mikä kuva ihmisillä useimmiten on. Kaikki eivät myöskään itse koe "kuuluvansa" köyhiin, vaikka tätä tulotasonsa puolesta olisivat.
Huono-osaisuuden periytyminen on myös usein ymmärretty väärin, ikään kuin perintö tulisi (huonoissa) geeneissä ja kasvatuksessa. Todellisuudessa tällä on tarkoitettu alunperin omaisuuden periytymistä ja sen mukana tuomia mahdollisuuksia. Usein "varallisuus" on myös kytköksissä suhteisiin, jotka auttavat esim. Uralla ja lasten ensimmäisten työpaikkojen kanssa. Epävarma tulevaisuus ja taloudellinen turvattomuus, myös syö resursseja jaksamiselta.
Ja silloin kun perheessä on vaikka alkoholismia, niin tilanne on niin kuormittava lapselle, että olisi ihme jos se ei vaikuttaisi koulunkäyntiin yms. Negatiivisesti.
Silloinkaan on turha pyhistellä, koulun käynnin tärkeydellä ja säästäväisyydellä.
Kaikki köyhät eivät kuitenkaan ole alkoholisteja. Monet köyhätkin ovat ihan tavallisia ja järkeviä ihmisiä.
Tämä ketju osoittaa hyvin sen, miten köyhyyttä on vaikea ymmärtää, jos ei ole sitä itse kokenut. Köyhyys ei ole vain rahattomuutta tai varattomuutta vaan se aiheuttaa myös näköalattomuutta ja kokemusta osattomuudesta.
Olen itse kokenut sen ja mielihyvin autan läheisiäni, jotta kenenkään ei tarvitsisi sitä kokea. Rahan käytön opettaminen ei ole minun asiani enkä usko sen auttavan akuutissa tilanteessa, pahimmasta on päästävä yli että on voimia ja mahdollisuus opetella uutta.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mita-on-suomalainen-koyhyys-koyhyyd…
Ketjussa on myös runsaasti vastauksia, joista näkee, että vastaaja ymmärtää kyllä kaiken hinnan mutta ei minkään arvoa. Jos pitäisi valita jäätelötötterö kummilapsen kanssa Kaivopuistossa tai lähimmän alepan etsiminen halvimman tuutin löytämiseksi valitsisin kyllä ensimmäisen ihan jo oman hyvän mielen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen keskituloinen, lapseton ja yksineläjä. Ei olisi kyllä varaakaan lapsiin. Ei vaikka mulla on sijoitusasunto. Minulla meni 6 vuotta, ennenkuin oli varaa hankkia sähkömies kotiini tekemään sähkötöitä. Minulla ei ole koskaan ollut varaa maksukanaviin, telkkakin on yli 10 vuotta vanha ja kelpaa vielä pitkään. Ei olisi myöskään varaa rahoittaa muiden elämää, vaikka hyvien ihmisten kohdalla halua olisikin. Yksi puolituttu ties kuinka monine lapsineen otti yhteyttä vuosien hiljaiselon jälkeen ja pyysi lainaa että saavat ostettua koiranpennun. Lapsilla jumalattoman kalliit harrastukset, on kalliita rotukissoja- ja koiria ja molemmat vanhemmat työttömiä. Ei tullut mieleenkään antaa rahaa.
Olet siis köyhä, jolla on sijoitusasunto? Jälleen yksi fiktiivinen hahmo ketjuun. :)
Eihän siinä niin lukenut. Eihän hän köyhyyttä valita.
No aika köyhä on minusta, jos ei alle kymppiä löydy kuussa maksukanaviin. :)
Se on sinun tulkinta omien arvojesi mukaan. Tuo kirjoittaja ei väittänyt olevansa köyhä :).
Pointti on se, että joku kehtaa sanoa, että EI OLE VARAA, vaikka ihan hyvin olisi, jos tekisi toisenlaisen valinnan. Eikä kyse ole nyt mistään arvoista, vaan siitä, puhuuko ihminen rehellisesti vai ei. Jos on sijottanut asuntoon, niin ok ja ihan järkivalinta. Mutta jos sen myisi, niin olisi varaa aika hel*etin moneen maksukanavaan. Joo, ei olisi järkevää, mutta henkilö valehtelee sanoessaan, että hänellä ei niihin kanaviin ole varaa.
Onko ihmiset oikeasti niin sokeita, etteivät tällaista asiaa tajua?
Mä ymmärrän, mitä ajat takaa. Mulle "ei ole varaa" tarkoittaa eri asiaa kuin "ei ole rahaa". Jälkimmäinen tarkoittaa, että tili on tyhjä ja lompakon pohjallakin vain jokunen kolikko. "Ei ole varaa" taas tarkoittaa mulle, että rahaa kyllä on, mutta sen haluaa käyttää johonkin muuhun, johonkin järkevämpään tai itselleen tai läheisilleen tärkeämpään. Kuten vaikka asuntolainan maksuun, oman lapsensa harrastukseen jne. Tai haluaa pitää säästötilillä sitä varten, jos sattuisikin joutumaan vaikka pitkälle sairaslomalle, kissa tarvitsisi eläinlääkärissä käyntejä tms. "Ei ole varaa" tarkoittaa mulle siis, että rahat on varattu johonkin muuhun käyttötarkoitukseen. Mä voin hyvin sanoa, että mulla ei olisi nyt varaa lähteä viikoksi Espanjaan, vaikka mulla on muutama kymppitonni säästötilillä. Säästötilin rahat kun on tarkoitus käyttää keittiöremonttiin, ei suinkaan Espanjan lomaan.
Tämä
Olen keskituloinen (ehkä vähän alapäässä). Säästän kaiken rahani lasteni harrastuksiin, esim. SM-tason urheiluun. Tähän sanoisin, että ei ole varaa koska olen suunnitellut käyttäväni kaiken rahani nyt lapsiin, kohta jo aikuisiin. Ajan vanhalla autolla (vm 2006 ja vm 1998), ostan vaatteita vain kun on ihan pakko (nuori totesi, että pitkät alushousuni ovat saman ikäinen kuin hän), olen koko ikäni säästänyt jotta olemme saaneet omistusasunnon Helsingistä, en juuri harrasta mitään lukuunottamatta lasteni urheilun seuraamista. Matkustamiseen käytetyt rahat olen varannut lasteni urheilumatkoihin, oma matkailu rajoittuu vaatimattoman mökin kuistilla istumiseen ja järven ihailuun, Pelastusarmeijaa pyrin tukemaan aika ajoin vaikken uskovainen olekaan.
En valita, itse olen valintanut tehnyt mutta kovin paljon enempää en ole valmis rahojani pistämään sosiaaliturvaan, m@@h@n muuttoon taika kehitysapuun.
Elän hyvin samalla tavalla, ja arvostaisin muuten kommenttiasi, mutta kilpaurheiluharrastus on vastenmielistä, ja maa han muuton vastustamiseen yhdistettynä kuulostaa kovasti persuilulta.
Ollakseen säästäväinen ja "humputtelematon" ei tarvitse olla mikään persu natzzi.
t. vihreä säästäväinen kaupunkilainen kulttuuriharrastaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä maailma elätte te ihmiset, jotka valitatte 3500e palkkaanne, ettei ole varaa tyyliin mihinkään, alkaen ihan netflixeistä ja jäätelötötteröistä? :D Minä kyseenalaistaisin näin ensialkuun, että millähän mallilla ne teidän paljon mainostamanne taloushallintataidot mahtaa olla, jos tuollaisilla palkoilla joutuu kitkuttelemaan ja pihistelemään muutamien eurojen pikkujutuistakin. Uskaltaisinko seuraavaa lausetta sanoa vai otetaanko pskamyrsky niskaan... noh antaa mennä; jos tuollaiset palkat ei riitä niin pitäisikö sitä asuinpaikan (ja kustannusten) järkevyyttä hieman pohtia?
Tässä ketjussa ei kyllä ole yksikään 3500e palkansaaja valittanut köyhyyttä.
Ei, mutta henkisesti moni vaikuttaa erittäin köyhältä.
-Eri
Minusta on henkisesti köyhää tuhlata rahansa turhuuteen. Pienellä ajattelulla ja viitseliäisyydellä pystyy elämään hyvää elämää vähemmällä kulutuksella. Lapsillekin voi järjestää elämyksiä sen materian haalimisen sijaan.
Laadukas jäätelötötterö meren rannalla lämpimänä kesäpäivänä saattaa joidenkin mielestä olla ihan mukava elämys. Nähdäkseni materiaa haalivat paremminkin ne, jotka pakkomielteisesti säästävät/sijoittavat jokaisen euron samalla porkkanoita järsien.
Minä syön mieluummin ne kaupasta ostetut jäätelötötteröt omalla rantaterassilla lämpimänä kesäpäivänä. Mutta jos näitä kaikenmaailman pieniä "ylellisyyksiä" joka päivä ostelisi, en asuisi rannalla omakotitalossa,
Minä olen suurituloinen (ylimmässä 10%) ja siitä huolimatta minulla ei ole varaa hetken mielijohteisiin. No miksei ole, eihän 4 euroa mitään taloutta heilauta? Ei heilauttaisi, mutta kun sitä rahaa ei ole. Olen suunnitellut talouteni etukäteen tarkasti koko kuukaudelle, ja jos tilillä onkin NYT rahaa, on sille jo tiedossa kohde lähiaikoina. Joten en voi sitä rahaa NYT käyttää, koska sitten en voisi sitä sijoitusta maksaa, lainan suoritusta tehdä, tai maksaa vakuutusta jne. Kyllä hyvätuloistenkin pitää talouttaan suunnitella, ja minulla on hyvinkin tarkka suunnitelma seuraavalle kuukaudelle, ja on tiedossa paljonko on "humputteluvaraa". Jos se vara on jo käytetty niin se on käytetty. Ja tämä diskoraha ei ole tuhansia kuussa vaan korkeintaan pari sataa kuussa. Toki voisin elää kuin pellossa ja tuhlata koko palkkani kuukausittain, mutta se ei ole kovin fiksua. Entä jos tulee työttömyyttä, kuinka silloin esim lainanmaksut sujuisi? Tästä syystä tuloja on kasvatettava kuukausittain.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju osoittaa hyvin sen, miten köyhyyttä on vaikea ymmärtää, jos ei ole sitä itse kokenut. Köyhyys ei ole vain rahattomuutta tai varattomuutta vaan se aiheuttaa myös näköalattomuutta ja kokemusta osattomuudesta.
Olen itse kokenut sen ja mielihyvin autan läheisiäni, jotta kenenkään ei tarvitsisi sitä kokea. Rahan käytön opettaminen ei ole minun asiani enkä usko sen auttavan akuutissa tilanteessa, pahimmasta on päästävä yli että on voimia ja mahdollisuus opetella uutta.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mita-on-suomalainen-koyhyys-koyhyyd…
Ketjussa on myös runsaasti vastauksia, joista näkee, että vastaaja ymmärtää kyllä kaiken hinnan mutta ei minkään arvoa. Jos pitäisi valita jäätelötötterö kummilapsen kanssa Kaivopuistossa tai lähimmän alepan etsiminen halvimman tuutin löytämiseksi valitsisin kyllä ensimmäisen ihan jo oman hyvän mielen takia.
Kuinka paljon siis käytät rahaa läheistesi auttamiseen? Ja aina annat rahaa, kun joku sitä sinulta kinuaa?
Alue: Aihe vapaa
Vielä kerran, kenenkään ei tarvitse ostaa kenellekään yhtään mitään. Siis yhtään mitään, kenellekkään. Osa kuitenkin haluaa.