Suomalaiset ikimetsät

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näiden suojelijoidenkin kannattaisi tutustua metsälakiin, metsää ei saa jättää hoitamatta.

Onko tähän tullut jotain muutoksia hiljattain? Nimittäin metsälaki ei pakota hakkaamaan tai hoitamaan metsää vaan astuu voimaan vasta sitten kun hakkuisiin aletaan.

"Suojelijat" väittävät, että puut kaadetaan eikä mitään ole tilalle. Suojelualueella ei tarvitse uudistaa, mutta talousmetsässä pitää. Toisaalta suojelualueella ei saa kaataa puita edes maatopyöräilijöiden radan takia.

Kuka väittää, ettei mitään tule tilalle? Totta kai hakatun metsän tilalle kasvaa uusia puita. Se on vain eri asia kuin ikimetsä, joka on erirakenteinen luonnostaan, monimuotoisempi ja siellä on eri ikävaiheissa oma lajistonsa. Ennen kuin hakattu metsä on taas ikimetsä, siinä menee satoja vuosia ja siinä moni laji ehtii kuolla, jos eivät löydä uutta elinympäristöä eli toista ikimetsää. Ne alkavat tosiaan olla aika vähissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suojelkaa perkeleet ensin ne kaupungin puut puistoissa ja bulevardeilla ja antakaa tuulen kaataa ne tielle mätänemään. Siinä samalla myös autoliikenne vaikeutuu ja kaupunkilajisto monipuolistuu muutamalla tuhannella tupajäärällä ja ituhipit saa sieniä.

Metsänhoito on aika monen ihmisen tulonlähde ja elinkeino.

Ei se talousmetsä nyt pääsääntöisesti kuitenkaan ole sellaista kynnöspeltoa, kuin dokumentissa annettiin ymmärtää. Eikä siellä konkeloita täynnä olevassa ikimetsässä kyllä hipitkään oikein taida uskaltaa virkistäytyä retkeilemässä, äkkiä jää puun alle ja kokee lajityypillisen sankarikuoleman.

Olen sitä mieltä kuitenkin että ne viimeiset ikimetsät tulee suojella. Eikä ainakaan päästää sinne mitään retkeilijöitä.

Monet kaupunkimetsät ovat vanhoja ja monilajisia. Siksi monelle kaupunkilaiselle tuleekin yllätyksenä minkälaista raiskiota ja pieniä länttejä on metsät ns. maalla. Esim. Helsingin Kivikossa palokärki on päivittäinen vieras.

Niin on meillä palokärkiä maallakin, joten mitä ihasteltavaa tuossa on?

Kaupunkimetsät eivät ole vanhoja, yksittäisiä vanhoja puita voi toki olla. Enemmän ne ovat puistomaisia puualueita kuin metsiä.

Nämä Kivikon metsät ovat säilyneet n. 1915 vuodesta kun tähän rakennettiin suojellut puolustuslinjat. https://adoptoimonumentti.fi/kivikko-kiinalaispuisto-tukikohta-iv-1/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metso-ohjelmassa suojelu tuottaa monelle metsänomistajalle suurimman tilin. Se on erityisen kannattavaa silloin kun ei ole perillisiä tai perilliset eivät ole kiinnostuneita metsänhoidosta. Kaikista puista ja maaperästä saa korvauksen vähennettynä laskennallisilla hakkuukustannuksilla. Tämän saa tilille verottomana! Eli heti voittaa 30%.  Lisäksi metsänomistajan ei tarvitse enää huolehtia istutuksista, ojien perkauksista, mätästyksistä tai ensiharvennuksista.

Olen reilut nelikymppinen ja omat metsäni ovat menossa metsoon. Laskin, että saan elämäni aikana näin ehdottomasti parhaan tilin. Lisäksi säilytän hyvät marjamaat ja voin jokamiehenoikeuksien turvin hyödyntää tätä vanhaa metsää yritystoiminnassani (majoitusyritys kansainvälisille asiakkaille).

Näin tämä metsä tuottaa minulle paljon enemmän rahaa, kuin perinteisessä metsätaloudessa olisi koskaan tuottanut. Tämän hetkinen arvio pelkästään puuston arvosta on (70ha) noin 115 000€. Jos myisin puut metsäyhtiöille saisin lopulta uudistamiskustannusten ja verojen jälkeen käteen vain vähän reilut puolet. Metsossa saan kaikki + maan rahallisen arvon.

Tähän pitää vielä lisätä, että metsänhoitoyhdistys ehdotteli minulle palstojeni hakkaamista ja metsänhoitotöitä. Esittelin heille omat laskelmani ja joutuivat myöntämään minun olevan oikeassa. Metsänhoitoyhdistys ei siis ajatellut metsänomistajan parasta vaan halusi vain tuottaa puutavaraa.

Miksi olet metsänhoitoyhdistyksen jäsen, jos et kaipaa sen palveluja? Ihan hullua maksaa joka vuosi satasen verran palvelusta, jota ei halua. Jos 70 ha:lta saisit 115 000 e, niin se olisi alle 1800 e/ha eli sinulla on suurimmaksi osaksi taimikkoa/nuorta metsää, vanhaa vain pieniä määriä.

Yksityisillä metsänomistajilla ei ikimetsiä juurikaan ole kuin korkeintaan kallioiden päällä, saarissa ja soiden saarekkeissa koska aikoinaan heitä jopa rangastiin sakoin jos "haaskasivat" metsiään hoitamatta niitä. Valtio ja suuret yhtiöt ne viimeiset vanhat koskemattomat metsät omistaa.

Tuo dokumentti oli kyllä räikeän asenteellinen eikä mistään käynyt ilmi edes sitä, että oliko nuo auratut metsät edes olleet ikimetsiä? Meillä kotitilalla oli lähemmäs satavuotiasta talousmetsää(Kuusta ja mäntyä) jossa oli runsaasti noita hömötiaisia ja muita vanhojen metsien eläimiä. Lahopuutakin oli siellä seassa koska niitä olisi ollut kannattamatonta käydä korjaamassa pois vaikean maaston takia. Noin kymmenen vuotta sitten myrsky niitti koko metsän nurin ja sen jälkeen hävisi eläimetkin sieltä. Minusta tuossa dokumentissä esiintyvä talousmetsän demonisointi oli kyllä virheellistä koska vanha talousmetsäkin on arvokasta luonnolle. Samoin löytyy vanhoille pelloille istutettua kuusikkoa josta ei ravinne epätasapainon takia kasva koskaan mitään avokasta sahatavaraa, mutta on täynnä linnuille ihanteellisia pösilöityneitä kuusia ja mäntyjä.

Vierailija kirjoitti:

Niin. Jos kuitenkin katsotaan tilastoja on yli 100 vuotiaiden metsien määrä Suomessa lisääntynyt itsenäisyyden aikana. Ylen metsäuutisointi on pääsääntöisesti erittäin värittynyttä ja osin jopa täysin virheellistä.

Mutta miten selität sen, että niitä vanhoja metsiä on alle viisi prosenttia enää ja monet vanhan metsän lajit ovat uhanalaisia kuten ketjussa mainittu hömötiainen?

Vierailija kirjoitti:

Meillä kävi suvun metsät joku ikimetsäintoilija suojelemassa muutama vuosikymmen sitten. Niin oli kuulemma harvinaisen kaunista lehtoa. No ei ole enää. Lehtipuut lahosivat, ja aukoksi kaatuneessa metsässä kasvaa leppäpusikkoa ja perässä tulevaa tiheää kuusikkoa. Ihan järkyttävän näköistä. Kuin olisi iso hakkuuaukko istutettu, ja jätetty kaadetut puut maahan tauteja levittämään.

Ei hoidettua metsää saa säilymään hoidettuna, jos ei sitä saa hoitaa.

Meillä kävi samoin. Nyt on tuomi vallannut kaiken ja ne harvinaiset kasvit, joiden takia metsä pakkosuojeötiinmovat kadonneet! Harkiten hoidettuna talousmetsänä kasvillisuuden kukoisti siellä alla. Surullista. En tiedä voisiko suojelun purkaa, koska niitä kasveja ei ole löytynyt enää aikoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metso-ohjelmassa suojelu tuottaa monelle metsänomistajalle suurimman tilin. Se on erityisen kannattavaa silloin kun ei ole perillisiä tai perilliset eivät ole kiinnostuneita metsänhoidosta. Kaikista puista ja maaperästä saa korvauksen vähennettynä laskennallisilla hakkuukustannuksilla. Tämän saa tilille verottomana! Eli heti voittaa 30%.  Lisäksi metsänomistajan ei tarvitse enää huolehtia istutuksista, ojien perkauksista, mätästyksistä tai ensiharvennuksista.

Olen reilut nelikymppinen ja omat metsäni ovat menossa metsoon. Laskin, että saan elämäni aikana näin ehdottomasti parhaan tilin. Lisäksi säilytän hyvät marjamaat ja voin jokamiehenoikeuksien turvin hyödyntää tätä vanhaa metsää yritystoiminnassani (majoitusyritys kansainvälisille asiakkaille).

Näin tämä metsä tuottaa minulle paljon enemmän rahaa, kuin perinteisessä metsätaloudessa olisi koskaan tuottanut. Tämän hetkinen arvio pelkästään puuston arvosta on (70ha) noin 115 000€. Jos myisin puut metsäyhtiöille saisin lopulta uudistamiskustannusten ja verojen jälkeen käteen vain vähän reilut puolet. Metsossa saan kaikki + maan rahallisen arvon.

Tähän pitää vielä lisätä, että metsänhoitoyhdistys ehdotteli minulle palstojeni hakkaamista ja metsänhoitotöitä. Esittelin heille omat laskelmani ja joutuivat myöntämään minun olevan oikeassa. Metsänhoitoyhdistys ei siis ajatellut metsänomistajan parasta vaan halusi vain tuottaa puutavaraa.

Miksi olet metsänhoitoyhdistyksen jäsen, jos et kaipaa sen palveluja? Ihan hullua maksaa joka vuosi satasen verran palvelusta, jota ei halua. Jos 70 ha:lta saisit 115 000 e, niin se olisi alle 1800 e/ha eli sinulla on suurimmaksi osaksi taimikkoa/nuorta metsää, vanhaa vain pieniä määriä.

Just huomasin näppäilyvirheen itsekin. Nolla puuttuu. Se metsä on järeää kuusi/mäntyvaltaista kangasmetsää.

Nyt viime aikoina puun hinta ollut alhaalla, n. puolet siitä mitä muutama vuosi sitten. Tämä on aikaansaanut varsinaisen hakkuuaallon, saadakseen saman tuoton pitää myydä enemmän metsää. Metsäalalla on töissä monenlaista neuvojaa ja byrokraattia yritysten lisäksi. Kaikille pitää maksaa palkat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suojelkaa perkeleet ensin ne kaupungin puut puistoissa ja bulevardeilla ja antakaa tuulen kaataa ne tielle mätänemään. Siinä samalla myös autoliikenne vaikeutuu ja kaupunkilajisto monipuolistuu muutamalla tuhannella tupajäärällä ja ituhipit saa sieniä.

Metsänhoito on aika monen ihmisen tulonlähde ja elinkeino.

Ei se talousmetsä nyt pääsääntöisesti kuitenkaan ole sellaista kynnöspeltoa, kuin dokumentissa annettiin ymmärtää. Eikä siellä konkeloita täynnä olevassa ikimetsässä kyllä hipitkään oikein taida uskaltaa virkistäytyä retkeilemässä, äkkiä jää puun alle ja kokee lajityypillisen sankarikuoleman.

Olen sitä mieltä kuitenkin että ne viimeiset ikimetsät tulee suojella. Eikä ainakaan päästää sinne mitään retkeilijöitä.

Monet kaupunkimetsät ovat vanhoja ja monilajisia. Siksi monelle kaupunkilaiselle tuleekin yllätyksenä minkälaista raiskiota ja pieniä länttejä on metsät ns. maalla. Esim. Helsingin Kivikossa palokärki on päivittäinen vieras.

Niin on meillä palokärkiä maallakin, joten mitä ihasteltavaa tuossa on?

Kaupunkimetsät eivät ole vanhoja, yksittäisiä vanhoja puita voi toki olla. Enemmän ne ovat puistomaisia puualueita kuin metsiä.

Nämä Kivikon metsät ovat säilyneet n. 1915 vuodesta kun tähän rakennettiin suojellut puolustuslinjat. https://adoptoimonumentti.fi/kivikko-kiinalaispuisto-tukikohta-iv-1/

Mistä sinne Kivikon metsiin on tullut kantoja? Hoito-ohjelman mukaan siellä tulee suosia elinvoimaista puustoa ja varmistaa turvallinen retkeily. Eli ei ne ihan vuodesta 1915 ole säilyneet luonnontilaisina, niitä on säännöllisesti hakattu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin. Jos kuitenkin katsotaan tilastoja on yli 100 vuotiaiden metsien määrä Suomessa lisääntynyt itsenäisyyden aikana. Ylen metsäuutisointi on pääsääntöisesti erittäin värittynyttä ja osin jopa täysin virheellistä.

Mutta miten selität sen, että niitä vanhoja metsiä on alle viisi prosenttia enää ja monet vanhan metsän lajit ovat uhanalaisia kuten ketjussa mainittu hömötiainen?

Vanhoja metsiä ei ollut edes 1850-luvulla niin paljon kuin nyt. Joku 5% enää tarjoittaa oikeastaan peräti 5% jo nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän nuoren metsän vieressä kasvaa Natura-alueella vanhaa metsää. Tai oikeastaan se kuolee pystyyn kun tuholaiset iskevät vanhaan kuolevaan puuhun. Myrskyt hoitelevat loput. On karmeaa katsettavaa. Nuoreen kasvavaan ja terveeseen metsään eivät tuholaiset pysty.

Sehän se aarnimetsän ideakin on, olla oikea metsä jossa on kuolevaa ja sikinsokin kaatunutta vanhaa puuta. Tämä biomassa tarjoaa elinympäristön lukemattomille lajeille joille talousmetsäksikin kutsuttua hoidettua puupeltoa kutsutaan.

Mutta sillä ei ole virkistysarvoa eikä se etenkään sido hiiltä, päinvastoin. Kuoleva metsä on ilmastouhka.

Jossain vaiheessa toki biomassan määrä alkaa pysymään vakiona, mutta aarnimetsässä biomassaa per pinta-ala on enemmän kuin talousmetsässä.

Biomassa ei ole sama asia kuin hiilinielu. Lahoava puusto tuottaa hiilidioksidia eli toimii päinvastoin kuin kasvullinen metsä, joka sitoo hiiltä.

Lopulta kuitenkin on väliä vain sillä hiilimäärällä, joka on biomassaan sitoutuneena. Vain hiilivarastoilla on väliä ilmaston kannalta. Eli mitä enemmän biomassaa, sitä vähemmän hiiltä on ilmassa. Hiilinielujen maksimointi ei tarkoita hiilivaraston maksimointia! Suomalainen puutavara on hiilivarasto vain, jos se pysyy käytössä ja poissa ilmakehästä pidempään, kuin mitä se olisi metsässä kasvanava puuna pysynyt. Vessapaperiksi, kartongiksi tai muutamassa vuosikymmenessä hylättäväksi kalusteeksi käytettävä puutavara vapauttaa hiilet nopeasti kiertoon. Harjulla kasvavassa männyssä hiili voi olla 200-600v varastossa ja poissa ilmakehästä.

Meidän mökin lintulaudalla käy paljon hömötiaisia, vaikka ikimetsiä ei ole lähelläkään. Kummasti vaan pärjäävät vuodesta toiseen.

Tämän ketjun kirjoittajille suosittelen tutustumaan metsiin. Etenkin niihin "hirveisiin" talousmetsiin. Metsissä kulkeminen on jokamiehenoikeus.

Vierailija kirjoitti:

Yksityisillä metsänomistajilla ei ikimetsiä juurikaan ole kuin korkeintaan kallioiden päällä, saarissa ja soiden saarekkeissa koska aikoinaan heitä jopa rangastiin sakoin jos "haaskasivat" metsiään hoitamatta niitä. Valtio ja suuret yhtiöt ne viimeiset vanhat koskemattomat metsät omistaa.

Tuo dokumentti oli kyllä räikeän asenteellinen eikä mistään käynyt ilmi edes sitä, että oliko nuo auratut metsät edes olleet ikimetsiä? Meillä kotitilalla oli lähemmäs satavuotiasta talousmetsää(Kuusta ja mäntyä) jossa oli runsaasti noita hömötiaisia ja muita vanhojen metsien eläimiä. Lahopuutakin oli siellä seassa koska niitä olisi ollut kannattamatonta käydä korjaamassa pois vaikean maaston takia. Noin kymmenen vuotta sitten myrsky niitti koko metsän nurin ja sen jälkeen hävisi eläimetkin sieltä. Minusta tuossa dokumentissä esiintyvä talousmetsän demonisointi oli kyllä virheellistä koska vanha talousmetsäkin on arvokasta luonnolle. Samoin löytyy vanhoille pelloille istutettua kuusikkoa josta ei ravinne epätasapainon takia kasva koskaan mitään avokasta sahatavaraa, mutta on täynnä linnuille ihanteellisia pösilöityneitä kuusia ja mäntyjä.

Totta kai talousmetsissäkin elää lajeja ja niilläkin on luonnolle arvoa. Nämä talousmetsissä pärjäävät lajit ovatkin usein elinvoimaisia. Pointti on nyt tässä se, että niitä talousmetsiä on yli 95 prosenttia ja vanhoja metsiä alle viisi prosenttia. Tässä on aikamoinen epätasapaino, että ikimetsiä on noin vähän ja talousmetsiä noin paljon enemmän. Talousmetsistä ei siis ole pulaa, vaan ikimetsistä ja niiden useista lajeista on. Sen takia niistä vouhkataan ja puhutaan. Uhanalaisuus ei tarkoita etteikö kyseistä lajia enää näkisi missään. Hömötiaisia on edelleen esimerkiksi Lapissa jonkin verran. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että ne ovat todella uhanalaisia. Tässä täytyy nyt katsoa kokonaiskuvaa eikä yksittäisen omistajan tai suvun metsää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän nuoren metsän vieressä kasvaa Natura-alueella vanhaa metsää. Tai oikeastaan se kuolee pystyyn kun tuholaiset iskevät vanhaan kuolevaan puuhun. Myrskyt hoitelevat loput. On karmeaa katsettavaa. Nuoreen kasvavaan ja terveeseen metsään eivät tuholaiset pysty.

Sehän se aarnimetsän ideakin on, olla oikea metsä jossa on kuolevaa ja sikinsokin kaatunutta vanhaa puuta. Tämä biomassa tarjoaa elinympäristön lukemattomille lajeille joille talousmetsäksikin kutsuttua hoidettua puupeltoa kutsutaan.

Mutta sillä ei ole virkistysarvoa eikä se etenkään sido hiiltä, päinvastoin. Kuoleva metsä on ilmastouhka.

Jossain vaiheessa toki biomassan määrä alkaa pysymään vakiona, mutta aarnimetsässä biomassaa per pinta-ala on enemmän kuin talousmetsässä.

Biomassa ei ole sama asia kuin hiilinielu. Lahoava puusto tuottaa hiilidioksidia eli toimii päinvastoin kuin kasvullinen metsä, joka sitoo hiiltä.

Lähde? Omani sanoo toista.

https://www.researchgate.net/publication/42089659_Old-growth_forests_as…

Kun ikimetsiä on jäljellä vain noin 3%, miksi niitä loppuja ei voi vain suojella? Yli 95% pitäisi riittää metsäteollisuudelle ja voidaan säästää loput ”ihmeet” tulevien sukupolvien sekä tietysti eläinlajien iloksi. Miksi ainoa entinen luonnonsuojelupuolueemme ei aja näitä asioita, vaan jotain cityfeministien etuja? He tuskin ovat ikimetsää nähneetkään.

Ja kyllä, olen lahjoittanut Luonnonperintösäätiölle ikimetsien ostoon ja kannan korteni kekoon jatkossakin luonnon hyväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näiden suojelijoidenkin kannattaisi tutustua metsälakiin, metsää ei saa jättää hoitamatta.

Onko tähän tullut jotain muutoksia hiljattain? Nimittäin metsälaki ei pakota hakkaamaan tai hoitamaan metsää vaan astuu voimaan vasta sitten kun hakkuisiin aletaan.

"Suojelijat" väittävät, että puut kaadetaan eikä mitään ole tilalle. Suojelualueella ei tarvitse uudistaa, mutta talousmetsässä pitää. Toisaalta suojelualueella ei saa kaataa puita edes maatopyöräilijöiden radan takia.

Kuka väittää, ettei mitään tule tilalle? Totta kai hakatun metsän tilalle kasvaa uusia puita. Se on vain eri asia kuin ikimetsä, joka on erirakenteinen luonnostaan, monimuotoisempi ja siellä on eri ikävaiheissa oma lajistonsa. Ennen kuin hakattu metsä on taas ikimetsä, siinä menee satoja vuosia ja siinä moni laji ehtii kuolla, jos eivät löydä uutta elinympäristöä eli toista ikimetsää. Ne alkavat tosiaan olla aika vähissä.

Monissa selvityksissä on todettu, että ikimetsien lajistoa löytyy runsaasti muualtakin, se on vain ensin löydetty ikimetsästä. 1970-luvulla oltiin kauhuissaan naavan katoamisesta ja maalattiin kauhukuvia siitä, että metsät kuolevat. Nyt meillä on taas naavaa, ei se kadonnutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin. Jos kuitenkin katsotaan tilastoja on yli 100 vuotiaiden metsien määrä Suomessa lisääntynyt itsenäisyyden aikana. Ylen metsäuutisointi on pääsääntöisesti erittäin värittynyttä ja osin jopa täysin virheellistä.

Mutta miten selität sen, että niitä vanhoja metsiä on alle viisi prosenttia enää ja monet vanhan metsän lajit ovat uhanalaisia kuten ketjussa mainittu hömötiainen?

Vanhoja metsiä ei ollut edes 1850-luvulla niin paljon kuin nyt. Joku 5% enää tarjoittaa oikeastaan peräti 5% jo nyt.

Metsäteollisuus on tehostunut paljon tekniikan kehityttyä nopeasti ja hömötiainen väheni sinä aikana vuosikymmennissä nopeasti. Se, että tilanne on joskus ollut huonompi, ei tarkoita, että se olisi hyvä nyt.

Vierailija kirjoitti:

Hömötiaisia on edelleen esimerkiksi Lapissa jonkin verran. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että ne ovat todella uhanalaisia.

Meidän mökillä Etelä-Savossa on paljon hömötiaisia. Eivät vaikuta kovin uhanalaisilta. Ruokailevat lintulaudalla sopuisasti talitiaisten, sinitiaisten, töyhtötiaisten ym. pikkulintujen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näiden suojelijoidenkin kannattaisi tutustua metsälakiin, metsää ei saa jättää hoitamatta.

Onko tähän tullut jotain muutoksia hiljattain? Nimittäin metsälaki ei pakota hakkaamaan tai hoitamaan metsää vaan astuu voimaan vasta sitten kun hakkuisiin aletaan.

"Suojelijat" väittävät, että puut kaadetaan eikä mitään ole tilalle. Suojelualueella ei tarvitse uudistaa, mutta talousmetsässä pitää. Toisaalta suojelualueella ei saa kaataa puita edes maatopyöräilijöiden radan takia.

Kuka väittää, ettei mitään tule tilalle? Totta kai hakatun metsän tilalle kasvaa uusia puita. Se on vain eri asia kuin ikimetsä, joka on erirakenteinen luonnostaan, monimuotoisempi ja siellä on eri ikävaiheissa oma lajistonsa. Ennen kuin hakattu metsä on taas ikimetsä, siinä menee satoja vuosia ja siinä moni laji ehtii kuolla, jos eivät löydä uutta elinympäristöä eli toista ikimetsää. Ne alkavat tosiaan olla aika vähissä.

Monissa selvityksissä on todettu, että ikimetsien lajistoa löytyy runsaasti muualtakin, se on vain ensin löydetty ikimetsästä. 1970-luvulla oltiin kauhuissaan naavan katoamisesta ja maalattiin kauhukuvia siitä, että metsät kuolevat. Nyt meillä on taas naavaa, ei se kadonnutkaan.

Niin, naavat palautuivat kun happosateet saatiin kuriin. Ei naavaa täällä etelässä silti kauheasti näy. Yhdessä metsässä oli, mutta yllätys yllätys, se kaadettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hömötiaisia on edelleen esimerkiksi Lapissa jonkin verran. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että ne ovat todella uhanalaisia.

Meidän mökillä Etelä-Savossa on paljon hömötiaisia. Eivät vaikuta kovin uhanalaisilta. Ruokailevat lintulaudalla sopuisasti talitiaisten, sinitiaisten, töyhtötiaisten ym. pikkulintujen kanssa.

Meidän pihalla ei ole näkynyt hömötiaisia ainakaan viiteentoista vuoteen. Vaikuttavat olevan sukupuutossa.