Suomalaiset ikimetsät

Vierailija kirjoitti:

Suojelkaa perkeleet ensin ne kaupungin puut puistoissa ja bulevardeilla ja antakaa tuulen kaataa ne tielle mätänemään. Siinä samalla myös autoliikenne vaikeutuu ja kaupunkilajisto monipuolistuu muutamalla tuhannella tupajäärällä ja ituhipit saa sieniä.

Metsänhoito on aika monen ihmisen tulonlähde ja elinkeino.

Ei se talousmetsä nyt pääsääntöisesti kuitenkaan ole sellaista kynnöspeltoa, kuin dokumentissa annettiin ymmärtää. Eikä siellä konkeloita täynnä olevassa ikimetsässä kyllä hipitkään oikein taida uskaltaa virkistäytyä retkeilemässä, äkkiä jää puun alle ja kokee lajityypillisen sankarikuoleman.

Olen sitä mieltä kuitenkin että ne viimeiset ikimetsät tulee suojella. Eikä ainakaan päästää sinne mitään retkeilijöitä.

Monet kaupunkimetsät ovat vanhoja ja monilajisia. Siksi monelle kaupunkilaiselle tuleekin yllätyksenä minkälaista raiskiota ja pieniä länttejä on metsät ns. maalla. Esim. Helsingin Kivikossa palokärki on päivittäinen vieras.

Moni viherpiipertäjä lopettaa vinkumisen, kun perintönä tulee muutama kymmenen hehtaaria metsää. Metsäkoneet siellä on seuraavaksi. Helppo se on suojella toisten metsiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko luonnonsuojeliat ovat itse valmiita ostamaan metsiä ja suojelemaan niitä? Vaikka ostaisitte halpaa hakkuuaukeaa tai vanhaa pellonpohjaa, niin siinäkin on ikimetsä jo parin sadan vuoden päästä kun sen suojelette? Tämä ei kuitenkaan ole koskaan vaihtoehto?

Miten niin ei ole koskaan vaihtoehto? Minä ainakin teen juuri noin enkä usko olevani ainoa.

Oletko katsonut palstasi hintaarvion esim. UPMn tai metsäliiton palveluista? 20 hehtaarillakin rahallista arvoa kunnon metsällä on jo miljoona euroa.

20 ha ja 1 000 000 e tarkoittaa sitä, että yhdeltä hehtaarilta saisi 50 000 e. Jos metsämaan hinta hehtaarille olisi 2500 e, tukin hinta on 60 e/kuutio ja kuidun 20 e/kuutio, niin tarvitaan sellainen mukava yli 800 kuutiota hakkuukuprääs metsää hehtaarilla, että tuohon summaan pääsisi.

Vierailija kirjoitti:

Näiden suojelijoidenkin kannattaisi tutustua metsälakiin, metsää ei saa jättää hoitamatta.

Onko tähän tullut jotain muutoksia hiljattain? Nimittäin metsälaki ei pakota hakkaamaan tai hoitamaan metsää vaan astuu voimaan vasta sitten kun hakkuisiin aletaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suojelkaa perkeleet ensin ne kaupungin puut puistoissa ja bulevardeilla ja antakaa tuulen kaataa ne tielle mätänemään. Siinä samalla myös autoliikenne vaikeutuu ja kaupunkilajisto monipuolistuu muutamalla tuhannella tupajäärällä ja ituhipit saa sieniä.

Metsänhoito on aika monen ihmisen tulonlähde ja elinkeino.

Ei se talousmetsä nyt pääsääntöisesti kuitenkaan ole sellaista kynnöspeltoa, kuin dokumentissa annettiin ymmärtää. Eikä siellä konkeloita täynnä olevassa ikimetsässä kyllä hipitkään oikein taida uskaltaa virkistäytyä retkeilemässä, äkkiä jää puun alle ja kokee lajityypillisen sankarikuoleman.

Olen sitä mieltä kuitenkin että ne viimeiset ikimetsät tulee suojella. Eikä ainakaan päästää sinne mitään retkeilijöitä.

Monet kaupunkimetsät ovat vanhoja ja monilajisia. Siksi monelle kaupunkilaiselle tuleekin yllätyksenä minkälaista raiskiota ja pieniä länttejä on metsät ns. maalla. Esim. Helsingin Kivikossa palokärki on päivittäinen vieras.

Niin on meillä palokärkiä maallakin, joten mitä ihasteltavaa tuossa on?

Kaupunkimetsät eivät ole vanhoja, yksittäisiä vanhoja puita voi toki olla. Enemmän ne ovat puistomaisia puualueita kuin metsiä.

Vierailija kirjoitti:

Moni viherpiipertäjä lopettaa vinkumisen, kun perintönä tulee muutama kymmenen hehtaaria metsää. Metsäkoneet siellä on seuraavaksi. Helppo se on suojella toisten metsiä.

Olet vähän myöhässä ad hominemisi kanssa, kun tähän keskusteluun on jo ilmoittaununut metsänomistaja"piiperöitä", jotka suojelevat metsäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin samaa dokumenttia. Hyvä herätys suomalaisille!

Ymmärrättekö te, että suomeen tuodaan nyt kotimaisen turpeen käytön kiellon (ja verotuksen) vuoksi etelä-amerikan sademetsien hakepuuta kaukolämmön lämmönlähteeksi? Miettikää niitä vierastauteja, sieniä ja eliöitä jotka täältä hakekuormusta lähtee ikimetsiinne.

Koko järjestelmän pitäisi muuttua. Turve tekee paljon tuhoa soille ja sen lajistoille, mutta ei tuokaan ole hyvä idea. Järjestelmämme on rakennettu niin, että sen täytyy tuottaa mahdollisimman paljon ja luonnon tuhoamiseen kannustetaan jollain tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostakaa kommunistit omaa metsää niin paljon kuin on myynnissä.

Suomi elää metsästä, teidänkin asumistuet ym. syöttämistuki on sieltä komukoille ojennettu.

Ihminen tuhoaa ihan tietoisesti luonnon ekosysteemit ja sitä myöten ennen pitkää itsensä, mutta enää en pidä sitä surullisena asiana. Ihminen loppujen lopuksi saa juuri sellaisen maailman kuin on tilannut.

”Evoluutio jää, vain ihminen häviää, ei meitä ollut syytä säilyttää”

Stam1na, Eloonjäänyt

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän nuoren metsän vieressä kasvaa Natura-alueella vanhaa metsää. Tai oikeastaan se kuolee pystyyn kun tuholaiset iskevät vanhaan kuolevaan puuhun. Myrskyt hoitelevat loput. On karmeaa katsettavaa. Nuoreen kasvavaan ja terveeseen metsään eivät tuholaiset pysty.

Sehän se aarnimetsän ideakin on, olla oikea metsä jossa on kuolevaa ja sikinsokin kaatunutta vanhaa puuta. Tämä biomassa tarjoaa elinympäristön lukemattomille lajeille joille talousmetsäksikin kutsuttua hoidettua puupeltoa kutsutaan.

Mutta sillä ei ole virkistysarvoa eikä se etenkään sido hiiltä, päinvastoin. Kuoleva metsä on ilmastouhka.

Jossain vaiheessa toki biomassan määrä alkaa pysymään vakiona, mutta aarnimetsässä biomassaa per pinta-ala on enemmän kuin talousmetsässä.

Suomessa tuntuu olevan paljon metsien ja ties minkä suojeliaa, kovin harvat näistä kuitenkaan eivät omista mitään.

Miksi nämä eivät perusta yhteisöä, keräävät keskuudestaan rahaa ja ostavat maata , metsää, suota ja suojelevat niitä mielensä mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näiden suojelijoidenkin kannattaisi tutustua metsälakiin, metsää ei saa jättää hoitamatta.

Onko tähän tullut jotain muutoksia hiljattain? Nimittäin metsälaki ei pakota hakkaamaan tai hoitamaan metsää vaan astuu voimaan vasta sitten kun hakkuisiin aletaan.

"Suojelijat" väittävät, että puut kaadetaan eikä mitään ole tilalle. Suojelualueella ei tarvitse uudistaa, mutta talousmetsässä pitää. Toisaalta suojelualueella ei saa kaataa puita edes maatopyöräilijöiden radan takia.

Ihminen on osa luontoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostakaa kommunistit omaa metsää niin paljon kuin on myynnissä.

Suomi elää metsästä, teidänkin asumistuet ym. syöttämistuki on sieltä komukoille ojennettu.

Ihminen tuhoaa ihan tietoisesti luonnon ekosysteemit ja sitä myöten ennen pitkää itsensä, mutta enää en pidä sitä surullisena asiana. Ihminen loppujen lopuksi saa juuri sellaisen maailman kuin on tilannut.

No ihmiskunta sai nauttia hetken näennäisestä hyvinvoinnista (lue: miljoona suomalaista syö masennuslääkkeitä, mielenterveydelliset syyt ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle, korona ja sen mutaatiot leviää....), se on kai näille pääasia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suojelkaa perkeleet ensin ne kaupungin puut puistoissa ja bulevardeilla ja antakaa tuulen kaataa ne tielle mätänemään. Siinä samalla myös autoliikenne vaikeutuu ja kaupunkilajisto monipuolistuu muutamalla tuhannella tupajäärällä ja ituhipit saa sieniä.

Metsänhoito on aika monen ihmisen tulonlähde ja elinkeino.

Ei se talousmetsä nyt pääsääntöisesti kuitenkaan ole sellaista kynnöspeltoa, kuin dokumentissa annettiin ymmärtää. Eikä siellä konkeloita täynnä olevassa ikimetsässä kyllä hipitkään oikein taida uskaltaa virkistäytyä retkeilemässä, äkkiä jää puun alle ja kokee lajityypillisen sankarikuoleman.

Olen sitä mieltä kuitenkin että ne viimeiset ikimetsät tulee suojella. Eikä ainakaan päästää sinne mitään retkeilijöitä.

Monet kaupunkimetsät ovat vanhoja ja monilajisia. Siksi monelle kaupunkilaiselle tuleekin yllätyksenä minkälaista raiskiota ja pieniä länttejä on metsät ns. maalla. Esim. Helsingin Kivikossa palokärki on päivittäinen vieras.

No ei ole mun tarvis lähteä Helsinkiin kattoon palokärkeä, näkyy usein ihan kotipihassa. Ja toi on suoraan sanottua paskapuhetta, että meillä maalla metsät on pilalla. Jossain päin on kyllä, mutta että näin olisi noin yleensä. Se on ihan yhtä hevonpaskaa, kuin puheet hienoista kaupunkimetsistä. Tai no, nykyäänhän puolet kunnista on kaupunkeja, että näitä kaupunkimetsiä on maa täynnä.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa tuntuu olevan paljon metsien ja ties minkä suojeliaa, kovin harvat näistä kuitenkaan eivät omista mitään.

Miksi nämä eivät perusta yhteisöä, keräävät keskuudestaan rahaa ja ostavat maata , metsää, suota ja suojelevat niitä mielensä mukaan.

Et ole esim. Luonnoperintösäätiöstä kuullut? Miksi pitää omistaa jotakin voidakseen ilmaista mielipiteensä? Kaikilla ei kertakaikkiaan lisäksi ole mahdollisuuksia hankkiaa varallisuutta, jolla voisi ostaa metsää omakseen. Pitäisikö kenties sitoa äänestyslipukkeiden määrä tai painoarvo varallisuuteen?

Vierailija kirjoitti:

Paljonko luonnonsuojeliat ovat itse valmiita ostamaan metsiä ja suojelemaan niitä? Vaikka ostaisitte halpaa hakkuuaukeaa tai vanhaa pellonpohjaa, niin siinäkin on ikimetsä jo parin sadan vuoden päästä kun sen suojelette? Tämä ei kuitenkaan ole koskaan vaihtoehto?

Kyllähän me myös näin toimitaan. Valitettavasti se tosiaan kestäö useamman sata vuotta. Nyt olisi tärkeämpää suojella ne valmiiksi vanhat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raha kuitenkin ratkaisee tuntuupa se miten pahalta tahansa. Luontomatkailua haittaa eniten se että suomessa on jokamiehenoikeudet. Ei täällä pysty tienaamaan kuin pelkästään puun myynnillä, kun kaikilla on kuitenkin oikeus liikkua sinun metsissä retkeilemässä, keräämässä myös marjan ja sienet sieltä. Jopa kaupalliset yritykset saa tehdä rahaa sinun metsissä(Marjafirmat) ilman että saat pienintäkään korvausta siitä.

Ja tuo porukka, jotka on pakko antaa syödä rauhassa, etteivät näe nälkää.

Katsos rehuntuottaja tarvii asiakkaansa ja haluaa pitää ne - vaikka väkisin - elossa:

https://www.lantmannenagro.fi/tuotteet/rehut/poron-rehut/

"Poron Herkku Energyn energialähteitä ovat nopeavaikutteinen propyleeniglykoli ja kasviöljy, joka estää paljehtumista."

Mahtaako olla suurikin salaisuus tuo kasviöljy? Maissiöljyäkö? Rypsiä?

Vitamiini on yleensä soijaöljyä...

Sattumalta muistin sen uutisen... Siis miksi porojen täytyy sietää tuollaista sapuskassaan:

""22. joulukuuta 2020

Oy Sinebrychoff Ab on ilmoittanut poistaneensa markkinoilta tuotteen Monster Energy LH44 (0,5 l).

Tämä energiajuoma sisältää

lisäaineiden, aromien ja entsyymien k a n t a j a -aineena käytettyä

propyleeniglykolia (E 1520)

yli lainsäädännössä sallitun enimmäismäärän.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on määrittänyt

kantaja-aineen E 1520

hyväksyttäväksi päivittäiseksi enimmäissaanniksi (ADI-arvo, Acceptable Daily Intake)

25 mg/henkilön painokilo/vrk.

Tämä saanti täyttyy 60-kiloisella henkilöllä yhdestä 0,5 litran tölkistä kyseistä juomaa.

Takaisinveto koskee kaikkia nyt myynnissä olevia tämän tuotteen valmistuseriä."

Vierailija kirjoitti:

Metso-ohjelmassa suojelu tuottaa monelle metsänomistajalle suurimman tilin. Se on erityisen kannattavaa silloin kun ei ole perillisiä tai perilliset eivät ole kiinnostuneita metsänhoidosta. Kaikista puista ja maaperästä saa korvauksen vähennettynä laskennallisilla hakkuukustannuksilla. Tämän saa tilille verottomana! Eli heti voittaa 30%.  Lisäksi metsänomistajan ei tarvitse enää huolehtia istutuksista, ojien perkauksista, mätästyksistä tai ensiharvennuksista.

Olen reilut nelikymppinen ja omat metsäni ovat menossa metsoon. Laskin, että saan elämäni aikana näin ehdottomasti parhaan tilin. Lisäksi säilytän hyvät marjamaat ja voin jokamiehenoikeuksien turvin hyödyntää tätä vanhaa metsää yritystoiminnassani (majoitusyritys kansainvälisille asiakkaille).

Näin tämä metsä tuottaa minulle paljon enemmän rahaa, kuin perinteisessä metsätaloudessa olisi koskaan tuottanut. Tämän hetkinen arvio pelkästään puuston arvosta on (70ha) noin 115 000€. Jos myisin puut metsäyhtiöille saisin lopulta uudistamiskustannusten ja verojen jälkeen käteen vain vähän reilut puolet. Metsossa saan kaikki + maan rahallisen arvon.

Tähän pitää vielä lisätä, että metsänhoitoyhdistys ehdotteli minulle palstojeni hakkaamista ja metsänhoitotöitä. Esittelin heille omat laskelmani ja joutuivat myöntämään minun olevan oikeassa. Metsänhoitoyhdistys ei siis ajatellut metsänomistajan parasta vaan halusi vain tuottaa puutavaraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän nuoren metsän vieressä kasvaa Natura-alueella vanhaa metsää. Tai oikeastaan se kuolee pystyyn kun tuholaiset iskevät vanhaan kuolevaan puuhun. Myrskyt hoitelevat loput. On karmeaa katsettavaa. Nuoreen kasvavaan ja terveeseen metsään eivät tuholaiset pysty.

Sehän se aarnimetsän ideakin on, olla oikea metsä jossa on kuolevaa ja sikinsokin kaatunutta vanhaa puuta. Tämä biomassa tarjoaa elinympäristön lukemattomille lajeille joille talousmetsäksikin kutsuttua hoidettua puupeltoa kutsutaan.

Mutta sillä ei ole virkistysarvoa eikä se etenkään sido hiiltä, päinvastoin. Kuoleva metsä on ilmastouhka.

Jossain vaiheessa toki biomassan määrä alkaa pysymään vakiona, mutta aarnimetsässä biomassaa per pinta-ala on enemmän kuin talousmetsässä.

Biomassa ei ole sama asia kuin hiilinielu. Lahoava puusto tuottaa hiilidioksidia eli toimii päinvastoin kuin kasvullinen metsä, joka sitoo hiiltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa tuntuu olevan paljon metsien ja ties minkä suojeliaa, kovin harvat näistä kuitenkaan eivät omista mitään.

Miksi nämä eivät perusta yhteisöä, keräävät keskuudestaan rahaa ja ostavat maata , metsää, suota ja suojelevat niitä mielensä mukaan.

Et ole esim. Luonnoperintösäätiöstä kuullut? Miksi pitää omistaa jotakin voidakseen ilmaista mielipiteensä? Kaikilla ei kertakaikkiaan lisäksi ole mahdollisuuksia hankkiaa varallisuutta, jolla voisi ostaa metsää omakseen. Pitäisikö kenties sitoa äänestyslipukkeiden määrä tai painoarvo varallisuuteen?

100 vuoden päästä säätiönvoidaankin kansallistaa ja käynnistää hakkuut. Eipä sitä alaskassakaan öljyä porata ei.