Suomalaiset ikimetsät

Vierailija kirjoitti:

Käsi pystyyn kuinka moni paasaaja asuu keskellä kaupunkia? Te kaadatte sieltä viimeisetkin puut ja rakennatte rumia laatikoita tilalle. Sitten tulette haukkumaan maanomistajia kun olette asfaltoineet kaiken.

Tulkaa tänne katsomaan kahtatoista ikimäntyä mun pihapiirissä. Asun täällä keskellä ei mitään. Niissä viihtyy palokärjet ja oravat. Joo, ja olen itsekin metsänomistaja.

Olisi parempi, kun et asuisi siellä häiritsemässä luontoa. Olisi parempi, ettei sinne olisi milloinkaan raivattu taloa, pihaa, tietä, sähköä ja muuta infraa. Jos sinäkin asuisit suuressa kaupungissa Suomessa, luonto ja metsät saisivat olla rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin. Jos kuitenkin katsotaan tilastoja on yli 100 vuotiaiden metsien määrä Suomessa lisääntynyt itsenäisyyden aikana. Ylen metsäuutisointi on pääsääntöisesti erittäin värittynyttä ja osin jopa täysin virheellistä.

Mutta miten selität sen, että niitä vanhoja metsiä on alle viisi prosenttia enää ja monet vanhan metsän lajit ovat uhanalaisia kuten ketjussa mainittu hömötiainen?

Voi hyvänen aika. Eli vanhoja metsiä oli vuosisadan alussa vähemmän kuin tänä päivänä. Näin siis jos katsomme tilastoja.

Mitähän tilastoja? Suomen luonnonmetsien hävitysvauhti on ollut kiivainta sotien jälkeen 1950-luvulta eteenpäin, kun syrjäisimmätkin seudut pääsi metsätalouden piiriin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksityisillä metsänomistajilla ei ikimetsiä juurikaan ole kuin korkeintaan kallioiden päällä, saarissa ja soiden saarekkeissa koska aikoinaan heitä jopa rangastiin sakoin jos "haaskasivat" metsiään hoitamatta niitä. Valtio ja suuret yhtiöt ne viimeiset vanhat koskemattomat metsät omistaa.

Tuo dokumentti oli kyllä räikeän asenteellinen eikä mistään käynyt ilmi edes sitä, että oliko nuo auratut metsät edes olleet ikimetsiä? Meillä kotitilalla oli lähemmäs satavuotiasta talousmetsää(Kuusta ja mäntyä) jossa oli runsaasti noita hömötiaisia ja muita vanhojen metsien eläimiä. Lahopuutakin oli siellä seassa koska niitä olisi ollut kannattamatonta käydä korjaamassa pois vaikean maaston takia. Noin kymmenen vuotta sitten myrsky niitti koko metsän nurin ja sen jälkeen hävisi eläimetkin sieltä. Minusta tuossa dokumentissä esiintyvä talousmetsän demonisointi oli kyllä virheellistä koska vanha talousmetsäkin on arvokasta luonnolle. Samoin löytyy vanhoille pelloille istutettua kuusikkoa josta ei ravinne epätasapainon takia kasva koskaan mitään avokasta sahatavaraa, mutta on täynnä linnuille ihanteellisia pösilöityneitä kuusia ja mäntyjä.

Totta kai talousmetsissäkin elää lajeja ja niilläkin on luonnolle arvoa. Nämä talousmetsissä pärjäävät lajit ovatkin usein elinvoimaisia. Pointti on nyt tässä se, että niitä talousmetsiä on yli 95 prosenttia ja vanhoja metsiä alle viisi prosenttia. Tässä on aikamoinen epätasapaino, että ikimetsiä on noin vähän ja talousmetsiä noin paljon enemmän. Talousmetsistä ei siis ole pulaa, vaan ikimetsistä ja niiden useista lajeista on. Sen takia niistä vouhkataan ja puhutaan. Uhanalaisuus ei tarkoita etteikö kyseistä lajia enää näkisi missään. Hömötiaisia on edelleen esimerkiksi Lapissa jonkin verran. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että ne ovat todella uhanalaisia. Tässä täytyy nyt katsoa kokonaiskuvaa eikä yksittäisen omistajan tai suvun metsää.

Luonto on pärjännyt jo noin 160 vuotta tuolla ikimetsämäärällä! Sama epätasapaino on jatkunut 1800-luvulta asti ja edelleen meillä on kaikenlaisia uhanalaisia lajeja, jotka eivät millään kuole, vaikka luonnonsuojeluväki niin pelkää.

Monet lajit ovat kuolleet. Lisäksi kannattaa tutustua sellaiseen käsitteeseen kuin "sukupuuttovelka". Se tarkoittaa sitä, että lajit katoavat viiveellä. Ne ovat siis edelleen olemassa, mutta ympäristö on muuttunut niin paljon, etteivät ne enää toivu vaan katoavat pois.

Jostain syystä meillä ei olla lainkaan kauhuissaan siitä, että lihakarjankasvatuksen vähentyessä noin40 hyönteislajia tulee kuolemaan alle 30 vuodessa. Ja vain siksi, että vihreät pitävät karjankasvatusta vaarallisena luonnolle. Kumpi sinusta on tärkeämpi, ikimetsässä vai lantakasassa elävä hyönteinen ja oletko valmis suojelemaan molempia?

Edelleenkin, nykyinen eläintuotanto on kaukana sellaisesta perinnemaiseman ylläpidosta.. Perinnemaisemat ovat tärkeitä ja mä näen, että tämän tyyppistä karjataloutta tarvitaan. Nykyinen tehotuotanto on tosin kaukana siitä. Perinemmaisemiin siirtyminen tarkottaisi lihan syömisen vähenemisestä kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksityisillä metsänomistajilla ei ikimetsiä juurikaan ole kuin korkeintaan kallioiden päällä, saarissa ja soiden saarekkeissa koska aikoinaan heitä jopa rangastiin sakoin jos "haaskasivat" metsiään hoitamatta niitä. Valtio ja suuret yhtiöt ne viimeiset vanhat koskemattomat metsät omistaa.

Tuo dokumentti oli kyllä räikeän asenteellinen eikä mistään käynyt ilmi edes sitä, että oliko nuo auratut metsät edes olleet ikimetsiä? Meillä kotitilalla oli lähemmäs satavuotiasta talousmetsää(Kuusta ja mäntyä) jossa oli runsaasti noita hömötiaisia ja muita vanhojen metsien eläimiä. Lahopuutakin oli siellä seassa koska niitä olisi ollut kannattamatonta käydä korjaamassa pois vaikean maaston takia. Noin kymmenen vuotta sitten myrsky niitti koko metsän nurin ja sen jälkeen hävisi eläimetkin sieltä. Minusta tuossa dokumentissä esiintyvä talousmetsän demonisointi oli kyllä virheellistä koska vanha talousmetsäkin on arvokasta luonnolle. Samoin löytyy vanhoille pelloille istutettua kuusikkoa josta ei ravinne epätasapainon takia kasva koskaan mitään avokasta sahatavaraa, mutta on täynnä linnuille ihanteellisia pösilöityneitä kuusia ja mäntyjä.

Totta kai talousmetsissäkin elää lajeja ja niilläkin on luonnolle arvoa. Nämä talousmetsissä pärjäävät lajit ovatkin usein elinvoimaisia. Pointti on nyt tässä se, että niitä talousmetsiä on yli 95 prosenttia ja vanhoja metsiä alle viisi prosenttia. Tässä on aikamoinen epätasapaino, että ikimetsiä on noin vähän ja talousmetsiä noin paljon enemmän. Talousmetsistä ei siis ole pulaa, vaan ikimetsistä ja niiden useista lajeista on. Sen takia niistä vouhkataan ja puhutaan. Uhanalaisuus ei tarkoita etteikö kyseistä lajia enää näkisi missään. Hömötiaisia on edelleen esimerkiksi Lapissa jonkin verran. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että ne ovat todella uhanalaisia. Tässä täytyy nyt katsoa kokonaiskuvaa eikä yksittäisen omistajan tai suvun metsää.

Luonto on pärjännyt jo noin 160 vuotta tuolla ikimetsämäärällä! Sama epätasapaino on jatkunut 1800-luvulta asti ja edelleen meillä on kaikenlaisia uhanalaisia lajeja, jotka eivät millään kuole, vaikka luonnonsuojeluväki niin pelkää.

Monet lajit ovat kuolleet. Lisäksi kannattaa tutustua sellaiseen käsitteeseen kuin "sukupuuttovelka". Se tarkoittaa sitä, että lajit katoavat viiveellä. Ne ovat siis edelleen olemassa, mutta ympäristö on muuttunut niin paljon, etteivät ne enää toivu vaan katoavat pois.

Jostain syystä meillä ei olla lainkaan kauhuissaan siitä, että lihakarjankasvatuksen vähentyessä noin40 hyönteislajia tulee kuolemaan alle 30 vuodessa. Ja vain siksi, että vihreät pitävät karjankasvatusta vaarallisena luonnolle. Kumpi sinusta on tärkeämpi, ikimetsässä vai lantakasassa elävä hyönteinen ja oletko valmis suojelemaan molempia?

Olen itseasiassa ollut vapaaehtoisena ylläpitämässä niittyjä ihan omin pikku kätösin, sekä omalla pihalla että muualla. Huoleni ei siis ole yksinomaan metsille varattu. Valitettavasti nykyisenlainen karjanhoito on tuhonnut perinnemaisemat monimuotoisine luontoineen. Miksi naudat ovat 1) sisällä ja 2) ylilaiduntavat laitumet? Perinnemaisemien hoitoon riittää huomattavasti nykyistä vähäisempi nautamäärä, tästä on Luke tehnyt laskelmat, jotka koitan löytää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksityisillä metsänomistajilla ei ikimetsiä juurikaan ole kuin korkeintaan kallioiden päällä, saarissa ja soiden saarekkeissa koska aikoinaan heitä jopa rangastiin sakoin jos "haaskasivat" metsiään hoitamatta niitä. Valtio ja suuret yhtiöt ne viimeiset vanhat koskemattomat metsät omistaa.

Tuo dokumentti oli kyllä räikeän asenteellinen eikä mistään käynyt ilmi edes sitä, että oliko nuo auratut metsät edes olleet ikimetsiä? Meillä kotitilalla oli lähemmäs satavuotiasta talousmetsää(Kuusta ja mäntyä) jossa oli runsaasti noita hömötiaisia ja muita vanhojen metsien eläimiä. Lahopuutakin oli siellä seassa koska niitä olisi ollut kannattamatonta käydä korjaamassa pois vaikean maaston takia. Noin kymmenen vuotta sitten myrsky niitti koko metsän nurin ja sen jälkeen hävisi eläimetkin sieltä. Minusta tuossa dokumentissä esiintyvä talousmetsän demonisointi oli kyllä virheellistä koska vanha talousmetsäkin on arvokasta luonnolle. Samoin löytyy vanhoille pelloille istutettua kuusikkoa josta ei ravinne epätasapainon takia kasva koskaan mitään avokasta sahatavaraa, mutta on täynnä linnuille ihanteellisia pösilöityneitä kuusia ja mäntyjä.

Totta kai talousmetsissäkin elää lajeja ja niilläkin on luonnolle arvoa. Nämä talousmetsissä pärjäävät lajit ovatkin usein elinvoimaisia. Pointti on nyt tässä se, että niitä talousmetsiä on yli 95 prosenttia ja vanhoja metsiä alle viisi prosenttia. Tässä on aikamoinen epätasapaino, että ikimetsiä on noin vähän ja talousmetsiä noin paljon enemmän. Talousmetsistä ei siis ole pulaa, vaan ikimetsistä ja niiden useista lajeista on. Sen takia niistä vouhkataan ja puhutaan. Uhanalaisuus ei tarkoita etteikö kyseistä lajia enää näkisi missään. Hömötiaisia on edelleen esimerkiksi Lapissa jonkin verran. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että ne ovat todella uhanalaisia. Tässä täytyy nyt katsoa kokonaiskuvaa eikä yksittäisen omistajan tai suvun metsää.

Luonto on pärjännyt jo noin 160 vuotta tuolla ikimetsämäärällä! Sama epätasapaino on jatkunut 1800-luvulta asti ja edelleen meillä on kaikenlaisia uhanalaisia lajeja, jotka eivät millään kuole, vaikka luonnonsuojeluväki niin pelkää.

Tutkimukset sanoo toista. Vai ovatko nekin vain typerien viherpiipertäjien salaliittoa? Onko sulla linkata tutkimuksia aiheesta?

Von Berg vuonna 1858 laati kattavan selvityksen. Häntä pidetään eräänlaisena metsien inventointien isänä.

Niin? Kannattaisi linkata lajistokehitys 1858 vs. 1958 vs. 2058.

Halusit tutkimustuloksia ikimetsämääristä ja annoin sinulle sellaisesta tiedon. Sinun tutkimustesi mukaan vanhoja metsiä on ollut enemmän, von Berg on toista mieltä. Lajistokehitys esimerkiksi Helsingissä on muuttunut valtavasti 160 vuodessa, joten ehdottaisin, että sieltä poistetaan sekä viemärit, vesijohdot että asvaltit, jotta saadaan entisöityä myös kaupunkiluonto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Metsätaloustoimet ovat heikentäneet suomalaisten metsien ekologista laatua jo pitkään. Esimerkiksi nuorissa metsissä kuolleen puun ja järeiden puiden määrät ovat vähentyneet murto-osaan verrattuna metsäpalon tai myrskyn jälkeen luontaisesti uudistuneisiin metsiin. Vanhat metsät puolestaan ovat uhanalaistuneet niiden pinta-alan vähenemisen seurauksena. Karujen kasvupaikkojen metsien pinta-ala on pienentynyt rehevöitymisen vuoksi. Lehtojen merkittävimpiä uhanalaistumisen syitä ovat raivaus peltomaiksi ja kuusettuminen."

Sivusto on ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu. Lähteet on merkattu loppuun.

https://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/luontotyypit/Luontotyyppien_uhana…

Jo pitkään - siis miten kauan?

Ekologinen laatu - siis mikä juuri tässä tapauksessa?

Metsätaloustoimi - tarkoittaa mitä?

Nuori metsä - siis mikä, miten määritelty?

Kuollut puu - niissä lähteissä se on muuten puuaines, ei puu

jne.

Tuossa on kirjoitettu yleistä puppua, koska loogisesti nuoressa metsässä ei ole isoja puita, oli se syntynyt istuttamalla tai metsäpalon jälkeen. Vanhan metsän uhanalaistuminen on outo termi, koska vanhaa metsää syntyy koko ajan lisää. Lehtojen uhanalaistuminen johtuu kuusettumisesta eli siitä, että luonto toimii kuten ikimetsässä tuleekin toimia, kuusi tulee luontaisesti reheville maille ja hiljalleen vaimentaa niiden monipuolisen kasvuston. Noin pitääkin tapahtua, noin luonto sen haluaa tapahtuvan ja ympäristöihmiset ovat ihmeissään.

Odotan sun kattavaa tutkimusta aiheesta. Biologiaa ja ekologiaa voi opiskella ja tutkia monessa yliopistossa.

Ärsyttää puheet suomalaisista metsistä. Todellisuudessa suurin osa on puupeltoja, eivätkä mitään oikeita metsiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin. Jos kuitenkin katsotaan tilastoja on yli 100 vuotiaiden metsien määrä Suomessa lisääntynyt itsenäisyyden aikana. Ylen metsäuutisointi on pääsääntöisesti erittäin värittynyttä ja osin jopa täysin virheellistä.

Mutta miten selität sen, että niitä vanhoja metsiä on alle viisi prosenttia enää ja monet vanhan metsän lajit ovat uhanalaisia kuten ketjussa mainittu hömötiainen?

Voi hyvänen aika. Eli vanhoja metsiä oli vuosisadan alussa vähemmän kuin tänä päivänä. Näin siis jos katsomme tilastoja.

Riippuu tilastosta. Jos tätä Luken tilastoa katsoo, niin yli 100-vuotiaiden metsien osuus on vähentynyt koko Suomen tasolla n. 15 prosenttiyksikköä sadassa vuodessa. Myös Etelä-Suomessa näkyy olevan vähenemään päin 2000-luvun alusta alkaen.

https://www.biodiversity.fi/en/habitats/forests/fo8-forest-age-structure

taas on kalliossa asuvat ympäristötytöt vouhkaamassa. hupaisaa.

samaan aikaan juovat soijalattea kertakäyttökupista ja syövät avocadoleipää chiansiemenillä 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksityisillä metsänomistajilla ei ikimetsiä juurikaan ole kuin korkeintaan kallioiden päällä, saarissa ja soiden saarekkeissa koska aikoinaan heitä jopa rangastiin sakoin jos "haaskasivat" metsiään hoitamatta niitä. Valtio ja suuret yhtiöt ne viimeiset vanhat koskemattomat metsät omistaa.

Tuo dokumentti oli kyllä räikeän asenteellinen eikä mistään käynyt ilmi edes sitä, että oliko nuo auratut metsät edes olleet ikimetsiä? Meillä kotitilalla oli lähemmäs satavuotiasta talousmetsää(Kuusta ja mäntyä) jossa oli runsaasti noita hömötiaisia ja muita vanhojen metsien eläimiä. Lahopuutakin oli siellä seassa koska niitä olisi ollut kannattamatonta käydä korjaamassa pois vaikean maaston takia. Noin kymmenen vuotta sitten myrsky niitti koko metsän nurin ja sen jälkeen hävisi eläimetkin sieltä. Minusta tuossa dokumentissä esiintyvä talousmetsän demonisointi oli kyllä virheellistä koska vanha talousmetsäkin on arvokasta luonnolle. Samoin löytyy vanhoille pelloille istutettua kuusikkoa josta ei ravinne epätasapainon takia kasva koskaan mitään avokasta sahatavaraa, mutta on täynnä linnuille ihanteellisia pösilöityneitä kuusia ja mäntyjä.

Totta kai talousmetsissäkin elää lajeja ja niilläkin on luonnolle arvoa. Nämä talousmetsissä pärjäävät lajit ovatkin usein elinvoimaisia. Pointti on nyt tässä se, että niitä talousmetsiä on yli 95 prosenttia ja vanhoja metsiä alle viisi prosenttia. Tässä on aikamoinen epätasapaino, että ikimetsiä on noin vähän ja talousmetsiä noin paljon enemmän. Talousmetsistä ei siis ole pulaa, vaan ikimetsistä ja niiden useista lajeista on. Sen takia niistä vouhkataan ja puhutaan. Uhanalaisuus ei tarkoita etteikö kyseistä lajia enää näkisi missään. Hömötiaisia on edelleen esimerkiksi Lapissa jonkin verran. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että ne ovat todella uhanalaisia. Tässä täytyy nyt katsoa kokonaiskuvaa eikä yksittäisen omistajan tai suvun metsää.

Luonto on pärjännyt jo noin 160 vuotta tuolla ikimetsämäärällä! Sama epätasapaino on jatkunut 1800-luvulta asti ja edelleen meillä on kaikenlaisia uhanalaisia lajeja, jotka eivät millään kuole, vaikka luonnonsuojeluväki niin pelkää.

Tutkimukset sanoo toista. Vai ovatko nekin vain typerien viherpiipertäjien salaliittoa? Onko sulla linkata tutkimuksia aiheesta?

Von Berg vuonna 1858 laati kattavan selvityksen. Häntä pidetään eräänlaisena metsien inventointien isänä.

Niin? Kannattaisi linkata lajistokehitys 1858 vs. 1958 vs. 2058.

Halusit tutkimustuloksia ikimetsämääristä ja annoin sinulle sellaisesta tiedon. Sinun tutkimustesi mukaan vanhoja metsiä on ollut enemmän, von Berg on toista mieltä. Lajistokehitys esimerkiksi Helsingissä on muuttunut valtavasti 160 vuodessa, joten ehdottaisin, että sieltä poistetaan sekä viemärit, vesijohdot että asvaltit, jotta saadaan entisöityä myös kaupunkiluonto.

Kikkeliskokkelis...voi kun nokkelaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän mökin lintulaudalla käy paljon hömötiaisia, vaikka ikimetsiä ei ole lähelläkään. Kummasti vaan pärjäävät vuodesta toiseen.

Tämän ketjun kirjoittajille suosittelen tutustumaan metsiin. Etenkin niihin "hirveisiin" talousmetsiin. Metsissä kulkeminen on jokamiehenoikeus.

Uhanalaisuus ei edelleenkään tarkoita sitä, etteikö lajia voisi olla jossain tietyssä paikassa tai ettei sitä näkisi enää missään.. Olen tänne linkannut useita tutkimuksia ja artikkeleita vanhojen metsien merkityksestä ja uhanalaiuusarvioista, retkeillyt, kävellyt niin iki- kuin talousmetsissä, pitänyt lintupäiväkirjoja, luen useita luontolehtiä ja aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Lisäksi opiskelen alaa. Mikä tämä juttu on, että jos puolustaa ikimetsiä, ei ole joidenkun mielestä kulkenut koskaan metsissä? Ei kaikkia lajeja edes havaitse tavis metsäretkellä, vaan se vaatii pitkäjänteistä tutkimusta, tarkkailua ja havainnointia. Sen takia omien havaintojen lisäksi luen myös paljon kirjallisuutta ja tutkimuksia aiheesta.

Pahoittelut, tulee tuosta tekstistä mieleen eräät tutkijat, jotka kävivät tutkimassa yhden nisäkäslajin toimintaa yhden metsästäjän/oppaan kanssa. Kysyivät sitten, että miksi olemme täällä, ei näy yhtäkään pesää tai muuta lajille tunnusomaista merkkiä, rivien välistä "miksi haaskaatte meidän aikaa"... Vastakommenttina opas kertoi, että seisotte tämän pesän päällä. Tutkijat kertoivat nopeasti oppaalle, että tämän täytyy olla väärässä, ei kirjallisuuden tai tutkimusten mukaan ikipäivänä tekisi tähän pesää. Saivat tutkijat nöyrtyä ja saivat todellisuuden kuvan lajista ja tämän toimista.

Luonnosta ei löydy ihan absoluuttisia totuuksia kirjoista eikä ulkomaisista tutkimuksista. Jos haluttaisiin oikeasti argumentoida Suomesta, tulisi päivittää isolta osin suomalaistutkimus tähän päivään. Se vain vaatisi rahaa.

Tulee tästä mieleen vegaanien taisto USAlaisine tutkimuksineen ja näistä johdettu väitös: lehmä syö soijaa ja sademetsät kaatuu!!! Ai että se naurattaa. Suomalainen nauta vetää nurmea ja sekin itseasiassa on todellisuudessa hiilinielu: https://www.luke.fi/nurmen-hiilensidonta-on-tekniikkalaji/

Tätä tutkimusta ja sen lopputulosta odotellessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksityisillä metsänomistajilla ei ikimetsiä juurikaan ole kuin korkeintaan kallioiden päällä, saarissa ja soiden saarekkeissa koska aikoinaan heitä jopa rangastiin sakoin jos "haaskasivat" metsiään hoitamatta niitä. Valtio ja suuret yhtiöt ne viimeiset vanhat koskemattomat metsät omistaa.

Tuo dokumentti oli kyllä räikeän asenteellinen eikä mistään käynyt ilmi edes sitä, että oliko nuo auratut metsät edes olleet ikimetsiä? Meillä kotitilalla oli lähemmäs satavuotiasta talousmetsää(Kuusta ja mäntyä) jossa oli runsaasti noita hömötiaisia ja muita vanhojen metsien eläimiä. Lahopuutakin oli siellä seassa koska niitä olisi ollut kannattamatonta käydä korjaamassa pois vaikean maaston takia. Noin kymmenen vuotta sitten myrsky niitti koko metsän nurin ja sen jälkeen hävisi eläimetkin sieltä. Minusta tuossa dokumentissä esiintyvä talousmetsän demonisointi oli kyllä virheellistä koska vanha talousmetsäkin on arvokasta luonnolle. Samoin löytyy vanhoille pelloille istutettua kuusikkoa josta ei ravinne epätasapainon takia kasva koskaan mitään avokasta sahatavaraa, mutta on täynnä linnuille ihanteellisia pösilöityneitä kuusia ja mäntyjä.

Totta kai talousmetsissäkin elää lajeja ja niilläkin on luonnolle arvoa. Nämä talousmetsissä pärjäävät lajit ovatkin usein elinvoimaisia. Pointti on nyt tässä se, että niitä talousmetsiä on yli 95 prosenttia ja vanhoja metsiä alle viisi prosenttia. Tässä on aikamoinen epätasapaino, että ikimetsiä on noin vähän ja talousmetsiä noin paljon enemmän. Talousmetsistä ei siis ole pulaa, vaan ikimetsistä ja niiden useista lajeista on. Sen takia niistä vouhkataan ja puhutaan. Uhanalaisuus ei tarkoita etteikö kyseistä lajia enää näkisi missään. Hömötiaisia on edelleen esimerkiksi Lapissa jonkin verran. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että ne ovat todella uhanalaisia. Tässä täytyy nyt katsoa kokonaiskuvaa eikä yksittäisen omistajan tai suvun metsää.

Luonto on pärjännyt jo noin 160 vuotta tuolla ikimetsämäärällä! Sama epätasapaino on jatkunut 1800-luvulta asti ja edelleen meillä on kaikenlaisia uhanalaisia lajeja, jotka eivät millään kuole, vaikka luonnonsuojeluväki niin pelkää.

Monet lajit ovat kuolleet. Lisäksi kannattaa tutustua sellaiseen käsitteeseen kuin "sukupuuttovelka". Se tarkoittaa sitä, että lajit katoavat viiveellä. Ne ovat siis edelleen olemassa, mutta ympäristö on muuttunut niin paljon, etteivät ne enää toivu vaan katoavat pois.

Jostain syystä meillä ei olla lainkaan kauhuissaan siitä, että lihakarjankasvatuksen vähentyessä noin40 hyönteislajia tulee kuolemaan alle 30 vuodessa. Ja vain siksi, että vihreät pitävät karjankasvatusta vaarallisena luonnolle. Kumpi sinusta on tärkeämpi, ikimetsässä vai lantakasassa elävä hyönteinen ja oletko valmis suojelemaan molempia?

Olen itseasiassa ollut vapaaehtoisena ylläpitämässä niittyjä ihan omin pikku kätösin, sekä omalla pihalla että muualla. Huoleni ei siis ole yksinomaan metsille varattu. Valitettavasti nykyisenlainen karjanhoito on tuhonnut perinnemaisemat monimuotoisine luontoineen. Miksi naudat ovat 1) sisällä ja 2) ylilaiduntavat laitumet? Perinnemaisemien hoitoon riittää huomattavasti nykyistä vähäisempi nautamäärä, tästä on Luke tehnyt laskelmat, jotka koitan löytää.

Perinnemaisema on muinaisuutta, sillä ei ole paljoakaan tekemistä sukupuuttoa odottavien kuoriaisten kanssa. Jos sinun niitylläsi ei ole lehmänpaskaa, niin kuoriainen ei siellä viihdy. Kuluttaja ei suostu maksamaan 4 euroa maitolitrasta, joka on lypsetty laitumella ja ollut ilman kylmäketjua ensimmäiset kaksi tuntia.

Lehmät ovat talvella pääosin sisällä, koska eivät halua ulos ja kun ne ulkoilevat, soittaa aina joku avulias ohiajaja eläinsuojelullisessa mielessä eläinlääkärille ja hälyttää tämän paikalle, koska on nähnyt rääkättyjä ja nälkäisiä eläimiä hangessa. Ylilaidunnusta ei olisi, jos valtiolla ja kunnalla olisi yhtenäinen ohjeistus. Siinä missä valtio edellyttää joenvarren niityn laidunnusta, kieltää kunta sen ehdottomasti ympäristörikoksena.

Luken laskelmat muuten ovat enemmän unelmahöttöä kuin faktaa.

Itse ainakin menen heti huomenna muna pystyssä moottorisahan kanssa kostamaan lähipuille Kallion lattetyttöjen TV-ohjelman!

Perskutarallaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksityisillä metsänomistajilla ei ikimetsiä juurikaan ole kuin korkeintaan kallioiden päällä, saarissa ja soiden saarekkeissa koska aikoinaan heitä jopa rangastiin sakoin jos "haaskasivat" metsiään hoitamatta niitä. Valtio ja suuret yhtiöt ne viimeiset vanhat koskemattomat metsät omistaa.

Tuo dokumentti oli kyllä räikeän asenteellinen eikä mistään käynyt ilmi edes sitä, että oliko nuo auratut metsät edes olleet ikimetsiä? Meillä kotitilalla oli lähemmäs satavuotiasta talousmetsää(Kuusta ja mäntyä) jossa oli runsaasti noita hömötiaisia ja muita vanhojen metsien eläimiä. Lahopuutakin oli siellä seassa koska niitä olisi ollut kannattamatonta käydä korjaamassa pois vaikean maaston takia. Noin kymmenen vuotta sitten myrsky niitti koko metsän nurin ja sen jälkeen hävisi eläimetkin sieltä. Minusta tuossa dokumentissä esiintyvä talousmetsän demonisointi oli kyllä virheellistä koska vanha talousmetsäkin on arvokasta luonnolle. Samoin löytyy vanhoille pelloille istutettua kuusikkoa josta ei ravinne epätasapainon takia kasva koskaan mitään avokasta sahatavaraa, mutta on täynnä linnuille ihanteellisia pösilöityneitä kuusia ja mäntyjä.

Totta kai talousmetsissäkin elää lajeja ja niilläkin on luonnolle arvoa. Nämä talousmetsissä pärjäävät lajit ovatkin usein elinvoimaisia. Pointti on nyt tässä se, että niitä talousmetsiä on yli 95 prosenttia ja vanhoja metsiä alle viisi prosenttia. Tässä on aikamoinen epätasapaino, että ikimetsiä on noin vähän ja talousmetsiä noin paljon enemmän. Talousmetsistä ei siis ole pulaa, vaan ikimetsistä ja niiden useista lajeista on. Sen takia niistä vouhkataan ja puhutaan. Uhanalaisuus ei tarkoita etteikö kyseistä lajia enää näkisi missään. Hömötiaisia on edelleen esimerkiksi Lapissa jonkin verran. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että ne ovat todella uhanalaisia. Tässä täytyy nyt katsoa kokonaiskuvaa eikä yksittäisen omistajan tai suvun metsää.

Luonto on pärjännyt jo noin 160 vuotta tuolla ikimetsämäärällä! Sama epätasapaino on jatkunut 1800-luvulta asti ja edelleen meillä on kaikenlaisia uhanalaisia lajeja, jotka eivät millään kuole, vaikka luonnonsuojeluväki niin pelkää.

Tutkimukset sanoo toista. Vai ovatko nekin vain typerien viherpiipertäjien salaliittoa? Onko sulla linkata tutkimuksia aiheesta?

Von Berg vuonna 1858 laati kattavan selvityksen. Häntä pidetään eräänlaisena metsien inventointien isänä.

Niin? Kannattaisi linkata lajistokehitys 1858 vs. 1958 vs. 2058.

Halusit tutkimustuloksia ikimetsämääristä ja annoin sinulle sellaisesta tiedon. Sinun tutkimustesi mukaan vanhoja metsiä on ollut enemmän, von Berg on toista mieltä. Lajistokehitys esimerkiksi Helsingissä on muuttunut valtavasti 160 vuodessa, joten ehdottaisin, että sieltä poistetaan sekä viemärit, vesijohdot että asvaltit, jotta saadaan entisöityä myös kaupunkiluonto.

Kikkeliskokkelis...voi kun nokkelaa...

Fakta on aina nokkelaa. Miksi olet vaatimassa vanhojen metsien suojelua, jos et hyväksy sitä, että ihmisen muu elinympäristö on muuttunut aika lailla ja sen takia eliöitä kuollut sukupuuttoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksityisillä metsänomistajilla ei ikimetsiä juurikaan ole kuin korkeintaan kallioiden päällä, saarissa ja soiden saarekkeissa koska aikoinaan heitä jopa rangastiin sakoin jos "haaskasivat" metsiään hoitamatta niitä. Valtio ja suuret yhtiöt ne viimeiset vanhat koskemattomat metsät omistaa.

Tuo dokumentti oli kyllä räikeän asenteellinen eikä mistään käynyt ilmi edes sitä, että oliko nuo auratut metsät edes olleet ikimetsiä? Meillä kotitilalla oli lähemmäs satavuotiasta talousmetsää(Kuusta ja mäntyä) jossa oli runsaasti noita hömötiaisia ja muita vanhojen metsien eläimiä. Lahopuutakin oli siellä seassa koska niitä olisi ollut kannattamatonta käydä korjaamassa pois vaikean maaston takia. Noin kymmenen vuotta sitten myrsky niitti koko metsän nurin ja sen jälkeen hävisi eläimetkin sieltä. Minusta tuossa dokumentissä esiintyvä talousmetsän demonisointi oli kyllä virheellistä koska vanha talousmetsäkin on arvokasta luonnolle. Samoin löytyy vanhoille pelloille istutettua kuusikkoa josta ei ravinne epätasapainon takia kasva koskaan mitään avokasta sahatavaraa, mutta on täynnä linnuille ihanteellisia pösilöityneitä kuusia ja mäntyjä.

Totta kai talousmetsissäkin elää lajeja ja niilläkin on luonnolle arvoa. Nämä talousmetsissä pärjäävät lajit ovatkin usein elinvoimaisia. Pointti on nyt tässä se, että niitä talousmetsiä on yli 95 prosenttia ja vanhoja metsiä alle viisi prosenttia. Tässä on aikamoinen epätasapaino, että ikimetsiä on noin vähän ja talousmetsiä noin paljon enemmän. Talousmetsistä ei siis ole pulaa, vaan ikimetsistä ja niiden useista lajeista on. Sen takia niistä vouhkataan ja puhutaan. Uhanalaisuus ei tarkoita etteikö kyseistä lajia enää näkisi missään. Hömötiaisia on edelleen esimerkiksi Lapissa jonkin verran. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että ne ovat todella uhanalaisia. Tässä täytyy nyt katsoa kokonaiskuvaa eikä yksittäisen omistajan tai suvun metsää.

Luonto on pärjännyt jo noin 160 vuotta tuolla ikimetsämäärällä! Sama epätasapaino on jatkunut 1800-luvulta asti ja edelleen meillä on kaikenlaisia uhanalaisia lajeja, jotka eivät millään kuole, vaikka luonnonsuojeluväki niin pelkää.

Tutkimukset sanoo toista. Vai ovatko nekin vain typerien viherpiipertäjien salaliittoa? Onko sulla linkata tutkimuksia aiheesta?

Von Berg vuonna 1858 laati kattavan selvityksen. Häntä pidetään eräänlaisena metsien inventointien isänä.

Niin? Kannattaisi linkata lajistokehitys 1858 vs. 1958 vs. 2058.

Halusit tutkimustuloksia ikimetsämääristä ja annoin sinulle sellaisesta tiedon. Sinun tutkimustesi mukaan vanhoja metsiä on ollut enemmän, von Berg on toista mieltä. Lajistokehitys esimerkiksi Helsingissä on muuttunut valtavasti 160 vuodessa, joten ehdottaisin, että sieltä poistetaan sekä viemärit, vesijohdot että asvaltit, jotta saadaan entisöityä myös kaupunkiluonto.

Miten tuolloin tuolloin tehty tutkimus kertoo sukupuuttoon kuolleiden tai uhanalaisten lajien määrän muutoksen tuon ajankohdan jälkeen? Et voi sanoa 1858 tehdyn selvityksen perusteella, että lajisto ei ole kärsinyt ja "luonto on pärjännyt". Tarvitaan hieman tuoreempaa tutkimusta.

Metsänhoitoa harrastavana ihmisenä oli tuossa ihan ihan ajatustakin, vaikka oli enimmäkseen törkeän asenteellinen dokumentti. Moni vetisen suon ojittaminen on ollut ihan yhtä tyhjän kanssa, koska niissä ei vieläkään kasva kunnolla puut ja ainoastaan läheiset vesistöt on samentuneet. Turvekkin on mielestäni korvattavissa. Ehkä suurin on tuo mäntypeltojen istuttaminen. Paperin käyttö vähenee rankasti ja Etelä Amerikan eycalyptus kasvaa monin verroin nopeammin ja tuottaa laadukkaanpaa paperia, jos sitä nyt tulevaisuudessa edes kukaan tarvitsee? Talousmetsien pitäisi vaan antaa vanhentua että saadaan laadukasta rakennuspuuta joka sitoo hiiltä kun päätyy talon rakenteeksi jopa sadaksi vuodeksi kuten ennenvanhaan. Vanha sekapuinen talousmetsä on myös parempi luonnon ja eläinten kannalta. Mielestäni Ei tietysti korvaa ikimetsää joita valtionamaista voisi ainakin suojella vielä enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksityisillä metsänomistajilla ei ikimetsiä juurikaan ole kuin korkeintaan kallioiden päällä, saarissa ja soiden saarekkeissa koska aikoinaan heitä jopa rangastiin sakoin jos "haaskasivat" metsiään hoitamatta niitä. Valtio ja suuret yhtiöt ne viimeiset vanhat koskemattomat metsät omistaa.

Tuo dokumentti oli kyllä räikeän asenteellinen eikä mistään käynyt ilmi edes sitä, että oliko nuo auratut metsät edes olleet ikimetsiä? Meillä kotitilalla oli lähemmäs satavuotiasta talousmetsää(Kuusta ja mäntyä) jossa oli runsaasti noita hömötiaisia ja muita vanhojen metsien eläimiä. Lahopuutakin oli siellä seassa koska niitä olisi ollut kannattamatonta käydä korjaamassa pois vaikean maaston takia. Noin kymmenen vuotta sitten myrsky niitti koko metsän nurin ja sen jälkeen hävisi eläimetkin sieltä. Minusta tuossa dokumentissä esiintyvä talousmetsän demonisointi oli kyllä virheellistä koska vanha talousmetsäkin on arvokasta luonnolle. Samoin löytyy vanhoille pelloille istutettua kuusikkoa josta ei ravinne epätasapainon takia kasva koskaan mitään avokasta sahatavaraa, mutta on täynnä linnuille ihanteellisia pösilöityneitä kuusia ja mäntyjä.

Totta kai talousmetsissäkin elää lajeja ja niilläkin on luonnolle arvoa. Nämä talousmetsissä pärjäävät lajit ovatkin usein elinvoimaisia. Pointti on nyt tässä se, että niitä talousmetsiä on yli 95 prosenttia ja vanhoja metsiä alle viisi prosenttia. Tässä on aikamoinen epätasapaino, että ikimetsiä on noin vähän ja talousmetsiä noin paljon enemmän. Talousmetsistä ei siis ole pulaa, vaan ikimetsistä ja niiden useista lajeista on. Sen takia niistä vouhkataan ja puhutaan. Uhanalaisuus ei tarkoita etteikö kyseistä lajia enää näkisi missään. Hömötiaisia on edelleen esimerkiksi Lapissa jonkin verran. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että ne ovat todella uhanalaisia. Tässä täytyy nyt katsoa kokonaiskuvaa eikä yksittäisen omistajan tai suvun metsää.

Luonto on pärjännyt jo noin 160 vuotta tuolla ikimetsämäärällä! Sama epätasapaino on jatkunut 1800-luvulta asti ja edelleen meillä on kaikenlaisia uhanalaisia lajeja, jotka eivät millään kuole, vaikka luonnonsuojeluväki niin pelkää.

Monet lajit ovat kuolleet. Lisäksi kannattaa tutustua sellaiseen käsitteeseen kuin "sukupuuttovelka". Se tarkoittaa sitä, että lajit katoavat viiveellä. Ne ovat siis edelleen olemassa, mutta ympäristö on muuttunut niin paljon, etteivät ne enää toivu vaan katoavat pois.

Jostain syystä meillä ei olla lainkaan kauhuissaan siitä, että lihakarjankasvatuksen vähentyessä noin40 hyönteislajia tulee kuolemaan alle 30 vuodessa. Ja vain siksi, että vihreät pitävät karjankasvatusta vaarallisena luonnolle. Kumpi sinusta on tärkeämpi, ikimetsässä vai lantakasassa elävä hyönteinen ja oletko valmis suojelemaan molempia?

Olen itseasiassa ollut vapaaehtoisena ylläpitämässä niittyjä ihan omin pikku kätösin, sekä omalla pihalla että muualla. Huoleni ei siis ole yksinomaan metsille varattu. Valitettavasti nykyisenlainen karjanhoito on tuhonnut perinnemaisemat monimuotoisine luontoineen. Miksi naudat ovat 1) sisällä ja 2) ylilaiduntavat laitumet? Perinnemaisemien hoitoon riittää huomattavasti nykyistä vähäisempi nautamäärä, tästä on Luke tehnyt laskelmat, jotka koitan löytää.

Perinnemaisema on muinaisuutta, sillä ei ole paljoakaan tekemistä sukupuuttoa odottavien kuoriaisten kanssa. Jos sinun niitylläsi ei ole lehmänpaskaa, niin kuoriainen ei siellä viihdy. Kuluttaja ei suostu maksamaan 4 euroa maitolitrasta, joka on lypsetty laitumella ja ollut ilman kylmäketjua ensimmäiset kaksi tuntia.

Lehmät ovat talvella pääosin sisällä, koska eivät halua ulos ja kun ne ulkoilevat, soittaa aina joku avulias ohiajaja eläinsuojelullisessa mielessä eläinlääkärille ja hälyttää tämän paikalle, koska on nähnyt rääkättyjä ja nälkäisiä eläimiä hangessa. Ylilaidunnusta ei olisi, jos valtiolla ja kunnalla olisi yhtenäinen ohjeistus. Siinä missä valtio edellyttää joenvarren niityn laidunnusta, kieltää kunta sen ehdottomasti ympäristörikoksena.

Luken laskelmat muuten ovat enemmän unelmahöttöä kuin faktaa.

Aina puhutte, kuinka se ja sen laskelmat ovat propagandaa, höttöä, salaliittoa ja ties mitä, mutta mitään vastalaskelmia ja tutkimuksia ette kuitenkaan ikinä anna?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Metsätaloustoimet ovat heikentäneet suomalaisten metsien ekologista laatua jo pitkään. Esimerkiksi nuorissa metsissä kuolleen puun ja järeiden puiden määrät ovat vähentyneet murto-osaan verrattuna metsäpalon tai myrskyn jälkeen luontaisesti uudistuneisiin metsiin. Vanhat metsät puolestaan ovat uhanalaistuneet niiden pinta-alan vähenemisen seurauksena. Karujen kasvupaikkojen metsien pinta-ala on pienentynyt rehevöitymisen vuoksi. Lehtojen merkittävimpiä uhanalaistumisen syitä ovat raivaus peltomaiksi ja kuusettuminen."

Sivusto on ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu. Lähteet on merkattu loppuun.

https://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/luontotyypit/Luontotyyppien_uhana…

Jo pitkään - siis miten kauan?

Ekologinen laatu - siis mikä juuri tässä tapauksessa?

Metsätaloustoimi - tarkoittaa mitä?

Nuori metsä - siis mikä, miten määritelty?

Kuollut puu - niissä lähteissä se on muuten puuaines, ei puu

jne.

Tuossa on kirjoitettu yleistä puppua, koska loogisesti nuoressa metsässä ei ole isoja puita, oli se syntynyt istuttamalla tai metsäpalon jälkeen. Vanhan metsän uhanalaistuminen on outo termi, koska vanhaa metsää syntyy koko ajan lisää. Lehtojen uhanalaistuminen johtuu kuusettumisesta eli siitä, että luonto toimii kuten ikimetsässä tuleekin toimia, kuusi tulee luontaisesti reheville maille ja hiljalleen vaimentaa niiden monipuolisen kasvuston. Noin pitääkin tapahtua, noin luonto sen haluaa tapahtuvan ja ympäristöihmiset ovat ihmeissään.

Odotan sun kattavaa tutkimusta aiheesta. Biologiaa ja ekologiaa voi opiskella ja tutkia monessa yliopistossa.

Älä odota, tein sen jo. Vanhoja metsiä voi tutkia myös olematta cityvihreä.

Minusta valgion pitäisi ostaa omistukseensa ja suojella jäljelle jääneet ikinmetsät. Väärinhän se olisi olettaa, että metsänomistajan pitäisi hyvää hyvyyttään ylläpitää luonnon monimuotoisuutta.

Harvinaista muutenkaan on enää metsän luonnollinen kierto metsäpaloineen jne. Myös ikimetsä tarvitsee hoitotoimenpiteitä jos sen arvokas puusto ja lajisto halutaan säilyttää. Ikimetsäkään ei ole pysyvä tila vaan jatkuvassa muutoksessa.

Esim. täällä etelässä on pieniä ikimetsiä, joissa kasvaa luonnonmukaisena pähkinäpensaikkoa. Pähkinäpensaikko tarvitsee kuitenkin valoa ja tilaa, ja siksi ikimetsää hoidetaan kaatamalla etukäteen vanhoja ja sairaita puita varjostamasta kasvillisuutta. Puita ei kuitenkaan kerätä pois, vaan ne jätetään lahoamaan ja maatumaan. Myös talousmetsissä idea voi ja usein onkin sama. Luontoa ikään kuin avustetaan ja metsää pyritään kohtelemaan luonnonmukaisesti. Puiden kerääminen voidaankin nähdä metsäpalojen korvaajana. Monet metsänomistajat myös jättävät luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi pieniä hoitamattomia "keitaita", jotka toimivat turvapaikkana mm. lahottajille ja niistä hyötyvälle eliöstölle

Sanalla talousmetsä on kieltämättä ikävä kaiku.

Ja mitä hömötiaisiin ja muihin tulee, niin metsät ylipäätään voivat paljon huonommin kuin sata vuotta sitten ilmansaasteiden jne takia. Monet indikaattorilajit tästä kertovatkin, esim. naavat ovat monista metsistä hävinneet. Metsät ovat nykyään myös pirstaleina siellä täällä ja lajiston siirtyminen elinalueelta toiselle hankalampaa, joka vaikuttaa geenipooliin ja sitä kautta lajin mahdollisuuteen selvitä ympäristön muutoksista.