Kaverini petti aviomiestään
Kaverini meni naimisiin pari vuotta sitten, ollut miehensä kanssa yhdessä 10 vuotta. Tapasivat lukiossa ja olleet siitä lähtien yhdessä. Molemmat ovat urakeskeisiä, ei lapsia.
Nyt sitten kaverini kertoi, että on tänä vuonna pettänyt miestään. Alkoi viestitellä toisen miehen kanssa, johon tutustui harrastuksensa kautta. Viestittely syventyi suhteeksi, joka kesti n kolme kuukautta. Loppui siihen, kun toisen miehen vaimo sai tietää.
Suhde tapahtui alkuvuodesta, kaverini kertoi minulle tästä kuukausi sitten. Olin ensin ihmeissäni, nyt todella vihainen ja ahdistunut. Kaverini pyysi, etten kerro hänen aviomiehelleen. Menin itse naimisiin kesällä ja odotan esikoistani.
Olin kuvitellut, että kaverini oli onnellinen miehensä kanssa. Ovat "hyviä kavereita" ja "mentiin naimisiin, kun ei oikein muutakaan osattu".
Tämä toinen mies oli sanonut, että ei aio erota vaimostaan. Oli jossain vaiheessa suhdetta laittanut välit poikki kaveriini, mutta kaverini vaan pommitti ja pommitti miestä, että tapailun pitää jatkua. Kaverini rakastui ja olisi ollut valmis jättämään aviomiehensä tämän toisen miehen vuoksi. Tämä heidän salasuhde siis loppui jo ennen kesää, eivät ole enää missään tekemisissä. Kaverini alkoi seurata tätä miestä Instassa uudelleen kesällä, mutta mies esti hänet.
Eniten järkyttää kaverini asenne. Hän rakastui ja vaikka kokee tehneensä väärin, niin "se toinen mies vain on niin ihana". Kokee,että heillä olisi yhteinen tulevaisuus, jos toinen mies vain "uskaltaisi" jättää vaimonsa. Toinen mies oli sanonut suoraan kaverilleni, että ei halua pitää enää yhteyttä, kun heidän juttunsa paljastui. Kaverini on pitkin syksyä ollut ahdistunut ja kertoi tästä itkien minulle. Vaikuttaa katuvansa tekoaan, mutta kuitenkin miettii vieläkin tätä toista miestä. Tässä yhteydessä tuli mieleeni, että onko siellä kaverini kotona tapahtunut jotain muutakin, kaverini aviomies on paljon poissa kotoa töidensä takia ja mistä tietää, onko hänellä ollut jotain, kun kotona asiat eivät ole hyvin.
Olen nyt vähentänyt yhteydenpitoa tähän kaveriini. Tuntuu niin pahalta, mitä hän on tehnyt miehelleen ja myös sen toisen miehen vaimon puolesta.
Suuri kysymys tulee tässä. Kerronko hänen miehelleen? Osa minusta sanoo, että kerro. Jos on tehnyt noin, ei voi elää, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Osa sanoo, että älä, koska toisten avioliitto ei kuulu minulle. Olen ainoa, jolle kaverini on (kuulemma) tästä kertonut, joten jos kerron hänen miehelleen, kaverini saa tietää, että minä kerroin . Toisaalta, mitä väliä sen on, en tiedä haluanko olla tekemisissä ko ihmisen kanssa enää.
Kommentit (130)
Joulu mennyt, mikä tilanne? Ellei vielä kertonut miehelleen, sinä kerrot tavalla tai toisella.
Onko sinulla pokkaa olla myös mukana petoksessa vuosien ajan, kenties koko elämäsi ajan? Jos/ kun miehesi saa tietää asiasta, luottaako enää sinuun, koska kykenet kaverisi pettämisen salaamaan?
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ystävinä täysin normaaleja koulutettuja naisia. Kaikki ovat joskus pettäneet miehiään. Yksi esim omissa polttareissaan, toinen hakee baarireissuilla huomiota muilta miehiltä ja joskus menee yli. Nämä vain esimerkkejä . Ystävänä en ota kantaa tähän.
Niinpä. Tallaisia kaveripiireja on valitettavan paljon. Usko ihmisiin ja ennenkaikkea ihmissuhteisiin on aika lujilla. Itse kun olen sillä tavalla lapsellinen, että sovitusta joko pidetään kiinni tai ei luvata.
Tulee sellainen hälläväliä olo kun tajuaa miten monelle lupaukset ei merkitse mitään. Ja toisaalta taas naurattaa miten samat ihmiset sitten suurieleisesti itkee kun joku toinen pettää lupauksensa. Kai sitä voisi itsekin vain alkaa maksimoimaan omaa hyötyään ja nautintoaan omissa ihmissuhteissaan ihan riippumatta siitä mitä se toisille tekee.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ystävinä täysin normaaleja koulutettuja naisia. Kaikki ovat joskus pettäneet miehiään. Yksi esim omissa polttareissaan, toinen hakee baarireissuilla huomiota muilta miehiltä ja joskus menee yli. Nämä vain esimerkkejä . Ystävänä en ota kantaa tähän.
Ihan normaaleja fiksuja ja hyviä naisia nuo ystäväsi. Ei pidä miesten mennä luulemaan, että naiset olisi jotenkin puhtoisia.
Luurankot pois petturivaimon kaapista! Kärsimään tulee teoistaan ja "rakastumisestaan", mutta niin pettäjän kuuluukin.
Kaikki pettäjäkusipäät tulevat näihin aina vinkumaan, että "ei kuulu sinulle".
Älä kerro. Jos nainen pettää miestään niin se on aina miehen vika, eli sika sai mitä ansaitsi.
Lukematta sanoisin että miehen vika. Nainen pettää vain jos mies on sika ja ajaa naisen siihen. Miehen tulisi miettiä miksi nainen joutuu pettämään.
Tsiisus mitä kuraa, kyllä on toisten asioihin sekaantuminen huipussaan.
Jos kerrot ystäväsi suhteesta hänen miehelleen niin se mitä on tapahtunut on, että pettäjän luottamuksen petti toinen ihminen. Ken karmaan uskoo niin eikö universumi ole hieman paremmassa tasapainossa sitten? Mä haluaisin olla paikalla ilkkumassa tuon puolisonsa pettäneen epäloogisuudelle, jos se suuttuu sulle siitä, että teit periaatteessa saman mitä hän teki puolisolleen. Kovin monesti ihmisillä on eri säännöt itselleen kuin muille. Sitten sitä selitellään sillä, että "ei kuulunut sulle" tai vielä paremmin "minähän luotin sinuun ja luulin sinun olevan ystäväni".
AP, kysy jos sinäkin saisit munaa siltä petetyltä mieheltä?