Kertokaa lapsuutenne teknisestä laitteesta, joka on jäänyt mieleen. Minä aloitan:
punaiset Sonyn tosi hienot korvalappustereot. Se käänsi kasetin itsestään, kun kasetti pääsi puolen loppuun. Ja siinä oli oma kaiutin, eli kun otti korvalappupiuhan pois, kuuli musan pikku kaiuttimesta. Ja sillä pystyi nauhoittamaankin. Sain ne tuliaisiksi ulkomailta. Mitä rakkaita vempaimia teillä oli?
Kommentit (731)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalaiskouluissa kiertävän enkunopettajan raahattava magnetofoni. Se sellainen jossa ääninauha piti käsin asetella koneeseen ja kiertää vetävälle kelalle.
https://4.bp.blogspot.com/-8OmJ5NEPQxI/USEQ0GeNNOI/AAAAAAAAHDo/ArextAa9…
Oli muuten just tällanen, hämärästi muistan että oli tuo neljään suuntaan liikuteltava "vaihdekeppi" millä soitto ja pikakelaukset.
Tandbergib kelanauhuri oli joo aika yleinen opetuskäytössä. Meillä oli vähän saman mallinen Philips kotona ja mulla oli pikkuisena oma nauha johon olin äänittänyt omaa musiikkia, yllättävän paljon klasaria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea kaikkia viestejä taaksepäin onko muilla ollut, mutta meillä oli leivänviipalointilaite, sellainen oranssi.
Meillä oli sähköinen leipäveitsi. Yks turhake kyllä.
Olisko kumminki ollut sähköinen veitsi, jollaista nykyäänkin käytetään esimerkiksi kebabravintoloissa?
Ketjussa mainittu upeita laitteita.
Kun asiaa miettii, havaitsee että 95...99% ko tuotteista tulee usasta ja muista kapitalistimaista eli ns lännestä.
Sen sijaan cccp, ddr ja muiden sosialistimaiden tuotteet ei kiinnosta ketään. Miksi näin on?
Eli sosialismissa ihmistä ja hänen tarpeitaan ei arvostettu. Aivan niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se monistuslaite joka haisi pirtulta ja teki violettia jälkeä, mikähän senkin nimi oli
Taisi olla nimeltään kopiokone.
Veikkaan, että kyseessä on kalkkeeripaperi.
projektori kaitafilmikuvien katseluun
Sony Walkman DD, siinä oli radiokin. Sain ylppärilahjaksi 1984
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea kaikkia viestejä taaksepäin onko muilla ollut, mutta meillä oli leivänviipalointilaite, sellainen oranssi.
Meillä oli sähköinen leipäveitsi. Yks turhake kyllä.
Minulla on sähköinen leipäveitsi ja käytän sitä silloin tällöin. En minä sillä leipää leikkää vaan superlonia, että osaakin olla pätevä vehje siihen hommaan.
Vierailija kirjoitti:
Maalaiskouluissa kiertävän enkunopettajan raahattava magnetofoni. Se sellainen jossa ääninauha piti käsin asetella koneeseen ja kiertää vetävälle kelalle.
Kelanauhuri meilläkin. Joskus oli mukava kuunnella sekalaisia nauhoituksia. Myöhemmin nauhat siten jotenkin menivät pilalle, ne muminoituivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alppiaurinkolamppu: silmille laitettiin mustat suojalasit ja me lapsetkin istuttiin tai pötkötettiin lampun loisteessa joka viikko jonkin aikaa. Liekö niitä enää ollenkaan myynnissä?
Toivottavasti ei ole. Kaveri poltti ala-asteella ko. värkillä naamansa kirkkaan punaiseksi! Silmien ympärillä valkoiset ympyrät. Oli siinä nauramista!
Rusketus on terveellistä. Siitä saa c vitammiinia. Se tekee reippaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ”monistuslaite” joka haisi pirtulta ja teki violettia jälkeä, mikähän senkin nimi oli
Vahakopiokone.
Vahaskopiokone.
Olen kirjoittanut satoja sivuja tekstejä, jotka on tulostettu vahaskopiokoneella ja jaettu kuuden kunnan alueelle.
T. Jo eläkkeellä oleva tstosihteeriMikä ihmeen vahas?
Juuri se. Originaali kirjoitettiin koneella tai käsin vahakselle, josta sitten spriikopiokone teki kopioita.
Ne spriikopiot tuoksuivat mielestäni ihanalle! Olin silloin ala-asteella.
Oli varmaan se "rumpumalli", jota käsin kammesta kieputettiin. Originaali kirjoitettiin koneella tai käsin erikoispaperille, jossa yläreunassa vahvistettu reikärivi rummun nypylöitä varten. Oli se hurja !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä oli sen laitteen nimi, jota vielä 1970-luvun alussa käytettiin kouluissa.?
Opettaja heijasti sillä kirjan kuvia seinällePiirtoheitin?
Ei piirtoheittimellä pystynyt kirjan sivuja heijastamaan. Valon piti tulla läpi eli käytettiin kalvoja.
Television jokailtainen Lasten Iltasatu -animaatiosarja tehtiin DDR:ssä.
Eipä ollut 60 luvulla mitään teknisiä laitteita. Vasta aikuisena minulla oli itse omalla palkallani ostamat korvalappustereot, joissa myös radio.
Vierailija kirjoitti:
Mikä oli sen laitteen nimi, jota vielä 1970-luvun alussa käytettiin kouluissa.?
Opettaja heijasti sillä kirjan kuvia seinälle
Piirtoheitin.
Päiväkodissa jollakin oli reppu, ehkä Karvinen tai Alf, joka narusta vetämällä sanoi jonkun fraasin. Se oli silloin aivan mahtavan kiinnostava!
70-luvulla oli jännää kuunnella kaupallista Radio Luxembourgia isän putkiradiolla: keskipitkät aallot puolen yön tienoissa ja viimeisimmät hitit Euroopasta...
Kaverin isä toi työmatkalta Neuvostoliitosta (joskus ennen vuotta 1992 siis) lampun, jossa oli ruukussa kimppu valokuituja, ruukun pohjalla lamppu ja sähkömoottorilla pyörivä monivärinen linssi (hakekaa googlella vaikka "multicolor fiber lamp" niin löytyy saman tyyppisiä). Kun lampun sytytti, kuitujen päihin syttyi valot, jotka vaihtoivat väriä moottorin pyörittäessä värisuodinta. Tuo on jäänyt mieleen lähinnä siksi, että en vastaavaa ollut aikaisemmin nähnyt ja moottori kuulosti käydessään ihan vanhalta traktorin dieselmoottorilta, sellainen kova tasainen raksutus. Rupesi naurattamaan aina kun sen äänen kuuli, vaikka valoefekti oli hieno.
Meillä oli sähköinen leipäveitsi. Yks turhake kyllä.