Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa lapsuutenne teknisestä laitteesta, joka on jäänyt mieleen. Minä aloitan:
punaiset Sonyn tosi hienot korvalappustereot. Se käänsi kasetin itsestään, kun kasetti pääsi puolen loppuun. Ja siinä oli oma kaiutin, eli kun otti korvalappupiuhan pois, kuuli musan pikku kaiuttimesta. Ja sillä pystyi nauhoittamaankin. Sain ne tuliaisiksi ulkomailta. Mitä rakkaita vempaimia teillä oli?
Kommentit (731)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ”monistuslaite” joka haisi pirtulta ja teki violettia jälkeä, mikähän senkin nimi oli
Vahakopiokone.
Vahaskopiokone.
Olen kirjoittanut satoja sivuja tekstejä, jotka on tulostettu vahaskopiokoneella ja jaettu kuuden kunnan alueelle.
T. Jo eläkkeellä oleva tstosihteeriMikä ihmeen vahas?
Juuri se. Originaali kirjoitettiin koneella tai käsin vahakselle, josta sitten spriikopiokone teki kopioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säilyketölkinavaaja. Meillä oli 70-luvulla sellainen veivattava (n. 15 cm kampi?) säilykepurkinavaaja, joka avasi tosi siististi purkin. Toiseen suuntaan käännettäessä sen mekanismi aukesi, ja purkin reunan saattoi laittaa avausterän ja tukipyörän väliin. Ei vaatinut voimaa, ja tälkki avautui paljon siistimmin, kuin perinteisellä avaajalla. Muistan pikkunassikkana pyöritelleeni sitä, ja ihmetelleeni muutaman hammastarattaan mekanismia.
Vierailija kirjoitti:
Säilyketölkinavaaja.
Muistan hyvin tuosta lähtevän äänen.
Kun 80-luvun puolivälissä menin vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin, olin ällikällä lyöty, kun perheellä oli sähköllä toimiva tölkinavaaja. Se oli pelottava kapine. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säilyketölkinavaaja.
Muistan hyvin tuosta lähtevän äänen.
Kun 80-luvun puolivälissä menin vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin, olin ällikällä lyöty, kun perheellä oli sähköllä toimiva tölkinavaaja. Se oli pelottava kapine. :D
Tarkennan tähän, että tölkki pyöri itsekseen siinä sähköisessä laitteessa, joka piti aikamoista surinaa.
En jaksa lukea kaikkia viestejä taaksepäin onko muilla ollut, mutta meillä oli leivänviipalointilaite, sellainen oranssi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä edelleen käyttössä ja toimivia hyviä joita ei enää myydä:
1) Putkiradio Telefunken Consertino 1959, ihanan luonnollinen pehmeä sointi.
2) Stereolevysoitin Salora 6600 K330 kaiuttimilla 1976.
3) Ufox ilmankostutin -70 l.
4) Kellokosken mortteli -30 l, kirkas messinkinen.
5) Veivikahvimylly kun papukahvi on maukkainta 1950.
6) Mustetäytekyniä ja -kuivain 1930 - 60 l, kirjoitus nättiä.
7) Kirjevaaka semmoinen häkkyrä messinkinen.
8) Veivimankeli 1930.
9) Ilmankosteusmittari se pieni "ukko ja akka mökki", näkee onko "ukonilma" tulossa 1950.
10) "Mantelpiece" seinäkello 1827 raksuttaa olkkarin seinällä, taitaa olla meillä vanhin käyttöesine.
Miksi heittää pois toimivia laitteita?
Kiitos kaikille, tunsin itseni hyvin nuoreksi tätä ketjua lukiessani :D
Tässä oman elämäni mullistavia laitteita ja vähän "älyelämääkin".
Nokia 5110
Sain oman puhelimen varmaan viimeisenä omasta kaveripiiristä. Olen soittanut useita puheluita puhelinkopista. Sellainen oli meidän kodin lähellä.
PlayStation, Nintendo, pelikonsolit
Vietin paljon aikaa pelaten Sonicia, Crash Bandicootia, Marjoa ja tietysti GTA:ta.
Tietokone ja netti
Viideltä pääsi nettiin virtuaalihevostelemaan, chattailemaan ja pelaamaan jippiissä. Ja jossain kohtaa ei tarvinnut odottaa edes viiteen.
Netflix ja muut suoratoistopalvelut
Muutti käyttäytymistäni valtavasti. Katson ja kuuntelen _kaiken_ näiden kautta. Äkkiä kaappini ammottavat tyhjyyttä. Cd:t, kirjat ja dvd:t eivät vie tilaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistinkin tuon Nokian puhelimen väärin. Isällä oli 5110 ja itse sain version 3310 :)
Isäukolla on vieläkin tämä käytössä. Rattaissa samat vaseliinit ja tonnikalannesteet 80-luvulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isäukolla on vieläkin tämä käytössä. Rattaissa samat vaseliinit ja tonnikalannesteet 80-luvulta.
Sitä purkinavaajaa tarkoitin.
Vierailija kirjoitti:
Kelloradio 80-luvun alkupuolella. Hienot digitaaliset numerot! Torkkutoimintokin!
Ne numerot eivät tosin olleet digitaalisia vaan ihan mekaanisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minidisc soittimet.
Vierailija kirjoitti:
Maalaiskouluissa kiertävän enkunopettajan raahattava magnetofoni. Se sellainen jossa ääninauha piti käsin asetella koneeseen ja kiertää vetävälle kelalle.
Näitä oli ihan isoissa kaupunkikouluissakin käytössä vielä pitkälle 1990-luvulle. Tandberbin puukuoriset kelanauhurit, varmaan maailman kestävimpiä laitteita, keskivät päivittäistä veivausta vuosikymmenia ilman minkäänlaista huoltoa.
t. Opettaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Micro Bee , australialainen tietokone 80-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Ne Applen näytöt missä oli värillinen takaosa. Niitä oli eri väreissä. Myös Tamagotchit ja ne pienet pelilaitteet. Siis semmoinen pieni laite missä oli aina vain yksi peli. Tyyliin Donkey Kong ym.
Tämä on varmaan oiottu täällä jo sataan kertaan, mutta Nintendon olivat nämä Donkey Kongit jne. niin sanotut elektroniikkapelit.
Öyenssöyen_M47 kirjoitti:
Piirustikku. -80-luvun alkupuolella.
Joo sain joululahjaksi (koska itse toivoin). Aivan turha härpäke!
Vierailija kirjoitti:
Alppiaurinkolamppu: silmille laitettiin mustat suojalasit ja me lapsetkin istuttiin tai pötkötettiin lampun loisteessa joka viikko jonkin aikaa. Liekö niitä enää ollenkaan myynnissä?
Toivottavasti ei ole. Kaveri poltti ala-asteella ko. värkillä naamansa kirkkaan punaiseksi! Silmien ympärillä valkoiset ympyrät. Oli siinä nauramista!
Vierailija kirjoitti:
Thilley lamppu jossa sukka jossa thoriumia.
Ja siihen sukkaan ei missään tapauksessa saanut koskea. Koskinpa silti ja paskakshan se meni (lamppu ei toki päällä ollut silloin kun menin sitä sorkkimaan).
joskus 1980-luvun lopulla tai 1990-luvun alkupuolella minulla oli jonkinlainen c-kasettisoitin, jolla pystyi kuuntelemaan c-kasetteja, äänittämään niille musiikkia esimerkiksi radiosta ja myös omaa puhetta sai äänitettyä. Se juuri oli minusta mahtavaa äänittää omaa puhetta tai laulua ja jälkeenpäin kuunnella omia höpötyksiäni. Äiti vain ei tykännyt, että joillekin tanssimusiikkia sisältävillekin kaseteille äänitin omia puheitani kun äiti olisi halunnut kuunnella niitä musiikkia.
"Magnetophon" on Telefunkenin rekisteröity tavaramerkki. Ei ole ole muun merkkisiä magnetofoneja!