Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa lapsuutenne teknisestä laitteesta, joka on jäänyt mieleen. Minä aloitan:
punaiset Sonyn tosi hienot korvalappustereot. Se käänsi kasetin itsestään, kun kasetti pääsi puolen loppuun. Ja siinä oli oma kaiutin, eli kun otti korvalappupiuhan pois, kuuli musan pikku kaiuttimesta. Ja sillä pystyi nauhoittamaankin. Sain ne tuliaisiksi ulkomailta. Mitä rakkaita vempaimia teillä oli?
Kommentit (731)
Muistan myös kuinka käytin Otaniemen TKKn Univac-reikäkortti-tietokonetta. Kortinlukija luki korttinipusta kortin=rivin kerrallaan: PAM,PAM,PAM...
Kortit kirjoitettiin ja lävistettiin ensin Teletypellä! 80 merkkiä rivilleen ja kortilleen!
Reikänauhatkin ehtivät tulla vielä tutuiksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Traktorin voimanottoakseli. Ne ristikkäisnivelet ja niiden toiminta kiinnosti. Sai ihmettelemään miten semmoinen on keksitty.
Entäs sitten se hihna!? Traktorin perästä lähti koneeseen sellainen viisi metriä pitkä julmettu hihna, joka heilui sinne tänne.
Isäni synnyinkylälle saatiin ensimmäinen puhelin 1970. Suunnilleen syntymäni aikoihin.
Autokelpoinen tie tuli 1960. Sitä ennen oli joku kuuden kilometrin kärrypolku salolta tien varteen.
Sähköt kylälle oli saatu 50-luvulla. Tarkoittaa, että isäni eli koko lapsuutensa ja nuoruutensa talossa keskellä metsää jossa ei ollut sähkövaloa. Siitä on pitkä matka internettiin.
80- luvulle saakka isäni kävi pyörittämässä naapurissa rehumyllyä tuollaisella lattahihnalla. Traktorin voimanottoakseliin kiinnitettiin remmipyörä. Meidän lasten piti pysyä sisällä jauhojen teon aika, ettemme juoksisi remmiin.
Pakkasi olemaan tylsää, vaikka naspurin emäntä meille ystävällinen olikin.
Nestori k kirjoitti:
Muistan myös kuinka käytin Otaniemen TKKn Univac-reikäkortti-tietokonetta. Kortinlukija luki korttinipusta kortin=rivin kerrallaan: PAM,PAM,PAM...
Kortit kirjoitettiin ja lävistettiin ensin Teletypellä! 80 merkkiä rivilleen ja kortilleen!
Reikänauhatkin ehtivät tulla vielä tutuiksi!
Käytin reikänauhoja piirilevyntyöstökoneissa 1990- luvun puolivälissä.
Commodore 64. Ei kaipaa enempiä selittelyitä.
Vierailija kirjoitti:
Meidän talossa oli kylän ensimmäisiä puhelimia, se oli sellainen iso ja veivattava. Kolme suurta hevosenkenkämangneetia.
Televisio oli ihmekapistus ja varsinkin kuulento ja sen katselu "suorana" on jäänyt mieleen.
Oho, noin aikaisin jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Faksi. Yhdellä kaverillakin oli, ja joskus faksattiin toisillemme piirustuksia! Sitä iloa kesti noin kolme vuotta ja sitten tuli internet.
Ajattelin sekunnin ajan, että aika erikoista, että piirustuksia (siis esim. asunnon rakennepiirustuksia), mutta sitten tajusin, että ihan vaan olitte piirtäneet jotain paperille ja laitoitte niitä toisillenne. Aika fiksu idea muuten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverin isosiskon moottoridil-do järeää 80-luvun teknologiaa. Enää sellaisia ei tehdä, kaikki on nykyisin huonompaa.
Muistan nuo, ne piti kiskaista vetonarulla käyntiin
Olihan siitä malli ilman moottoriakin. Sitä piti kiskoa koko ajan vetonarusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei trollitehtaiden uutterat työntekijät!
Kumpiko trollitehdas maksaa parempaa palkkaa, Pietarin, vai Persujen trollitehdas?
Olisin kiinnostunut tulemaan teille hommiin, jos palkka on edes kohtuullinen. Laittakaa tänne nyt ainakin työhönottajanne yhteystiedot, jos ette palkkaa tohdi kertoa, niin tiedustelen palkkaa sitten suoraan sieltä.
Eikä tämä sana trolli ole jo käytetty puhki.Mitä sinulla on lisättävää tähän keskusteluun vai asuitko teltassa?
Assburger kirjoitti:
Ennen tekniikka ei käynyt käyttökelvottomaksi muutamassa vuodessa.
80-luvun puolivälissä saattoi esitelmää elävöittää 70- luvulla painetun kirjan kuvilla, joita esitetään 50- luvulla valmistetulla episkoopilla.
Nyt muutaman vuoden ikäeron omaavat laitteet eivät juttele keskenään.
Eräs iäkäs elinkeinonharjoittaja vielä muutama vuosi sitten hoisi verokirjanpitonsa Dos- pohjaisella softalla, joka pyöri 286- tietokoneessa, jossa oli lerppuasema.
Vaarin tietokone sitten rikkoutui ja hänellä oli hankalampi ongelma.
Tää on ihan naurettava väite. Annoin mun pojalle käyttöön mun 12 vuotta vanhan läppärin. Siihen asentuu ongelmitta Windows 10. ja CS pyörii. Uusia akkuja saa parilla kympillä. Mulla on käytössä 15 vuotta vanha Canonin laserprintteri.
Kun 286:sta vaihdettiin 386:een ohjelmat muuttuivat 16-bittisistä 32-bittisiksi. Prosessorien nopeudet moninkertaistuvat, esim. 286 isoin kellotaajuus oli 16 MHz mutta 386 40 MHz ja 486 40 MHz. Ohjelmat eivät todellakaan pyörineet 3 vuotta vanhalla koneella, saati 10 vuotta vanhalla. USB on pelittänyt liityntänä kohta 20 vuotta, LPT-portti vanheni vuosikymmenessä.
Tietotekniikasta tullut paljon paljon pitkäikäisempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Ennen tekniikka ei käynyt käyttökelvottomaksi muutamassa vuodessa.
80-luvun puolivälissä saattoi esitelmää elävöittää 70- luvulla painetun kirjan kuvilla, joita esitetään 50- luvulla valmistetulla episkoopilla.
Nyt muutaman vuoden ikäeron omaavat laitteet eivät juttele keskenään.
Eräs iäkäs elinkeinonharjoittaja vielä muutama vuosi sitten hoisi verokirjanpitonsa Dos- pohjaisella softalla, joka pyöri 286- tietokoneessa, jossa oli lerppuasema.
Vaarin tietokone sitten rikkoutui ja hänellä oli hankalampi ongelma.Tää on ihan naurettava väite. Annoin mun pojalle käyttöön mun 12 vuotta vanhan läppärin. Siihen asentuu ongelmitta Windows 10. ja CS pyörii. Uusia akkuja saa parilla kympillä. Mulla on käytössä 15 vuotta vanha Canonin laserprintteri.
Kun 286:sta vaihdettiin 386:een ohjelmat muuttuivat 16-bittisistä 32-bittisiksi. Prosessorien nopeudet moninkertaistuvat, esim. 286 isoin kellotaajuus oli 16 MHz mutta 386 40 MHz ja 486 40 MHz. Ohjelmat eivät todellakaan pyörineet 3 vuotta vanhalla koneella, saati 10 vuotta vanhalla. USB on pelittänyt liityntänä kohta 20 vuotta, LPT-portti vanheni vuosikymmenessä.
Tietotekniikasta tullut paljon paljon pitkäikäisempää.
Muuten ihan ok, mutta LPT-portteja oli käytössä jo 80-luvulla esim Amiga-500 koneessa, joten niitä oli siis aivan saletisti käytössä myös sen ajan PC-koneissa.
Viimeisin LPT-portti oli mulla työläppärissä vielä ainakin vuonna 2005 ihan käytössä (silloin muistan varmaksi sitä tarvinneeni, eikä ollut mikään ikivanha laite. Ehkä vuoden, max kahden ikäinen)
Vierailija kirjoitti:
Maalaiskouluissa kiertävän enkunopettajan raahattava magnetofoni. Se sellainen jossa ääninauha piti käsin asetella koneeseen ja kiertää vetävälle kelalle.
Meillä kans isä toi työpaikalta magnetofonin pariksi päivää. Äänitettiin lasten puheita ja laulua ja sitten kuunneltiin. Oli se hienoa ja jännää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isän punaiset kaksipesäiset stereot ja levysoitin. Oli graafinen ekvalisaattori, ledit jotka välkkyivät musiiikin tahdissa ja vaikka mitä. Muistan hämärästi kun ne käytiin ostamassa alan myymälästä. Painoivatkin kuin synti. Silloin tekniikka oli tekniikkaa. Ekoissa videoissa oli myös miljoona säädintä ja nappia sekä metallinen kehikko ja painoa muille jakaa. Ohjelmoitava kakosäädinkin oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalaiskouluissa kiertävän enkunopettajan raahattava magnetofoni. Se sellainen jossa ääninauha piti käsin asetella koneeseen ja kiertää vetävälle kelalle.
https://4.bp.blogspot.com/-8OmJ5NEPQxI/USEQ0GeNNOI/AAAAAAAAHDo/ArextAa9…
Oli muuten just tällanen, hämärästi muistan että oli tuo neljään suuntaan liikuteltava "vaihdekeppi" millä soitto ja pikakelaukset.
Heh, heh, lukiossa ja yläasteellakin kuunneltiin kaikki puhki mahdolliset ruotsin ylioppilaskuuntelut tuollaisella. Ruotsinopettajalla tuntui olevan aina ongelmia ja epävarmuutta tämän vehkeen "käyttöliittymän" kanssa.
Muistan ala-asteella 80-luvun alkupuolella Englanninopettajalla taisi olla joku tuollainen nauhuri käytössä.
Tuli tuosta vielä mieleen sitten 80-luvun lopulla yläasteella kielistudio, jossa jokaiselle oli oma potero, kuulokkeet ja pöytään kiinteästi asennettu kasettinauhuri, jonka avulla piti puhua sanoja ja lauseita nauhalle Ruotsin ja Englannin tunneilla. Ei me kyllä aina oltu kielistudiossa, mutta kumminkin sen verran usein, että jäi mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalaiskouluissa kiertävän enkunopettajan raahattava magnetofoni. Se sellainen jossa ääninauha piti käsin asetella koneeseen ja kiertää vetävälle kelalle.
https://4.bp.blogspot.com/-8OmJ5NEPQxI/USEQ0GeNNOI/AAAAAAAAHDo/ArextAa9…
Oli muuten just tällanen, hämärästi muistan että oli tuo neljään suuntaan liikuteltava "vaihdekeppi" millä soitto ja pikakelaukset.
Heh, heh, lukiossa ja yläasteellakin kuunneltiin kaikki puhki mahdolliset ruotsin ylioppilaskuuntelut tuollaisella. Ruotsinopettajalla tuntui olevan aina ongelmia ja epävarmuutta tämän vehkeen "käyttöliittymän" kanssa.
Muistan ala-asteella 80-luvun alkupuolella Englanninopettajalla taisi olla joku tuollainen nauhuri käytössä.
Tuli tuosta vielä mieleen sitten 80-luvun lopulla yläasteella kielistudio, jossa jokaiselle oli oma potero, kuulokkeet ja pöytään kiinteästi asennettu kasettinauhuri, jonka avulla piti puhua sanoja ja lauseita nauhalle Ruotsin ja Englannin tunneilla. Ei me kyllä aina oltu kielistudiossa, mutta kumminkin sen verran usein, että jäi mieleen.
Muistan, että meille tuli tuommonen studio just ennen kirjoituksia. En muista, että olisimme ehtineet kertaakaan käyttää tuota äänitys/kuunteluominaisuutta, vaan mentiin pelkällä kuuntelulla. (Kirjoitin 89 keväällä)
No eikös se ollut piirtoheitin?
Ei ollut tekninen laite mutta en ikina unohda kun lehdessa oli artikkeli etta nyt on tulossa Suomeen Amerikassa keksitty nakymaton hiusverkko. (Hiuslakka :D)
Heh, heh, lukiossa ja yläasteellakin kuunneltiin kaikki puhki mahdolliset ruotsin ylioppilaskuuntelut tuollaisella. Ruotsinopettajalla tuntui olevan aina ongelmia ja epävarmuutta tämän vehkeen "käyttöliittymän" kanssa.