Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kertokaa lapsuutenne teknisestä laitteesta, joka on jäänyt mieleen. Minä aloitan:
punaiset Sonyn tosi hienot korvalappustereot. Se käänsi kasetin itsestään, kun kasetti pääsi puolen loppuun. Ja siinä oli oma kaiutin, eli kun otti korvalappupiuhan pois, kuuli musan pikku kaiuttimesta. Ja sillä pystyi nauhoittamaankin. Sain ne tuliaisiksi ulkomailta. Mitä rakkaita vempaimia teillä oli?
Kommentit (731)
Vierailija kirjoitti:
Isoisälläni oli sellainen kuulakärkikynä että kun sen laittoi pystyasentoon niin naisella joka oli kynässä lähti vaatteet pois, jotenkin muste valui kynässsä näin. Leikin sillä monta kertaa pienenä. Kyllä oli köyhää :) sitten kun taas käänsi niin vaatteet tuli päälle, semmoinen pikkutuhma.
:D :D :D
Olin unohtanut nämä kynät 100-prosenttisesti! Tällaisia tosiaan oli, ja itsekin leikin sellaisella jossain vaiheessa. Kahdellakin erilaisella. En muista yhtään missä. Ehkä jonkun kaverin luona, koska meillä kotona ei olisi missään nimessä hyväksytty tuollaista rie ttautta. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vahvaa laatua kirjoitti:
Vanhempani ostivat joskus noin vv. 1961-62 'A.E.G'-sähkögrillin.
Se on nykyisinkin hyllyllä keittiössäni ja aion käyttää tänäänkn kalan lämmtykseen.
Ennen näet tuotteet tehtiin kestämään .
Meillä on itäsaksalainen sähkögrilli jostain 60- tai 70-luvulta. En muista merkkiä, mutta hyvin toimii vieläkin.
Vierailija kirjoitti:
70. ja 80- luvuilla näppäiltävä pöytäpuhelin!
Tämä oli tosiaan aivan "next level" tekniikkaa kiekkopuhelimeen tottuneelle lapselle. Olin vihainen siitä, kun meille ei koskaan ostettu sellaista.
Olin lapsena haltioitunut sähköisistä laskukoneista, joita käytettiin esimerkiksi pankeista. Oli käsittämätöntä, miten nopeasti pankkitädit pystyivät näppäilemään niitä numeroita. Joskus paperikuittia vedettiin ylöspäin ja tarkistettiin, tuliko virhe, sitten taas jatkettiin näppäilyä. Rakastin erityisesti sen erilaisia ääniä, erityisesti sitä ritinän tyyppistä ääntä, kun painettiin entteriä
Itse asiassa laite kiehtoo vieläkin niin paljon, että tekisi mieli ostaa kirpparilta aina kun tulee vastaan. :D
Minidisk, joka olisi saanut yleistyä. Faksi. Miten se voi kirjoittaa tiedon, joka tulee sähkölankoja pitkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isoisälläni oli sellainen kuulakärkikynä että kun sen laittoi pystyasentoon niin naisella joka oli kynässä lähti vaatteet pois, jotenkin muste valui kynässsä näin. Leikin sillä monta kertaa pienenä. Kyllä oli köyhää :) sitten kun taas käänsi niin vaatteet tuli päälle, semmoinen pikkutuhma.
:D :D :D
Olin unohtanut nämä kynät 100-prosenttisesti! Tällaisia tosiaan oli, ja itsekin leikin sellaisella jossain vaiheessa. Kahdellakin erilaisella. En muista yhtään missä. Ehkä jonkun kaverin luona, koska meillä kotona ei olisi missään nimessä hyväksytty tuollaista rie ttautta. :D
Meillä mummolassa oli kynä jossa samalla systeemillä liikkuin laiva. Ja nyt en ymmärrä miten sillä jaksoi leikkiä vaikka kuinka kauan.
Lypsykone. Sellaiset mustat tissiosat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaappi missä oli sisällä musiikkilaitteet. Päällä oli levysoitin, kaapin sisällä hyllyssä oli kasettidekki, radio, vahvistimet ja alaosassa sai säilyttää levyjä. Kaappi seisoi pyörillä ja etuosassa oli lasiovet mitkä aukesi lasiovia painamalla. Kompakti hylly missä oli musiikkilaitteet, ja oli tyylikkään musta kokonaisuus. Muistan kuinka hienolta näytti olohuoneessa vilkkuvine valoineen.
En muista siis tuon kokonaisuuden nimeä, mutta 80-luvulla sellainen tuli kotiin, olisikohan ollut pioneer-merkkiset laitteet.
Mikäs se nyt on oikealta nimeltään, se vempain jolla näytettiin dioja? Diakone? En saa päähäni!
Naapureillamme oli taannoin sellainen, muistan ne äänet vielä selvästi, kun diaa vaihdettiin. Sitten saatiin katsella niitä jumalaisen tylsiä Teneriffan loma -dioja pimeässä huoneessa, kun naapurin setä selosti meille yksityiskohtaisesti mitä kussakin diassa tapahtuu jne. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikäs se nyt on oikealta nimeltään, se vempain jolla näytettiin dioja? Diakone? En saa päähäni!
Naapureillamme oli taannoin sellainen, muistan ne äänet vielä selvästi, kun diaa vaihdettiin. Sitten saatiin katsella niitä jumalaisen tylsiä Teneriffan loma -dioja pimeässä huoneessa, kun naapurin setä selosti meille yksityiskohtaisesti mitä kussakin diassa tapahtuu jne. :D
Ahaa, huomasin että tämä olikin jo mainittu, kyseessä siis diaprojektori! Sori toistosta.
Yksi täysin idioottimainen vehje oli sähköveitsi. Isäni osti sellaisen, jotta saisi helpommin leikattua graavilohta. Ei se kyllä muistaakseni mitään helpottanut. Se surina ja tärinä leikattaessa oli aika häiritsevää, ainakin omasta mielestäni.
Kaitafilmiprojektori. Keräännyttiin pimeään eteiseen, kuva oli tarkoitus heijastaa valkoiseen oveen. Monen minuutin sähellyksen jälkeen isä saa kaitafilmin pujoteltua paikalleen ja esitys alkaa: peräti kolme minuuttia mykkäfilmiä lomareissusta. Sitten taas monen minuutin kelanvaihtokohellus ja uusi kolmen minuutin esitys..
Joo ja kavereilla oli jo videot ja videokamerakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis kyllähän kunniamaininnan ansaitsee se vanha kunnon modeemi, josta lähti korviaraastava ääni kun yhdistettiin nettiin. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puimakone
Se on mukavan kuuloista, kun puimakone naksuttaa.
Hissit, joissa oli kyltti "Alle 12-vuotiaat eivät saa yksin käyttää hissiä".
Vierailija kirjoitti:
Kaappi missä oli sisällä musiikkilaitteet. Päällä oli levysoitin, kaapin sisällä hyllyssä oli kasettidekki, radio, vahvistimet ja alaosassa sai säilyttää levyjä. Kaappi seisoi pyörillä ja etuosassa oli lasiovet mitkä aukesi lasiovia painamalla. Kompakti hylly missä oli musiikkilaitteet, ja oli tyylikkään musta kokonaisuus. Muistan kuinka hienolta näytti olohuoneessa vilkkuvine valoineen.
En muista siis tuon kokonaisuuden nimeä, mutta 80-luvulla sellainen tuli kotiin, olisikohan ollut pioneer-merkkiset laitteet.
Stereoräkki, missä ne vehkeet olivat.
Sentrifuugi, jolla karjakko pyöritti koeputkia tutkiessaan lehmien maitoja. Sain istua sen iso puulaatikon päällä ja tuoksutella erikoista makeata tuoksua.
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta mulle tuli mieleen jalkakylpylaitteet. Taisi ainakin 80-luvulla olla muodissa, mutta nykyään en tiedä kuinka noita on enää saatavilla. Ei ole ollut käyttöä. Muistan vaan kun tuolloin olivat niin hittituotteita kun paljon televisiossa mainostettiin tai törmäsi jossain Anttilan kuvastoissa noihin,
Varhaisin tekninen laite minulla: pajupilli.
No olihan kotona putkiradio ja levysoitin.
Koulussa näytettiin rainoja. Yleensä lähetystyöstä Ambomaalta.
Minäkin muuten muistan ton täytekynän, missä naiselta väheni vaatteet sitä mukaa kun muste aleni. Alunperin sillä naisella oli musta kokouimapuku. Viimeisimpänä sitten vain pieni musta kolmio jalkojen välissä.
Sitten oli pulsaattoripesukone ja sähköpannu kahvinkeittoon, ja painekattila.
Sedän luona oli se vanhanaikainen laskukone, mikä piti kovaa ronksetta, kun sillä laskettiin. Ja meillä oli mekaaninen kirjoituskone, samanlaista raksutusta ja ronksutusta ja kun rivin lopussa piti telaa vaihtaa alkuasentoon, kuului kova krrrrr-ääni ja kilahdus. Äiti teki kotona käännöstöitä ja puhtaaksikirjoitusta, siihen ääneen sai tottua.
Jääkaappi meille tuli vasta kun olin jotain 12-vuotias ja samaan aikaan televisio. Siitä alkoi muutenkin erilainen aika. Jääkaapin tilalla meillä oli kellari ja isän tynnyristä tekemä maakuoppa.
Ai niin, äidillä oli mopo jo ennen minun kouluikää. Sillä äiti kävi joka paikassa, minä kyydissä. Kerran kaaduttiin ja minulta paloi sormenpää pakoputkessa niin, että siitä irtosi lopulta kynsi kokonaan. Kasvoi takaisin mutta kummallisena latuskana, siitä muistan aina sen moporeissun.
Alue: Aihe vapaa
Pöytätietokoneet ja lankapuhelimet ja ei-älykännykät. Juu tiiän oon hyvin nuori vielä.
T: M26