Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kertokaa lapsuutenne teknisestä laitteesta, joka on jäänyt mieleen. Minä aloitan:
punaiset Sonyn tosi hienot korvalappustereot. Se käänsi kasetin itsestään, kun kasetti pääsi puolen loppuun. Ja siinä oli oma kaiutin, eli kun otti korvalappupiuhan pois, kuuli musan pikku kaiuttimesta. Ja sillä pystyi nauhoittamaankin. Sain ne tuliaisiksi ulkomailta. Mitä rakkaita vempaimia teillä oli?
Kommentit (731)
Elektroniikkapippeli. Sain sellaisen joululahjaksi.
Minulla oli ranskalainen kirjeenvaihtokaveri. Hän lähetti alaston kuvan itsestään ja taustalla näkyi kirjahyllyssa KOLME elektroniikkapippeliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isosisälläni (teki työuransa 50-80-luvuilla) oli työhuoneessaan MEKAANINEN laskukone, jossa oli pyöritettävä veivi sivussa. Leikin sillä usein ja oli helppo nähdä, miten yhteen- ja vähennyslasku toimii, mutta kerto- ja jakolaskua en muistaakseni osannut tehdä. En tullut koskaan kysyneeksi isoisältä, miten sitä käytetään.
Minulla on tuossa mekaaninen pluslaskukone, jossa on näyttö 9 miljoonaan asti. Jokaiselle numeroriville on painikkeet 1-5. Jos haluat kyseiselle riville vaikkapa luvun 9, niin on painettava 4 ja 5, jolloin kiekko pyörähtää haluttuun lukuun. Ollut varmaan kallis laite aikanaan?
Tilley- lamppu on jo mainittukin, muistan että se piti kovaa kohinaa. Sen jälkeen meille tuli kaasuvalot. Kun isä käänsi kaasun pois päältä, meidän kamarissakin valo sammui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Diaprojektori. Oli jännittävää kun isä viritti valkokankaan ja pimeässä katseltiin kuvia. Siinä oli joku kaukosäätimen tapainen, josta nappia painamalla vaihtui kuva. Lapset eivät saaneet koskea tähän.
Myös ensimmäinen järkyttävän painava NMT (?) puhelin on jäänyt mieleen. Iso möhkäle, jossa luuri oli johdolla kiinni. Mutta oli se hieno siihen aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Grammofoni vinyylilevyineen, ensimmäinen levy oli virolainen Apelsin. Levyjä oli aika vähän, koska olimme köyhiä. "Illusioon, illusioon, sind vaid loon, sind vaid loon."
Tarkoitit varmaan levysoitinta. Gramofonilla soitettiin savikiekkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, gramofoni on mekaaninen levysoitin, soittaa 78 kierroksen shellakkalevyjä.
Vinyylilevyjä soitetaan LP- soittimella, tosin sitä sanottiin yksinkertaisesti levysoittimeksi kunnes LP, EP ja 7" singlelevyistä tuli kuriositeetteja.
60- luku oli kehityksen aikaa, keksittiin mm. saapasrenki ja naalien ampuminen haaskalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasarin puolivälissä mulla oli iso ruma musta rannekello, jossa oli joku alkeellinen peli. Ei sitä paljon itse nähnyt välitunneilla, kun pojat innostui sitä vähän lainailemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maito alettiin hakea säiliöautolla sen sijaan, että tonkat vietiin meijeriin.
Maitolaituri kävi tarpeettomaksi.
Pian tonkistakin luovuttiin ja hankittiin tilasäiliö.
Ennen tilasäiliötä oli betoninen vesiallas, jossa oli jäähdytyskone.
Altaassa maitotonkat(täällä niitä sanottiin päniköiksi) jäähdytettiin.
Muistan leipäkoneen ja erityisesti sen pullan mitä sillä tehtiin. Seassa rusinaa ja kirsikoita, nam!
Isä oli kunnalla töissä ja sai ekojen joukossa työetuna matkapuhelimen. NMT-GSM, valtava jötkälehän se oli. Autossa sai jotenkin ladattua kai myös? Siitä varmaan 10 vuotta niin itselläkin kännykkä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toshiban tietokone 80-luvulla, eli käytännössä näppäimistöä muistuttava härveli jonka sai yhdistettyä kuvaputkitelevisioon. Siihen kun kirjoitti käsin satoja riviä koodia, sai tehdyksi omia pelejä, esim. kilpa-ajoa!
Voi sitä vitutusta, jos peli ei lähtenytkään kaiken tuskan jälkeen toimimaan vaan laite herjasi syntax erroreista. Siitä sitten vain syynäämään, millä rivillä näppäilyvishe oli...
Leffakone. Se on sininen ja sisään laitetaan kasetti. Alla on kahva, josta pidetään kiinni, silmällä kurkistetaan reikään ja toisella kädellä pyöritetään kammesta. Elokuva näkyy. Sain joululahjaksi 70-luvun lopussa. Vielä toimii! Lapsetkin katsoneet elokuvat moneen kertaan.
Isoisoäidillälini (teki työuransa 1850-80-luvuilla) oli makuuhuoneessaan MEKAANINEN dildo, jossa oli pyöritettävä veivi sivussa. Värisi kun pyöritti veivistä. Leikin sillä usein ja oli helppo huomata, miten hyvältä se tuntuu siellä mihin aurinko ei paista. En tullut koskaan kysyneeksi isoisoäidiltä käyttikö hän sitä molempiin ykköseen ja kakkoseen.
70-luvun alussa sain nuken jonka sisällä oli minikokoinen levysoitin. Nuken mukana tuli muutama levy jotka laitettiin sisään selässä olevaan aukkoon. Kun mahassa olevaa nappia painoi lausui nukke lorun tai laulunpätkän. Harmi vain että nukke puhui ainoastaan saksaa, joten minulla ei ollut hajuakaan mitä se sanoi :D
Jossain vaiheessa keksin että paristokotelon takana on vipu josta sai säädeltyä nuken puheen nopeutta. Oli varsinainen komiikan multihuipentuma pistää nukke vuoronperään kimittämään kuin pikkuorava ja sammaltamaan kuin joku demoni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalaiskouluissa kiertävän enkunopettajan raahattava magnetofoni. Se sellainen jossa ääninauha piti käsin asetella koneeseen ja kiertää vetävälle kelalle.
Hah, meillä kuunneltiin ylioppilaskirjoitusten kuullun ymmärtämisetkin avokelanauhurilta :D Tämä 90-luvun alussa Helsingissä.
Sama täällä v1994
Alue: Aihe vapaa
Isosisälläni (teki työuransa 50-80-luvuilla) oli työhuoneessaan MEKAANINEN laskukone, jossa oli pyöritettävä veivi sivussa. Leikin sillä usein ja oli helppo nähdä, miten yhteen- ja vähennyslasku toimii, mutta kerto- ja jakolaskua en muistaakseni osannut tehdä. En tullut koskaan kysyneeksi isoisältä, miten sitä käytetään.