Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko työn saaminen näin mahdotonta? Kysyy kokenut akateeminen äiti
28.04.2014 |
Siinä otsikossahan se tulikin. Olen edellisen kerran hakenut kunnolla töitä vuoden 2009 alussa. Tuolloin olin 32-vuotias sinkku, kokemusta akateemisen tutkinnon jälkeen 5 vuotta. Ajat olivat tuolloinkin huonot ja elettiin suurten irtisanomisten aikaa. Pääsin kuitenkin säännönmukaisesti jokaiseen hakemaani paikkaan työhaastatteluun, ja nopeasti sitten sainkin silloin unelmieni homman.
Viisi vuotta on kulunut. Takana pari vuotta silloisessa firmassa tehtävissä, jotka todella kehittivät ammattitaitoa. Ja alallani tuo työkokemus oli suurta meriittiä. Olin välissä vuoden äitiysvapaalla ja kun palasin, oli kaikki muuttunut. Vanha esimies, joka minut palkkasi oli saanut lähteä sapattivapaansa jälkeen. Tilalla kireäpipoinen keski-ikäinen hermoilija, joka ei koskaan oikein pitänyt minusta. Tuli parikin organisaatiomuutosta, joiden kautta sain kokemusta, jota harvalla alani ihmisellä on. Esimies puolestaan ei hommiansa jaksanut hoitaa, vaan hänenkin taakkaansa jäi minulle. Ylipitkistä päivistä valitettuani hän on nyt siirtänyt minut astetta alempiin tehtäviin. Tässä siis kiitos työpanoksesta. Ei kuorman vähentämistä järkevästi töitä jakaen tai vaatimuksia vähän hölläämällä vaan siirto toisen esimiehen (nykyisen työkaverin) alaisuuteen,jossa hänen ei tarvitse miettiä ylityökysymyksiä.
Jo pitkään on tehnyt ottaa mieli hatkat. Teen työt, esimies otti kreditit. Ylitöitä oli mahdotonta kovien vaatimusten vuoksi välttää, mutta pomo käänsi asian niin, että minä nimenomaan olen oikein tahallani niitä tehnyt. Olen ihan neuvoton. Otin luottamusmieheen yhteyttä noista ylitöistä,joita esimies ei anna pitää vapaana.Kuulemma laitonta, mutta sen jälkeen kun vaadin oikeuksiani, niin tuskin pystyn firmassa enää jatkamaan.
Olen aloittanut työnhaun. Hakenut jo useaa paikkaa, jotka kaikki kaiken järjen mukaan vastaavat kokemustani ja koulutustani.Olen panostanut CV:n ja hakemusten kirjoittamiseen ja miettinyt kunkin tehtävän vaatimuksia.Silti: ei yhden yhtään haastattelupyyntöä. Hain kokeeksi myös hommaa, johon kokemukseni oli selkeästi ylimitoitettu. Ei mitään sieltäkään.
Miten voi olla, että arvoni työmarkkinoilla on romahtanut, vaikka kokemusta on viisi vuotta lisää? Onko se ikäni (37 v) vai se maininta cv:ssä,että olin vuoden äitiyslomalla? Eikö pienen lapsen äidin uskota voivan venyä - vaikka selvästi olen tuonut esiin jo venyneeni? Vai onko olettamus, että 37-vuotias yhden lapsen äiti hankkiutuu tänään tai ensi viikolla uudelleen raskaaksi. Meille ei ole näillä näkymin tulossa toista. Tai ainakaan en pysty näin stressaavassa työtilanteessa käymään läpi odotusta.
Mutta uuttaa työtä en saa. Kelpaisivat haasteet tai ihan perushomma, jolloin voisin ajatella vain keskittyväni lapseeni.
Tässäkö se oli? Onko naisen työura ohi jo vajaa nelikymppisenä?
Valehtelenko olevani sinkku vai tekaisenko mielikuvituskolmoset? Olen naisvaltaisella alalla, ja suoraan sanottuna yrjöttää, että nainen suhtautuu naiseen näin. Tai kuten esimies ilmoitettuani, etten lapsen ollessa 1,5-vuotias voi tehdä 14-tunnin päiviä:"Aina sinulta tulee märkää rättiä naamaan. Mieti nyt voitko pienen lapsen äitinä hoitaa tätä hommaa?"
Toivon sydämestäni, että helvetissä todellakin on erityinen oma paikkansa naisille, jotka eivät tue toisiaan.
Kommentit (148)
Hei vinkkinä naiset, että työnhaussa ei kannata korostaa äitiytta tai lapsia. Olen itse ollut vuosia kotona lasten kanssa ja senkin jälkeen tehnyt osa-aikatyötä. Kun hain töitä näillä tiedoilla, en päässyt haastatteluun. Sitten muutin taktiikkaa ja jätin kertomatta hoitovapaat ja osa-aikatyön, kun ei ne mun työtodistuksissa näy. Toki, jos niistä olisi kysytty, olisin vastannut rehellisesti, mutta ei kysytty. Pääsin siis haastatteluun, kun hakemuksessa vain ohimennen mainitsin lapset, enkä mitään muuta heistä.
Haastattelussa, kun minulta kysyttiin olenko valmis sitoutumaan työhön vähintään puoleksi vuodeksi, kerroin lapsilukumme olevan nyt täynnä, kuten siis oikeasti on. Haastattelija hiukan häkeltyi suorasukaisuuttani ja totesi, että sitähän hän ei saa kysyä, mutta kun hymyillen sanoin saavani sen silti kertoa, hän oli selvästi tyytyväinen saamastaan tiedosta ja sain unelmieni työpaikan.
En voi taata, että tuo toimii teille, mutta minulle se toimi ja suosittelen kyllä kokeilemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos hyppäisit vittuun sen akateemisuutesi kanssa näin aluksi?
Ei työnantajaa kiinnosta paskan vertaa sun akateemisuus. Itse asiassa se ei kiinnosta ketään muutakaan tätä palstaa lukuunottamatta. Kirjoitatko hakemukseesi "olen akateeminen"?
Newsflash: vain työkokemus ja näytöt kiinnostavat.
No, yt siellä ja täällä . Ja rekrytointi kiellot monessa paikassa, valinnanvaraa on niin paljon. Hesarissa oli juttu siitä kuka rekrytaan ja kuka ei. Yleensä parisataa hakemusta moneen paikkaan.
CV:ssä ei tarvitse kertoa lapsista, siviilisäädystä, "normaaleista" työsuhteen aikanan pidetyistä perhevapaista tms.
Testatkaapa huviksenne, pääsettekö haastatteluihin paremmin, jos jätätte em. asiat pois.
t. hr-koordinaattori
[quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 21:53"]
Minä vaihdoin alaa samasta syystä. Valmistun pian uuteen ammattiin ja työpaikka on jo odottamassa (olen tehnyt töitä opiskelun ohella). Ja kyseessä terveysala.. Kaikki eivät tietenkään voi kouluttautua uudelleen tai ruveta sairaanhoitajiksi tms., mutta suosittelen kuitenkin miettimään eri vaihtoehtoja. Ja sitä itsensä työllistämistä tavalla tai toisella, esim. osuuskuntayrittämisen kautta, jolloin ei menetä oikeutta työttömyysturvaan.
[/quote]
Uudelleenkouluttautumista on hankaloitettu erittäin huomattavasti vuoden sisällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 21:48"]
Luetuta hakemuksesi vielä ystävilläsi. Ehkä he huomaavat sieltä sellaisia vivahteita, jotka kertovat työnantajalle suuresta taakasta? Tai siis olet palamassa selkeästi loppuun ja sen voi ehkä aistia hakemuksistasi/ olemuksestasi työhaastatteluissa. Harjoittele ahkerasti peilin edessä ja mieti, miten kerrot neutraalisti, mutta totuudenmukaisesti halustasi vaihtaa työpaikkaa. Siis tosiaan haastattelutilanteissa, siellä usein ammattilaiset tarkkailevat sinua, joten rehellisyys ja vilpittömyys todellakin ovat hyveitä :)
Tsemppiä ja voimia työnhakuun, etköhän saa paikan, kun oikea osuu kohdalle :)
[/quote]
Hakemuksessa en ole juuri avannut syitä työpaikan vaihtoon. Tai nimennyt syyksi jonkun tosi spesifin asian kuten halun panostaa jollekin erityiselle osa-alueelle/toimialalle. Ja siis haastatteluihin en ole päässyt, eli sielläkään ei pitäisi vaikean tilanteen näkyä. Käsitykseni mukaan (nuorempana rekrytointifirmassa vähän aikaa töissä) kukaan ei hakuvaiheessa varsinkaan ennen haastattelua nykyiselle pomolle soita. Aika poikkeuksellista olisi. Edellinen esimies puhuisi pelkkää hyvää,mutta tuskin googlailemalla hänenkään identiteettinsä selviäisi.
Tavallaan olisin mieluummin vaikka ansiosidonnaisella työttömänä. Vaikka tietysti silloin stressaisi senkin loppumista. En kuitenkaan voi itse irtisanoutua ja saada ansiosidonnaista. Ja jos minut irtisanottaisiin, olisi se varmaan viimeinen niitti työuralle. Työpaikkani kun on suojassa siinä mielessä,että tuotannolliset ja taloudelliset syyt eivät tule koskaan täyttymään.
Viestintäalalla tilanne on tosiaan haasteellinen. Voisitko täydentää osaamistasi johonkin suuntaan lisäkoulutuksella? Tällä hetkellä työtilanne on tosi haasteellinen. Mikäli sinulla ei ole muista hakijoista erottuvaa erityisosaamista, saattaa olla vaikeaa erottua hakijoiden massasta. Sinulla onneksi on kuitenkin tällä hetkellä työpaikka, joten työllistymisen pitäisi olla helpompaa kuin työelämän ulkopuolella olevalle. Moni työpaikka saadaan kuitenkin muulla tavoin kuin avoimen rekrytoinnin kautta. Pidä silmät ja korvat auki omissa verkostoissasi ja firmasi kontakteissa: tartu tilaisuuteen, kun se tulee kohdalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 21:55"]
Mitä jos hyppäisit vittuun sen akateemisuutesi kanssa näin aluksi?
Ei työnantajaa kiinnosta paskan vertaa sun akateemisuus. Itse asiassa se ei kiinnosta ketään muutakaan tätä palstaa lukuunottamatta. Kirjoitatko hakemukseesi "olen akateeminen"?
Newsflash: vain työkokemus ja näytöt kiinnostavat.
[/quote]
Kiinnostaa, jos paikkaan vaaditaan akateeminen tutkinto. Ja hakemiini paikkoihin vaaditaan.
Naisten helmasynti on etsiä selitys aina jostain muualta kuin omasta osaamisesta. Asia on niin, että hyviä hakijoita on näinä aikoina paljon ja jotain veeteeämmiä kaupallisella sivuaineella puskee ovista ja ikkunoista. Jos se itseä lohduttaa, niin voihan sitä ajatella, että se haastatteluun valittu tyyppi oli mies tai lapseton ja vain siksi pääsi prosessiin mukaan. Totuus on kuitenkin se, että sukupuolen tai lapsettomuuden lisäksi tyyppi oli sinua parempi ja siksi halutumpi työntekijä.
Itse olen nuori mies, tutkinto löytyy sekä Suomesta että eräästä maailman mittakaavassa arvostetusta yliopistosta, työkokemusta on monesta maasta ja lisäksi kaikki pienemmät asiat (pukeutuminen, harrastukset jne.) ovat kohdillaan. Eivät ne hyvät työpaikat silti minullekaan taivaasta tipu. Hakijoiden taso on noussut kautta linjan, joten minunlaisiani on valitettavasti paljon muitakin. Joko peniksellä tai ilman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 21:58"]
[quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 21:53"]
Minä vaihdoin alaa samasta syystä. Valmistun pian uuteen ammattiin ja työpaikka on jo odottamassa (olen tehnyt töitä opiskelun ohella). Ja kyseessä terveysala.. Kaikki eivät tietenkään voi kouluttautua uudelleen tai ruveta sairaanhoitajiksi tms., mutta suosittelen kuitenkin miettimään eri vaihtoehtoja. Ja sitä itsensä työllistämistä tavalla tai toisella, esim. osuuskuntayrittämisen kautta, jolloin ei menetä oikeutta työttömyysturvaan.
[/quote]
Uudelleenkouluttautumista on hankaloitettu erittäin huomattavasti vuoden sisällä.
[/quote]
Joo, mutta muutokset esim. toisen korkeakoulupaikan suhteen astuvat voimaan vasta v. 2015. Ja senkin jälkeen on mahdollista opiskella esimerkiksi ammattitutkinto..
Ja suosittelen muuten selvittämään mahdollisuuden työttömän omaehtoisiin opintoihin (työttömyyskorvauksella opiskeluun). Se oli ainakin itselleni ihan "lottopotti", kun kahden vuoden ajan sai opiskella kunnon päivärahalla + päälle verottomat ylläpitokorvaukset ja päivärahakin koulutuksen 200 ekaa päivää korotettuna.
http://www.hs.fi/m/tyoelama/Ensivaikutelma+ratkaisee+työhaastattelussa/a1398394651510
virherekryja pelätään, ne on niin kalliita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 22:02"]
Naisten helmasynti on etsiä selitys aina jostain muualta kuin omasta osaamisesta. Asia on niin, että hyviä hakijoita on näinä aikoina paljon ja jotain veeteeämmiä kaupallisella sivuaineella puskee ovista ja ikkunoista. Jos se itseä lohduttaa, niin voihan sitä ajatella, että se haastatteluun valittu tyyppi oli mies tai lapseton ja vain siksi pääsi prosessiin mukaan. Totuus on kuitenkin se, että sukupuolen tai lapsettomuuden lisäksi tyyppi oli sinua parempi ja siksi halutumpi työntekijä.
Itse olen nuori mies, tutkinto löytyy sekä Suomesta että eräästä maailman mittakaavassa arvostetusta yliopistosta, työkokemusta on monesta maasta ja lisäksi kaikki pienemmät asiat (pukeutuminen, harrastukset jne.) ovat kohdillaan. Eivät ne hyvät työpaikat silti minullekaan taivaasta tipu. Hakijoiden taso on noussut kautta linjan, joten minunlaisiani on valitettavasti paljon muitakin. Joko peniksellä tai ilman.
[/quote]
Juuri näitä "veeteeämmiä" haetaan ilmoitusten kriteereissä. Jos viestintäalalle haet, niin VTM, pääaine viestintä on kyllä se yleisimpiä. Miksi en yhtäkkiä olisi enää pätevä kun olen ollut nykyiseen työhönikin?
Tämän vuoksi vanhempainvapaat on PAKKO puolittaa, jos naisten asemaa halutaan työelämässä parantaa. Turha vinkua, että on huonompipalkkainen jää kotiin. Nähkää pitemmälle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 22:06"]
[quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 22:02"]
Naisten helmasynti on etsiä selitys aina jostain muualta kuin omasta osaamisesta. Asia on niin, että hyviä hakijoita on näinä aikoina paljon ja jotain veeteeämmiä kaupallisella sivuaineella puskee ovista ja ikkunoista. Jos se itseä lohduttaa, niin voihan sitä ajatella, että se haastatteluun valittu tyyppi oli mies tai lapseton ja vain siksi pääsi prosessiin mukaan. Totuus on kuitenkin se, että sukupuolen tai lapsettomuuden lisäksi tyyppi oli sinua parempi ja siksi halutumpi työntekijä.
Itse olen nuori mies, tutkinto löytyy sekä Suomesta että eräästä maailman mittakaavassa arvostetusta yliopistosta, työkokemusta on monesta maasta ja lisäksi kaikki pienemmät asiat (pukeutuminen, harrastukset jne.) ovat kohdillaan. Eivät ne hyvät työpaikat silti minullekaan taivaasta tipu. Hakijoiden taso on noussut kautta linjan, joten minunlaisiani on valitettavasti paljon muitakin. Joko peniksellä tai ilman.
[/quote]
Juuri näitä "veeteeämmiä" haetaan ilmoitusten kriteereissä. Jos viestintäalalle haet, niin VTM, pääaine viestintä on kyllä se yleisimpiä. Miksi en yhtäkkiä olisi enää pätevä kun olen ollut nykyiseen työhönikin?
[/quote]
Ei kai kukaan väitäkään, ettet olisi pätevä! Mutta jos niitä päteviä hakijoita on 100, niin miten erotut joukosta eduksesi? Siitä tässä nyt puhutaan..
[quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 22:06"]
[quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 22:02"]
Naisten helmasynti on etsiä selitys aina jostain muualta kuin omasta osaamisesta. Asia on niin, että hyviä hakijoita on näinä aikoina paljon ja jotain veeteeämmiä kaupallisella sivuaineella puskee ovista ja ikkunoista. Jos se itseä lohduttaa, niin voihan sitä ajatella, että se haastatteluun valittu tyyppi oli mies tai lapseton ja vain siksi pääsi prosessiin mukaan. Totuus on kuitenkin se, että sukupuolen tai lapsettomuuden lisäksi tyyppi oli sinua parempi ja siksi halutumpi työntekijä.
Itse olen nuori mies, tutkinto löytyy sekä Suomesta että eräästä maailman mittakaavassa arvostetusta yliopistosta, työkokemusta on monesta maasta ja lisäksi kaikki pienemmät asiat (pukeutuminen, harrastukset jne.) ovat kohdillaan. Eivät ne hyvät työpaikat silti minullekaan taivaasta tipu. Hakijoiden taso on noussut kautta linjan, joten minunlaisiani on valitettavasti paljon muitakin. Joko peniksellä tai ilman.
[/quote]
Juuri näitä "veeteeämmiä" haetaan ilmoitusten kriteereissä. Jos viestintäalalle haet, niin VTM, pääaine viestintä on kyllä se yleisimpiä. Miksi en yhtäkkiä olisi enää pätevä kun olen ollut nykyiseen työhönikin?
[/quote]
Jos vastassa on 5-10 tyyppiä paremmilla meriiteillä, niin miksi sinut kutsuttaisi haastatteluun, vaikka sinulla sadan muun tapaan on se toivottu VTM-titteli taskussa?
[quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 21:55"]
Mitä jos hyppäisit vittuun sen akateemisuutesi kanssa näin aluksi?
Ei työnantajaa kiinnosta paskan vertaa sun akateemisuus. Itse asiassa se ei kiinnosta ketään muutakaan tätä palstaa lukuunottamatta. Kirjoitatko hakemukseesi "olen akateeminen"?
Newsflash: vain työkokemus ja näytöt kiinnostavat.
[/quote]
Joo, lääketieteen lisensiaatti hakee sun ohjeen perusteella (vittuun hypäten) kenties siivousalalle tai kaupan kassalle, kun nykyinen työtehtävä korkealla sairaalan hallinnossa teettää liian pitkää työpäivää?
Tajuatko, että on useita ammatteja joissa edellytetään tietty koulutus jotta edes saa toimia työtehtävissä. Että sitten on koku vale-xxx:stä, jos joku hairahtuu muuta yrittämään.
Haista sinä itse vittu.
Hakijoita on paljon ja joku muu on ollut sopivampi, siinä se yleisin syy. Muistakaa olla nöyriä, mutta kuitenkin itsetunto kohdallaan. Eli tärkeintä on korostaa, miksi juuri sinä olisit hyvä tähän tehtävään. Se on sata kertaa tärkeämpi juttu kuin akateemisuus.
[quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 22:09"]
[quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 22:06"]
[quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 22:02"]
Naisten helmasynti on etsiä selitys aina jostain muualta kuin omasta osaamisesta. Asia on niin, että hyviä hakijoita on näinä aikoina paljon ja jotain veeteeämmiä kaupallisella sivuaineella puskee ovista ja ikkunoista. Jos se itseä lohduttaa, niin voihan sitä ajatella, että se haastatteluun valittu tyyppi oli mies tai lapseton ja vain siksi pääsi prosessiin mukaan. Totuus on kuitenkin se, että sukupuolen tai lapsettomuuden lisäksi tyyppi oli sinua parempi ja siksi halutumpi työntekijä.
Itse olen nuori mies, tutkinto löytyy sekä Suomesta että eräästä maailman mittakaavassa arvostetusta yliopistosta, työkokemusta on monesta maasta ja lisäksi kaikki pienemmät asiat (pukeutuminen, harrastukset jne.) ovat kohdillaan. Eivät ne hyvät työpaikat silti minullekaan taivaasta tipu. Hakijoiden taso on noussut kautta linjan, joten minunlaisiani on valitettavasti paljon muitakin. Joko peniksellä tai ilman.
[/quote]
Juuri näitä "veeteeämmiä" haetaan ilmoitusten kriteereissä. Jos viestintäalalle haet, niin VTM, pääaine viestintä on kyllä se yleisimpiä. Miksi en yhtäkkiä olisi enää pätevä kun olen ollut nykyiseen työhönikin?
[/quote]
Jos vastassa on 5-10 tyyppiä paremmilla meriiteillä, niin miksi sinut kutsuttaisi haastatteluun, vaikka sinulla sadan muun tapaan on se toivottu VTM-titteli taskussa?
[/quote]
En tarkoittanutkaan sitä, vaan tuota Harvard graduate -kundin väheksyvää kommenttia siitä, että veeteeämmä ei pääse surkealla tutkinnollaan haastatteluun. Kun on valiouros vastassa. Mutta minun alallani miehet ovat yleensä huonompia hakijoita. Kolmessa viimeisessä firmassa ollut vain yksi miespuoleinen tiimikaveri. Esimiehet selittäneet, että naiset ovat olleet parempia hakijoita.
Media-alalle on vaan koulutettu liikaa väkeä viime vuosina. Ja ajat ovat vaikeita, ystävä hyvä, mutta uskon silti talouden syklien olevan puolellamme, eli kyllä se siitä jossain vaiheessa hyväksi muuttuu.
Alue: Aihe vapaa
Suomessa pitäisi suorittaa yhteiskunnan suursiivous. Pykäliä ja rajoituksia pitäisi karsia vähintään 50% ja tehdä työelämästä joustavampaa. Työntekijän palkkaus on näinä aikoina hirveätä uhkapeliä työnantajalle, joten eipä niitä sitten juuri palkatakaan.