Uusi parisuhde ja perhehaaveet
Ollaan oltu yhdessä se puolisen vuotta. Tein miehelle selväksi suhteen alussa, että haluan lapsia eikä minulla ole loputtomiin aikaa odottaa sen asian suhteen (tai haluan yhden lapsen), täytän ensi vuonna 35. Kuitenkin kun puhuttiin yhteen muuttamisesta, niin mies epäröi sitäkin, että onko ensi vuoden aikana liian aikaista. Ymmärrän kyllä häntä, enkä todellakaan halua painostaa, mutta ahdistaa ihan älyttömästi ja pelottaa se, että miten pitkään tässä menee, ennen kuin hän on valmis lapseen? Miten tästä asiasta voisi puhua ilman, että painostaa? Pelkään sitä, että aikaa kuluu liikaa, en ole valmis uhraamaan lapsihaavetta miehen takia. Tämä asia on todella tärkeä minulle. Ja tein tämän jo kertaalleen selväksi miehelle seurustelun ihan alussa, olen kertonut ettei minulla ole liikaa aikaa tuhlattavaksi. Silti tuntuu, ettei mies ihan oikeasti ymmärrä tätä.
Olen yrittänyt miettiä pääni puhki, kuinka ottaisin asian puheeksi. Kuinka keskustella aiheesta ilman, että se tuntuisi toisesta painostamiselta?
Kommentit (119)
Ei kai auta muuta, kuin että sovitte ihan konkreettisen ajankohdan milloin alatte yrittämään vauvaa, esim ensi kesänä. En ole koskaan ymmärtänyt sitä, miten naisten unelmia vähätellään jatkuvasti. Varoitellaan, ettei hyvää miestä kannattaa painostaa, ettei vaan lähde lipettiin. Mitä hemmettiä, miehille ei koskaan sanottaisi näin. Miksi nainen ei saisi olla avoin perhehaaveistaan? Se on monelle kuitenkin unelma yli muiden.
Puoli vuotta on todella vähän aikaa. Mitä luultavimmin olet kohta yksin sen lapsen kanssa, jos nyt alatte sitä lasta tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Puoli vuotta on todella vähän aikaa. Mitä luultavimmin olet kohta yksin sen lapsen kanssa, jos nyt alatte sitä lasta tekemään.
No mutta naisella ei ole kuin todella vähän aikaa. Ei tuossa iässä tapailla ensiksi vuosikausia, mennä kihloihin ja suunnitella häisiä toiset mokovat ja sitten vasta aleta jättämään ehkäisyä pois.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän miestä. Alkuhuuma kestää yleensä sen pari vuotta, joten jos lapsen paukauttaa sinä aikana tulee helposti ero huuman laskiessa. Ja toisekseen miehestä todennäköisesti tuntuu, ettet näe häntä miehenä vaan siitoskoneena, jonka voi heivata menemään kun on työnsä tehnyt.
En näe miestä pelkkänä siitoskoneena, rakastan häntä. Mutta haluan lapsen enkä ole valmis luopumaan lapsihaaveesta miehen vuoksi. Eli miten tämän asian voisi ottaa puheeksi ilman, että miehelle tulee tuollaisia fiiliksiä?
Jos olisin halunnut jonkun vaan miehen siittämään lapsen minulle, niin ehdokkaita siihen olisi ollut lukuisia. En alkanut suhteeseen miehen kanssa siksi, että hän olisi lapsen siittäjä, vaan rakastuin häneen. Ja ennen kuin annoin itselleni luvan rakastaa, kävimme keskustelua lapsiasiasta ja sanoin, että minun kanssani ei voi aloittaa suhdetta, ellei ole valmis lapseen. Hän olisi voinut perääntyä siinä vaiheessa. Kerroin rehellisesti siitä, mitkä ovat suhteen edellytykset.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puoli vuotta on todella vähän aikaa. Mitä luultavimmin olet kohta yksin sen lapsen kanssa, jos nyt alatte sitä lasta tekemään.
No mutta naisella ei ole kuin todella vähän aikaa. Ei tuossa iässä tapailla ensiksi vuosikausia, mennä kihloihin ja suunnitella häisiä toiset mokovat ja sitten vasta aleta jättämään ehkäisyä pois.
Ei olekaan aikaa enää jahkailla. Mutta se nyt kannattaa kuitenkin ap:n sisäistää, että yksin jäämisen mahdollisuus on suuri. Että haluaako hän sen parisuhteen vai sen lapsen? Ilmeisesti vain lapsen eli miehestä vain siittäjän.
Vierailija kirjoitti:
Puoli vuotta on todella vähän aikaa. Mitä luultavimmin olet kohta yksin sen lapsen kanssa, jos nyt alatte sitä lasta tekemään.
Puoli vuotta on vähän aikaa, jos ollaan nuoria. Tämän ikäisinä ei vaan ole aikaa ensin seurustella ja katsella tilanteita sen viisi vuotta. En voi ottaa sitä riskiä, sillä on liian iso todennäköisyys, että en saa lasta viiden vuoden päästä. Enkä tarkoita sitä, että pitäisi lasta alkaa yrittämään nyt, vaan esim. vuoden 2021 aikana. Koska tässä iässä tuskin tulee ensimmäisellä yrityksellä raskaaksi, ystäväpariskunnat ovat yrittäneet parikin vuotta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puoli vuotta on todella vähän aikaa. Mitä luultavimmin olet kohta yksin sen lapsen kanssa, jos nyt alatte sitä lasta tekemään.
No mutta naisella ei ole kuin todella vähän aikaa. Ei tuossa iässä tapailla ensiksi vuosikausia, mennä kihloihin ja suunnitella häisiä toiset mokovat ja sitten vasta aleta jättämään ehkäisyä pois.
Ei olekaan aikaa enää jahkailla. Mutta se nyt kannattaa kuitenkin ap:n sisäistää, että yksin jäämisen mahdollisuus on suuri. Että haluaako hän sen parisuhteen vai sen lapsen? Ilmeisesti vain lapsen eli miehestä vain siittäjän.
Tottakai haluan molemmat, mutta jos pitää nuista kahdesta päättää, niin olen valmis eroamaan ja yrittämään lasta yksin lahjoitetuilla siittiöillä. En siis aio painostaa miestä isäksi, hoidan sen muilla tavoin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän miestä. Alkuhuuma kestää yleensä sen pari vuotta, joten jos lapsen paukauttaa sinä aikana tulee helposti ero huuman laskiessa. Ja toisekseen miehestä todennäköisesti tuntuu, ettet näe häntä miehenä vaan siitoskoneena, jonka voi heivata menemään kun on työnsä tehnyt.
En näe miestä pelkkänä siitoskoneena, rakastan häntä. Mutta haluan lapsen enkä ole valmis luopumaan lapsihaaveesta miehen vuoksi. Eli miten tämän asian voisi ottaa puheeksi ilman, että miehelle tulee tuollaisia fiiliksiä?
Jos olisin halunnut jonkun vaan miehen siittämään lapsen minulle, niin ehdokkaita siihen olisi ollut lukuisia. En alkanut suhteeseen miehen kanssa siksi, että hän olisi lapsen siittäjä, vaan rakastuin häneen. Ja ennen kuin annoin itselleni luvan rakastaa, kävimme keskustelua lapsiasiasta ja sanoin, että minun kanssani ei voi aloittaa suhdetta, ellei ole valmis lapseen. Hän olisi voinut perääntyä siinä vaiheessa. Kerroin rehellisesti siitä, mitkä ovat suhteen edellytykset.
Ap
Hyvä, että olet kertonut, mutta ei sitä silti tarkoita, että miehen nyt olisi PAKKO se lapsi sun kanssa tehdä. Jollei halua, niin ei halua. Aina saa muuttaa mieltään, kun et vielä kerran raskaana ole.
Oma ikäsi ja parisuhteen ikä huomioiden olet jo myöhässä. Noin tuoreeseen suhteeseen en tekisi lasta vuodenkaan päästä elleivät molemmat osapuolet olisi aivan sataprosenttisen varmoja toisistaan, suhteestaan ja lapsesta. Ja selvästi ainakaan mies ei ole. Noin epäröivä mies saattaisi lähteä kuvioista periaatteessa koska tahansa. Alkaisin nyt heti järjestellä lapsen hankkimista. Voit antaa miehen valita, tuleeko lapsi olemaan hänen vai hankkiudutko keinohedelmöitykseen. Aika ottaa ohjat omiin käsiin, kun kerran tiedät että lapsi menee joka tapauksessa suhteen edelle.
Oletko miettinyt lapsen hankkimista luovuttajan siittiöillä?
🇺🇦🇮🇱
Tutki faktoja aiheesta. Vaikka netistä etsit ihan kirjallisessa muodossa asiaa naisen hedelmällisyydestä ja annat miehellesi luettavaksi. Miehelle sellainen voi olla helpompaa käsittää. Korostat sitä, että valitettavasti ikä tulee sinulla vastaan ja tämä on sinulle niin iso juttu että aiot todella tavoitella sitä. Minusta sinulla on oikeus pyytää joku aikaraja, milloin miehesi on valmis tekemään päätöksen.
Ero voi tulla pikkulapsiaikana, vaikka suhdetta olisi takana kymmenen vuottakin. Pitkä suhde ei ole mikään tae sille, että perhe pysyy ehjänä.
Ap:n pitää päästä eroon syyllisyydentunteesta ja ajatuksesta, että painostat. Mies on aikuinen, kyllä hän kestää suoran puheen. Etsi hänelle faktaa naisen hedelmällisyydestä. Ehkä se auttaa asian tajuamisessa.
Lakkaa myös pelkäämästä, että menetät miehen.
Vierailija kirjoitti:
Tutki faktoja aiheesta. Vaikka netistä etsit ihan kirjallisessa muodossa asiaa naisen hedelmällisyydestä ja annat miehellesi luettavaksi. Miehelle sellainen voi olla helpompaa käsittää. Korostat sitä, että valitettavasti ikä tulee sinulla vastaan ja tämä on sinulle niin iso juttu että aiot todella tavoitella sitä. Minusta sinulla on oikeus pyytää joku aikaraja, milloin miehesi on valmis tekemään päätöksen.
Höpöhöpö. Kyllä aikuinen mies tuollaiset asiat tietää ilman mitään lässytyksiä ja opuksia.
Eli miten tästä asiasta voisi keskustella neutraalisti? Ilman, että reaktio on tällainen mitä täällä? Ilman että mies kokee olevansa pelkkä siitoskone? Ilman että painostan, mutta että pystyisin puhumaan ja saamaan selkeyttä tähän asiaan? Koska tämä vaikuttaa niin paljon, että olen valmis eroamaan, jos mies ei kykene eikä halua. Ja yrittämään siinä tapauksessa yksin. Tämä on ehdottomasti tärkein haaveeni elämässä, haluan lapsen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän miestä. Alkuhuuma kestää yleensä sen pari vuotta, joten jos lapsen paukauttaa sinä aikana tulee helposti ero huuman laskiessa. Ja toisekseen miehestä todennäköisesti tuntuu, ettet näe häntä miehenä vaan siitoskoneena, jonka voi heivata menemään kun on työnsä tehnyt.
En näe miestä pelkkänä siitoskoneena, rakastan häntä. Mutta haluan lapsen enkä ole valmis luopumaan lapsihaaveesta miehen vuoksi. Eli miten tämän asian voisi ottaa puheeksi ilman, että miehelle tulee tuollaisia fiiliksiä?
Jos olisin halunnut jonkun vaan miehen siittämään lapsen minulle, niin ehdokkaita siihen olisi ollut lukuisia. En alkanut suhteeseen miehen kanssa siksi, että hän olisi lapsen siittäjä, vaan rakastuin häneen. Ja ennen kuin annoin itselleni luvan rakastaa, kävimme keskustelua lapsiasiasta ja sanoin, että minun kanssani ei voi aloittaa suhdetta, ellei ole valmis lapseen. Hän olisi voinut perääntyä siinä vaiheessa. Kerroin rehellisesti siitä, mitkä ovat suhteen edellytykset.
Ap
Hyvä, että olet kertonut, mutta ei sitä silti tarkoita, että miehen nyt olisi PAKKO se lapsi sun kanssa tehdä. Jollei halua, niin ei halua. Aina saa muuttaa mieltään, kun et vielä kerran raskaana ole.
Tottakai saa muuttaa mieltään. Mielestäni minulla on oikeus tietää tästä mielen muutoksesta, eli kuinka voisin saada tietää tämän ilman, että reaktio on agressiivinen ja hyökkäävä kuten täällä? Kuinka haluaisit, että asiasta keskusteltaisiin esimerkiksi sinun kanssasi?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ero voi tulla pikkulapsiaikana, vaikka suhdetta olisi takana kymmenen vuottakin. Pitkä suhde ei ole mikään tae sille, että perhe pysyy ehjänä.
Ap:n pitää päästä eroon syyllisyydentunteesta ja ajatuksesta, että painostat. Mies on aikuinen, kyllä hän kestää suoran puheen. Etsi hänelle faktaa naisen hedelmällisyydestä. Ehkä se auttaa asian tajuamisessa.
Lakkaa myös pelkäämästä, että menetät miehen.
En oikeastaan pelkää miehen menettämistä läheskään niin paljon, kuin lapsettomuutta. Pelkään eniten sitä, että ”tuhlaan aikaani turhaan”. Tottakai ero olisi kamala asia ja surisin sitä paljon, mutta olen valmis siihenkin.
Ap
Kaffepulla kirjoitti:
Oletko miettinyt lapsen hankkimista luovuttajan siittiöillä?
Olen, se on myös vaihtoehtona.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Eli miten tästä asiasta voisi keskustella neutraalisti? Ilman, että reaktio on tällainen mitä täällä? Ilman että mies kokee olevansa pelkkä siitoskone? Ilman että painostan, mutta että pystyisin puhumaan ja saamaan selkeyttä tähän asiaan? Koska tämä vaikuttaa niin paljon, että olen valmis eroamaan, jos mies ei kykene eikä halua. Ja yrittämään siinä tapauksessa yksin. Tämä on ehdottomasti tärkein haaveeni elämässä, haluan lapsen.
Ap
Olet jo tehnyt miehelle selväksi asian, joten rehellisesti sanottuna en usko minkään keskustelun auttavan. Kyllä mies olisi jo ilmaissut sulle halunsa tehdä sen lapsen, jos hän haluaisi.
Mä olen sitä mieltä että jos miesehdokas paineistuu täysin normaalista keskustelusta lapsihaaveistani, niin hän ei sovi minulle ollenkaan. En halua miestä jota joka käänteessä pitää silkkihansikkain silitellä, koska hän ei kestä mitään normaaliin elämään kuuluvaa asiaa.
Toinen mitä ap sun kannattaa miettiä on se, että jos itse kerran tositosi kovasti haluat laste, niin muista se että lapsi on sinun oma projektisi. Älä siis kuvittele että olet vaan 50% prosenttisesti vastuussa lapsestasi, ja että toinen vanhempi on 50%, vaan ymmärrä se että sinulla on 100% vastuu. Tämän ymmärtäminen jo ennen kuin lapsia tekee on hyvin tärkeää, koska sillä estetään ero pikkulapsi aikana siksi kun "mies ei tee sitä ja tätä". Eli jos koet ettet jaksa olla 100% mutsi, niin älä tee lasta ollenkaan.
Ymmärrän miestä. Alkuhuuma kestää yleensä sen pari vuotta, joten jos lapsen paukauttaa sinä aikana tulee helposti ero huuman laskiessa. Ja toisekseen miehestä todennäköisesti tuntuu, ettet näe häntä miehenä vaan siitoskoneena, jonka voi heivata menemään kun on työnsä tehnyt.