Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Poikkeuksellisen korkea äo - Miten vaikuttanut elämääsi?
Onko täällä ihmisiä, jotka ovat testanneet älykkyysosamääränsä ja saaneet korkeat pisteet? Miten se näkyy sun elämässä, millaisissa tilanteissa tiedostat asian itse, kuinka olet oppinut elämään erityisyytesi kanssa?
Olen itse nelikymppinen nainen, perheellinen, yliopistokoulutettu ja johtavassa asemassa. En ikinä ole ajatellut olevani poikkeuksellisen älykäs. Elämässä oli kuitenkin joitakin erikoisia tilanteita ja juttuja, joissa jouduin miettimään, miksi käyttäydyn kuten käyttäydyn tai miksi tuntuu tältä. Puhuin asiasta tutun psykologin kanssa joskus viinipäissäni ja hän kysyi, onko älykkyysosamäärääni ikinä testattu. Hetken pohtimisen jälkeen kävin virallisessa testissä ja sain tulokseksi 125 eli sen mukaan olen keskimääräistä älykkämpi. En nero tai mikään superihminen, mutta tulos on parempi kuin yli 90 prosentilla ihmisistä.
Nyt sitten mietin, että miten tätä kannattaisi hyödyntää ja millaisia eväitä tämä antaa niihin elämän pikkuerikoisuuksiin, joiden takia alunperin rupesin asiaa edes selvittämään. Jonkinlainen vertaistuki olisi tarpeen, mutta esim. Mensan toiminta ei kiinnosta.
Kommentit (1386)
Olen todennut että vähän tyhmempänä elämä olisi helpompaa. Ei ole hyvä olla ääripäässä joko älykkäänä tai ”tyhmänä”, vaan sellainen keskiverto voisi olla kaikkein leppoisin vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itselläni korkea ÄO vaikuttanut negatiivisesti, kun lapsuudessa ei kannustettu haastamaan itseään: peruskoulu ja lukio lukematta läpi hyvin arvosanoin. Yliopisto-opinnot haastavalla alalla samaten lähes lukematta läpi (riitti kun vähän luki tentteihin edeltävänä iltana), mutta homma on nyt tyssännyt lopputyöhön, kun pitäisi nähdä vähän vaivaakin sen eteen. Lisäksi taipumusta masennukseen, kun pohtii maailman ilmiöitä tuskastumiseen asti.
Tämä, paitsi että ymmärrän maailman ongelmien perimmäisen syyn olevan väestönkasvussa, joten en sitä sen kummemmin viitsi murehtia. YO pohjalta olen päässyt työelämässä tilanteeseen jossa tienaan vieraan palveluksessa kuusinumeroisen summan vuodessa, siinä älystä ei ainakaan haittaa ole ollut. Epävirallinen tulos oli 138.
Vierailija kirjoitti:
Olen todennut että vähän tyhmempänä elämä olisi helpompaa. Ei ole hyvä olla ääripäässä joko älykkäänä tai ”tyhmänä”, vaan sellainen keskiverto voisi olla kaikkein leppoisin vaihtoehto.
Yksilötasolla varmasti olisi helpompaa olla osa luku-ja kirjoitustaidottomista metsäläisistä polveutuvaa keskivertomassaa ja keskustella innoissaan kahvitunnilla salkkareiden tms. viimeisistä käänteistä. Tällaiset (etnokulttuurisesti pseudosuomalaiset) keskiverrot ovat nykyään vallanneet myös yliopistojen professuurit erityisesti kulttuuripuolella. He ovat rajanneet ja nimittäneet "tieteen" ja "tieteellisen tason" omaa pseudosuomalaista (älyllisesti keskivertoa) mk- kulttuurista tasoaan vastaavaksi. Tällöin sensuroidaan kaikki mv -tasoiset suomenheimojen muinaisjäänteet ja kielen muinainen levinneisyys sekä -historia, mikä käsitti Välimeren alueen. Lyydit, kariat, lukka jne. olivat muinaissuomenkielisiä, myös ns. hittiittien arkistoon kuuluvat kielet.
Suomessa on alkuperäisten suomen- eli arjalaisten protogermaanien heimojen jäämistöä, mm. mayapyramidia mitoiltaan vastaava pyramidimainen rakenne, rakennettu luultavasti merovingiajalla kuten myös Canaan pyramidi Belizessä. Kana- Caana on arjalaisten suomenheimojen paikannimistöä, toistuu monessa paikassa.
Nykyinen mk-taustainen ja sip`erianmong`oloidinen, pseudosuomalainen kulttuuriparasiittikansa sensuroi järjestään suomenheimojen jäänteet tai ei yksinkertaisesti omaa tarvittavia kognitiivisia kykyjä sekä kulttuuriperimää tunnistamaan oikeiden, alkuperäisten suiomalaisten jäänteitä.
En ole saanut selville, onko tässä kyse yksinomaan tyhmyydestä, vai onko ensisijainen motiivi poliittinen, eli varmistaa oma apinantasoinen auktoriteetti ja asiantuntija-asema liittyen alkuperäiseen (toisen kansan) suomalaiseen etnokulttuuriin. Tilanne on kuitenkin katastrofaalinen siltä osin.
Vedin peruskoulun ja lukion ja yliopiston läpi käytännössä nollavaivalla, tekemättä yhtään mitään sain sen 9,3 keskiarvon ja pääsin lukemaan pääsykokeilla todella haluttua akateemista alaa. Koska mikään ei ollut ollut vaikeaa eikä merkityksellistä, vasta työelämässä tuli vastaan haasteita - joita aluksi rakastin. Nousin nopeasti osakkaaksi konsulttiyhtiössä, ja sain lopulta burnoutin. Jälkeenpäin ymmärsin, että tein ja vedin läpi yksin kymmeniä laajoja rakennusalan projekteja, joissa normaalisti olisi tarvittu 2-4 vastaavaa korkeakouluttua työntekijää.
Otin loparit, perustin oman firman, downshiftailen ja nykyisin tekemällä 10-20h työviikkoja tienaan keskivertoduunarin verran. Valikoin työt eli suurimmalle osalle asiakkaista sanon ei sanomatta ei - 50% liian suuri tarjous saa useimmat hakemaan palvelunsa jostain muualta. Eli palasin takaisin siihen minkä oikeastaan opin jo peruskoulussa, älykkään ei tarvitse raataa, vaan minimaalisella työpanoksella pärjää yhtä hyvin.
downshiftaaja kirjoitti:
Vedin peruskoulun ja lukion ja yliopiston läpi käytännössä nollavaivalla, tekemättä yhtään mitään sain sen 9,3 keskiarvon ja pääsin lukemaan pääsykokeilla todella haluttua akateemista alaa. Koska mikään ei ollut ollut vaikeaa eikä merkityksellistä, vasta työelämässä tuli vastaan haasteita - joita aluksi rakastin. Nousin nopeasti osakkaaksi konsulttiyhtiössä, ja sain lopulta burnoutin. Jälkeenpäin ymmärsin, että tein ja vedin läpi yksin kymmeniä laajoja rakennusalan projekteja, joissa normaalisti olisi tarvittu 2-4 vastaavaa korkeakouluttua työntekijää.
Otin loparit, perustin oman firman, downshiftailen ja nykyisin tekemällä 10-20h työviikkoja tienaan keskivertoduunarin verran. Valikoin työt eli suurimmalle osalle asiakkaista sanon ei sanomatta ei - 50% liian suuri tarjous saa useimmat hakemaan palvelunsa jostain muualta. Eli palasin takaisin siihen minkä oikeastaan opin jo peruskoulussa, älykkään ei tarvitse raataa, vaan minimaalisella työpanoksella pärjää yhtä hyvin.
Näin sitä älykkäästäkin tulee myöhemmin viisas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:n äö testitulos on ihan normaali. Miehelläni oli mensan testin mukaan äö yli 170 mensan testin mukaan. Ei halunnut liittyä, koki ettei hyödy siitä mitään. On erityisen hyvä kielissä, oppii kielet nopeesti. Osaa sujuvasti viittä kieltä joista yksi erikoisempi. Kahta lisäksi jotenkuten.
Hänellä on erittäin hyvä yleissivistys ja kaikki jää mieleen heti, vuosiluvut ja nimet, kaikki. Maisterin tutkinto on.
Sosiaalisesti on sitten hieman kömpelömpi. Smalltalk ei ole luontevaa, hänen on vaikeaa puhua asioista jotka ei kiinnosta ja on introvertti. Lukee paljon ja tykkää olla itsekseen.
Mikä miehessäsi viehätti?
downshiftaaja kirjoitti:
Vedin peruskoulun ja lukion ja yliopiston läpi käytännössä nollavaivalla, tekemättä yhtään mitään sain sen 9,3 keskiarvon ja pääsin lukemaan pääsykokeilla todella haluttua akateemista alaa. Koska mikään ei ollut ollut vaikeaa eikä merkityksellistä, vasta työelämässä tuli vastaan haasteita - joita aluksi rakastin. Nousin nopeasti osakkaaksi konsulttiyhtiössä, ja sain lopulta burnoutin. Jälkeenpäin ymmärsin, että tein ja vedin läpi yksin kymmeniä laajoja rakennusalan projekteja, joissa normaalisti olisi tarvittu 2-4 vastaavaa korkeakouluttua työntekijää.
Otin loparit, perustin oman firman, downshiftailen ja nykyisin tekemällä 10-20h työviikkoja tienaan keskivertoduunarin verran. Valikoin työt eli suurimmalle osalle asiakkaista sanon ei sanomatta ei - 50% liian suuri tarjous saa useimmat hakemaan palvelunsa jostain muualta. Eli palasin takaisin siihen minkä oikeastaan opin jo peruskoulussa, älykkään ei tarvitse raataa, vaan minimaalisella työpanoksella pärjää yhtä hyvin.
Nimenomaan. Raataminen hyvinvoinnin kustannuksella ei ole älykästä. Optimointi on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muutama huomio tuosta ns. älykkyydestä. Suosittelen lukemaan esim. David Robsonin kirjan "Älykkyysloukku". Robson on tiedetoimittaja ja hänelle itselleen on mitattu hyvin korkea äo. Kirjan yksi pääpointeista on se, että miksi niin monet fiksut ihmiset tekevät ihan tyhmiä ratkaisuja. Moni äärisuuntien kannattaja, fanaatikoksi kutsuttava, on huippuälykäs ja erittäin hyvä perustelemaan outoja ratkaisujaan eikä millään suostu myöntämääm olevansa väärässä.
Älykkyys ei ole sama asia kuin viisaus. Robson vertaa kirjassaan korkeaa älykkyyttä tehokkaaseen auton moottoriin, osaamattomissa käsissä sillä ajaa metsään kahta kauheammin.
Mitä se älykkyystesti oikeastaan mittaa? Ei kannata kuvitella itsestään liikoja. Gaussin käyrän mukaan keskiarvon pitäisi olla sata ts. puolet jää alle tuon arvon. Juuri koskaan netissä ei esiinny niitä, joiden äö on alle sata. Täälläkin kaikki ovat, ainakin olevinaan, keskimääräistä älykkäämpiä. Rivien välistä näkyy selvästi, kuinka ollaan hieman "bättre folk", joka on typerää, lähes naurettavaa. Kaikki ei natsaa, testeissä tai niiden tulkinnassa mättää jokin.
Ihminen on kimppu erilaisia ominaisuuksia ja kykyjä ja niiden sopiva yhdistelmä, sekä ahkeruus ja kova työnteko, luovat ihmisen menestyksen. Aika kuvaava on filosofinen lause "älykkö on ihminen, joka ei osaa pysäköidä polkupyöräänsä". Voisi myös sanoa aloittajalle, että joo, olet varmaan hyvä loogisuutta kysyvissä ongelmissa. Mutta jos sinulta katkaistaan vaikkapa sähköt, sinäkö saat ne uudestaan päälle. Sinäkö tarvot lumohangessa, kiipeät tolppaan ja korjaat linjat?? Tätä listaa, jota tekevät "tyhmät" ihmiset, voisi jatkaa pidempäänkin. Osaatko kasvattaa itse ruokasi. Jos et, olet ehkä alykäs mutta samalla uusavuton.
Kiva paasaus. Ihmettelen, miten niin usein älykkyys ja viisaus muka olisivat toisensa poissulkeavia ominaisuuksia. Olettaisin, että älykkään on helpompi saavuttaa viisaus, se kun perustuu suhteellisuudentajuun, kokemuksesta oppimiseen ja kykyyn tarkastella asioita monelta kannalta laaja-alaisesti.
On totta, ettei kukaan voi omata kaikkia maailman taitoja, eikä ole tarvettakaan. Ei ole myöskään syytä väheksyä muita. Mutta. Kyllä älykäs pystyy sinne sähkötolppaan tarvittaessa kiipeämään vähemmillä tiedoilla kuin vähemmän älykäs verrokki ja säilyä todennäkäisemmin elossa. Jos kumpikaan siis ei omaisi sähköalan tuntemusta. Ehkä arvioisi myös tehokkaammin, kannattaako sinne kivuta ja mitkä on omat edellytykset selviytyä hommasta jne.
Se, että ajattelet ylimielisyydeksi älykkäiden tarpeen tuoda äo:n esille pienempiä lukemia saaneita enemmän. No. Ensinnäkään monet pienempiä lukemia saavat todennäköisesti eivät testauta itseään, kiinnostuksen puutteen vuoksi. On varmasti paljon enemmän älykkäitä jotka tietävät lukunsa, kuin vähemmän älykkäitä, jotka tietävät lukunsa. Jos tietävätkin, eivät välttämättä pidä sitä ajattelun (=keskustelun) arvoisena seikkana. Koska älykkyys ei kiinnosta, eikä sen puute haittaa (tai ainakaan tätä ei tiedosteta). Miksi keskustella asioista, jotka eivät kiinnosta eivätkä vaikuta omaan elämään? Toisaalta, miksi älykkäät keskustelisivat asiasta, jota ei ole olemassa ja joka ei vaikuta elämään?
Ja sitten vielä. Kaikki tekevät tyhmiä ratkaisuja joskus. Älykkäille tämä vaan tuntuu olevan jotenkin raskauttavampaa. Älykkyys ja täydellisyys eivät korreloi. Ensimmäinen on ihan olemassa oleva ilmiö, toinen ei ole mahdollista. Täten se toinen ei ole mikään todiste toisesta.
Mutta nyt olen käyttänyt kaiken rautalangan loppuun, joten olkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:n äö testitulos on ihan normaali. Miehelläni oli mensan testin mukaan äö yli 170 mensan testin mukaan. Ei halunnut liittyä, koki ettei hyödy siitä mitään. On erityisen hyvä kielissä, oppii kielet nopeesti. Osaa sujuvasti viittä kieltä joista yksi erikoisempi. Kahta lisäksi jotenkuten.
Hänellä on erittäin hyvä yleissivistys ja kaikki jää mieleen heti, vuosiluvut ja nimet, kaikki. Maisterin tutkinto on.
Sosiaalisesti on sitten hieman kömpelömpi. Smalltalk ei ole luontevaa, hänen on vaikeaa puhua asioista jotka ei kiinnosta ja on introvertti. Lukee paljon ja tykkää olla itsekseen.
Miehelläsi on siis hyvä muisti. Millä tavalla se poikkeuksellinen älykkyys ilmenee? Kysy mieheltä jos on liian hankala kysymys.
Oletteko huomanneet miten amerikkalaisissa elokuvissa ja sarjoissa älykkäitä näyttelevät aina esittävät roolihahmonsa ilmeettöminä ja vähän robottimaisina. Juuri katsoin Snowden-elokuvaa ja huomasin siinä saman jutun.
Oletteko huomanneet, onko älykkäät ihmiset sellaisia keskimäärin oikeassa elämässä?
Onko älykkäät ihmiset koko ajan ikään kuin yhden askeleen edellä taviksia, eli ymmärtävät tilanteen sen verran nopeammin kuin muut, ettei heidän kannata ilmaista mitään ilmeillä, kun muut eivät osaisi yhdistää ilmettä oikean asian kanssa yhteen, kun ovat käsittäneet vasta edellisen asian?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n äö testitulos on ihan normaali. Miehelläni oli mensan testin mukaan äö yli 170 mensan testin mukaan. Ei halunnut liittyä, koki ettei hyödy siitä mitään. On erityisen hyvä kielissä, oppii kielet nopeesti. Osaa sujuvasti viittä kieltä joista yksi erikoisempi. Kahta lisäksi jotenkuten.
Hänellä on erittäin hyvä yleissivistys ja kaikki jää mieleen heti, vuosiluvut ja nimet, kaikki. Maisterin tutkinto on.
Sosiaalisesti on sitten hieman kömpelömpi. Smalltalk ei ole luontevaa, hänen on vaikeaa puhua asioista jotka ei kiinnosta ja on introvertti. Lukee paljon ja tykkää olla itsekseen.Miehelläsi on siis hyvä muisti. Millä tavalla se poikkeuksellinen älykkyys ilmenee? Kysy mieheltä jos on liian hankala kysymys.
Tyypillistä kettuilua taas ilman mitään syytä. Sinulta puuttuu ainakin tietynlaista älyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n äö testitulos on ihan normaali. Miehelläni oli mensan testin mukaan äö yli 170 mensan testin mukaan. Ei halunnut liittyä, koki ettei hyödy siitä mitään. On erityisen hyvä kielissä, oppii kielet nopeesti. Osaa sujuvasti viittä kieltä joista yksi erikoisempi. Kahta lisäksi jotenkuten.
Hänellä on erittäin hyvä yleissivistys ja kaikki jää mieleen heti, vuosiluvut ja nimet, kaikki. Maisterin tutkinto on.
Sosiaalisesti on sitten hieman kömpelömpi. Smalltalk ei ole luontevaa, hänen on vaikeaa puhua asioista jotka ei kiinnosta ja on introvertti. Lukee paljon ja tykkää olla itsekseen.Mikä miehessäsi viehätti?
Lähes kaikki. Komea ulkonäkö, rauhallisuus, älykkyys,luotettavuus, urheilullisuus, perhekeskeisyys. Vetovoima eniten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse uskon moniälykkyysteoriaan.
Se selittää miksi esim insinööri työkaverini ei oo oppinu englantia mutta on todella pätevä ohjelmoinnissa.
Monesti myös älykkäänä pidetyillä ihmisillä ei ihan kaikki älykkyydet oo tasapainossa.
se että kaikki naiset joita olen tavannut ovat olleet liian tyhmiä siksi akkaa ei ole löytynyt, pitää napata nty joku 20 vuotta nuorempi muttei niin älykäs nainen, tissit, iso leuka ja pepa tärkeämpi kuin älykkyys
Itselläni älykkyysosamäärä on 136 sd15/138 sd16/157 sd24.
Olin rankasti koulukiusattu koko peruskouluajan, käytännössä hakattavana. Pääsin lukioon, missä olin alempaa keskitasoa ja koin tahdin liian nopeaksi, mikä ei sopinut taipumukseeni perehtyä asioihin perusteellisesti ja kiinnostua asioista.
Ammattikorkeakoulussa jouduin toisena vuonna systemaattisen ulkopuolellejättämisen ja kiusaamisen kohteeksi.
Kesken opintojen sairastuin fyysisesti vakavasti, enkä ole 12 vuoteen saanut hoitoa julkiselta terveydenhoidolta. Julkinen terveydenhoito teki hoitovirheen ja arvioi sairauteni psyykkiseksi ja, kun yksityisellä puolella diagnosoitiin hengenvaarallinen fyysinen sairaus oireiden syyksi, julkisella alkoi kiukuttelu, eikä siellä olla koskaan hyväksytty diagnoosia.
Elän toimeentulotuella.
John Douglas kirjoitti:
Itselläni älykkyysosamäärä on 136 sd15/138 sd16/157 sd24.
Olin rankasti koulukiusattu koko peruskouluajan, käytännössä hakattavana. Pääsin lukioon, missä olin alempaa keskitasoa ja koin tahdin liian nopeaksi, mikä ei sopinut taipumukseeni perehtyä asioihin perusteellisesti ja kiinnostua asioista.
Ammattikorkeakoulussa jouduin toisena vuonna systemaattisen ulkopuolellejättämisen ja kiusaamisen kohteeksi.
Kesken opintojen sairastuin fyysisesti vakavasti, enkä ole 12 vuoteen saanut hoitoa julkiselta terveydenhoidolta. Julkinen terveydenhoito teki hoitovirheen ja arvioi sairauteni psyykkiseksi ja, kun yksityisellä puolella diagnosoitiin hengenvaarallinen fyysinen sairaus oireiden syyksi, julkisella alkoi kiukuttelu, eikä siellä olla koskaan hyväksytty diagnoosia.
Elän toimeentulotuella.
Voisitkohan kertoa minkä tyyppinen sairaus?
Kerran umpikännissä yhdellä silmällä tihrustaen tein sen Mensan suuntaa-antavan nettitesti. Sain h***vetin hyvät pisteet. On tosijuttu. Todennäköinen Mensaan pääsy siis heittämällä, jos varsinaiseen testiin menisin. Ei vaikuttanut mitenkään, mutta aina olen elämässä yleisesti pärjännyt aika mukavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama huomio tuosta ns. älykkyydestä. Suosittelen lukemaan esim. David Robsonin kirjan "Älykkyysloukku". Robson on tiedetoimittaja ja hänelle itselleen on mitattu hyvin korkea äo. Kirjan yksi pääpointeista on se, että miksi niin monet fiksut ihmiset tekevät ihan tyhmiä ratkaisuja. Moni äärisuuntien kannattaja, fanaatikoksi kutsuttava, on huippuälykäs ja erittäin hyvä perustelemaan outoja ratkaisujaan eikä millään suostu myöntämääm olevansa väärässä.
Älykkyys ei ole sama asia kuin viisaus. Robson vertaa kirjassaan korkeaa älykkyyttä tehokkaaseen auton moottoriin, osaamattomissa käsissä sillä ajaa metsään kahta kauheammin.
Mitä se älykkyystesti oikeastaan mittaa? Ei kannata kuvitella itsestään liikoja. Gaussin käyrän mukaan keskiarvon pitäisi olla sata ts. puolet jää alle tuon arvon. Juuri koskaan netissä ei esiinny niitä, joiden äö on alle sata. Täälläkin kaikki ovat, ainakin olevinaan, keskimääräistä älykkäämpiä. Rivien välistä näkyy selvästi, kuinka ollaan hieman "bättre folk", joka on typerää, lähes naurettavaa. Kaikki ei natsaa, testeissä tai niiden tulkinnassa mättää jokin.
Ihminen on kimppu erilaisia ominaisuuksia ja kykyjä ja niiden sopiva yhdistelmä, sekä ahkeruus ja kova työnteko, luovat ihmisen menestyksen. Aika kuvaava on filosofinen lause "älykkö on ihminen, joka ei osaa pysäköidä polkupyöräänsä". Voisi myös sanoa aloittajalle, että joo, olet varmaan hyvä loogisuutta kysyvissä ongelmissa. Mutta jos sinulta katkaistaan vaikkapa sähköt, sinäkö saat ne uudestaan päälle. Sinäkö tarvot lumohangessa, kiipeät tolppaan ja korjaat linjat?? Tätä listaa, jota tekevät "tyhmät" ihmiset, voisi jatkaa pidempäänkin. Osaatko kasvattaa itse ruokasi. Jos et, olet ehkä alykäs mutta samalla uusavuton.
Kiva paasaus. Ihmettelen, miten niin usein älykkyys ja viisaus muka olisivat toisensa poissulkeavia ominaisuuksia. Olettaisin, että älykkään on helpompi saavuttaa viisaus, se kun perustuu suhteellisuudentajuun, kokemuksesta oppimiseen ja kykyyn tarkastella asioita monelta kannalta laaja-alaisesti.
On totta, ettei kukaan voi omata kaikkia maailman taitoja, eikä ole tarvettakaan. Ei ole myöskään syytä väheksyä muita. Mutta. Kyllä älykäs pystyy sinne sähkötolppaan tarvittaessa kiipeämään vähemmillä tiedoilla kuin vähemmän älykäs verrokki ja säilyä todennäkäisemmin elossa. Jos kumpikaan siis ei omaisi sähköalan tuntemusta. Ehkä arvioisi myös tehokkaammin, kannattaako sinne kivuta ja mitkä on omat edellytykset selviytyä hommasta jne.
Se, että ajattelet ylimielisyydeksi älykkäiden tarpeen tuoda äo:n esille pienempiä lukemia saaneita enemmän. No. Ensinnäkään monet pienempiä lukemia saavat todennäköisesti eivät testauta itseään, kiinnostuksen puutteen vuoksi. On varmasti paljon enemmän älykkäitä jotka tietävät lukunsa, kuin vähemmän älykkäitä, jotka tietävät lukunsa. Jos tietävätkin, eivät välttämättä pidä sitä ajattelun (=keskustelun) arvoisena seikkana. Koska älykkyys ei kiinnosta, eikä sen puute haittaa (tai ainakaan tätä ei tiedosteta). Miksi keskustella asioista, jotka eivät kiinnosta eivätkä vaikuta omaan elämään? Toisaalta, miksi älykkäät keskustelisivat asiasta, jota ei ole olemassa ja joka ei vaikuta elämään?
Ja sitten vielä. Kaikki tekevät tyhmiä ratkaisuja joskus. Älykkäille tämä vaan tuntuu olevan jotenkin raskauttavampaa. Älykkyys ja täydellisyys eivät korreloi. Ensimmäinen on ihan olemassa oleva ilmiö, toinen ei ole mahdollista. Täten se toinen ei ole mikään todiste toisesta.
Mutta nyt olen käyttänyt kaiken rautalangan loppuun, joten olkoon.
Lähipiirissäni ja työympäristössä on näitä Mensan jäseniä. Itse olen siinä hilkulla.
Osa älykkäistä ajautuu oman älynsä vangiksi ja aliarvostaa muita ja muiden mielipiteitä. Tällainen ihminen kuvittelee olevansa fiksuin ja älykkäin. Joskus haluaa varmistaa sen ja palkkaa typeryksiä ympärilleen varmistaakseen palvonnan. Näen tämän typeryyden ja mutta osa ei, he pitävät häntä hyvänä esimiehenä.
Yksi mensalainen on nokkela puhumaan, mutta kun pitää saada työtehtäviä ratkaistua, ei ne onnistukaan.
Minullakin on töissä haastetta, kun huomaan ongelman johtuvan joko yhdestä tai useammasta muuttujasta 40 muuttujan joukosta. Vähemmän älykkäät eivät näe kaikkia muuttujia ja heille haasteet ovat suoraviivaisempia, kun muuttujia on vain 3-5. Saan usein likaa niskaan tämän takia, koska sanon helposti jotakin tosi vaikeaksi. Pitäisi olla optimistisempi. No muut yrittävät aikansa ja päätyvät umpikujaan... Mutta pilaan heidän työnsä luomalla ristiriitaisuuksia. En menesty vaan aiheutan osaamisellani huonoa tiimityötä. Lopulta tiimi joutuu kysymään minulta kuitenkin apua.
Alue: Aihe vapaa
Ap:n äö testitulos on ihan normaali. Miehelläni oli mensan testin mukaan äö yli 170 mensan testin mukaan. Ei halunnut liittyä, koki ettei hyödy siitä mitään. On erityisen hyvä kielissä, oppii kielet nopeesti. Osaa sujuvasti viittä kieltä joista yksi erikoisempi. Kahta lisäksi jotenkuten.
Hänellä on erittäin hyvä yleissivistys ja kaikki jää mieleen heti, vuosiluvut ja nimet, kaikki. Maisterin tutkinto on.
Sosiaalisesti on sitten hieman kömpelömpi. Smalltalk ei ole luontevaa, hänen on vaikeaa puhua asioista jotka ei kiinnosta ja on introvertti. Lukee paljon ja tykkää olla itsekseen.