Poikkeuksellisen korkea äo - Miten vaikuttanut elämääsi?

Vierailija kirjoitti:

Minun eroni valtavirran miehiin on se, että en pidä enkä seuraa jääkiekkoa. Lehtien urheilusivujen otsikot katson kyllä, joten tiedän mistä puhutaan Asun parin kilometrin päässä jäähallista, jossa pelaan kiekkoa. Ehkä menen joskus katsomaan.

Kävin 35 vuotta sitten Nordenskjöldinkadun jäähallissa katsomassa jonkun matsin kolmannen erän. Katsojien mölinä oli niin yllättävää, että katsoin heitä, en pelaajia.

Tämä kirjoitus saa kyllä epäilemään, että olet juuri valtavirtaa älyn suhteen. Älykäs ei tee noin yksinkertaisia suppeita oletuksia, että älykäs ei välitä jääkiekosta. Jääkiekon pelaajissakin on tyhmiä, keskinkertaisia ja älykkäitä. Tutkimusten mukaan huippu-urheilijat ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin muut. Monet pitävät jääkiekosta urheilumielessä. Siinä tapahtuu paljon ja nopeasti. Lisäksi rentouttavana viihteenä moni huippuälykäskin katsoo jääkiekkoa. Juuri hetki sitten luin huippuälykkäästä kanadalaisesta tutkijasta, jonka intohimo on jääkiekon katsominen. 

Ymmärrän jääkiekon katsomisen, mutta ihmettelen, miksi joku älykäs siihen ryhtyisi, kun loukkaantumisriski on niin suuri ja päähän kohdistuu iskuja.

-ohis

Ei tuo nyt kovin älykästä ole vähätellä muita ja pitää muita ihmisiä aina ihan tyhminä ja reppanoina. Eikö älykkäiden ihmisten pitäisi ymmärtää myös muiden ihmisten persoonallisuuksia? 

Ei Mensan jäsenyys eli aika korkea älykkyys tunnu oikein miltään erikoiselta. Kaikki ihmiset valitsevat kavereikseen suunilleen samanhenkisiä ja suunnilleen yhtä älykkäitä ihmisiä. Myös mensalaiset. 

Mensan porukoissa viihdyn yleensä hyvin. Olen aika aktiivinen paikallisosaston hallituksessakin,

Jääkiekossa kiinnostavinta ovat kaukalon laidan mainokset.

En ymmärrä kymysystä

Olin aikanaan yliopisto-opintojeni alussa kyllästynyt valitsemaani alaan ja menin työvoimatoimiston ammatinvalintaohjaukseen. Vuosikymmeniä sitten tällainenkin palvelu oli olemassa. Ammatinvalinnanohjaaja suositteli suoralta kädeltä minulle silloisen opistoasteen käymistä. Nykyinen vastine lähinnä ammattikorkeakoulu. Kävin myös psykologisissa testeissä ja niiden jälkeen tuo ohjaaja hieman vaikeana totesi, ettei minulla ollut älyn puolesta estettä pärjätä hyvin myös yliopistotasolla.

Vaihdoin tiedekuntaa yliopistossa, mutta edelleenkään minulla ei ollut paljoa yhteistä opiskelukavereiden kanssa. Minua olisi kiinnostanut vaativampi ala, mutta lukiotodistukseni oli sen verran huono, etteivät pääsykoepisteeni riittäneet. Vuosia myöhemmin kävin Mensan testeissä ja tulokseni oli parempi kuin 96 %:lla väestöstä.

Päädyin lopulta takaoven kautta työskentelemään alalle, jolla moni työntekijöistä on saanut yliopistokoulutuksen, jota nuorempana himoitsin. Heidän kanssaan tulen toimeen hyvin ja jaan samat työtehtävät, vaikka joskus näkyy tietty lasikatto erilaisesta koulutuksesta johtuen.

No, yleensä elämästä: hallitsen asiat hyvin ja osaan ennakoida, mutten juutu yksityiskohtiin. Tuntuu siltä, että muita saa aina odottaa, ehkä johtuu myös esikoisasemastani. Hyvä muisti. Minua pidetään joskus liiankin luovana. Toisaalta olen oppinut, ettei useinkaan kannata kertoa mitä on tehnyt tai jättänyt tekemättä. Nämä asiat herättävät usein turhaa ihmettelyä.

Olen huomannut, että saman älykkyyden omaavilla on monesti samat perusnäkemykset elämästä ja jopa yhteiskunnallisista kysymyksistä. Tai oikeastaan tunnistetaan tietyt perusasiat ja trendit, mutta johtopäätökset saattavat poiketa toisistaan.

Näen kaikki asiat niin monelta eri kulmalta ettei mistään oikeen tule juuta eikä jaata.

Raskasta.

Vierailija kirjoitti:

Hoksaan asiat nopeasti ja aina yllätyn kun tajuan, ettei muut hoksaa. Tunnen itseni usein ulkopuoliseksi, erilaiseksi. Ei todellakaan aina positiivinen asia.

ÄO 157

Ja helevetisti tolloja ympärillä, joiden kanssa pitää tulla toimeen.

Olen käynyt myös Psykologiset testit läpi ja olen normaaliälyinen, joissakin asioissa olin Psykologin mukaan keskivertoa älykkäämpi, eli oli oikeat älykkyystestit eikä mikään suppea mensan testi. Älykkyys näkyy ehkä siten, että ei pysty omia ajatuksia tuomaan esille muille ymmärrettävään muotoon eli ihmiset kokee minut vaikeasti ymmärrettävänä joskus. Eli yleensä kommunikointi sujuu parhaiten ihmisten kanssa, jotka ymmärtää moniulotteisia käsitteitä ja asioita eli Yliopistossa voin paljon paremmin kuin matala asteella, on enemmän sellaista keskuteluseuraa joka ymmärtää ja keskustelee samoista asioista. Mutteen sielläkään tule aina välttämättä ymmärretyksi kun ajattelen laatikon ulkopuolelta eli en mene muottiin ajatuksineni. En esimerkiksi tee aina kaikkea tehtävänantojen mukaan jos näen jonkin tärkeysjärjestyksessä mielestäni tärkeämmän ratkaistavan asian eli en kiinnitä niin paljon huomiota esim. oikeinkirjoitukseen vaan enemmän kaivan aika syvältä tietoa ja haluaisin mieluiten ongelmiin ratkaisuja, toimivia sellaisia kuin esim. että viilataan pilkkua. Ajankäytön maksimointi tärkeimpiin. En usko, että korkeilla arvosanoilla saadaan ratkaistua isoimpia yhteiskunnallisia ongelmia. Se on suoritus, mutta ei ratkaisu. Olen kuitenkin löytänyt  myös samoin ajattelevia korkeasti koulutettujen joukosta. Ovatko asiat muuttuneet papereita pyörittelemällä parempaan suuntaan, ainakin itse yritän saada aikaan edistystä, että asiat menisivät parempaan eikä pahempaan suuntaan. Ei sillä ole väliä kirjoittaako kieliopillisesti täysin oikein tai mitä freud tai joku muu sanoi kauan sitten tämän päivän ongelmiin jotka ovat jumissa. Koulukiusaaminen on yksi ikuisuuskysymys, joka ei ole 20 vuodessa saatu ratkaistua. Kuuntelen ihmisiä, mutta moni ei jaksa kuunnella minua koska juttuni ovat vakavia heistä. Eli en ole kiinostunut vain kevyestä bilettämisestä ja hauskanpidosta vaan oikeasti haluan olla mukana ratkaisemassa isoja ongelmia onnistuneesti. 

Pieni tarkennuspyyntö; älykkyysosamäärästä puhuttaessa täytyisi kertoa millä keskihajonnalla se on ilmaistu. 132 saattaa olla yhden ihmisen puheessa täsmälleen sama kuin toisen henkilön kertoma 148.

Vitu*** joka päivä. Ihmisten typeryys.

Olin nuorena korkeakouluharjoittelussa, jossa oli mahdollisuus testauttaa lahjakkuutta. Muistaakseni ÄO oli 129 ja sanasujuvuus testatusta yli 300 henkilöstä paras. No miten on vaikuttanut elämään? Ei oikein mitenkään, mutta ehkä vähän. Olen ulospäin suuntautunut, aina ollut ystäviä ja tykkään käsillä tekemisestä. Kielten opiskelua pidin pitkästyttävänä, koska olin niissä liian hyvä. Matikka oli koulussa mukavaa. Työelämässä olen pitänyt ryhmätöissä aina matalaa profiilia, vaikka lopputulos on mielestäni ollut huono. Mitä sitä pätemään. Viisas pääsee vähemmällä. Aviomies sattui onneksi välkky, niin hyvin on viihdytty. Naisena sanon, että fiksu joutuu monesti pitämään kynttilää vakan alla, jotta sosiaaliset suhteet toimii. Ammatillinen kateus on hanurista työelämässä.

Vierailija kirjoitti:

Olin nuorena korkeakouluharjoittelussa, jossa oli mahdollisuus testauttaa lahjakkuutta. Muistaakseni ÄO oli 129 ja sanasujuvuus testatusta yli 300 henkilöstä paras. No miten on vaikuttanut elämään? Ei oikein mitenkään, mutta ehkä vähän. Olen ulospäin suuntautunut, aina ollut ystäviä ja tykkään käsillä tekemisestä. Kielten opiskelua pidin pitkästyttävänä, koska olin niissä liian hyvä. Matikka oli koulussa mukavaa. Työelämässä olen pitänyt ryhmätöissä aina matalaa profiilia, vaikka lopputulos on mielestäni ollut huono. Mitä sitä pätemään. Viisas pääsee vähemmällä. Aviomies sattui onneksi välkky, niin hyvin on viihdytty. Naisena sanon, että fiksu joutuu monesti pitämään kynttilää vakan alla, jotta sosiaaliset suhteet toimii. Ammatillinen kateus on hanurista työelämässä.

Huomannut myös tämän saman. Entinen työkaveri sanoi, että fiksujen kiusaaminen alkaa jo päiväkodissa. Ja joo ei ole helppoa ole fiksu suomessakaan. Ihan kuin olisi toiselta planeetalta välillä kun tätä maailmanmenoa katsoo. 

Koulutus. TKT, KTT, FT,IYAMK. Ikä 55v. Sair.eläk. n.10ke/kk. Oletetun työuran mukaan. Myönnetty 2015.MT-syyt. Työkok. Jät.polt.lait. Bemböle, 1kk, v.1989.

Saan aina uusia ideoita ja on pöytälaatikossa useita keksintöjä. En ehdi toteuttaa, kun tulee uusia ideoita koko ajan lisää ja ratkaistut ongelmat eivät enää kiinnosta. Voisin olla rikas, jos keskittyisin tuotteistamaan muutamat parhaat. Mutta ei ne enää kiinnosta. Eli kirous minulle koko korkea ÄO.

Poikkeuksellisen älykkäät ovat poikkeuksellisen uteliaita ja tietysti kyseenalaistavat kaiken. Miksi pitäisi uskoa, että 1+1=2? Vainko sen takia, että niin opetetaan? Moderni matematiikka on osoittanut, että 1+1=2 vain kiinteiden kappaleiden kohdalla, koska nämä eivät voi leikata toisiansa. Mutta muutoin emme tiedä, mitä 1+1 on. Sanoisin, että huippuälykäs on ihminen, joka ymmärtää, että totuutta ei ole olemassa, koska tietäminen on loogisesti mahdotonta, koska tiedekin perustuu aina lähtöolettamuksille, joita ei voida todistaa oikeaksi millään tavalla. 

Pystyn kyllä ratkaisemaan Mensan esimerkkitehtävät. Mutta olen hidas ajattelija, joten en saisi Mensassa korkeita pisteitä. Siksi olen jättänyt testiin menemättä enkä pysty sanomaan, mikä on ÄOni.

Minua kiinnostaa vain ongelmat. Aikani kuluu niitä ratkoessa.

Vierailija kirjoitti:

Mun puoliso on Mensatasoa ja asperger. Voi luoja sitä kommunikaatiota välillä kun kaikki menee vain järki edellä. Ei väliä loukkaantuuko joku koska tärkeintä on kertoa aina totuus. Itselläkin on kohtuukorkea ÄO, mutta mulla on myös vahva tunneäly täydentämässä. Puolisolla jatkuvasti haasteita esim. työyhteisössä ja ihmettelee miksi hänestä ei tykätä tai ei saa esim. palkankorotusta. Ei kait se mikään ihme ole jos pomollekin pitää aina laukoa kaikki asiat niin suoraa niin että kokee tulleensa nolatuksi. Suoraan puolisolle ei voi sanoa miten asia on, koska loukkaantuu verisesti ja muut ovat silloin väärässä ja hän oikeassa. Toisaalta välillä sanoo että tietää ettei ajattele kuten normaalit ihmiset muttei voi sille mitään. Ja kuitenkaan ei ole mitään yritystä edes muuttaa toimintatapoja. Onneksi on niin hyvä työssään ettei sentään potkuja ole saanut, mutta ei se kaukana ole ollut kun astunut muutaman väärän tyypin varpaille. 

Suoraan sanominen ei ole todellakaan usein yhtä kuin totuus. Se on usein vaan yhden henkilön totuus. Totuus esimerkiksi ihmisestä ei ole koskaan yksinkertainen eikä mustavalkoinen. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että elämässä tarvitaan monenlaista älyä ja taitoa. Tässä tapauksessa pn kyse aspergerista mutta myös narsistinen ihminen katsoo oikeudekseen sanoa ns. totuuden. Hän ei yhtään välitä, vaikka loukkaa muita. Se on itse asiassa tarkoituskin.

Älykkyysosamääräni on Mensan testien mukaan 132. En pidä sitä kuitenkaan merkkinä siitä, että olisin älykkäämpi kuin ne ihmiset, joilla älykkyysosamäärä on 120 tai jopa sen alle.