Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Poikkeuksellisen korkea äo - Miten vaikuttanut elämääsi?
Onko täällä ihmisiä, jotka ovat testanneet älykkyysosamääränsä ja saaneet korkeat pisteet? Miten se näkyy sun elämässä, millaisissa tilanteissa tiedostat asian itse, kuinka olet oppinut elämään erityisyytesi kanssa?
Olen itse nelikymppinen nainen, perheellinen, yliopistokoulutettu ja johtavassa asemassa. En ikinä ole ajatellut olevani poikkeuksellisen älykäs. Elämässä oli kuitenkin joitakin erikoisia tilanteita ja juttuja, joissa jouduin miettimään, miksi käyttäydyn kuten käyttäydyn tai miksi tuntuu tältä. Puhuin asiasta tutun psykologin kanssa joskus viinipäissäni ja hän kysyi, onko älykkyysosamäärääni ikinä testattu. Hetken pohtimisen jälkeen kävin virallisessa testissä ja sain tulokseksi 125 eli sen mukaan olen keskimääräistä älykkämpi. En nero tai mikään superihminen, mutta tulos on parempi kuin yli 90 prosentilla ihmisistä.
Nyt sitten mietin, että miten tätä kannattaisi hyödyntää ja millaisia eväitä tämä antaa niihin elämän pikkuerikoisuuksiin, joiden takia alunperin rupesin asiaa edes selvittämään. Jonkinlainen vertaistuki olisi tarpeen, mutta esim. Mensan toiminta ei kiinnosta.
Kommentit (1386)
Itse olen saanut Mensan nettitestistä muistaakseni 135 tai 138. Kuviopäättelytestit ovat kuitenkin itselleni vaikeita hyväksyä, koska väärin menneitä vastauksia ei perustella mitenkään, jolloin jää vähän epämiellyttävä olo että kysymys ja vastaus olisivat täysin mielivaltaisia ja mielipideasia.
Minulla on persoonallisuushäiriö ja olen epäonnistunut elämässäni kaikilla mittareilla. Olen yli kolmekymppinen työnvieroksuja. Tämän ketjun tarinat hyväpalkkaisista asiantuntijatöistä kutittelevat lähinnä oksennusrefleksiä. Jos sinun täytyy viettää konttorilla kahdeksan tuntia päivässä, olet orja vaikka olisit hyväpalkkainen orja. Itse olen tyytyväinen vähän yli tonnin ansiopäivärahaan ja asumistukeen ja elelen leppoisaa rotan elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä yleensä on kamalaa.
I see stupid people, all the time! They are everywhere.
Vierailija kirjoitti:
Elämä yleensä on kamalaa.
I see stupid people, all the time! They are everywhere.
Koita nyt ryhdistäytyä.
Jos älykkyyttäni mitattaisiin selkeästi määriteltyinä, paperille kirjoitettuina ongelmina, joiden ratkaisemiseen saa rauhallisen ympäristön ja kohtuullisesti aikaa plus paljon sosiaalisia pisteitä mikäli pisteet tulisivat olemaan korkeat, scorettaisin korkealle. Jos ei, scorettaisiin niin korkealle, että pistelaskuri menisi rikki.
Jos tajusit ylläolevan, moikkaa minua kun tulet vastaan.
#BÖLLIS kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mensan testistä sain sen korkeimman tuloksen eli ÄO vähintään 135. Opinnot yliopistolla oli helppoja, samoin työ vaativana pidetyllä alalla. Mutta toisaalta mulla ei ole käytännössä koskaan ollut ihmissuhteita lapsuuden jälkeen, ei vaan jotenkin löydy yhteistä säveltä keneenkään kanssa niin että mitään hyvänpäivän tuttuutta syvempää kehittyisi. En tiedä onko ÄO:lla sen kanssa tekemistä vai ei. Mutta olen kuitenkin ihan tyytyväinen erakkona, joten eipä tuo haittaa.
Joo mull o 200 ja pääsin lääkikseen 7-vuotiaana ilman kokeisiin lukemista.
Vasta 7-vuotiaana ja ÄO vain 200?
Itse aloitin lääkiksen ja oikeustieteellisen samaan aikaan 3- vuotiaana ja nyt 8-vuotiaana olen promotoinut
tohtoriksi molemmista tiedekunnista.
ÄO:ni on 3800 ja kasvaa jatkuvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ÄO:ni on 1 ja kärsin suunnattomasti.
Ehkä toi 125 olisi semmoinen aika sopiva älykkyys.
Minut on testattu vuonna 1980 ollessani hädin tuskin täysi-ikäinen. Silloin vielä annettiin noita numeroita yli 135 ja oma tulokseni oli 147, jolla olis kyllä silloinkin päässyt mensaan jos olisi kiinnostusta ollut. No, mulla ei ollut.
Olen pärjännyt ihan ok, koulut mennyt ok ja on paljon asioita joista olen nauttinut elämäni aikana paljon. Mutta suruilta ei korkea äo ole suojannut, ei myöskään traumoilta, joita on elämässä piisannut. Ystäviä on vähän, mutta rakkaita. Tulen toimeen monenlaisten ihmisten kanssa, mutta usein tunnen itseni jotenkin erilaiseksi ja ulkopuoliseksi, luulen tämä osaltaan liittyvän äo-tasoon. Nuorempana muiden hitaammat hoksottimet ihmetyttivät minua ja usein myös ärsyttivät, nykyään tässä iässä olen kai asiaan jo aika tottunut. Lisäksi ikä ja myös sairastettu aivoverenvuoto aivokudokselle aiheutuneille vammoilleen tekee sen, että omakin ajatteluni on sopivasti hidastunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos älykkyyttäni mitattaisiin selkeästi määriteltyinä, paperille kirjoitettuina ongelmina, joiden ratkaisemiseen saa rauhallisen ympäristön ja kohtuullisesti aikaa plus paljon sosiaalisia pisteitä mikäli pisteet tulisivat olemaan korkeat, scorettaisin korkealle. Jos ei, scorettaisiin niin korkealle, että pistelaskuri menisi rikki.
Jos tajusit ylläolevan, moikkaa minua kun tulet vastaan.
Noh, montako pistelaskuria olet rikkonut?
Mensan vanhan testin mukaan alaraja oli 148, eli 147:llä ei vielä päässyt Mensaan. Sain itse riittävästi pisteitä. Uusi testi on suppeampi, ja sen asteikolla ei anneta suurempaa arvoa kuin 135. Jäsenyyteen riittää 131
Mensalaisia on monenlaisia ja koulutustaso peruskoulusta tuplatohtoreihin. Myös ammatteja taksikuskista tai kirvesmiehestä professoriin. Siis älykkyys yksinään ei riitä hyvään ammattiin pääsemisessä. Kyllä siihen myös työtä tarvitaan ja sopivaa persoonallisuutta ja luonnetta ja tahtoa. Suurin osa maistereista ei pääsisi Mensaan.
Ketjun aloittaja on pärjännyt hyvin, varmaankin osin älykkyytensä ansiosta, mutta on siihen tarvittu muutakin. Ainoastaan sanakirjassa menestys tulee ennen työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yksi mensalainen kirjoitti:
Mensan vanhan testin mukaan alaraja oli 148, eli 147:llä ei vielä päässyt Mensaan. Sain itse riittävästi pisteitä. Uusi testi on suppeampi, ja sen asteikolla ei anneta suurempaa arvoa kuin 135. Jäsenyyteen riittää 131
Mensalaisia on monenlaisia ja koulutustaso peruskoulusta tuplatohtoreihin. Myös ammatteja taksikuskista tai kirvesmiehestä professoriin. Siis älykkyys yksinään ei riitä hyvään ammattiin pääsemisessä. Kyllä siihen myös työtä tarvitaan ja sopivaa persoonallisuutta ja luonnetta ja tahtoa. Suurin osa maistereista ei pääsisi Mensaan.
Ketjun aloittaja on pärjännyt hyvin, varmaankin osin älykkyytensä ansiosta, mutta on siihen tarvittu muutakin. Ainoastaan sanakirjassa menestys tulee ennen työtä.
Luku on kiinni siitä millä keskihajonnalla lasketaan, ei siitä että jotain muuta olisi olennaisesti muutettu. Korkein tulos on samantasoinen kummassakin jne
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat "elämän pikkuerikoisuuksilla"? Millaisissa tilanteissa "erityisyytesi" näkyy?
Itse en ole poikkeuksellisen älykäs (tutkittu on, äo 116) mutta veljeni on. Hänellä on tosin myös autismin kirjon piirteitä paljon, joten ei ehkä päde sinun tilanteeseesi.
Muistan aina koulussa kun eräs myös autismin piirteitä omiva poika oli erittäin järkevä. Kymppejä veti joka kokeesta, mutta oli erikoinen muuten. Ei yhtään seurallinen , päinvastoin. Nyt aikuisena ymmärtää paremmin näitä erilaisuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ottamatta sen enempää kantaa kenenkään älykkyyteen, niin pääsääntöisesti ihmiset, jotka valittavat, että eivät siedä tyhmiä ihmisiä ovat itsekeskeisiä paskoja.
En ole mikään nero mutta kyllä minunkin päätä särkee tämä yleistyvä tyhmyys monessa tilanteessa. Joskus ei vaan jaksa ymmärtää sitä idiotiaa mikä maailmaa vaivaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset, tämä on ihan faktaa ja tilastomatematiikkaa.
Älykkyysosamäärä mitataan standardilla testillä, jonka tulos kertoo kuuluuko ihminen älykkyysosamäärätestissä saamiensa pisteiden perusteella luokkaan erittäin korkea - korkea - normaali - matala - erittäin matala. Keskimääräinen älykkyys on järjestysasteikolla 100. Tuloksia verrataan toisiinsa, ei mihinkään absoluuttiseen lukuun. Älykkyyosamäärällä voi päästä Mensan jäseneksi, mutta se on myös lääketieteessä käytetty diagnosointiväline esimerkiksi kehitysvammaisuutta määriteltäessä.
125 on älykkyysosamääränä melko korkea, sinne hujakoille yltää kymmenisen prosenttia ihmisistä ja on aika todennäköistä, että se myös jollakin tavalla näkyy ja tuntuu tällaisen ihmisen elämässä. Ehkä vaikeutena sosiaalisissa tilanteissa, kun ei löydä älyllisesti samanlaista seuraa tai ehkä se on opiskelun ja uuden oppimisen helppoutta.
Olisi kiva, jos tästä ihan biologisesta ilmiöstä eli älykkyysosamäärästä ja sen periytymisestä ja vaikutuksista elämään voitaisiin käydä ihan asiallista ja noh, älykästä keskustelua.
Kiitos, täsmälleen samaa olen miettinyt. Älykkyys on mielenkiintoinen ilmiö ja miten se vaikuttaa elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottamatta sen enempää kantaa kenenkään älykkyyteen, niin pääsääntöisesti ihmiset, jotka valittavat, että eivät siedä tyhmiä ihmisiä ovat itsekeskeisiä paskoja.
En ole mikään nero mutta kyllä minunkin päätä särkee tämä yleistyvä tyhmyys monessa tilanteessa. Joskus ei vaan jaksa ymmärtää sitä idiotiaa mikä maailmaa vaivaa.
No eipä sillä korkealla älykkyysosamäärälläkään aina parempaa maailmaa rakenneta. Muistellaanpa vaikka niitä tuhatvuotista onnelaa rakentaneita. Onneksi siitä ei tullut mitään :)
Vierailija kirjoitti:
Moni kertoo, että hänet käsitetään aina väärin tai että he tuskastuvat kun muut ajattelevat niin hitaasti tai eivät ymmärrä jotain asiaa. Kertokaa konkreettisia esimerkkejä tällaisista tilanteista, olisi kiva kuulla näin ihan vaan normaaliälykkäänä. Mitä te sitten sanotte, että teidät käsitetään väärin? Tai mitä muut sanovat, että huomaatte olevanne hirveästi älykkäämpiä? Haluaisin kuulla jotain kunnollisia esimerkkejä, eikä mitään sellaisia, että muut puhuvat temppareista ja itseä ei kiinnosta.
Big bang theoryn tekijät selittivät jossain ohjelmassa että kun itse ovat huippuälykkäitä, laittavat kaikenlaista korkean ajattelun läppää jaksoihin ja vain harvat sen tajuaa.
Muutama huomio tuosta ns. älykkyydestä. Suosittelen lukemaan esim. David Robsonin kirjan "Älykkyysloukku". Robson on tiedetoimittaja ja hänelle itselleen on mitattu hyvin korkea äo. Kirjan yksi pääpointeista on se, että miksi niin monet fiksut ihmiset tekevät ihan tyhmiä ratkaisuja. Moni äärisuuntien kannattaja, fanaatikoksi kutsuttava, on huippuälykäs ja erittäin hyvä perustelemaan outoja ratkaisujaan eikä millään suostu myöntämääm olevansa väärässä.
Älykkyys ei ole sama asia kuin viisaus. Robson vertaa kirjassaan korkeaa älykkyyttä tehokkaaseen auton moottoriin, osaamattomissa käsissä sillä ajaa metsään kahta kauheammin.
Mitä se älykkyystesti oikeastaan mittaa? Ei kannata kuvitella itsestään liikoja. Gaussin käyrän mukaan keskiarvon pitäisi olla sata ts. puolet jää alle tuon arvon. Juuri koskaan netissä ei esiinny niitä, joiden äö on alle sata. Täälläkin kaikki ovat, ainakin olevinaan, keskimääräistä älykkäämpiä. Rivien välistä näkyy selvästi, kuinka ollaan hieman "bättre folk", joka on typerää, lähes naurettavaa. Kaikki ei natsaa, testeissä tai niiden tulkinnassa mättää jokin.
Ihminen on kimppu erilaisia ominaisuuksia ja kykyjä ja niiden sopiva yhdistelmä, sekä ahkeruus ja kova työnteko, luovat ihmisen menestyksen. Aika kuvaava on filosofinen lause "älykkö on ihminen, joka ei osaa pysäköidä polkupyöräänsä". Voisi myös sanoa aloittajalle, että joo, olet varmaan hyvä loogisuutta kysyvissä ongelmissa. Mutta jos sinulta katkaistaan vaikkapa sähköt, sinäkö saat ne uudestaan päälle. Sinäkö tarvot lumohangessa, kiipeät tolppaan ja korjaat linjat?? Tätä listaa, jota tekevät "tyhmät" ihmiset, voisi jatkaa pidempäänkin. Osaatko kasvattaa itse ruokasi. Jos et, olet ehkä alykäs mutta samalla uusavuton.
Osa älykkyystesteistä tosiasiassa antaa lähes kaikille hyvät älykkyyspisteet, koska tavoitteena on että tämä elämänsä ensimmäisen kerran nyt älykkääksi todettu henkilö jakaa netissä testitulostaan ja samalla houkuttelee muitakin älykääpiöitä kyseiselle sivulle. Sivu itsessään kerää tuottonsa mainoksista.
Täällä osa puhuu vanhan ÄO testin luvuilla. joissa oli eri hajonta kuin nykyisessä. Jossa tosiaan Mensan testin maksimi on 135. Korkeakoulutettujen ÄO keskimääräinen on vähän päälle 100, joten siihen ei tavallista älykkäämpi tarvitse olla. Ja yli 110 ÄO:sta on vain haittaa johtotehtävissä. Tästä on omakohtaista kokemusta.
Alue: Aihe vapaa
Lasken itseni älykkääksi ja myös melko herkäksi ihmiseksi. Olen väitellyt tohtoriksi matemaattiselta alalta. Toimin yksityisellä sektorilla asiantuntijatehtävissä.
Olen tehnyt sen johtopäätöksen että sosiaalisesti älykkäät mutta loogiseltaan älyltään keskiverrot ja hyvännäköiset ihmiset pärjää paljon paremmin. Poliitikot, yritysjohtajat yms. on valtaosin hyvin keskinkertaisia älykkyydeltään. Hyvänä esimerkkinä voisin mainita Sarasvuon. Mies on erittäin komea ja hyvä puhumaan (karismaatikko), mutta ei ole koskaan esittänyt yhtäkään uutta loogista argumenttia minkään suhteen. Sellaisilla menee lujaa. On paljon rahaa, valtaa ja kuuntelijoita. Älykkäiden argumentit jää marginaaliin.
Itseäni surettaa ehkä useimmiten näiden poliitikkojen kyvyttömyys tehdä loogisia päätöksiä. Esimerkiksi koronakriisin hoidossa useimmat poliitikot eivät selvästi ymmärrä todennäköisyyslaskentaa ja tekevät siksi jatkuvasti virheellisiä ratkaisuja. Työpaikalla poliitikkojohtajat jyrää pääsääntöisesti loogisesti älykkäät ihmiset ja lopputuloksena toisinaan epäonnistuminen. Tuntuu pahalta kun tietää jo alun perin että mihin väärä päätös johtaa ja sitten lopuksi päätös konkretisoituu ja sama kierre alkaa uudestaan taas seuraavassa projektissa.
Työelämässä olen myös törmännyt sellaiseen ilmiöön että kykyjäni yritetään peesata. Ilmeisesti moni huomaa että olen hyvä ratkomaan työhön liittyviä teknisiä ongelmia. Esimiehet vaatii mua "opettamaan ongelmanratkaisukykyni muille". En voi opettaa muita älykkäämmiksi (looginen äly). Samoin kollegat haluavat "oppia jotain". Jotkut on seurannut selän takana työskentelyäni (miten se sen tekee?), mikä on ahdistavaa. Olen tarkka havannoimaan, kaivan paljon tietoa ja prosessoin sitä. Ei ole mitään taikatemppua.
Osa ihmisistä on kateellisia. Eräs korkeammassa asemassa oleva huomasi tekemistäni raporteista, että mulla on lievä lukihäiriö. Hän sitten nosti siitä ison äläkän, alleviivaa kaikki kirjoitusvirheet ja lähettää raportit minulle. Ilmeisesti se tuo hänelle mielihyvää kun saa vakuuteltua muille ja itselleen että minä olenkin niin tyhmä etten osaa edes kirjottaa virheettömästi. Olipa yllätys että minä en ole täydellinen. En ole sellaista väittänyt. Keksimiäni ideoita on myös varastettu ja esitetty omina esim. patenttihakemuksissa ja tiedejulkaisuissa.
Tunnen yhteenkuuluvuutta muutaman opiskelijakaverin kanssa. Voidaan keskustella vapaasti syvällisistäkin aiheista ja muut ymmärtää. Nyt koronan takia nekin illat on tauolla.