Millaiset oli sun surkeimmat treffit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorena en saanut, koska kondomi oli jäänyt kotiin...snif.

Itse käytin nuorena miehenä pelkkää kondomin rengasosaa. Täydestä meni ja hyvältä tuntui. Sama rengas kesti monta käyttökertaa. Viime vuosina en ole enää pukille päässyt.

Onko siellä se tautikulli jolta sain kondylooman vaikka kumi oli päällä?

Selvisipä nyt sekin mysteeri..

Halusi vain paikkoihin, missä S-kortti toimi ja kävi. Taisi olla kyseisessä yrityksessä töissä itse, kun löytyi sen lisäksi alennuskuponkeja joka lähtöön.

Oltiin ulkomailla ja kysyi ravintolaa jonne mentäisi, ehdotin sellaista joka oli hyvä ja keskihintainen. Saavuimme ravintolaan, istuimme pöytään ja kun hän oli tarkastellut listaa, ehdotti että poistutaan koska oli "kallis" ravintola, eli annokset noin 4-6 euron luokkaa pääruoissa (olimme kehitysmaassa) ja hän kysyi etteikö vaan syödä siinä ruokakojulla kadunvarressa.

Hän oli yhä samoissa vaatteissa kun olimme päivällä tavanneet harrastuksen merkeissä, illalla oli vaan vaatteet ryppyisemmät ja mies hikisempi. Mies oli länsi-eurooppalainen.

Treffiystävänhakuilmoitus toimi oikein hyvin. Paikalle ilmestyi yhdeksän hlöä samalle asialle. Sitten ne päättivät lähteä yhdessä porukalla bilettään ja ryyppäämään. Minä jäin yksin.

Vierailija kirjoitti:

Tytön asunnossa kellui kakkapökäle pytyssä. Alkuilta oli mennyt hyvin, mutta löydän jälkeen halut hävisivät täysin.

Reilu mies olisi laskenut pytyn kannen ja vetänyt vessan. Sinun ongelmanratkaisukyky petti pahan kerran.

Minua ihastutti tämä jostain ketjusta lukemani tarina, ehkä tästä ketjusta: Nainen oli ollut ekaa yötä miehen luona. Aamupalapöydässä naiselta oli päässyt iso piukea pieru. Samalla hetkellä ikkunan takaisella polulla oli juossut mies ohitse. Naisen treffimies oli ollut heti messissä ja heittänyt, että tuolle juoksijalleko vislasit. Totta tai tarua, mutta näin kannattaa toimia.

Jätkä unohti koko treffit.

Ravintolassa mies kertoi koko ajan vain negatiivisia asioita elämästään. Ei kovin hyvin kuulemma mennyt, ei ollut töitä ei rahaa, terveyskin vähän niin ja näin. Joku setä tai eno tai mikä sukulainen olikaan, oli kuollut juuri muutama vuosi sitten, mikä myös painoi mielen maahan. Asuimme samalla suunnalla, joten ruokailun jälkeen kävelimme yhtä matkaa sinne päin. Matkalla hän sanoi välillä "odota" ja pysähtyi pieraisemaan äänekkäästi (ihan totta, tämä ei nyt ole mikään hihi-läppä), ja puhui, että ruoka ei tainnut oikein sopia.

Toivottavasti hänellä on sittemmin sujunut paremmin, vaikkei toisia treffejäkään sillä erää tullut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun treffikumppanimies kertoi olevansa naimisissa ja rakastavansa syvästi vaimoaan. Mietin , miksi sitten treffasi minut vai sekoittiko hän naiset keskenään?

aika paha, miksi hän oli sitten treffeillä edes sum kanssa jos oma kulta kotona???? voi hyvää päivää ja morjes

Olen eri, mutta kommentoin oletukseni. Ehkä kommentoija vaikutti ei-höynäytettävältä tai sellaiselta, jolle valehtelu johtaisi ongelmiin. Kertoi suoraan olevansa naimisissa, antoi pallon kommentoijalle, siis olisiko seksi varatun kanssa ok vai ei. Jollekin hyväuskoisemmalle naiselle sama mies olisi voinut valehdella olevansa vapaa saadakseen seksiä.

Edellisenä iltana oli tanssittu yhdessä viimeiset hitaat. Vaihdettiin puhelinnumerot, ja seuraavana päivänä nähtiin.

"Ai toi on ton näkönen", hämmästyin kun kaveri tuli mua vastaan linja-autoasemalle. Muistikuvat edellisestä illasta oli drinkkien sameuttamat.

Lähdettiin kävelemään keskustaan päin tyyliin mihin nyt mentäis. Käveltiin noin kahden metrin päässä toisistamme eikä meillä ollut mitään juteltavaa.

Aloin jo katua koko treffejä kun vastaan tuli poikien polttariseurue. Deittini alkoi vihaisesti tilittää että onpa typerää, mä en ikinä pukeutuisi naiseksi....

Se riitti mulle. Sanoin jotain että mä tästä lähdenkin, ja niin myös tein.

Ne treffit sisälsivät siis kadulla kävelemistä noin neljä minuuttia ja olivat tylsimmät ikinä😂

Ei tätä näin pitkää ketjua jaksa lukea, mutta mitä sieltä täältä luin, niin jotain ihmettelen. Vaikkapa naisen asialliset, siistit alusvaatteet ei kelpaa jollekulle miehelle, pitäisi kai olla ihmehepeneitä ja satoja euroja maksavia?

Pierut on kai tämän vauvapalstan yleisimpiä aiheita. Jos pieru pääsee vahingossa keltä tahansa, niin ok. Mulle ainakin, itse jos pieraisisin, pyytäisin vaan anteeksi ja sillä siisti.

Mies oli ulkomaalainen, länsieurooppalainen, businesstyylisesti pukeutunut asiallisen ja normaalin oloinen kaveri. Oli ostanut ensitreffeille kaulakorun minulle lahjaksi, tarjosi ruuat ja juomat. Treffit meni mukavasti ja juttu luisti. Kunnes mies alkoi kertoa, että hänen asiakkaansa on tulossa ensi viikolla Suomeen, ja hänelle pitäisi järjestää jotain ohjelmaa. Kysyi, että voisinko minä lähteä treffeille tämän asiakkaan kanssa, syömään ensin ja sitten johonkin yökerhoon. En tiedä mitä sutenöörihommaa mies oikein pyöritti ja mistä syystä oletti että olisin kiinnostunut escort-hommista. Sanoin että mikäs siinä, kiitin illasta, annoin väärän puhelinnumeron miehelle ja häivyin.

Vierailija kirjoitti:

Olen miehenä käynyt joku 80 kertaa treffeillä joten tietenkin näihin on mahtunut monta huonoakin, mutta en jaksa niitä naisia erityisemmin ruotia.

Haluaisin vain sanoa, että hyvät käytöstavat ja huomaavaisuus ei maksa mitään vaikka treffikumppani ei kiinnostaisikaan. Kukaan ei ole niin tärkeä henkilö etteikö voisi jutella vastavuoroisesti sen alle tunnin ajan.

Vaikka huomaisin heti alussa, että naisella on liian korkea rasvaprosentti mun makuun niin pyrin silti tutustumaan naiseen asiallisesti ja joka kerta nämä naiset ovat myös pyytäneet uusia treffejä. Eli mun epäkiinnostus ei näy ulospäin ja siihen pyrinkin.

Mitähän varten kukaan kymmenistä tapaamistasi naisista ei ole huolinut sua?

- Niinpä!

Tämä ei ole mikään shokkitapaus eikä edes mikään räikeän huono omassakaan sarjassani, mutta on vaan jotenkin jäänyt mieleen tapauksena, jossa tilanne oli koko ajan vaivaannuttavan selkeä. Useimmiten kun nääs oli niin, että ainakin toinen osapuoli - kumpi vaan - kuvitteli olevansa ihan kivoilla treffeillä.

Olimme kirjoitelleet netissä ja meillä oli niin sanotusti yhteisiä elämänarvoja isoissa kysymyksissä. Pyrin siihen aikaan tapaamaan ihmisiä melko matalalla kynnyksellä, joten tietysti halusin tavata hänetkin. Ensikohtaamisemme alkoi sekavissa merkeissä, koska en ollut tunnistaa häntä, vaikka hän odotteli juuri siellä missä pitikin. Ei hän missään nimessä ollut mitenkään epämiellyttävän näköinen, oli vain kuvaillut ulkonäköään vähän eri tavalla. Ja mainittakoon, että minullakin on ominaisuuksia, jotka eivät kaikkia sytytä.

Menimme museoon. Museossa kumpikaan ei osoittanut mitään kiinnostusta toiseen tai toisen asioihin, heitimme vain small talkia näyttelyesineistä. Museon kahvilan kohdalla ehdotin, että istuttaisiin vaikka jäätelölle. Ei viitsi, on niin kallistakin. Kierroksen lopulla seuralaiselleni tuli äkkiä kiireellinen sovittu meno leffaan. Okei, nou haard fiilings, mutta aika läpinäkyvää. Tulipahan käytyä museossa.

Nainen oli vähintään 20kg painavampi kuin kuvissa. Oli vielä niin ylimielinen että rälpäsi puhelintaan koko ajan

Voi luoja auta näitä juttuja!

En käsitä miten ihmiset viitsii lähteä treffeille tuntemattomien kanssa.

Itse olen ollut tasan kerran sokkotreffeillä. Se riittikin. Mies letkautteli toistuvasti ärsyttäviä siihen mitä sanoin. En käsitä miksi olin niin kohtelias että tuhlasin iltani (tai no puoltoista tuntia) mokomaan kettuilijaan.

Vierailija kirjoitti:

Voi luoja auta näitä juttuja!

En käsitä miten ihmiset viitsii lähteä treffeille tuntemattomien kanssa.

Itse olen ollut tasan kerran sokkotreffeillä. Se riittikin. Mies letkautteli toistuvasti ärsyttäviä siihen mitä sanoin. En käsitä miksi olin niin kohtelias että tuhlasin iltani (tai no puoltoista tuntia) mokomaan kettuilijaan.

Mites niitä seurusteluehdokkaita pikein sitten hankitaan ellei tapailemalla ihmisiä?? kivat sulle että reffisi män pärseelleen

Vierailija kirjoitti:

Deittiprofiilissaan mies kehui olevansa todella avarakatseinen, suvaitsevainen, hyvä keskustelija ja kuuntelija. Treffeillä hän piti ensin puolen tunnin monologin tylsääkin tylsemmästä it-alan työstään. Sitten haukkui kaikki harrastukseni ja mielenkiinnonkohteeni, vaati nähdä instagram-kuvani (miksi??) ja haukkui ne huonoiksi. En ollut kertonut koirastani mitään muuta, kuin että minulla on sellainen, mutta mies kertoi minulle, etten osaa kasvattaa koiraani oikein, vaan kohtelen sitä ihmisenä.

Kun tilasin tunnin kuluttua toisen lasin viiniä (en edes tajua miksi en vain häipännyt, vissiinkin siksi, ettei se monologi katkennut missään vaiheessa), mies oli kahuissaan juomisestani. Hän käski minun katsoa itseään silmiin muutaman minuutin välein tarkistaakseen, olenko humalassa. Sitten kun hänen mielestään olin (en ollut), hän kertoi että minulla on hyvä perse ja alkoi kertoa innoissaan seksifantasioitaan. Kun lähdin, ilmoitti tulevansa mukaani kotiin. Ei tullut.

Parin päivän päästä tuli viesti, että oli ollut kivaa ja lähdettäisiinkö uudestaan treffeille. Arvatkapa lähdinkö.

Tää oli oikeasti ärsyttävä.

Esimerkki miehestä joka ihailee itseään yli kaiken ja nauttii esitelmöinnistään.

Tyyppiä, joka pystyy vaivatta pitämään viiden tunnin monologia pysähtymättä tarkistamaan edes onko yleisö enää hengissä.

Insinööri, tyypillinen.

Arvatkaa mistä tiedän.

Vierailija kirjoitti:

Toisista treffeistä ei tullut mitään, kun mies ei uskaltanut sopia aikaa etukäteen, koska koskaan ei voi tietää, milloin sataa vettä. Ongelma oli siis se, että miehellä oli urheiluauto, joka olisi sadekelillä likaantunut. Hän ei myöskään voinut liikkua julkisilla liikennvälineillä, koska niissä saattaa olla tummia kuljettajia.

Jotenkin kun aikataulun sopimisen vaikeuden syy selvisi, ei enää oikein napannutkaan.

"Oliko se taas tää autojuttu?", huokaisi mies pettyneen kysymyksen, kun sanoin että jätetäänpä sittenkin väliin. Oli. Se se oli.

Hei, seurustelin vuoden miehen kanssa, jolla oli urheiluauto. Juttusi kilahti ja kolahti tutusti.

Hän puhui autostaan uskomattoman paljon ottaen huomioon etten ole tippaakaan kiinnostunut aiheesta. Mulle auto on kapine jolla liikutaan.

Hänen autonsa oli sitä varten, että sitä pyyhittiin pehmeällä rätillä ja huolestuttiin ettei siihen ole tullut talven aikana naarmua.

Yhden ainoan kerran ajoimme autolla. Se tuntui epäkäytännöllisen pieneltä, tavaratilattomalta, ja tosiaan, muistan tuon hätäilyn sateesta.

Mies joka hössöttää elottomasta esineestä noin tosissaan on täysin epäseksikäs.

Samu kirjoitti:

Tämä tapahtui oikeastaan treffien jälkeen, mutta kerronpa silti :D

Eli päädyin jäämään naisen luo yöksi. Nainen nukkui makkarissa ja minä olohuoneen sohvalla. Oltiin juotu aika reippaasti alkoholia, mikä ei ollutkaan niin hyvä asia. Aamulla kun heräsin huomasin, että valkeassa sohvassa oli jotain ruskeeta. Tajusin että se oli mun ripulia, mitä oli kauhee määrä tullu. Just sellasta vesiripulia. Kauhistuin kamalasti ja menin nopeasti kylppäriin. Siellä pesin ala vartalon ja hain naisen kaapista hameen peittämään itseäni (housut eivät mahtuneet, joten sen takia oli pakko pukeutua hameeseen). Koitin vielä talous paperilla puhistaa sohvaa, mutta eihän siitä mitään tullu. Vesiripuli oli värjänny erittäin pahasti sohvaa ja haisi järkyttävälle. Kirjotin sitten lapun jossa pahoittelin asiasta ja häivyin ripuli vaatteeni mukanani. Myöhemmin kävin sitten naisen postiluukkuun laittamassa 200€ uuteen sohvaan ja samalla työnsin hameen sieltä. Kyllä hävetti tämä ihan kauheesti ja en ole kyennyt enää juomaan alkoholia tämän jälkeen, kun jäi niin pahat traumat

propsit siitä että maksoit tuhosi :D vaikka 200e ei kyllä kovin kummoista sohvaa saa.ehkä pesun tilattua.

Mies halusi kahville lähibaariin, ihan ok. Mukavan oloinen, söpö ja ujo mies, mutta eipä sitten puhunut kuin pari sanaa sen tunnin aikana, mikä siinä istuttiin. Tunsin oloni tosi vaivautuneeksi ja ahdistuneeksi, kun hän ei välillä edes katsonut minuun saati sanonut mitään. Pitkiä aikoja istuttiin vaan hiljaa, kun en kehdannut itseksenikään jutella. Nolotti ja hävetti koko treffit. Koin, että olin niin hirveä, ettei halunnut jutella tai edes katsoa minuun päin. Eikä hän tietenkään ehdottanut uusia treffejä, en luonnollisesti minäkään.

Myöhemmin hän laittoi viestin, että olin ehdottomasti kaunein nainen, jonka hän on koskaan tavannut! Saati sitten päässyt treffeille. Olen mielestäni ihan tavallisen näköinen, ehkä enemmänkin ruma kuin kaunis, mutta hän vaikutti vilpittömältä. Ilmeisesti mies oli niin häkeltynyt ja ujokin luonteeltaan, ettei edes uskaltanut katsoa tai jutella.

Viestiteltiin jonkin aikaa kaverein ja tsemppasin häntä treffeille ja puhumaan naisille. Toivottavasti hän on löytänyt kumppanin itselleen.