Lue keskustelun säännöt.
LTO purkaa oloaan.
09.04.2014 |
Ei voi mitään, mutta pakko purkaa ja hämmästellä. 4-5v lapsiryhmässäni on 21 lasta. Minun lisäkseni on yksi sosionomi ja yksi opistotason lastenhoitaja. Maksimimäärä lapsia siis.
Päivät ovat kiireisiä, huomiota lapsille ei yksinkertaisesti vaan pysty antamaan niin paljon kuin haluaisi. Voitte kuvitella, miten tiukkaa on keskittyä seitsemään 4-5 lapseen kerrallaan, vaikka jakaannuttaisiin kolmeen osaan. Useimmiten kuitenkin kaikki 21 on paikalla samaan aikaan ja haluavat sitä huomiota.
Tänään tein typerän laskelman:
Neljän lapsen äiti on kotona nuoremman sisaruksen kanssa.
Viiden lapsen äiti on muuten vain kotirouva (ei työtön, ei nuorempia lapsia kotona).
Kuuden lapsen äiti on osa-aikatyössä.
Kuuden lapsen äiti on kokoaikaisessa työssä.
No, tänään oli Hullut Päivät. Näistä äideistä kokoaikatyössä käyvät äidit hakivat lapset töiden jälkeen. Osa-aikatyössä olevien lasten äidit tulivat sulkemisaikaan kassit heiluen. Viiden kotirouvan isät tulivat tänään hakemaan lapsia hoidosta sulkemisaikaan, isät juoksivat autoiltaan viime minuuteilla. Neljä kotiäitiä tulivat kaikki samaan aikaan sulkemisaikaan hakemaan lapsia hoidosta kassit heiluen, nuoremmat olivat muualla hoidossa tänään.
Mikä tätä yhteiskuntaa vaivaa? Miksi ihmeessä meillä on joku idioottijärjestelmä subjektiivinen päivähoito, kun sitä ei oikeasti tarvita!?!
Kommentit (189)
Mä en kyllä ole huomannut meidän päiväkodissa mitään pitkiä päiviä lapsilla. Lapsi on 4-vuotias ja hakiessa 15:30 ryhmässä on jäljellä 1-3 lasta, joskus omani on viimeinen. Aivan hirveää, kun muutaman kerran vuodessa pääsen vasta 16:30 jälkeen, jolloin lapsi seisoo tyhjällä pihalla yksin hoitajan kanssa. Tai kerran oli toinen äiti, joka sanoi, että ihanaa, ettei hänen lapsensa tarvinnut olla yksin, kun hänkin pääsi vasta puoli viiden jälkeen hakemaan poikkeuksellisesti. Tää on johtanut siihen, että meillä mummu hakee aina, jos ei päästä reippaasti ennen neljää hakemaan, jottei lapsen tarvi kokea oloaan hylätyksi ja yksinäiseksi.
En oikein ymmärrä, mikä tähän meidän päikkyyn on mennyt. Esikoisen kohdalla ihmiset haki yleensä neljän maissa, mutta nykyään kaikki lapset on haettu siihen mennessä, vaikka päiväkoti on viiteen auki. Ja se on kamalinta, että jo tosiaan puoli neljäkin on jo ihan viimeisiä aikoja hakea. Käykö ne ihmiset lainkaa töissä? Meillä mies vie vähän ennen yhdeksää (syö aamupalan kotona) ja sitten mä kaahaan kolmen jälkeen hakemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
38 lisää: Meidän päiväkodissa on noin 80 paikkaa, joten aika outoa, että puoli viiteen mennessä on aina tyhjä.
Naurettava provo.
Jos joku käy ostoksilla, niin varmasti jättää ostoksensa autoon. Eikä "kassit heiluen" raahaa niitä ostoksia päiväkotiin ja takaisin autoon, kun hakee lapsensa!
Keksi parempia juttuja. Huonot provot jäävät heti kiinni.
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 23:46"]
Minäkin haluaisin tietää, mistä tiedät, miksi nämä äidit ovat kotona. Et muuten listannut yhtäkään kotona olevaa isää, pelkästään vain äidit tekivät nyt syntiä ja isät sitten raatavat tarinassasi niska limassa perheen puolesta.
Omassa ystäväpiirissäni on käytetty subjektiivista päivähoito-oikeutta lukuisista eri syistä, ja joka kerta on hoitohenkilökunta arvostellut, vihjaillut, ilkeillyt ja motkottanut tästä. On ollut kaikin puolin rankkaa pitää kiinni perheen parhaasta, kun pahimmillaan on päiväkodin johtaja tullut räkyttämään asiasta, vaikka hänelle olisi syy alunperin kerrottukin. Kyllä sitä sitten on hiljennytty, kun on lyöty faktat pöytään, mutta miksi jonkun opistotasoisen lastenhoitajan pitäisi tietää vanhempien henkisistä kyvyistä ja sairauksista, perheen kriisistä tai lapseen liittyvistä huolista. Ei hänen tehtävänsä ole arvioida vanhempien tilannetta vaan hoitaa sitä lasta parhaansa mukaan. Jos tämä lapsi olisi vanhempiensa hoidettavana, ei se hoitaja silti hoitaisi yhtä lasta vähemmän vaan nimenomaan joku toinen lapsi olisi siinä tilalla. On siis täysin tekopyhää yrittää puhua lapsen parhaasta tässä tilanteessa. Ryhmäkoot pysyvät suurina, vaikka lapsia kammettaisiin kotihoitoon, sen sijaan lasten oma elämänlaatu saattaa heiketä, vaikka sitä ei voisi päälle päin vanhemmista arvatakaan.
Oma tuttavapiirini koostuu korkeasti koulutetuista ihmisistä. Syitä lapsen päivähoidossa pitämiseen on ollut seuraavat:
1. Äidin synnytyksenjälkeinen masennus
2. Kuolema perheessä
3. Sairaus perheessä
4. Töiden teko kotoa käsin (oma yritys)
5. lapsen kuntouttamisen tarve (ammattilaisten suosistus)
6. puolison vakava masennus
Minä pidin lapseni päiväkodissa yhden mainitun syyn takia, ja sain kuulla hoitajilta vihjailuja todella ikävään sävyyn. Törkein hetki oli, kun hoitaja pysäytti leikkimään lähteneen lapseni aulassa ja sanoi kovalla äänellä, että vilkutapas nyt äidillesi, kun hän lähtee kotiin hoitamaan pikkuveljeäsi ja jättää sinut tänne. Ymmärrän, että hoitajaa harmitti, kun lapsi viihtyi päiväkodissa ja minä kannoin pikkuveljeä sen näköisenä kuin lähdettäisiin kotiin jatkamaan unia. Tosiasiassa vein pikkuveljen sairaalaan tutkimuksiin 2-4 päiväksi viikossa ja jatkoin tätä useita kuukausia, joten saatoin näyttää vähän väsyneeltä ja nuutuneelta. Lapsi taas kaipasi turvallisia rutiineja, joita sai päiväkodista eikä tarvinnut murehtia pikkuveljestä ja kuluttaa aikaa sairaalan käytävillä.
Miksi minä olisin velvoitettu kertomaan hoitajille ja muille arvosteleville vanhemmille (eräs puhui suunsa puhtaaksi minulle keskellä pihaa, kun oli kuullut hoitajilta, että notkun kotona pikkuveljen kanssa), minkälaisia sairauksia lapsellani on? Mitä se heille kuuluu? Olin saanut lapselleni päivähoitopaikan kiireellisenä sijoituksena, joten päiväkodin johtaja tiesi tilanteestamme. Eikö se riitä? Miksi minun pitäisi perustella asioita ihmisille, jotka eivät mitenkään voi minua auttaa siinä tilanteessa mutta haluavat vain tietää ihan uteliaisuuttaan?
Ystäväni saattohoiti äitiään ja suuttui kerran vihjailuista niin paljon, että huusi rumasti takaisin. Hoitaja ilmoitti loukkaantuneena, ettei hän voi tietää, mitkä ovat todelliset syyt, jos hänelle ei niitä kerrota. Aivan väärä asenne. Hänen ei tarvitse tietää niitä todellisia syitä, koska ne eivät koske häntä! Hänen tehtävänsä on hoitaa sitä lasta parhaansa mukaan ihan riippumatta siitä, ovatko lapsen vanhemmat kotona, työssä tai sairaalassa.
[/quote]
Juuri näin. Amen!
Minä ymmärrän aloittajaa, tällaisia "virikepaikoilla" olevia lapsia on paljon. Äkkiä laskemalla tiedän lähipiiristäni 6 perhettä ja heillä ei takuulla ole "sosiaalisia syitä" hoidolle vaan lapsia ei jakseta pitää kotona. Ollaan sen vauvan kanssa tai sitten vaan ollaan yksin kotona. Vanhemmat lapset laitetaan päiväkotiin. Ja itseäni vituttaa ihan suunnattomasti koska nämä lapset ovat lähipäiväkodissa minne omat lapseni eivät mahtuneet. Kuljetan heitä kauemmaksi hoitoon. Ja olemme moelmmat töissä eli tarvitsemme nuo paikat.
Minun mielestäni nämä viihdepaikoilla pitävät saisivat maksaa tuon oikean summan päivähoidosta eli n. 1000e /kk. Kunnan tukema paikka vain niille jotka oikeasti tarvitsevat...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 23:36"]
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 23:19"]
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 23:10"]Taas joku kaikentärkeä lastenhoitaja valittaa. Nuo morkkaamasi vanhemmat maksavat sinun palkkasi, joten olettaisin että tuntisit kiitollisuutta työstäsi? Monelle aika ilman lapsia on henkireikä, vaikkapa niin että on mahdollista käydä omin päin siellä Hullareilla.
[/quote]
Hullut Päivät ei ole joka päivä. Ja arvaas mitä? Palkkani maksaa kunta, ei vanhemmat. Yhden kokopäiväisen lapsen hoito maksaa yhteiskunnalle yli 1000 euroa kuussa ja vanhemmalle ylimmilläänkin alle 300 euroa. Nämä shoppailijat siis maksattavat vapaa-aikansa yhteiskunnalla kuukaudesta toiseen.
ap
[/quote]
Ja sä oikeasti luulet, että se 1000e per lapsi tulee sulle? Siis 21000e? Katopa tilinauhasi.
Eiköhän se 0-240e per lapsi ole juurikin se sun kk-palkkasi. Ja kuvitteletko, että jos lapsia olisi hoidossa vain 6, kaikille lastenhoitajille riittäisi työtä :)
[/quote]Kaikkia imbesillejä tämä maa päällään kantaakin. Toivottavasti et ole typerää sukuasi jatkanut.
Onko muuten tosiaan niin, että lasten pitäisi jäädä kotiin vanhempien tilanteen niin salliessa ja sosiaalistaminen ei (enää?) olekaan tärkeää kaikille tasapuolisesti? Eikös sitä joskus pidetty hyvin tärkeänäkin, vielä jokin aika sitten? Milloin tämä muutos ajatteluun tai suhtautumiseen on tullut? Ap ja suurin osa ketjun keskustelijoista ottaa kantaa vanhempien oikeuksiin (työssäkäyvien erityisesti), mutta eikö lapsilla siis enää ole oikeutta harjoitella ryhmässä olemista ennen varsinaista koulun aloittamista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 01:36"]
Onko muuten tosiaan niin, että lasten pitäisi jäädä kotiin vanhempien tilanteen niin salliessa ja sosiaalistaminen ei (enää?) olekaan tärkeää kaikille tasapuolisesti? Eikös sitä joskus pidetty hyvin tärkeänäkin, vielä jokin aika sitten? Milloin tämä muutos ajatteluun tai suhtautumiseen on tullut? Ap ja suurin osa ketjun keskustelijoista ottaa kantaa vanhempien oikeuksiin (työssäkäyvien erityisesti), mutta eikö lapsilla siis enää ole oikeutta harjoitella ryhmässä olemista ennen varsinaista koulun aloittamista?
[/quote]
Eiku, onhan se hyvä, että köyhä oppii jo pienestä pitäen, että sen paikka on kotona, poissa muiden silmistä.
... Niinpä. Eiköhän se tasavertaisuus ole ihan hyvästä, toki se on sitten toinen asia, onko 7-9h per päivä ihan tarpeellinen määrä sitä virikettä ja sosiaalisuutta ja ryhmässä olon opettelua vai riittäisikö vähempikin jos ei ole erityistä syytä olla ihan tappiin asti hoidossa :) kyllä sitä pitkää päivää ehtii lapsi "tehdä" myöhemminkin.
Kyllä minua ainakin vttaa ja suunnattomasti ne jotka vie virikehoitoon. En tarkoita töiden tai sairauksien takia. Olisin lähtenyt itse töihin mutta kun ei saa kohtuullisen läheltä hoitopaikkaa!!!!!!!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 00:25"]
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 23:46"]
Minäkin haluaisin tietää, mistä tiedät, miksi nämä äidit ovat kotona. Et muuten listannut yhtäkään kotona olevaa isää, pelkästään vain äidit tekivät nyt syntiä ja isät sitten raatavat tarinassasi niska limassa perheen puolesta.
Omassa ystäväpiirissäni on käytetty subjektiivista päivähoito-oikeutta lukuisista eri syistä, ja joka kerta on hoitohenkilökunta arvostellut, vihjaillut, ilkeillyt ja motkottanut tästä. On ollut kaikin puolin rankkaa pitää kiinni perheen parhaasta, kun pahimmillaan on päiväkodin johtaja tullut räkyttämään asiasta, vaikka hänelle olisi syy alunperin kerrottukin. Kyllä sitä sitten on hiljennytty, kun on lyöty faktat pöytään, mutta miksi jonkun opistotasoisen lastenhoitajan pitäisi tietää vanhempien henkisistä kyvyistä ja sairauksista, perheen kriisistä tai lapseen liittyvistä huolista. Ei hänen tehtävänsä ole arvioida vanhempien tilannetta vaan hoitaa sitä lasta parhaansa mukaan. Jos tämä lapsi olisi vanhempiensa hoidettavana, ei se hoitaja silti hoitaisi yhtä lasta vähemmän vaan nimenomaan joku toinen lapsi olisi siinä tilalla. On siis täysin tekopyhää yrittää puhua lapsen parhaasta tässä tilanteessa. Ryhmäkoot pysyvät suurina, vaikka lapsia kammettaisiin kotihoitoon, sen sijaan lasten oma elämänlaatu saattaa heiketä, vaikka sitä ei voisi päälle päin vanhemmista arvatakaan.
Oma tuttavapiirini koostuu korkeasti koulutetuista ihmisistä. Syitä lapsen päivähoidossa pitämiseen on ollut seuraavat:
1. Äidin synnytyksenjälkeinen masennus
2. Kuolema perheessä
3. Sairaus perheessä
4. Töiden teko kotoa käsin (oma yritys)
5. lapsen kuntouttamisen tarve (ammattilaisten suosistus)
6. puolison vakava masennus
Minä pidin lapseni päiväkodissa yhden mainitun syyn takia, ja sain kuulla hoitajilta vihjailuja todella ikävään sävyyn. Törkein hetki oli, kun hoitaja pysäytti leikkimään lähteneen lapseni aulassa ja sanoi kovalla äänellä, että vilkutapas nyt äidillesi, kun hän lähtee kotiin hoitamaan pikkuveljeäsi ja jättää sinut tänne. Ymmärrän, että hoitajaa harmitti, kun lapsi viihtyi päiväkodissa ja minä kannoin pikkuveljeä sen näköisenä kuin lähdettäisiin kotiin jatkamaan unia. Tosiasiassa vein pikkuveljen sairaalaan tutkimuksiin 2-4 päiväksi viikossa ja jatkoin tätä useita kuukausia, joten saatoin näyttää vähän väsyneeltä ja nuutuneelta. Lapsi taas kaipasi turvallisia rutiineja, joita sai päiväkodista eikä tarvinnut murehtia pikkuveljestä ja kuluttaa aikaa sairaalan käytävillä.
Miksi minä olisin velvoitettu kertomaan hoitajille ja muille arvosteleville vanhemmille (eräs puhui suunsa puhtaaksi minulle keskellä pihaa, kun oli kuullut hoitajilta, että notkun kotona pikkuveljen kanssa), minkälaisia sairauksia lapsellani on? Mitä se heille kuuluu? Olin saanut lapselleni päivähoitopaikan kiireellisenä sijoituksena, joten päiväkodin johtaja tiesi tilanteestamme. Eikö se riitä? Miksi minun pitäisi perustella asioita ihmisille, jotka eivät mitenkään voi minua auttaa siinä tilanteessa mutta haluavat vain tietää ihan uteliaisuuttaan?
Ystäväni saattohoiti äitiään ja suuttui kerran vihjailuista niin paljon, että huusi rumasti takaisin. Hoitaja ilmoitti loukkaantuneena, ettei hän voi tietää, mitkä ovat todelliset syyt, jos hänelle ei niitä kerrota. Aivan väärä asenne. Hänen ei tarvitse tietää niitä todellisia syitä, koska ne eivät koske häntä! Hänen tehtävänsä on hoitaa sitä lasta parhaansa mukaan ihan riippumatta siitä, ovatko lapsen vanhemmat kotona, työssä tai sairaalassa.
[/quote]
Sairaus perheessä tai kuolema perheessä ovat käsittämättömiä syitä eristää päiväkoti-ikäinen perheestään pitkiksi hoitopäiviksi.
Ikäänkuin se päiväkoti-ikäinen ei surisi ollenkaan tai ymmärtäisi.
Minusta pahinta on tuoda se lapsi hoitoon ja antaa hoitopaikan ymmärtää, että kaikki on hyvin. Kuitenkin se lapsi on itkuinen tai vaikka agressiivinen, koska hänellä on paha olla. Hoitajat ymmärtäisivät sitä lasta paremmin, jos tietäisivät syyn, kyllä lapsi vaistoaa jos kotona asiat ei ole hyvin.
Juuri näin. Amen!
[/quote]
Mitä ihmettä lapset, jotka eivät edes kävele vielä, tekevät isossa ryhmässä isossa, kolkossa päiväkodissa? Heitä viedään kaksi kertaa päivässä, säässä kuin säässä, muiden mukana ulkoilemaan. Siellä sitten istuvat maassa tai rattaissa. Voisi tällaisella ryhmällä olla edes vähän toisenlaiset toimintatavat mutta ei: kaikkien pitää ulkoilla! Nämä lapset eivät pue itse, eivätkä tee mitään muutakaan vielä itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tyhmät menevät taas provojen lankaan. Suomessa lähes kaikki naiset käyvät kokopäivätöissä, valehtelet. Mihinkään päiväkotiin ei ole sattunut tuollaista ryhmää että kaikilla lapsilla vanhemmat kotona ja rahaa kuin roskaa shoppailla.
[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 07:58"]
[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 00:25"]
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 23:46"]
Minäkin haluaisin tietää, mistä tiedät, miksi nämä äidit ovat kotona. Et muuten listannut yhtäkään kotona olevaa isää, pelkästään vain äidit tekivät nyt syntiä ja isät sitten raatavat tarinassasi niska limassa perheen puolesta.
Omassa ystäväpiirissäni on käytetty subjektiivista päivähoito-oikeutta lukuisista eri syistä, ja joka kerta on hoitohenkilökunta arvostellut, vihjaillut, ilkeillyt ja motkottanut tästä. On ollut kaikin puolin rankkaa pitää kiinni perheen parhaasta, kun pahimmillaan on päiväkodin johtaja tullut räkyttämään asiasta, vaikka hänelle olisi syy alunperin kerrottukin. Kyllä sitä sitten on hiljennytty, kun on lyöty faktat pöytään, mutta miksi jonkun opistotasoisen lastenhoitajan pitäisi tietää vanhempien henkisistä kyvyistä ja sairauksista, perheen kriisistä tai lapseen liittyvistä huolista. Ei hänen tehtävänsä ole arvioida vanhempien tilannetta vaan hoitaa sitä lasta parhaansa mukaan. Jos tämä lapsi olisi vanhempiensa hoidettavana, ei se hoitaja silti hoitaisi yhtä lasta vähemmän vaan nimenomaan joku toinen lapsi olisi siinä tilalla. On siis täysin tekopyhää yrittää puhua lapsen parhaasta tässä tilanteessa. Ryhmäkoot pysyvät suurina, vaikka lapsia kammettaisiin kotihoitoon, sen sijaan lasten oma elämänlaatu saattaa heiketä, vaikka sitä ei voisi päälle päin vanhemmista arvatakaan.
Oma tuttavapiirini koostuu korkeasti koulutetuista ihmisistä. Syitä lapsen päivähoidossa pitämiseen on ollut seuraavat:
1. Äidin synnytyksenjälkeinen masennus
2. Kuolema perheessä
3. Sairaus perheessä
4. Töiden teko kotoa käsin (oma yritys)
5. lapsen kuntouttamisen tarve (ammattilaisten suosistus)
6. puolison vakava masennus
Minä pidin lapseni päiväkodissa yhden mainitun syyn takia, ja sain kuulla hoitajilta vihjailuja todella ikävään sävyyn. Törkein hetki oli, kun hoitaja pysäytti leikkimään lähteneen lapseni aulassa ja sanoi kovalla äänellä, että vilkutapas nyt äidillesi, kun hän lähtee kotiin hoitamaan pikkuveljeäsi ja jättää sinut tänne. Ymmärrän, että hoitajaa harmitti, kun lapsi viihtyi päiväkodissa ja minä kannoin pikkuveljeä sen näköisenä kuin lähdettäisiin kotiin jatkamaan unia. Tosiasiassa vein pikkuveljen sairaalaan tutkimuksiin 2-4 päiväksi viikossa ja jatkoin tätä useita kuukausia, joten saatoin näyttää vähän väsyneeltä ja nuutuneelta. Lapsi taas kaipasi turvallisia rutiineja, joita sai päiväkodista eikä tarvinnut murehtia pikkuveljestä ja kuluttaa aikaa sairaalan käytävillä.
Miksi minä olisin velvoitettu kertomaan hoitajille ja muille arvosteleville vanhemmille (eräs puhui suunsa puhtaaksi minulle keskellä pihaa, kun oli kuullut hoitajilta, että notkun kotona pikkuveljen kanssa), minkälaisia sairauksia lapsellani on? Mitä se heille kuuluu? Olin saanut lapselleni päivähoitopaikan kiireellisenä sijoituksena, joten päiväkodin johtaja tiesi tilanteestamme. Eikö se riitä? Miksi minun pitäisi perustella asioita ihmisille, jotka eivät mitenkään voi minua auttaa siinä tilanteessa mutta haluavat vain tietää ihan uteliaisuuttaan?
Ystäväni saattohoiti äitiään ja suuttui kerran vihjailuista niin paljon, että huusi rumasti takaisin. Hoitaja ilmoitti loukkaantuneena, ettei hän voi tietää, mitkä ovat todelliset syyt, jos hänelle ei niitä kerrota. Aivan väärä asenne. Hänen ei tarvitse tietää niitä todellisia syitä, koska ne eivät koske häntä! Hänen tehtävänsä on hoitaa sitä lasta parhaansa mukaan ihan riippumatta siitä, ovatko lapsen vanhemmat kotona, työssä tai sairaalassa.
[/quote]
Sairaus perheessä tai kuolema perheessä ovat käsittämättömiä syitä eristää päiväkoti-ikäinen perheestään pitkiksi hoitopäiviksi.
Ikäänkuin se päiväkoti-ikäinen ei surisi ollenkaan tai ymmärtäisi.
Minusta pahinta on tuoda se lapsi hoitoon ja antaa hoitopaikan ymmärtää, että kaikki on hyvin. Kuitenkin se lapsi on itkuinen tai vaikka agressiivinen, koska hänellä on paha olla. Hoitajat ymmärtäisivät sitä lasta paremmin, jos tietäisivät syyn, kyllä lapsi vaistoaa jos kotona asiat ei ole hyvin.
Juuri näin. Amen!
[/quote]
[/quote]
Onko sinulla ollut sairasta lasta tai oletko saattohoitanut ketään? Voin kertoa, että se lapsi ei nauti sairaalan käytävistä tai kotona oksentavasta läheisestä. Ei nauti vaan pelkää. Lapsi kaipaa turvallisia rutiineja, joita hänelle pystytään järjestämään kotonakin, mutta sairaala ei ole turvallinen rutiini eikä itkevät vanhemmat kuulemassa lääkäriltä uutisia niitä turvallisimpia mahdollisia.
Arvaan kyllä, että tähänkin ketjuun tulee pätijöitä, jotka ovat hoitaneet sairaan lapsen, terveet lapset, kuolevat isovanhemmat ja naapurin mielisairaan tädin kunniakkaasti läpi, mutta ehkä rehelliset ihmiset, jotka ovat kokeneet kaiken tämän, ymmärtävät, mistä on kyse. Onneksi jotkut empatiakykyisetkin tajuavat, mutta aina riittää näitä mukatietäjiä. Tekisi mieli toivoa teille tuota tilannetta, niin ette louskuttaisi leukojanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja ihmiset hakevat lapsensa autolla nykyään hoidosta. Ei kukaan tuo sitä pussia autosta.
Mitä saat näistä provoistasi itsellesi?
Olet surkea sadistinen sosiopaaattinen luuseri, jonka elämä perustuu sille että hakemalla haet jotain, jota haukkua.
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 22:32"]
No mitäs mieltä olet siitä, että minä kaksi kertaa vuodessa tuon lapseni tunniksi enemmän hoitoon, koska menen Hullareille heti aamusta? Olenko ihan kamala ja paha äiti, kun nyt lapseni on tunnin tänään ja huomenna enemmän sielä päiväkodissa? Ja tätä tapahtuu siis n. kaksi kertaa vuodessa, muutoin lapsi on hoidossa normaalisti 8 ja 1/2 tuntia päivässä. Pakko on käydä töissä, ja toisaalta en usein shoppaile, mutta Hullareille minulla on tapana olla käydä kääntymässä ostamassa lihaa pakkaseen ja esim. lapselle vaatetta. Itse en koe tekeväni mitenkään väärin, koska lapseni enemmän kärsisi siitä, että työpäivän jälkeen väsyneenä raahaisin väsyneen ja nälkäisen lapsen sinne tungokseen... Että anteeksi nyt vain, että ne kaksi tuntia vuodessa lapsi on enemmän sielä hoidossa, muuten mahdollisimman minimiajan (olemme mieheni kanssa tehneet järjestelyjä, jotta toinen hakee ja toinen vie tarhaan, että lapsella olisi mahdollisimman lyhyt tarhassaoloaika, emme pysty tekemään lyhennettyä päivää töissä)
[/quote]
Kertoisitko ihan rauhallisesti, miksi yhteiskunnan pitää kustantaa shoppailureissusi lastenhoito?
Olen työssä kokopäiväisesti käyvä kahden tarhalaisen äiti. Itseäni eivät ihmistungoksessa ostelut esim. Hulluilla päivillä kiinnosta. Mutta ymmärrän kuitenkin sellaisia äitejä, jotka sinne haluavat sen pari kertaa vuodessa mennä. Ja mielestäni on parempi ratkaisu, että lapsi on hoidossa tunnin pidempään, kuin vanhemman mukana siellä tungoksessa. Harmitti hoidon tätejä tai ei.
Ja mistä ne hoidon tädit tietää, että onko joku työssä käyvä äiti vai kotiäti. Siis jos ei vauvan kanssa tuo isompaa lasta hoitoon. Ja mitä se niille hoidon tädeille kuuluu. Heidän työnsä on hoitaa lapsia eikä miettiä perheiden elämäntilanteita. Ovat vain kateellisia, että jollain perheellä on varaa siihen, että äiti on kotona. Voisin minäkin olla kotona ja pitää lapset parina päivänä tarhassa, jos siihen olisi rahaa. Jaksaisi koko perhe paremmin, ehtisi hoitaa kotihommat rauhassa, ehtisi jotain harrastaakin. Elämä olisi helpompaa ja vähemmän stressaavaa kuin nykyinen oravanpyörä. Eli nostan hattua perheille, jotka ovat elämänsä kyenneet järjestämään stressittömämmäksi.
Ja todellakin, jos ja kun lasten määrä vähenee päiväkodeissa, niin kuvettelevatko hoitajat, että työpaikkojen määrä pysyy samana. Kunnat/valtio pyrkivät vain säästöihin näillä hoito-oikeuksien leikkaamisilla. Ei sinne jätetä "turhia" pestejä eli hoitajia enemmän suhteessa lasten määrään (minimi miehitys, jonka laki sallii). Hetken päästä on liuta hoitajia valittamassa, että työpaikat on lähteneet alta, minne hoidettavat lapset on kadonneet... Siinä vaiheessa voi sanoa, että itsepä sahasitte omaan nilkkaanne!
Näissä keskusteluissa mennään aina niin tunteella ja kärjistäen... Henkilökunta (kautta maan) haukutaan epäammatillisiksi idiooteiksi, joiden ei tulekaan ajatella vaan "tehdä työnsä". Sehän onkin sellaista liukuhihnahommaa, ettei juuri ole tilaisuuksia ajatella! :D Mistähän johtuu..? Silti sinne idioottien huomaan uskalletaan lapset pitkäksi päiväksi viedä.
Kyllä meitä on niin moneen junaan, että ikäviä kokemuksia on varmasti. Kaikkea päiväkodin keskustelua ei tartte kuitenkaan ottaa vittuiluna ja uteluna: siellä, ihan oikeasti, on koulutettua väkeä joka näkee lapsiryhmän dynamiikan päivittäin ja myös sinun mussukkasi hyvinvoinnin mitä ryhmässä olemiseen tulee. Tämän pohjalta taatusti keskustellaan onko mahdollisuuksia lyhentää päivää tai tehdä muita aikataulujärjestelyjä. Se on lapsen,ja perheen, hyvinvoinnista huolehtimista ilman muita tarkoitusperiä. Ikävää, jos tätä asemaa väärin käytetään ja ikävää sekin jos syyttä koet sen tuppautumiseksi.
Ja mitä vanhempien "joskus" oman ajan ottamiseen tulee (hullutpäivät, jooga tms), niin onko se sellaista, jonka yhteiskunnan pitää järjestää lasten päivähoidon muodossa? Diagnosoidut perheet ovat oma lukunsa, tarkoitan ihan tavan tallaajia.
Minun lapseni ei saanut 3-vuotiaana päiväkotipaikkaa, kun sairastuin syöpään. Hoidin sitten itse ja sukulaiset auttoivat vähän, minkä ehtivät.
Kyllä teki hyvää kuulla, miten laiskottelen kotona lapsen kanssa ja että kyllä lapsi tarvitsee päiväkotia jo 1-vuotiaana. Kukaan ei valittant silloin, kun olin kalju. Mutta muuten kommentointi siitä, miten lapsen pitäisi saada mennä päiväkotiin jo 1-vuotiaana, alkoi lapsen ensimmäisenä syksynä.
Siinähän jauhatte paskaa.
En tajua teitä jotka tulette joka ketjuun kertomaan, että oikeasti lapsella on hoidon tarve vaikka näennäisesti olette kotona. Eihän nämä ketjut koske teitä. Kummallista kaikesta loukkaantumista, vaikka nimenomaan ois teidänkin lapsen etu, että siellä päiväkodissa ei olisi lapsia joilla ei ole päivähoidon tarvetta.
Toinen mitä en ymmärrä, on tämä että annetaan ymmärtää, että jos lapsi on kotihoidossa, niin hän on tosiaan fyysisesti siellä kotona 24/7. Jos näin on, niin silloinhan molemmat vanhemmat alkavat tosiaan olla siinä kunnossa että lapsen ois parempi olla hoidossa (ja vauvankin) ja vanhempien terapiassa. Mutta terveenä itseään pitävä ihminen kyllä kykenee myös menemään pihalle tai kerhoihin. Eikä pieni lapsi vaadi muuta.
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 22:57"]
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 22:52"]
Etkö ap seuraa uutisia? Nythän tulee subjektiiviseen päivähoitoon muutoksia. Teidän täytyy muuten pian alkaa miettiä uusiksi palaveriaikanne ja kaffepaussinne, kun suurin osa teidän ryhmän äideistä (valtaosa ei palkkatyössä teillä) tulee hakemaan lapset kesken päiväuniajan, eli nuo osa-aikaiset eivät tietty nuku sitten enää päikkäreitä, joten muutoksia muutoksia :)
[/quote]
Tottakai seurataan uutisia ja otan ilolla vastaan muutoksen. Jos itse saisin päättää, päiväkoti olisi tarkoitettu vain sellaisten aikuisten lapsille, jotka TODELLA tarvitsevat sitä hoitoa. Työssäkäyvien lapset, sairaslomalla olevien lapset (koskee niin fyysistä kuin henkistäkin vammaa tai sairautta), mutta näiltä shoppailijoilta ja joogaajilta kieltäisin päivähoidon kokonaan. Ei ole mitään järkeä siinä, että yhteiskunnalla maksatetaan jonkun kotiäidin vapaa-aikaa. Päivähoito maksaa kuitenkin moninkertaisesti enemmän yhteiskunnalle kuin mikä suurinkin päivähoitomaksu on ikinä.
ap
[/quote]
Tuota noin... puhut vain vanhemmista, muttet lapsista. Olen itse kotona vauvan kanssa, en ole sairauslomalla, voin oikein hyvin ja kävin tänään Hullareillakin ja esikoinen oli päiväkodissa. Toimintaterapeutin ja neuvolan suosituksesta oppimassa mm. ryhmätaitoja ja toiminnanohjauksen haasteiden takia. Vituttaa tällaiset aloitukset. Tarpeeksi vaikeaa muutenkin tässä pre-diagnoosi-vaiheessa. Ei pitäisi lukea tätä palstaa, kun aina tulee paha mieli.
Mun on vähän vaikea uskoa liioittelevaa tyyliäsi, että kaikki virikehoidossa olevat lusisivat sitä pisintä päivää. Meillä sitä paitsi pk asettaa toiveita että viimeistään aamupiirissä olisi hyvä olla paikalla ja että ihan heti päikkäreiden jälkeen ei kannata hakea, kun muuten ei jää aikaa lainkaan siihen vapaaseen leikkiin. No, ehkä meillä on käynyt tuuri ja meidän pk:ssa osataan oikeasti ottaa myös lapsen tarpeita huomioon, eikä vaan juoruta vanhempien oletetusta tilanteesta!