Nolointa mitä olet "alentunut" tekemään köyhyyden vuoksi?

[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 06:40"]

Tää ketju pitäis näyttää päättäjille. Kamalaa opiskiskelijoiden elämä. Saadakseen ruokaa on pakko valehdella, pölliä ja myydä itseänsä. Ihan kauheeta!

[/quote]

Kyllä ne sen tietää, eikä se asioita muuta. Suomessa ajan henki on se, että köyhiltä leikataan vielä lisääkin, jottei vain tarvitsisi kajota rikkaimman väesönosan verotukseen.

KOKO tämän hetken kestävyysvajetta (kyllä, 7 mrd €) ei olisi, jos Suomessa olisi uskallettu viime vuodet verottaa kuten takavuosina.

Hamstrannut työpaikalta ruokaa mukaan.

En tiedä, mitä sukupuolta kirjoittajat ovat, mutta tuli mieleen mm., että joutuvatko miespuoliset köyhät myymään itseään?  Nimittäin tässä taitaa vähän näkyä miten paska kasautuu naisten harteille. 

Olin kerran opiskelijana pari kuukautta täysin tulottomana, kaverit olivat tilanteesta tietoisia. Joku toi sitten päivittäin ruokaa, "kun en minä syö tätä ja tätä kuitenkaan niin ota pois". Siis jotain puolikkaita makaronipusseja ja vastaavaa. Silloin ihan oikeasti hävetti, kaikki meistä olivat kuitenkin persaukisia. Koskaan ei ole tuntunut alentavalta esim. paikkailla vaatteitaan sun muuta, mutta jotenkin se että toinen köyhä antoi vähästään kävi jonkun mystisen ylpeyden päälle.

Otin kuitenkin avun vastaan ja myöhemmin olen auttanut ystäviäni takaisin kun he ovat olleet samankaltaisissa tilanteissa. En kyllä varmasti olisi selvinnyt ilman heitä.

Pitkitin kampaajalla käyntiä kolme vuotta sitten, että leikkelin itse latvojani. Lopputulos järkyttävä ja kun lopulta kampaajalle päädyin, hän meni aivan sanattomaksi. Saattaa olla, että yksipuolisella opiskelijaruokavalio oli osasyy, kun tukkani oli pystyynkuollut himphamppu, jota hädin tuskin sai harjattua.
Olen lykännyt  ja jättänyt väliin lääkärissä ja hammaslääkärissä käymistä, koska olen ajatellut, ettei minulla ole varaa. Jälkeen päin ajatellen ei ole ollut kovin kannattavaa. Minä esimerkiksi pitkitin hammaslääkäriin menoa viime tippaan (viisaudenhammas vaivasi) ja jouduin lopulta menemään hätätilassa yksityiselle, kun julkiselle ei saanut aikoja. Minulla ei tietenkään ole vakuutusta, joten kalliiksi tuli.

Oon myynyt itseäni nyt noin puoli vuotta. Ei oo enää rahasta pula ;)

N26

En pidä tätä nolona, mutta haluan jakaa kuitenkin :) Opiskeluaikana siivosin hotelleja ja otin huoneesta kaikki mikä asukkaalla oli jäänyt; shampoot, saippuat, hammastahnat, tyhjät pullot (joskus myös täysiä, avaamattomia lonkero/siideritölkkejä)... En siis mitään arvokasta laittanut omaan taskuun, vaan sellaista, jota kukaan tuskin kyselee perään.

[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 13:31"]

En tiedä, mitä sukupuolta kirjoittajat ovat, mutta tuli mieleen mm., että joutuvatko miespuoliset köyhät myymään itseään?  Nimittäin tässä taitaa vähän näkyä miten paska kasautuu naisten harteille. 

[/quote]

 OT mutta miespuolisten köyhien on varmaan vähän hankala myydä itseään,kun ei ole markkinoita. Siis kyse ei ole siitä että paska kasautuu naisten hartioille,vaan siitä että jos vain pystyy myymään itseään,naisille riittää ostajia.Miehen on turha yrittää myydä itseään heteronaisille,jotka saavat munaa muutenkin,ja homoja taas on aika paljon vähemmän kuin heteroja.

[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 07:27"]

[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 18:42"]Teininä kun opiskelin (hävettää kyllä mutta pakkohan se on hengissä pysyä):

- kaikki vaatteet dyykattuja, hyväntekeväisyyskirppareilta ja äitin vanhoja. Siihen aikaan ei kirppiksiltä saanut mitään kaunista toisin kuin nykyään.

- baariin saatoin mennä pari euroa (silloin markkoja) taskussa, miehet tarjosi koko illan juomat ja tupakit, joskus jos kävi tuuri jopa ruokaa tai taksikyydin.

- kaverin kanssa varastettiin meikkejä, tupakkaa, koruja, suklaata, hiusvärejä yms. Olen tästä tosi häpeissäni ja pahoillani nyt :( Anteeksi!

- koulussa söin kuin hevonen, se oli päivän ainoa ateria jotakin näkkileipää iltapalaksi lukuunottamatta. Ostin aina kahvia ja join sitä + polttelin tupakkia, näillä pysyi nälkä poissa.

- pari kertaa myin itseäni. pitkään olin tuloton ja asunnoton, kiersin päivät kaupunkia esim. kirjastossa hengasin. Yöksi pyysin pääsin kaverin luo tai yhden vanhan sukulaistädin. 

- lopulta iskin jonkun random ruman ja tyhmän luuserin perusteena se että hällä oli oma kämppä, loisin sitten siellä pari vuotta tulottomana. Sorry.

Nyt aikuisena (köyhyyskierre jatkuu, jee):

- olen joutunut hakemaan sossusta rahaa :(

- joskus jos ruoka ja rahat on olleet ihan loppu, olen vienyt meidät lasten kanssa mun vanhemmille päiväksi syömään heidän ruokia, anteeksi tästäkin.

- kaikki meillä on kirppikseltä. Dyykkasin viimeksi eilen.

- jos lapset sairastuu, pyydän exää viemään heidät lääkäriin, mulla ei ole varaa lääkkeisiin yms. Ja niin edelleen.

[/quote]Sinä kuulostat tyhmältä. Siksi ehkä et ole osannut hoitaa raha-asioitakaan. Jos valitset tupakoinnin, jottei olisi niin nälkä niin huhhuh! Se kuitenkin on aika kallista ja saisit siihen hintaan ihan terveellistä ruokaa. Alussa puolustit tyhmiä tekoja, että on pysyttävä hengissä. Miten kaupasta hiusvärien ja meikkien ym.varastaminen hengissä pysymiseen auttoi? Etkä kuulosta saaneen vieläkään järkeä päähän, vaikka sinulla on jo lapsia. Surullista. Itsestä voin kertoa sen verran, että olen minäkin köyhä opiskelija, mutta onneksi en sentään ole idiootti, joka sössii itse elämänsä pahempaan suuntaan.

[/quote]

Niin kuten kerroin toisessa vastauksessani, en polta enää, lopetin 19-vuotiaana. Lisäksi poltin vain 2 askia/viikko.

Minä osaan hoitaa raha-asioita, niitä vähiä mitä elämän varrella on ollut. Teini-ikäisenä olin siis täysin 0-tuloinen, en ollut oikeutettu opintotukeen. Tästä johtui asunnottomuus, ei siitä että olisin tuhlaillut.

Meikit ja hiusvärit tietysti myytiin jotta sai ruokarahaa, halooo!!!!? Kokeiles itse olla pari kk syömättä muuta kuin koulun lämmin lounas, kyllä tuntui viikonloppu tosi pitkälle!

Jossakin vaiheessa keksin et ruokala on auki 10-13, eka kävin syömässä klo 10 ja sit vielä minuuttia vaille 13 :D

Nykyään elämä on kyllä ihan luksusta noihin päiviin verrattuna vaikka köyhä olen yhä (Mikä johtuu siitä ettei ammattia ole, en saanut koulua läpi ilman kirjoja).

[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 23:11"]

Paistanut isän pilkkimät kissalle tarkoitetut ahvenet pannulla itselle :D Kissalla oli kunnolla ruokaa, mulla ei juuri mitään ja nälkä oli.

Muuten sitä perussettiä: joinain päivinä jättänyt syömättä terveellisesti, pyytänyt vanhemmilta rahaa, ostanut niitä ihan halvimmista halvimpia kauppojen merkkejä tai vienyt pulloja kauppaan. Kummasti ne vähät rahat vaan silloin riitti, niin omaan kuin kissankin ruokaan. Ja tärkeysjärjestys oli aina se, että jos rahaa oli tyyliin 3 euroa ja ruoka sekä multa että kissalta loppu, niin kissalle 2 eurolla murkinaa ja eurolla mulle.

[/quote]

Rispektii. Mulla oli kerran duunikaveri sellainen renttujäbä, jonka elämäntavat oli sangen boheemit ja akkoja pyöritteli mennen tullen. Kattelin aina, et ihme hiihtäjä, mitä ihmettä noi akat siinä näkee.

Arvostus nousi, kun kuulin et tää hemmo osti aina tilipäivänään kuukauden safkat koiralleen varmuuden vuoksi, kun rahat tuppas menemään baareihin, ja muutenkin piti rakistaan helvetin hyvää huolta. Eli asialliset hommat hoidetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat. Koira eli herroiksi, jäbä eli kahvilla ja tupakilla. (Oli se sit muutenkin ihan hyvä tyyppi, kun siihen tutustui, meistä tuli oikein ystäviä.)