Lue keskustelun säännöt.
Kätilö Petriikka kertoo, miten somenkäyttö näkyy synnytysaleissa: ”Muistutan erikseen aina, että nyt on aika keskittyä vauvaan eikä puhelimeen”
29.11.2020 |
https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000007646875.html
Onpa jotenkin katkeran kuuloinen kätilö ja hurjan tuomitseva! Mistä hän tietää haluaako vanhemmat kuvia muistoksi vai heti someen?! Itse esim tykkään taltioida hetkiä ihan itsellenikin.
Pakko tuoda esille omaa erikoisuuttaan ja paremmuuttaan kun some on vaan pikkulasten juttu...
Kommentit (324)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin ihmettelin tuota kommenttia että Facebook tuntui kun palaisi barbien ja pikkulegojen pariin. Hieno juttu jos ei halua käyttää somea, mutta ei niitä käyttäjiä tartte silti haukkua lapsellisiksi!
Jos puhelin on tärkeämpi kuin oma juuri syntynyt lapsi niin on ääliö, aivoton ääliö.
Mutta ettehän te idiootit sitä pysty myöntämään.Sillä vastasyntyneellä voi olla iso sisarus/sisaruksia kotona. Ja äiti haluaa huomioida myös hänet/heidät heti.
Suurimmassa osassa perheitä on vain yksi lapsi. Joten tilastojen mukaan kotona ei ole sisaruksia. Kyllä ne someviestit on näköjään paljon tärkeämpiä, kuin oma vauva. Siitähän tässä jutussa on kyse.
Lähde?
No ota se rakastamasi luuri käteen ja katso vaikka kooklesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kätilöt on synnärin parhaita asiantuntijoita kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on niin vieraantuneet todellisesta maailmasta, että some kiinnostaa enemmän kuin oma lapsi. Kiinnostavaa huomata nämä raivostuneet kommentit täällä. Aivan kuin alkoholistille sanottaisiin, että pitäisi juoda vähemmän. Seuraa raivoisa purkaus, jos elämän tärkeimpään sisältöön puututaan.
Miten sulle voi olla noin vaikeaa ymmärtää, että nykyihminen osaa sujuvasti sekä käyttää puhelinta, että kokea läsnäoloa ja elää hetkessä? Olin juuri ristiäisjuhlissä Facebookissa, koska koronatilanteen takia oli fiksumpaa järjestää juhla etänä. Kyllä se juhlaväki, joka oli paikalla, keskittyi ihan täysillä kuuntelemaan pappia ja kokemaan sen hetken, vaikka heitä kuvattiin samaan aikaan livenä someen. Se ryhmä, joka pääsi tilaisuuteen osallistumaan, oli rajattu, meitä oli etänä mukana noin 10 henkilöä, ei kahtasataa kaveria.
Nykyään puhelimen käyttö ei aiheuta sellaista esiintymisjännitystä ja hössötystä ja keskittymistä omaan esiintymiseen kuin vanhemmilla sukupolvilla. Kuvaaminen, videopuhelut ja viestittelyt muun elämän ohessa eivät vie pääosaa, vaan pääosassa todellakin on se tilanne, jota kuvataan!
Vanhempi sukupolvi, joka kokee kameran eteen joutumisen suurena tapahtumana, ei voi tätä näköjään ymmärtää.
Mä muuten synnyttäessäni kuuntelin radoista musiikkia, teinkö väärin vai onko se antiikkinen välinen jo hyväksytty? Kuviakin tukihenkilöni otti ja silti ehti myös pitää kädestäni kiinni ponnistusvaiheessa.
Taas yksi elämästä vieraantunut selittää additktiotaan parhain päin. Osaatko olla ilman luuria tuntiakaan? Puhumattakaan siitä, että se olisi pois kädestä päivän tai pari? Ihan oikeasti, pystytkö?
Et olisi pahemmin voinut arvailla pieleen. Puhelin on suurimman osan ajasta eri huoneessa tai jopa kotona, kun olen lenkillä. Se on väline, joka korvaa useita ennen tarvittavia erillisiä tavaroita, kuten lankapuhelimen, kameran, videokameran, aikataulun, pankkikirjan (kyllä, olen käyttänyt sellaistakin), kirjat, postimyyntiluettelon, osoitekirjan yms. Joten joka kerta kun 30 vuotta sitten olisin päättänyt vilkaista pikkuisen vaikka Anttilan ja Elloksen postimyyntiluettoloita, otankin nyt puhelimen, tai jos haluan kukea kirjan, avaan sovelluksen enkä mene kirjastoon kuten ennen. Ja nuo kaikki muut esineet, joita puhelin korvaa.
Samoin sinä oletit täysin pieleen, että en ole somessa, enkä ole nykyihminen. Meillä esim. useat lastenjuhlat on pidetty osin netin kautta, koska muutamat sukulaiset asuvat ulkomailla yms. Ja kyllä. Olen kuvannut kaikki lasten syntymät ja esiinnyn kameran edessä sekä työssä, että vapaa-ajalla jne.
Hyvä, että osaat olla ilman luuria, niin minäkin. Teen sen tietoisesti ja tarkoituksella. Mutta erittäin monet eivät osaa olla ilman luuria. He ovat kuin nikotiinin orjia, joilla käsi hamuaa tupakka-askia jatkuvasti.
Nyt kun kätilö on kehottanut keskittymään vauvaan, niin täällä addiktit ovat vetäneet hirmuiset herneet nirppanokkaiseen nenukkaansa. Vauva on tärkeämpi kuin äiti ja sitä ei someaddikteille saisi sanoa!
Millä tavalla puhelin on vauvaa tärkeämpi jos sillä puhelimella halutaan ottaa vauvasta kuvia tai kenties ilmoittaa jollekin perheenjäsenelle, että vauva on nyt syntynyt? Kätilön on turha hetken perhettä näkemällä luulla tietävänsä yhtään mitään siitä, mikä kenellekin on tärkeää. Kertoo vain ja ainoastaan kätilön ammattitaidottomuudesta, ei muusta.
Ohis
Väität, että koulutettu kätilö ei muka näe tilannetta? Aivan kuin kätilö ei muka ymmärtäisi mitä tapahtuu? Pidätkö heitä ihan tomppeleina?
Ko Petriikka on nippa nappa valmis kätilö, jolla on paha asennevamma somea ja kännykkää kohtaan.
Eli hän näkee mörköjä kaikkialla 24/7 ja se värittää hänen havaintojaan myös työssä, jonka on juuri aloittanut.
Eli koulutettu kätilö ei tiedä synnytyslaitoksen asioista mitään ja sinä tiedät ne asiat paremmin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kätilöt on synnärin parhaita asiantuntijoita kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on niin vieraantuneet todellisesta maailmasta, että some kiinnostaa enemmän kuin oma lapsi. Kiinnostavaa huomata nämä raivostuneet kommentit täällä. Aivan kuin alkoholistille sanottaisiin, että pitäisi juoda vähemmän. Seuraa raivoisa purkaus, jos elämän tärkeimpään sisältöön puututaan.
Miten sulle voi olla noin vaikeaa ymmärtää, että nykyihminen osaa sujuvasti sekä käyttää puhelinta, että kokea läsnäoloa ja elää hetkessä? Olin juuri ristiäisjuhlissä Facebookissa, koska koronatilanteen takia oli fiksumpaa järjestää juhla etänä. Kyllä se juhlaväki, joka oli paikalla, keskittyi ihan täysillä kuuntelemaan pappia ja kokemaan sen hetken, vaikka heitä kuvattiin samaan aikaan livenä someen. Se ryhmä, joka pääsi tilaisuuteen osallistumaan, oli rajattu, meitä oli etänä mukana noin 10 henkilöä, ei kahtasataa kaveria.
Nykyään puhelimen käyttö ei aiheuta sellaista esiintymisjännitystä ja hössötystä ja keskittymistä omaan esiintymiseen kuin vanhemmilla sukupolvilla. Kuvaaminen, videopuhelut ja viestittelyt muun elämän ohessa eivät vie pääosaa, vaan pääosassa todellakin on se tilanne, jota kuvataan!
Vanhempi sukupolvi, joka kokee kameran eteen joutumisen suurena tapahtumana, ei voi tätä näköjään ymmärtää.
Mä muuten synnyttäessäni kuuntelin radoista musiikkia, teinkö väärin vai onko se antiikkinen välinen jo hyväksytty? Kuviakin tukihenkilöni otti ja silti ehti myös pitää kädestäni kiinni ponnistusvaiheessa.
Taas yksi elämästä vieraantunut selittää additktiotaan parhain päin. Osaatko olla ilman luuria tuntiakaan? Puhumattakaan siitä, että se olisi pois kädestä päivän tai pari? Ihan oikeasti, pystytkö?
Et olisi pahemmin voinut arvailla pieleen. Puhelin on suurimman osan ajasta eri huoneessa tai jopa kotona, kun olen lenkillä. Se on väline, joka korvaa useita ennen tarvittavia erillisiä tavaroita, kuten lankapuhelimen, kameran, videokameran, aikataulun, pankkikirjan (kyllä, olen käyttänyt sellaistakin), kirjat, postimyyntiluettelon, osoitekirjan yms. Joten joka kerta kun 30 vuotta sitten olisin päättänyt vilkaista pikkuisen vaikka Anttilan ja Elloksen postimyyntiluettoloita, otankin nyt puhelimen, tai jos haluan kukea kirjan, avaan sovelluksen enkä mene kirjastoon kuten ennen. Ja nuo kaikki muut esineet, joita puhelin korvaa.
Samoin sinä oletit täysin pieleen, että en ole somessa, enkä ole nykyihminen. Meillä esim. useat lastenjuhlat on pidetty osin netin kautta, koska muutamat sukulaiset asuvat ulkomailla yms. Ja kyllä. Olen kuvannut kaikki lasten syntymät ja esiinnyn kameran edessä sekä työssä, että vapaa-ajalla jne.
Hyvä, että osaat olla ilman luuria, niin minäkin. Teen sen tietoisesti ja tarkoituksella. Mutta erittäin monet eivät osaa olla ilman luuria. He ovat kuin nikotiinin orjia, joilla käsi hamuaa tupakka-askia jatkuvasti.
Nyt kun kätilö on kehottanut keskittymään vauvaan, niin täällä addiktit ovat vetäneet hirmuiset herneet nirppanokkaiseen nenukkaansa. Vauva on tärkeämpi kuin äiti ja sitä ei someaddikteille saisi sanoa!
Millä tavalla puhelin on vauvaa tärkeämpi jos sillä puhelimella halutaan ottaa vauvasta kuvia tai kenties ilmoittaa jollekin perheenjäsenelle, että vauva on nyt syntynyt? Kätilön on turha hetken perhettä näkemällä luulla tietävänsä yhtään mitään siitä, mikä kenellekin on tärkeää. Kertoo vain ja ainoastaan kätilön ammattitaidottomuudesta, ei muusta.
Ohis
Väität, että koulutettu kätilö ei muka näe tilannetta? Aivan kuin kätilö ei muka ymmärtäisi mitä tapahtuu? Pidätkö heitä ihan tomppeleina?
Ko Petriikka on nippa nappa valmis kätilö, jolla on paha asennevamma somea ja kännykkää kohtaan.
Eli hän näkee mörköjä kaikkialla 24/7 ja se värittää hänen havaintojaan myös työssä, jonka on juuri aloittanut.
Eli koulutettu kätilö ei tiedä synnytyslaitoksen asioista mitään ja sinä tiedät ne asiat paremmin?
Varmasti tiedän paremmin, koska olen vanhempi ja äiti.
Hän on juuri oppinut kaiken kirjasta, juuri aloittanut työn. Ja sitten paasaa sillä vastavalmistuneen idiootin varmuudella. Näitä näkee myös opettajissa ja lastentarhanopettajissa. Pätemisen halu peittää terveen järjen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin ihmettelin tuota kommenttia että Facebook tuntui kun palaisi barbien ja pikkulegojen pariin. Hieno juttu jos ei halua käyttää somea, mutta ei niitä käyttäjiä tartte silti haukkua lapsellisiksi!
Jos puhelin on tärkeämpi kuin oma juuri syntynyt lapsi niin on ääliö, aivoton ääliö.
Mutta ettehän te idiootit sitä pysty myöntämään.Sillä vastasyntyneellä voi olla iso sisarus/sisaruksia kotona. Ja äiti haluaa huomioida myös hänet/heidät heti.
Voi luoja miten typerä kommentti. Kyllä jokaisella vastasyntyneellä on oikeus olla elämän ensihetket se tärkein asia, mutta osalle nykyäideistä on puhelin se tärkein. Hävetkää.
Ne sisarukset siellä kotona taatusti ehtivät kuulla uutisen myöhemminkin.
Ja puhelimen käyttö on usein tärkein myös ensisynnyttäjälle. Että......
Raivoisaa puolustautumista, kertoo siitä, että omatunto kolkuttaa.
Eli jos ilmoittaa, että joku saattaa hakuta keskittyä myös aikaisempiin lapsiinsa se on raivoisaa puolustamista?😅 Etenkin kun vastapuoli on ensin kritisoinut ja haukkunut. Hyvin menee.
Kätilöt on synnärin parhaita asiantuntijoita kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on niin vieraantuneet todellisesta maailmasta, että some kiinnostaa enemmän kuin oma lapsi. Kiinnostavaa huomata nämä raivostuneet kommentit täällä. Aivan kuin alkoholistille sanottaisiin, että pitäisi juoda vähemmän. Seuraa raivoisa purkaus, jos elämän tärkeimpään sisältöön puututaan.
Miten sulle voi olla noin vaikeaa ymmärtää, että nykyihminen osaa sujuvasti sekä käyttää puhelinta, että kokea läsnäoloa ja elää hetkessä? Olin juuri ristiäisjuhlissä Facebookissa, koska koronatilanteen takia oli fiksumpaa järjestää juhla etänä. Kyllä se juhlaväki, joka oli paikalla, keskittyi ihan täysillä kuuntelemaan pappia ja kokemaan sen hetken, vaikka heitä kuvattiin samaan aikaan livenä someen. Se ryhmä, joka pääsi tilaisuuteen osallistumaan, oli rajattu, meitä oli etänä mukana noin 10 henkilöä, ei kahtasataa kaveria.
Nykyään puhelimen käyttö ei aiheuta sellaista esiintymisjännitystä ja hössötystä ja keskittymistä omaan esiintymiseen kuin vanhemmilla sukupolvilla. Kuvaaminen, videopuhelut ja viestittelyt muun elämän ohessa eivät vie pääosaa, vaan pääosassa todellakin on se tilanne, jota kuvataan!
Vanhempi sukupolvi, joka kokee kameran eteen joutumisen suurena tapahtumana, ei voi tätä näköjään ymmärtää.
Mä muuten synnyttäessäni kuuntelin radoista musiikkia, teinkö väärin vai onko se antiikkinen välinen jo hyväksytty? Kuviakin tukihenkilöni otti ja silti ehti myös pitää kädestäni kiinni ponnistusvaiheessa.
Taas yksi elämästä vieraantunut selittää additktiotaan parhain päin. Osaatko olla ilman luuria tuntiakaan? Puhumattakaan siitä, että se olisi pois kädestä päivän tai pari? Ihan oikeasti, pystytkö?
Et olisi pahemmin voinut arvailla pieleen. Puhelin on suurimman osan ajasta eri huoneessa tai jopa kotona, kun olen lenkillä. Se on väline, joka korvaa useita ennen tarvittavia erillisiä tavaroita, kuten lankapuhelimen, kameran, videokameran, aikataulun, pankkikirjan (kyllä, olen käyttänyt sellaistakin), kirjat, postimyyntiluettelon, osoitekirjan yms. Joten joka kerta kun 30 vuotta sitten olisin päättänyt vilkaista pikkuisen vaikka Anttilan ja Elloksen postimyyntiluettoloita, otankin nyt puhelimen, tai jos haluan kukea kirjan, avaan sovelluksen enkä mene kirjastoon kuten ennen. Ja nuo kaikki muut esineet, joita puhelin korvaa.
Samoin sinä oletit täysin pieleen, että en ole somessa, enkä ole nykyihminen. Meillä esim. useat lastenjuhlat on pidetty osin netin kautta, koska muutamat sukulaiset asuvat ulkomailla yms. Ja kyllä. Olen kuvannut kaikki lasten syntymät ja esiinnyn kameran edessä sekä työssä, että vapaa-ajalla jne.
Hyvä, että osaat olla ilman luuria, niin minäkin. Teen sen tietoisesti ja tarkoituksella. Mutta erittäin monet eivät osaa olla ilman luuria. He ovat kuin nikotiinin orjia, joilla käsi hamuaa tupakka-askia jatkuvasti.
Nyt kun kätilö on kehottanut keskittymään vauvaan, niin täällä addiktit ovat vetäneet hirmuiset herneet nirppanokkaiseen nenukkaansa. Vauva on tärkeämpi kuin äiti ja sitä ei someaddikteille saisi sanoa!
Millä tavalla puhelin on vauvaa tärkeämpi jos sillä puhelimella halutaan ottaa vauvasta kuvia tai kenties ilmoittaa jollekin perheenjäsenelle, että vauva on nyt syntynyt? Kätilön on turha hetken perhettä näkemällä luulla tietävänsä yhtään mitään siitä, mikä kenellekin on tärkeää. Kertoo vain ja ainoastaan kätilön ammattitaidottomuudesta, ei muusta.
Ohis
Väität, että koulutettu kätilö ei muka näe tilannetta? Aivan kuin kätilö ei muka ymmärtäisi mitä tapahtuu? Pidätkö heitä ihan tomppeleina?
Petriikka on koulutettu kätilö, mutta jutusta käy selväksi, ettei hän ymmärrä somesta mitään, joten hän ei ole oikea ihminen arvostelemaan muiden somenkäyttöä. Ihmettelen, miksi hän demonisoi ihan tavallisen vastasyntyneen kuvaamisen ja kuvan lähipiirille jakamisen sekä onnitteluiden vastaanottamisen.
Ihan kuin se pitkään odotettu ja juuri syntynyt lapsi ei olisi keskiössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
kylläpä menee puhelin käteen kiinni kasvaneilla nykynaisilla tunteisiin.
Itse olen hyvin perhekeskeinen ihminen, äiti asuu 700 km päässä, neljä siskoa perheineen vaihtelevasti 350-600 km päässä, miehen vanhemmat asuu 400 km päässä ja lähimmät ystävät noin 500 km päässä ja tämän lisäksi on paljon muitakin ystäviä, jotka asuvat kaukana ja osa jopa ulkomailla. Heille minä elämääni esimerkiksi instragramiin päivitän koska en minä ehdi kuulumisiani soitella kymmenille ihmisille viikossa tämän lapsiarjen keskellä, samalla myös heidän kuulumisiaan katselen näkemisten välissä instagramissa. Yksityinen Instagram-tili ja jotain 90 seuraajaa, joista kaikki sukulaisia tai ystäviä ja kavereita. En todellakaan kuuntelisi tuollaiselta holier than thou -kätilöitä mitään ohjeita mitä saan puhelimellani tehdä, mistä hän edes tietää mitä sillä puhelimella tehdään? En ole kyllä yhdestäkään lapsesta tehnyt vielä synnytyssalissa päivitystä someen vaan lähinnä ottanut kuvia, mutta eipä se kuuluisi kenellekään vaikka tekisinkin.
Piti sitten lehteen päästä jakamaan minä minä minä juttua. Itsekeskeisempi kuva tuosta tuli kuin jonkun lounaskuvasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on niin vieraantuneet todellisesta maailmasta, että some kiinnostaa enemmän kuin oma lapsi. Kiinnostavaa huomata nämä raivostuneet kommentit täällä. Aivan kuin alkoholistille sanottaisiin, että pitäisi juoda vähemmän. Seuraa raivoisa purkaus, jos elämän tärkeimpään sisältöön puututaan.
Miten sulle voi olla noin vaikeaa ymmärtää, että nykyihminen osaa sujuvasti sekä käyttää puhelinta, että kokea läsnäoloa ja elää hetkessä? Olin juuri ristiäisjuhlissä Facebookissa, koska koronatilanteen takia oli fiksumpaa järjestää juhla etänä. Kyllä se juhlaväki, joka oli paikalla, keskittyi ihan täysillä kuuntelemaan pappia ja kokemaan sen hetken, vaikka heitä kuvattiin samaan aikaan livenä someen. Se ryhmä, joka pääsi tilaisuuteen osallistumaan, oli rajattu, meitä oli etänä mukana noin 10 henkilöä, ei kahtasataa kaveria.
Nykyään puhelimen käyttö ei aiheuta sellaista esiintymisjännitystä ja hössötystä ja keskittymistä omaan esiintymiseen kuin vanhemmilla sukupolvilla. Kuvaaminen, videopuhelut ja viestittelyt muun elämän ohessa eivät vie pääosaa, vaan pääosassa todellakin on se tilanne, jota kuvataan!
Vanhempi sukupolvi, joka kokee kameran eteen joutumisen suurena tapahtumana, ei voi tätä näköjään ymmärtää.
Mä muuten synnyttäessäni kuuntelin radoista musiikkia, teinkö väärin vai onko se antiikkinen välinen jo hyväksytty? Kuviakin tukihenkilöni otti ja silti ehti myös pitää kädestäni kiinni ponnistusvaiheessa.
Taas yksi elämästä vieraantunut selittää additktiotaan parhain päin. Osaatko olla ilman luuria tuntiakaan? Puhumattakaan siitä, että se olisi pois kädestä päivän tai pari? Ihan oikeasti, pystytkö?
Minä ainakin voin ihan reippaasti sanoa, että vaikeaksi menisi. Työssä tarvitsen puhelinta päivittäin, samoin kokisin olevani huono vanhempi, ellen olisi lasteni tavoitettavissa. En omista rannekelloa, joten aika pitää katsoa puhelimesta, ellen satu olemaan seinäkellon ääressä. Työni takia joudun myös ajelemaan paikkoihin, joissa en ole aiemmin käynyt, joten olisi vaikeaa lähteä suunnistamaan asiakastapaamisiin paperikartan kanssa. Kolikoitakin pitäisi käydä jossain vaihtamassa, kun täytyy maksaa pysäköinti milloin missäkin. Tällaiset asiat nyt tulee ihan arkielämästä mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea juttua, luultavasti typerää vänkytystä ja oman paremmuuden korostamista.
Ongelma on toki ihan todellinen, moni elää somen ja jakamisen kautta - ei osata pysähtyä hetkeen ja nauttia vaan ihan itsekseen siinä ja olla läsnä. Tässäkin on eroja tottakai, on eri asia taltioida vauvasta kuvia ja videota ensimetreiltä ja ilmoittaa läheisille ilosanoma vs näprätä sitä puhelinta koko ajan ja vauva on vain itsensä somessa toteuttamisen väline.
Mutta kai nyt jokainen täysijärkinen tämän tajuaa?
Siitä ei kovin kauaa muuten ole, kun puhelimet olivat sairaaloissa kokonaan kiellettyjä ja esikoisemme syntymän aikaan sitten piti isän käydä ulkona soittelemassa ilouutiset kaikille. Sitten oli puoli sukua tunkemassa sairaalaan katsomaan, kun ei ollut helppoa lähettää kuvia ja pientä videon pätkää. Paljon mukavampaa kahden nuoremman lapsen kohdalla ollut, kun saattoi jakaa muutamat kuvat tutuille ja sitten rauhassa keskittyä omaan perheeseen.
Muuten samaa mieltä, mutta tuokin on aika ahdasmielistä vaatia muita pysähtymään hetkeen. Vain siksi että itsestä se tuntuu tarpeelliselta.
Tunnen ihmisiä jotka ovat aina menossa, aina puhuvat, koko ajan pitää olla ihmisiä ympärillä. Eivät he halua rauhoittua ja olla hiljaa. Koskaan. Enkä minä pidä omaa tapaani parempana vaikka olen täysi vastakohta. En viihdy heidän seurassaan eivätkä he minun. Mutta kummankaan ei tarvitse muuttua.
Olen eri, mutta kommentoin tähän vaan sen, että kyllähän se sille vauvallekin on kehityksen kannalta vahingollista, jos äiti ja isä eivät osaa olla hänen kanssaan aidosti läsnä. Katsekontakti vs puhelimen näppäily. En pidä sinänsä puhelimia minään mörköinä, tottakai saa olla puhelimella, ottaa kuvia, jakaa fiiliksiä läheisten kanssa tai vaikka somessakin, mutta pitää myös osata rauhoittua tilanteeseen sen vauvan takia. Järkevä tasapaino on paras vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea juttua, luultavasti typerää vänkytystä ja oman paremmuuden korostamista.
Ongelma on toki ihan todellinen, moni elää somen ja jakamisen kautta - ei osata pysähtyä hetkeen ja nauttia vaan ihan itsekseen siinä ja olla läsnä. Tässäkin on eroja tottakai, on eri asia taltioida vauvasta kuvia ja videota ensimetreiltä ja ilmoittaa läheisille ilosanoma vs näprätä sitä puhelinta koko ajan ja vauva on vain itsensä somessa toteuttamisen väline.
Mutta kai nyt jokainen täysijärkinen tämän tajuaa?
Siitä ei kovin kauaa muuten ole, kun puhelimet olivat sairaaloissa kokonaan kiellettyjä ja esikoisemme syntymän aikaan sitten piti isän käydä ulkona soittelemassa ilouutiset kaikille. Sitten oli puoli sukua tunkemassa sairaalaan katsomaan, kun ei ollut helppoa lähettää kuvia ja pientä videon pätkää. Paljon mukavampaa kahden nuoremman lapsen kohdalla ollut, kun saattoi jakaa muutamat kuvat tutuille ja sitten rauhassa keskittyä omaan perheeseen.
Muuten samaa mieltä, mutta tuokin on aika ahdasmielistä vaatia muita pysähtymään hetkeen. Vain siksi että itsestä se tuntuu tarpeelliselta.
Tunnen ihmisiä jotka ovat aina menossa, aina puhuvat, koko ajan pitää olla ihmisiä ympärillä. Eivät he halua rauhoittua ja olla hiljaa. Koskaan. Enkä minä pidä omaa tapaani parempana vaikka olen täysi vastakohta. En viihdy heidän seurassaan eivätkä he minun. Mutta kummankaan ei tarvitse muuttua.
Olen eri, mutta kommentoin tähän vaan sen, että kyllähän se sille vauvallekin on kehityksen kannalta vahingollista, jos äiti ja isä eivät osaa olla hänen kanssaan aidosti läsnä. Katsekontakti vs puhelimen näppäily. En pidä sinänsä puhelimia minään mörköinä, tottakai saa olla puhelimella, ottaa kuvia, jakaa fiiliksiä läheisten kanssa tai vaikka somessakin, mutta pitää myös osata rauhoittua tilanteeseen sen vauvan takia. Järkevä tasapaino on paras vaihtoehto.
Nykyvanhemmat on lapsilleen läsnä enemmän kuin kukaan vanhempi koskaan ennen.
Se että vastasyntynyt otetaan heti osaksi perhettä/sukua/tukijoukkoja ei ole vauvan kannalta lainkaan huono asia. Muissa maissa ne kaikki olisi siellä synnytyssalissa.
”Kun perhe sitten jää synnytyssaliin hetkeksi vastasyntyneen kanssa muistutan erikseen aina, että nyt on aika keskittyä vauvaan eikä puhelimeen.”
Eli ilman mitään syytä hän kokee tarpeelliseksi muistella erikseen ihmisiä että pitää keskittyä vauvaan eikä puhelimeen. Ei vitsit miten ihana tyyppi, ihmettelen että hänellä on edes ne pari kaveria kenen kanssa käydä kahvilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin ihmettelin tuota kommenttia että Facebook tuntui kun palaisi barbien ja pikkulegojen pariin. Hieno juttu jos ei halua käyttää somea, mutta ei niitä käyttäjiä tartte silti haukkua lapsellisiksi!
Jos puhelin on tärkeämpi kuin oma juuri syntynyt lapsi niin on ääliö, aivoton ääliö.
Mutta ettehän te idiootit sitä pysty myöntämään.Sillä vastasyntyneellä voi olla iso sisarus/sisaruksia kotona. Ja äiti haluaa huomioida myös hänet/heidät heti.
Suurimmassa osassa perheitä on vain yksi lapsi. Joten tilastojen mukaan kotona ei ole sisaruksia. Kyllä ne someviestit on näköjään paljon tärkeämpiä, kuin oma vauva. Siitähän tässä jutussa on kyse.
Logiikkasi ontuu. Vaikka suurimmassa osassa perheitä olisikin vain yksi lapsi, synnärillä on myös kaksi-, kolme- ja nelilapsisia vanhempia. Kun lasketaan yhteen yhden yksilapsisen perheen ja yhden nelilapsisen perheen kaikki synnytykset, siinä on kaksi synnytystä, jossa ei ole sisarusta kotona, mutta kolme synnytystä, joissa on. Eli perheiden lukumäärä ei kerro mitään siitä, monellako syntyvällä lapsella on jo olemassa isosisarus, koska se monilapsinen äiti käy synnärillä useamman kerran kuin se yhden lapsen synnyttäjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea juttua, luultavasti typerää vänkytystä ja oman paremmuuden korostamista.
Ongelma on toki ihan todellinen, moni elää somen ja jakamisen kautta - ei osata pysähtyä hetkeen ja nauttia vaan ihan itsekseen siinä ja olla läsnä. Tässäkin on eroja tottakai, on eri asia taltioida vauvasta kuvia ja videota ensimetreiltä ja ilmoittaa läheisille ilosanoma vs näprätä sitä puhelinta koko ajan ja vauva on vain itsensä somessa toteuttamisen väline.
Mutta kai nyt jokainen täysijärkinen tämän tajuaa?
Siitä ei kovin kauaa muuten ole, kun puhelimet olivat sairaaloissa kokonaan kiellettyjä ja esikoisemme syntymän aikaan sitten piti isän käydä ulkona soittelemassa ilouutiset kaikille. Sitten oli puoli sukua tunkemassa sairaalaan katsomaan, kun ei ollut helppoa lähettää kuvia ja pientä videon pätkää. Paljon mukavampaa kahden nuoremman lapsen kohdalla ollut, kun saattoi jakaa muutamat kuvat tutuille ja sitten rauhassa keskittyä omaan perheeseen.
Muuten samaa mieltä, mutta tuokin on aika ahdasmielistä vaatia muita pysähtymään hetkeen. Vain siksi että itsestä se tuntuu tarpeelliselta.
Tunnen ihmisiä jotka ovat aina menossa, aina puhuvat, koko ajan pitää olla ihmisiä ympärillä. Eivät he halua rauhoittua ja olla hiljaa. Koskaan. Enkä minä pidä omaa tapaani parempana vaikka olen täysi vastakohta. En viihdy heidän seurassaan eivätkä he minun. Mutta kummankaan ei tarvitse muuttua.
Olen eri, mutta kommentoin tähän vaan sen, että kyllähän se sille vauvallekin on kehityksen kannalta vahingollista, jos äiti ja isä eivät osaa olla hänen kanssaan aidosti läsnä. Katsekontakti vs puhelimen näppäily. En pidä sinänsä puhelimia minään mörköinä, tottakai saa olla puhelimella, ottaa kuvia, jakaa fiiliksiä läheisten kanssa tai vaikka somessakin, mutta pitää myös osata rauhoittua tilanteeseen sen vauvan takia. Järkevä tasapaino on paras vaihtoehto.
Nykyvanhemmat on lapsilleen läsnä enemmän kuin kukaan vanhempi koskaan ennen.
Se että vastasyntynyt otetaan heti osaksi perhettä/sukua/tukijoukkoja ei ole vauvan kannalta lainkaan huono asia. Muissa maissa ne kaikki olisi siellä synnytyssalissa.
Tarkoitin ihan laajemmassa mittakaavassa sitä, että kaikelle on paikkansa. Niin jakamiselle ja yhteisöllisyydelle kuin rauhoittumisella ja kumpikin on sille lapselle tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö se nimenomaan tuo sitä rauhaa perheelle, kun lähetetään sukulaisille kuva, ettei kaikki ole heti rynnimässä sinne synnärille vierailuille.
Kätilöt on synnärin parhaita asiantuntijoita kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on niin vieraantuneet todellisesta maailmasta, että some kiinnostaa enemmän kuin oma lapsi. Kiinnostavaa huomata nämä raivostuneet kommentit täällä. Aivan kuin alkoholistille sanottaisiin, että pitäisi juoda vähemmän. Seuraa raivoisa purkaus, jos elämän tärkeimpään sisältöön puututaan.
Miten sulle voi olla noin vaikeaa ymmärtää, että nykyihminen osaa sujuvasti sekä käyttää puhelinta, että kokea läsnäoloa ja elää hetkessä? Olin juuri ristiäisjuhlissä Facebookissa, koska koronatilanteen takia oli fiksumpaa järjestää juhla etänä. Kyllä se juhlaväki, joka oli paikalla, keskittyi ihan täysillä kuuntelemaan pappia ja kokemaan sen hetken, vaikka heitä kuvattiin samaan aikaan livenä someen. Se ryhmä, joka pääsi tilaisuuteen osallistumaan, oli rajattu, meitä oli etänä mukana noin 10 henkilöä, ei kahtasataa kaveria.
Nykyään puhelimen käyttö ei aiheuta sellaista esiintymisjännitystä ja hössötystä ja keskittymistä omaan esiintymiseen kuin vanhemmilla sukupolvilla. Kuvaaminen, videopuhelut ja viestittelyt muun elämän ohessa eivät vie pääosaa, vaan pääosassa todellakin on se tilanne, jota kuvataan!
Vanhempi sukupolvi, joka kokee kameran eteen joutumisen suurena tapahtumana, ei voi tätä näköjään ymmärtää.
Mä muuten synnyttäessäni kuuntelin radoista musiikkia, teinkö väärin vai onko se antiikkinen välinen jo hyväksytty? Kuviakin tukihenkilöni otti ja silti ehti myös pitää kädestäni kiinni ponnistusvaiheessa.
Taas yksi elämästä vieraantunut selittää additktiotaan parhain päin. Osaatko olla ilman luuria tuntiakaan? Puhumattakaan siitä, että se olisi pois kädestä päivän tai pari? Ihan oikeasti, pystytkö?
Et olisi pahemmin voinut arvailla pieleen. Puhelin on suurimman osan ajasta eri huoneessa tai jopa kotona, kun olen lenkillä. Se on väline, joka korvaa useita ennen tarvittavia erillisiä tavaroita, kuten lankapuhelimen, kameran, videokameran, aikataulun, pankkikirjan (kyllä, olen käyttänyt sellaistakin), kirjat, postimyyntiluettelon, osoitekirjan yms. Joten joka kerta kun 30 vuotta sitten olisin päättänyt vilkaista pikkuisen vaikka Anttilan ja Elloksen postimyyntiluettoloita, otankin nyt puhelimen, tai jos haluan kukea kirjan, avaan sovelluksen enkä mene kirjastoon kuten ennen. Ja nuo kaikki muut esineet, joita puhelin korvaa.
Samoin sinä oletit täysin pieleen, että en ole somessa, enkä ole nykyihminen. Meillä esim. useat lastenjuhlat on pidetty osin netin kautta, koska muutamat sukulaiset asuvat ulkomailla yms. Ja kyllä. Olen kuvannut kaikki lasten syntymät ja esiinnyn kameran edessä sekä työssä, että vapaa-ajalla jne.
Hyvä, että osaat olla ilman luuria, niin minäkin. Teen sen tietoisesti ja tarkoituksella. Mutta erittäin monet eivät osaa olla ilman luuria. He ovat kuin nikotiinin orjia, joilla käsi hamuaa tupakka-askia jatkuvasti.
Nyt kun kätilö on kehottanut keskittymään vauvaan, niin täällä addiktit ovat vetäneet hirmuiset herneet nirppanokkaiseen nenukkaansa. Vauva on tärkeämpi kuin äiti ja sitä ei someaddikteille saisi sanoa!
Millä tavalla puhelin on vauvaa tärkeämpi jos sillä puhelimella halutaan ottaa vauvasta kuvia tai kenties ilmoittaa jollekin perheenjäsenelle, että vauva on nyt syntynyt? Kätilön on turha hetken perhettä näkemällä luulla tietävänsä yhtään mitään siitä, mikä kenellekin on tärkeää. Kertoo vain ja ainoastaan kätilön ammattitaidottomuudesta, ei muusta.
Ohis
Väität, että koulutettu kätilö ei muka näe tilannetta? Aivan kuin kätilö ei muka ymmärtäisi mitä tapahtuu? Pidätkö heitä ihan tomppeleina?
Itsekin olen terveydenhuollon ammattilainen ja en minäkään somaattisen puolen hoitajana esimerkiksi kirurgisella vuodeosastolla ja melko lyhyiden potilaskontaktien perusteella ala väittämään mikä on kellekin potilaalle elämässä tärkeää, saatika ala diagnosoimaan heillä riippuvuussairauksia. Se vaatii ihan erilaista asiantuntijuutta, eikä tuolla kätilöllä sellaista ole, vaan puhuu täysin mutujuttuja. Ammattitaitoinen hoitaja ei niin tee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea juttua, luultavasti typerää vänkytystä ja oman paremmuuden korostamista.
Ongelma on toki ihan todellinen, moni elää somen ja jakamisen kautta - ei osata pysähtyä hetkeen ja nauttia vaan ihan itsekseen siinä ja olla läsnä. Tässäkin on eroja tottakai, on eri asia taltioida vauvasta kuvia ja videota ensimetreiltä ja ilmoittaa läheisille ilosanoma vs näprätä sitä puhelinta koko ajan ja vauva on vain itsensä somessa toteuttamisen väline.
Mutta kai nyt jokainen täysijärkinen tämän tajuaa?
Siitä ei kovin kauaa muuten ole, kun puhelimet olivat sairaaloissa kokonaan kiellettyjä ja esikoisemme syntymän aikaan sitten piti isän käydä ulkona soittelemassa ilouutiset kaikille. Sitten oli puoli sukua tunkemassa sairaalaan katsomaan, kun ei ollut helppoa lähettää kuvia ja pientä videon pätkää. Paljon mukavampaa kahden nuoremman lapsen kohdalla ollut, kun saattoi jakaa muutamat kuvat tutuille ja sitten rauhassa keskittyä omaan perheeseen.
Muuten samaa mieltä, mutta tuokin on aika ahdasmielistä vaatia muita pysähtymään hetkeen. Vain siksi että itsestä se tuntuu tarpeelliselta.
Tunnen ihmisiä jotka ovat aina menossa, aina puhuvat, koko ajan pitää olla ihmisiä ympärillä. Eivät he halua rauhoittua ja olla hiljaa. Koskaan. Enkä minä pidä omaa tapaani parempana vaikka olen täysi vastakohta. En viihdy heidän seurassaan eivätkä he minun. Mutta kummankaan ei tarvitse muuttua.
Olen eri, mutta kommentoin tähän vaan sen, että kyllähän se sille vauvallekin on kehityksen kannalta vahingollista, jos äiti ja isä eivät osaa olla hänen kanssaan aidosti läsnä. Katsekontakti vs puhelimen näppäily. En pidä sinänsä puhelimia minään mörköinä, tottakai saa olla puhelimella, ottaa kuvia, jakaa fiiliksiä läheisten kanssa tai vaikka somessakin, mutta pitää myös osata rauhoittua tilanteeseen sen vauvan takia. Järkevä tasapaino on paras vaihtoehto.
Nykyvanhemmat on lapsilleen läsnä enemmän kuin kukaan vanhempi koskaan ennen.
Se että vastasyntynyt otetaan heti osaksi perhettä/sukua/tukijoukkoja ei ole vauvan kannalta lainkaan huono asia. Muissa maissa ne kaikki olisi siellä synnytyssalissa.
Tarkoitin ihan laajemmassa mittakaavassa sitä, että kaikelle on paikkansa. Niin jakamiselle ja yhteisöllisyydelle kuin rauhoittumisella ja kumpikin on sille lapselle tärkeää.
Ja siitähän ei ole pelkoa, koska nykyvanhemmat on lapsilleen läsnä enemmän kiun kukaan koskaan aiemmin. Anna nyt vaan sen äidin päättää asioistaan.
Vierailija kirjoitti:
”Kun perhe sitten jää synnytyssaliin hetkeksi vastasyntyneen kanssa muistutan erikseen aina, että nyt on aika keskittyä vauvaan eikä puhelimeen.”
Eli ilman mitään syytä hän kokee tarpeelliseksi muistella erikseen ihmisiä että pitää keskittyä vauvaan eikä puhelimeen. Ei vitsit miten ihana tyyppi, ihmettelen että hänellä on edes ne pari kaveria kenen kanssa käydä kahvilla.
Luultavasti kaksi samanlaista nuttura kireellä olemattomalla elämänkokemuksella muita päsmäröiviä besserwissereitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin ihmettelin tuota kommenttia että Facebook tuntui kun palaisi barbien ja pikkulegojen pariin. Hieno juttu jos ei halua käyttää somea, mutta ei niitä käyttäjiä tartte silti haukkua lapsellisiksi!
Jos puhelin on tärkeämpi kuin oma juuri syntynyt lapsi niin on ääliö, aivoton ääliö.
Mutta ettehän te idiootit sitä pysty myöntämään.Sillä vastasyntyneellä voi olla iso sisarus/sisaruksia kotona. Ja äiti haluaa huomioida myös hänet/heidät heti.
Voi luoja miten typerä kommentti. Kyllä jokaisella vastasyntyneellä on oikeus olla elämän ensihetket se tärkein asia, mutta osalle nykyäideistä on puhelin se tärkein. Hävetkää.
Ne sisarukset siellä kotona taatusti ehtivät kuulla uutisen myöhemminkin.
Ja puhelimen käyttö on usein tärkein myös ensisynnyttäjälle. Että......
Raivoisaa puolustautumista, kertoo siitä, että omatunto kolkuttaa.Juuri näin. Kuten edellä jo kommentoin, ilmiö on sama kun alkoholistille sanotaan liiallisesta juomisesta. Tällöin alkoholisti saa raivokohtauksen ja selityksiä "normaalille juomiselle" tulee vaikka kuinka paljon. Tässä on ihan samoja piirteitä. Nyt kun on sanottu, että äidin pitäisi keskittyä vauvaan, eikä puhelimeen, niin viha on raivoisaa. Aivan samoin, kuin millä tahansa addiktilla. Ja selityksiä keksitään, on sisarusta ja mummoille valokuvaa ja muuta vauvaa tärkeämpää.
Luuri on tärkein, vauva jää toiseksi.
Pullo on tärkein, perhe jää toiseksi.
Edelleen jatkuu tämä nykyäitien parjaaminen ja oletus siitä, että he kaikki ovat someaddikteja ja lapsensa unohtavia tolloja. Harmittaa todella paljon heidän puolestaan. Olen toiminut Naistenklinikalla kätilönä 15 vuotta. Toki puhelimia käytetään nykyään enemmän esim. niide kuvien ottoon, mutta itse koen sen positiivisena asiana kunhan se ei häiritse synnytystä. On todella hellyyttävää nähdä tuleva isä täpinöissä ottamassa kuvia vastasyntyneestä lapsestaan ja puolisostaan, rakkaus ja ylpeys oikein paistaa! Voin käsi sydämellä sanoa, etten ole kun max 10 välinpitämätöntä potilasts vuosien aikana nöhnyt ja heistäkään ei tulisi mieleen kyseenalaistaa vanhemmuutta jälkeenpäin!
Lasten kuvia ei saa julkaista somessa, ennenkuin lapsi on riittävän vanha antamaan asiaan suostumuksensa. Lapsella on oikus hakea ja saada korvauksia vanhemmiltaan, jos vanhemmat ovat julkaiseet hänestä kuvia ilman lupaa. Vanhemmilla ei ole oikeutta päättää lapsen somenäkyvyydestä.
Ko Petriikka on nippa nappa valmis kätilö, jolla on paha asennevamma somea ja kännykkää kohtaan.
Eli hän näkee mörköjä kaikkialla 24/7 ja se värittää hänen havaintojaan myös työssä, jonka on juuri aloittanut.