Sokerin käytön lopettaneet tai herkkulakossa olleet
Millaisia muutoksia itsessänne havaitsitte ja kuinka nopeasti nämä muutokset alkoivat tuntua? Vai muuttuiko mikään? Pitäisi lopettaa/vähentää sokeria, motivaatiota tarvitsisin.
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
En ole himoinnut karkkia yli puoleen vuoteen. Kaapissa on lapsen karkkia mutta ne vain ällöttävät. Ajattelen vain sitä miten teollista mönjää ne ovat enkä halua altistaa suolistoani moiselle moskalle läpikäytäväksi, siinä ei ole mitään ravinteita. Kuuluisi pihinää, puhinaa ja turvotusta. Pulla ei sekään houkuta, hampaat muhjuuntuvat ja tulee tukkoinen olo.
Herkuttelen tummalla suklaalla (Fazerin pure dark 75%).
Oloni on koko ajan jotenkin kirkas ja selkeä, energinen aamusta iltaan. Jos syön sokeria ja hiilareita, olen koomassa loppupäivän ja voisin vain nukkua, nukkua ja nukkua ja nivelet kipeytyvät.
Meillä tehdään luomukaakaojauheesta itse suklaat, sekaan nokare tuota
https://voihyvinhunaja.fi/luomuhunaja/
Teen äidille ruoat ja hän osaa lisätä tuosta tuubista hyvin makeutuksen ruokiin mut sokeria en anna enkä luomusokeria koskaan, kun siitä itselleni tulisi migreeni! glysiini ja glutamiinihappo niissä sen tekee.
Vierailija kirjoitti:
Bullatar kirjoitti:
Ei mitään vaikutusta: olen ollut koko marraskuun täysin hiilihydraatittomalla ruokavaliolla: ei siis leipää, pastaa, perunaa, sokeria, alkoholia.... kissanvikset että on puppua ”euforinen hyvä olo”... ”jaksat paremmin”..... ei oo ollu hyvä olo, en todellakaan jaksa paremmin.... pdotan että kuukausi tosiaan loppuu
Sä valehtelet, että olet ollut täysin hiilihydraatittomalla ruokavaliolla.
Niinpä, epäilen että hän olisi kuukauden syönyt pelkkää lihaa ja rasvaa. Jätti varmaan vain ne tiedettävästi pahimmat hiilarituuat pois.ö
En huomannut mitään vaikutuksia. Olin täysin sokerittomalla useamman kuukauden.
Tänään tulee kuusi viikkoa herkkulakkoa. Käytännössä se tarkoittaa minulla, että ei jäätelöä eikä esimerkiksiä joulutorrua tähän aikaan vuodesta.
On ollut ihmeen helppoa.: taistelematta olen tähän pystynyt, mitä pidän ihmeenä. Minulla ei ole ollut väsymyksiä eikä sumuisuutta. Nyt huomasin, että nivelrikkoiset polveni toimivat paremmin ja joustavammin. Tällaista muutosta en osannut odottaa.
Nyt 11 viikkoa ilman sokeria/herkkuja ja aion jatkaa jouluun asti. Paino on pudonnut noin 5 kiloa ja päiväunitarve vähentynyt, muuta eroa en ole huomannut.
Toisena sokerittomana päivänä oli kurja olo ja päätä särki, mutta pian meni ohi. En käyttänyt mitään korvikkeita (hedelmiä, makeutusaineita), joten eipä makeaa tehnyt edes mieli.
On se herkuttelu silti niin mukavaa, että toista kertaa en näin pitkään lakkoon ryhdy. :D
Olen ollut reilun kuukauden syömättä karkkia, leivoksia tms. Muuten syönyt samalla tavalla kuin ennenkin. Ei mitään vaikutusta. Ei ole ollut mitenkään vaikeaa, vaikka normaalisti syönkin makeaa lähes päivittäin, mutta ei tunnu että olisi mitään varsinaista hyötyäkään ollut. Hassua miten joidenkin on vaikea käsittää että se mikä toimii itsellä, ei välttämättä toimi toisella.
Ihonväri muuttui tasaisemmaksi ja kirkkaammaksi, ja näppylät hävisivät. Minulla meni noin vuosi lopettamisesta, kun ei oikeesti tehnyt enää mieli ostaa karkkia kaupasta tai jos jossain on karkkia tarjolla, niin ei vaan tee mieli ottaa. Olen tyytyväinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peräpukamat lähti? Et kai huijaa, vastaaja 7?
Mitä ihmeellistä siinä on? Ruoka vaikuttaa paskan koostumukseen, joka taas vaikuttaa peräpukamiin.
No joo, mutta yleensä jo syntyneet pukamat ei noin vain katoakaan. Riippuu tietysti, onko ulkoisia vai sisäisiä ja kuinka pahoja.
Kyllä katoaa syömisten korjaamisella.
Kyllä ne paranee, jos vessatavat saa korjattua. Jos tottuu istumaan pytyllä selaillen palstaa, niin ei ne pukamat minnekkään katoa. :-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peräpukamat lähti? Et kai huijaa, vastaaja 7?
Mitä ihmeellistä siinä on? Ruoka vaikuttaa paskan koostumukseen, joka taas vaikuttaa peräpukamiin.
No joo, mutta yleensä jo syntyneet pukamat ei noin vain katoakaan. Riippuu tietysti, onko ulkoisia vai sisäisiä ja kuinka pahoja.
Kyllä katoaa syömisten korjaamisella.
Kyllä ne paranee, jos vessatavat saa korjattua. Jos tottuu istumaan pytyllä selaillen palstaa, niin ei ne pukamat minnekkään katoa. :-)
Ok, hyvä tietää. Tuntuu vain uskomattomalta, että vanhat ulkoiset pukamapussit poistuisivat, jos ne ovat jo ehtineet muodostua. En kysy riidanhaastamismielessä, vaan oikeasti kiinnostaa.
Kevään koronakaranteenin aikana sain ruokavalion kuriin, lisäksi liikunnan määrä kasvoi. Selkein muutos oli, että paino tippui pari kiloa. Kävin verikokeissa ja kolesteroliarvot olivat normalisoituneet. Kun ei syö herkkuja, himo niihin katoaa. Jos joku oli minua varten esim. pullaa leiponut, niin olen syönyt. Mutta kotiin en ostanut eikä tullut mielitekoja.
Nyt on ruokavalio lipsunut ja housut alkaneet kiristää. Turvottelee helposti ja olen väsyneempi. Voi johtua vuodenajastakin.
Onko sokeririippuvuudesta vieläkään todisteita? Että sellainen on olemassa. Yksi hoitaja niin väitti mullekin. Muttei kukaan lääkäri. Ihmisen luontainen viehtymys makeaan on eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peräpukamat lähti? Et kai huijaa, vastaaja 7?
Mitä ihmeellistä siinä on? Ruoka vaikuttaa paskan koostumukseen, joka taas vaikuttaa peräpukamiin.
No joo, mutta yleensä jo syntyneet pukamat ei noin vain katoakaan. Riippuu tietysti, onko ulkoisia vai sisäisiä ja kuinka pahoja.
Kyllä katoaa syömisten korjaamisella.
Kyllä ne paranee, jos vessatavat saa korjattua. Jos tottuu istumaan pytyllä selaillen palstaa, niin ei ne pukamat minnekkään katoa. :-)
Jos syömiset on kunnossa, siellä pytyllä ei tarvitse istua tarvetta enempää.
Olen toista vuotta syönyt mahdollisimman vähän sokeria ja nopeita hiilareita. Karkista oli helpompi luopua kuin kahvileivistä, olin kova leipomaan pullaa. Laihduin ja verensokerit laski normaaleiksi. Tärkeintä tietenkin, että vältin kakkostyypin diabeteksen. Tämä on uusi ruokavalioni, en ole dieetillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peräpukamat lähti? Et kai huijaa, vastaaja 7?
Mitä ihmeellistä siinä on? Ruoka vaikuttaa paskan koostumukseen, joka taas vaikuttaa peräpukamiin.
No joo, mutta yleensä jo syntyneet pukamat ei noin vain katoakaan. Riippuu tietysti, onko ulkoisia vai sisäisiä ja kuinka pahoja.
Kyllä katoaa syömisten korjaamisella.
Kyllä ne paranee, jos vessatavat saa korjattua. Jos tottuu istumaan pytyllä selaillen palstaa, niin ei ne pukamat minnekkään katoa. :-)
Ok, hyvä tietää. Tuntuu vain uskomattomalta, että vanhat ulkoiset pukamapussit poistuisivat, jos ne ovat jo ehtineet muodostua. En kysy riidanhaastamismielessä, vaan oikeasti kiinnostaa.[/quote
Syödystä ruuasta ne johtuu ja poistuu syömisiään korjaamalla, koska ruoka vaikuttaa ulosteen koostumukseen.
Vierailija kirjoitti:
Kevään koronakaranteenin aikana sain ruokavalion kuriin, lisäksi liikunnan määrä kasvoi. Selkein muutos oli, että paino tippui pari kiloa. Kävin verikokeissa ja kolesteroliarvot olivat normalisoituneet. Kun ei syö herkkuja, himo niihin katoaa. Jos joku oli minua varten esim. pullaa leiponut, niin olen syönyt. Mutta kotiin en ostanut eikä tullut mielitekoja.
Nyt on ruokavalio lipsunut ja housut alkaneet kiristää. Turvottelee helposti ja olen väsyneempi. Voi johtua vuodenajastakin.
Turha vuodenaikaa on syyttää, jos syö huonosti.
Lopetin muutama kuukausi sitten sokerin käytön suurinpiirtein kokonaan. En ole aiemminkaan ollut mikään sokerihiiri, mutta nyt vähensin käytön niin minimiin kuin se on kutakuinkin kohdallani mahdollista. Puhun nyt sokerista, en hiilihydraateista yleensä.
Mitä huomasin? Huomasin että ei voi laittaa ketsuppia ruokaan kun se pilaa ruuan olemalla liian makeaa. Ostin ketsuppia jossa ei sokeria ole nimeksikään. Ja joo, käytän sitä ehkä 2x/kk. Huomasin myös sen että on ikävää käydä kahvilla tai kekkereilä, kun joutuu pahoittaa tarjoajan mielen sillä että en nyt ota edes yhtä pientä maistiaista herkkukakkua. Ja kun samaan syssyyn lopetin vehnän syönnin, niin mikään leivonnainen, ei edes se suolainen piirakka nyt "kelpaa". En siis ole huomannut mitään terveydellisiä paranemisia, vaikka ennen sama on auttanut nivelkipuihin ja jäykkyyteen, sekä parantanut ihottumaani. Kilojakaan ei ole hävinnyt.
Vierailija kirjoitti:
Olen toista vuotta syönyt mahdollisimman vähän sokeria ja nopeita hiilareita. Karkista oli helpompi luopua kuin kahvileivistä, olin kova leipomaan pullaa. Laihduin ja verensokerit laski normaaleiksi. Tärkeintä tietenkin, että vältin kakkostyypin diabeteksen. Tämä on uusi ruokavalioni, en ole dieetillä.
Millaisia verensokeriarvot olivat? Kuinka nopeasti ne laskivat normaalitasolle, kun aloitit sokerittomuuden?
Mua aina jaksaa huvittaa tämä ulkoaopeteltu klishee sekä karppaajilla että sokerin jättäjillä: ”kaikki on nyt liian makeaa, tosi makealta maistuu kerma ilman sokeria!” Ihan varmasti niin. Ja minä olen magdalan maria. Mutta tuo pitää sanoa koska bää-bää!
Vierailija kirjoitti:
Onko sokeririippuvuudesta vieläkään todisteita? Että sellainen on olemassa. Yksi hoitaja niin väitti mullekin. Muttei kukaan lääkäri. Ihmisen luontainen viehtymys makeaan on eri asia.
Eri asteisia mieltymyksiä makeaan. Mitään riippuvuutta ei ole olemassakaan.
En ole himoinnut karkkia yli puoleen vuoteen. Kaapissa on lapsen karkkia mutta ne vain ällöttävät. Ajattelen vain sitä miten teollista mönjää ne ovat enkä halua altistaa suolistoani moiselle moskalle läpikäytäväksi, siinä ei ole mitään ravinteita. Kuuluisi pihinää, puhinaa ja turvotusta. Pulla ei sekään houkuta, hampaat muhjuuntuvat ja tulee tukkoinen olo.
Herkuttelen tummalla suklaalla (Fazerin pure dark 75%).
Oloni on koko ajan jotenkin kirkas ja selkeä, energinen aamusta iltaan. Jos syön sokeria ja hiilareita, olen koomassa loppupäivän ja voisin vain nukkua, nukkua ja nukkua ja nivelet kipeytyvät.