Lue keskustelun säännöt.
Voiko suomenruotsalaiseksi "tulla"?
06.04.2014 |
Olen itse siis syntynyt ihan suomenkieliseksi, tosin äitini puolelta isoisä suomenruotsalainen. Mutta opin ruotsin kielen vasta koulussa.
Mieheni on suomenruotsalainen, olen ollut hänen kanssaan nyt kymmenen vuotta (teini-ikäisestä saakka). Koska olen nuoresta pitäen ollut läheinen anoppini kanssa (hän puhuu suomea vain auttavasti) olen nykyään tottunut puhumaan ruotsia lähes enemmän kuin suomea. Puhun usein sitä myös lapsille, mutta koitan nyt lisätä suomen määrää, koska mies puhuu vain ruotsia.
En ole oikein läheinen vanhempieni kanssa, sisarusten kanssa kylläkin, mutta muuten läheiseni ovat lähinnä ruotsinkielisiä. Huomaan ajattelevanikin välillä ruotsiksi.
Pitääkö suomenruotsalaiseksi siis syntyä vai voiko sellaiseksi ikään kuin kasvaa? Vaikkei määritelmällä niin väliä olekaan, mutta mielenkiinnosta kysyn.
Kommentit (281)
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 02:40"]
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 02:16"]
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 02:09"]
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 01:41"]
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 01:35"]
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 01:20"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 21:55"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 20:32"]
Tämä on ihan totta. Helsingissä ja monessa muussakin kaupungissa pärjää mainiosti pelkällä ruotsin kielellä. Paremmat mahdollisuudet elämässä saa osaamalla ruotsin mitä suomen.
[/quote]
Jos tämä olisi totta, niin sehän kertoisi vain siitä, mitä vuosikausia jatkunut ruotsinkielisten suosiminen on aiheuttanut. Yhdessäkään demokraattisessa maassa tämän ei pitäisi olla mahdollista.
[/quote]
Eiköhän tässä tarkoitettu kielen hyötyjä vähän suuremmassa mittakaavassa kuin pelkässä Suomessa.
Suomi kuuluu Pohjoismaihin ja noissa muissa Pohjoismaissa pärjää, jos osaa ruotsia. Suomalainen pääsee sisään ruotsalaiseen yliopistoon, jos hänen lukion päästötodistuksestaan löytyy arvosana ruotsin kielestä. Suomalainen voi hakea työpaikkaa Norjasta, jos hänellä on esittää koulutodistus, josta löytyy arvosana ruotsin kielestä. Ja niin edelleen.
Olemme osa Pohjoismaita. Osa 25 miljoonan ihmisen tasa-arvoista, edistynyttä ja koulutettua maailmankolkkaa. Kaikissa neljässä muussa Pohjoismaassa pärjää ruotsin kielellä. Ja jos osaat ruotsin kieltä, voit maksimaalisesti hyödyntää Pohjoismaiden toisille pohjoismaalaisille tarjoamat edut ja erivapaudet. Kuten opiskelupaikat, työpaikat, asumisoikeudet ja niin edelleen.
[/quote]
Millä tavalla tuo perustelee pakkoruotsia? Miksi kaikkien suomalaisten oletetaan menevän muihin Pohjoismaihin? Ei minua ainakaan kiinnosta, eikä pakkokouluruotsilla siellä tee mitään. Tanskaa eivät ruotsalaisetkaan ymmärrä.
Suomi kuuluu myös Eurooppaan, siellä puhutaan saksaa ja ranskaa. Koska ruotsi on niin helppo kieli, niin sen voi opetella jos haluaa. Tai sen voisi ottaa valinnaisena. Jos on opiskellut saksaa, niin silloinhan oppii ruotsinkin helposti.
[/quote]
Eikä liioin norjalaiset.
Meillä oli koulussa vaihtareina sekä ruotsalaisia että norjalaisia. Tuli hyvin selväksi, etteivät he ymmärtäneet toisiaan. Tilanne oli siis aika lailla se, että virolainen ja suomalainen laitettaisiin vastakkain puhumaan omaa kieltä toiselle. Sanan sieltä täältä voisi ymmärtää mutta siihen se sitten jäisi.
[/quote]
Heh. Keksi parempia stooreja. Nämä ovat niin pateettisia.
Norja ja Ruotsi ovat kuin toistensa murteita. Sinäkin varmaan ymmärrät mitä raumalainen tai savolainen puhuu, vaikka olisit pääkaupunkiseudulta tai Tampereelta?
Minäkin suomenkielisenä suomalaisena pystyn lukemaan norjalaisia sanomalehtiä ihan kouluruotsilla. Niin lähellä norja ja ruotsi ovat toisiaan. ;)
Norjan suurin sanomalehti Verdens gang:
[/quote]
Ei se nyt vain ole mikään keksitty stoori. Olen ihan itse ollut paikalla kun ruotsalaiset ja norjalaiset yrittivät kommunikoida omalla äidinkielellään toistensa kanssa. Vaihtoivat suosiolla englantiin. Tilanne tosiaan oli aika lailla sama kuin virolaisilla ja suomalaisilla (koettu sekin tilanne).
Ja näin porilaisena täytyy sanoa, ettei raumalaisten mongerruksesta ota selkoa kukaan. Paitsi raumalaiset itse.
[/quote]
Heko heko. Mitä satuilua!
Vaihdatko siis itsekin porilaisena englannin kieleen, kun alat kommunikoida raumalaisen kanssa? ;o)
Itsekin pystyn kommunikoimaan norjalaisten kanssa sujuvasti kouluruotsillani. Minä puhun ruotsia ja he vastaavat norjaksi. Ja kummatkin ymmärtävät toisiaan loistavasti!
Käyn vuosittain lomailemassa Norjassa, eikä vielä kertaakaan ole tarvinnut vaihtaa englantiin. Ruotsilla pärjää Norjassa erinomaisesti. Ja pystyy kommunikoimaan myös vanhempien, englantia osaamattomien, norjalaisten kanssa!
[/quote]
Ei vaan raumalaiset vaihtavat suomeen (kyllä, jopa he osaavat kyseistä kieltä eivätkä vaadi palvelua rauman kielellä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 02:43"]
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 02:40"]
Heko heko. Mitä satuilua!
Vaihdatko siis itsekin porilaisena englannin kieleen, kun alat kommunikoida raumalaisen kanssa? ;o)
Itsekin pystyn kommunikoimaan norjalaisten kanssa sujuvasti kouluruotsillani. Minä puhun ruotsia ja he vastaavat norjaksi. Ja kummatkin ymmärtävät toisiaan loistavasti!
Käyn vuosittain lomailemassa Norjassa, eikä vielä kertaakaan ole tarvinnut vaihtaa englantiin. Ruotsilla pärjää Norjassa erinomaisesti. Ja pystyy kommunikoimaan myös vanhempien, englantia osaamattomien, norjalaisten kanssa!
[/quote]
Pärjäätkö ruotsillasi myös Venäjällä?
[/quote]
Miten Venäjä liittyy asiaan? Suomi ei kuulu Venäjään, vaan Pohjoismaihin.
Miksi Suomen kansalliskielillä - suomella tai ruotsilla - pitäisi pärjätä Venäjällä?
Näistä Suomen kansalliskielistä ruotsilla pärjää kaikissa viidessä Pohjoismaassa, 25 miljoonan ihmisen markkina-alueella.
Suomella pärjää vain Suomessa ja jonkin verran Virossa, lähinnä Tallinnan alueella. Maksimissaan 6 miljoonan ihmisen markkina-alueella.
On siis selvää kumpi kieli on laajassa mittakaavassa hyödyllisempi osata, suomi vai ruotsi. Parasta suomalaiselle on tietenkin, jos hän osaa kummatkin kansalliskielemme sujuvasti.
http://www.finnica.fi/seminaari/99/luennot/pihkala.htm
Suomalaisuus ja suomenmaalaisuus
Kustaa Vaasan ja hänen poikiensa aikana Suomen aateli kykeni vielä ajamaan Suomen etuja, mutta Nuijasodassa 1595-1597, tuhottiin ensin suomenkielisen talonpoikaiston parhaimmisto ja sen jälkeen aateli laajoissa teloituksissa. Juuri Nuijasodassa Ruotsi alisti suomenkieliset lopullisesti ja asiallisesti osin luterilaisen "puhtaan opin" varjolla.
---
1600-luvun alun hallintouudistukset sekä Åbo Akademin perustaminen (1640) ja vuoden 1649 koulu-uudistus, jossa ruotsin kieli tuli latinan rinnalle, sitoivat suomenkieliset entistä tiiviimmin ruotsalaiseen kulttuuriin. Näin Suomen sivistyneistö alkoi koostua ruotsalaisten maahanmuuttajien ohella opin tiellä ruotsalaistetuista suomalaisista, joiden sukunimetkin hallinto väänsi latinalais-ruotsalaisiksi.
---
Venäjän keisarikuntaan liittämisen jälkeenkin Suomen hallinto pysyi tiiviisti ruotsinkielisenä. Kiinnostus suomenkieltä ja kulttuuria kohtaan oli tosin virinnyt jo 1700-luvulla ns. fennofiliana.
---
Hallitseva ruotsinkielinen yläluokka teki kaikkensa hidastaakseen hallinnon suomalaistumista. Fennomaaninen liike olisi tuskin onnistunut tavoitteessaan, elleivät venäläiset vallanpitäjät olisi tukeneet suomenkielen asiaa heikentääkseen ruotsalaisuutta uskoen, että maa olisi helpompi venäläistää suomenkielen voiton jälkeen. Kielikonservatiivisen hallinnon asteittainen suomalaistuminen alkoi vuonna 1863, mutta vasta vuonna 1902 suostuttiin suomenkielen tasavertaisuuteen ruotsin kanssa; esim. Suomen Pankin hallinto- ja kirjanpitokieli vaihtui vasta 1908 suomeksi.
---
Suomen ruotsinkieliset pitivät itseään 1900-luvun alussa yleensä nimenomaan ruotsalaisina, "svenskar", tarkemmin sanoen Ruotsissa asuvan kansankunnan itäisenä haarana. Käsitystä tukivat tuolloin vallitsevat arjalaisuutta ja germaanista erinomaisuutta korostavat rotuopit, joissa suomalaiset luokiteltiin alempiarvoiseen itä-baltilaiseen tai jopa aasialaiseen rotuun kuuluviksi. Näin ollen vuonna 1906 perustettu "Svenska Folkpartiet" oli nimenomaan "ruotsalainen". Samoin toinen laajempi etujärjestö vuodelta 1919, "Svenska Finlands Folkting", on nimenoman Ruotsalaisen Suomen kansankäräjät. Oli siis olemassa ruotsin kieleen ja ruotsalaiseen rotuun ankkuroituva ruotsalainen Suomi, Svensk Finland, erotukseksi suomalaisesta Suomesta. Varsinkin Pohjanmaan ruotsinkieliset pitävät itseään edelleenkin ruotsalaisina, kun taas Etelä-Suomessa hyväksytään ajatus kaksikielisyydestä. Todettakoon kuitenkin, että Ruotsissa mm. Edith Södergran ja J.L. Runeberg on äskettäin katsottu ruotsalaisiksi eikä suomalaisiksi runoilijoiksi.
Ruotsin vallan aikana ja autonomian ajan alkuvuosikymmeninä kaikkia Suomessa asuvia sanottiin kielestä riippumatta suomalaisiksi, "finnar". Tämä ei tyydyttänyt Suomen ruotsalaisia, joten he ottivat 1800-luvulla käyttöön käsitteen "finländare". Käsite "finne" jäi siten tarkoittamaan suomea puhuvia, mikä tosin jätti auki mm. sen, mikä oli suomea puhuva romani. Ruotsinkielisemme yhdistävät käsitteen "finne" myös suomenmielisyyteen.
---
Huomattuaan pienenä, alle 6%:n vähemmistönä suomen kielen osaamisen eli ns. kaksikielisyyden itselleen välttämättömäksi, ruotsinkielisemme alkoivat 1980-luvulla korostetusti vaatia suomenkielisiltä vastaavaa ruotsin osaamista. Suomessa ei enää ollutkaan kahta erillistä kansalliskieltä, suomi ja ruotsi, vaan kaikkien tuli perustuslakia väärin tulkiten olla kaksikielisiä, "koska Suomi on kaksikielinen maa" Ahvenanmaata lukuunottamatta. Kansalliseen identiteettiin kuuluisi siten ruotsin kielen osaamista, joten pakkoruotsi oli näin yhtä välttämätön kuin äidinkieli.
---
Vaatimus yhtenäiskulttuurista on ilmeisesti siksi voimakas, että ne, jotka pitävät ruotsin kielen osaamista osana kansallista identiteettiä, katsovat voivansa sanella ja pakottaa tämän käsityksensä myös niille, jotka ovat toista mieltä. Näin tehdessään he unohtavat sen, että Suomen kielilaki nojaa itseidentifikaatioon suomen- tai ruotsinkielisyyden suhteen eikä se tunne kaksikielisyyttä. Kaksikielisyys jää tässä väistämättä yksilötason ilmiöksi, joka sitä paitsi koskee yhä enemmän muun kielisiä kuin ruotsia puhuvia.
Asia voidaan nähdä toisinkin. Yleensä vähemmistöjen asemaa korostavana aikana Suomessa vallitsee yhä tilanne, jossa sanokaamme sen "aitosuomalainen tai perussuomalainen" väestönosa pakotetaan pakkoruotsilla omaksumaan hallitsevan "kaksikielisen ryhmän" kieli-identiteetti. Pakkoruotsi on näin ollen selvästi Euroopan Neuvoston vähemmistöjen asemaa koskevan vuoden 1995 sopimuksen 5 artiklan vastainen, sillä se kieltää kaiken pakottamisen ja sulauttamispolitiikan. Suomessa on kyllä toteutettu uskonvapaus, mutta mahdollisuus saavuttaa ammatillinen tai akateeminen loppututkinto ruotsia lainkaan osaamatta on yhä unelma.
Ruotsinkielen osaamisvelvoitteeen osalta viitataan usein historialliseen jatkuvuuteen. Se ei kuitenkaan kelpaa perusteluksi jatkaa esim. naisten vuosituhantista epätasa-arvoa miehiin nähden orjuudesta puhumattakaan.
Kaksikielisyyden selittäminen osaksi kansallista identiteettiä on nähtävä osana nykyisten ruotsinmielisten vallansäilytysstrategiaa. Kun yhteiskunnallinen ja taloudellinen valta Suomessa oli aikanaan ruotsinkielisten hallussa, niin nyt se pyritään pitämään ruotsinmielisten hallussa. Kansainvälisesti vertaillen "kaksikielisyyden rikkaus" on tässä vain hurskas fraasi niin kauan kuin sitä ei toteuteta suomenkielen suhteen Ruotsissa, Ahvenanmaalla tai pienten vähemmistökielten suhteen yleensä EU-Euroopassa. Liittovaltio Sveitsinkin kanttonit ovat alueperiaatteen mukaisesti yksikielisiä.
Itse asiassa huomattuaan 1980-luvulla kaksikielistyvänsä lähinnä Pohjanmaan ruotsinkieliset protestoivat tätä vastaan kirjailija Gösta Ågrenin ja apul. prof. Ralf Norrmanin johdolla. Sisäisen kielikriisin ratkaisemiseksi RKP:ssa kehitettiin niin kutsuttu "Allardtin-Taxellin paradoksi". Se tarkoittaa kaksikielisyyden ajamista suomenkielisten suhteen, mutta yksikielisten ruotsinkielisten instituutioiden säilyttämistä ja vaalimista. Kielikylpy sopisi näin ollen vain kieli-enemmistölle.
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 02:53"]
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 02:43"]
Pärjäätkö ruotsillasi myös Venäjällä?
[/quote]
Miten Venäjä liittyy asiaan? Suomi ei kuulu Venäjään, vaan Pohjoismaihin.
Miksi Suomen kansalliskielillä - suomella tai ruotsilla - pitäisi pärjätä Venäjällä?
Näistä Suomen kansalliskielistä ruotsilla pärjää kaikissa viidessä Pohjoismaassa, 25 miljoonan ihmisen markkina-alueella.
Suomella pärjää vain Suomessa ja jonkin verran Virossa, lähinnä Tallinnan alueella. Maksimissaan 6 miljoonan ihmisen markkina-alueella.
On siis selvää kumpi kieli on laajassa mittakaavassa hyödyllisempi osata, suomi vai ruotsi. Parasta suomalaiselle on tietenkin, jos hän osaa kummatkin kansalliskielemme sujuvasti.
[/quote]
Mitä Norja kuuluu tähän, tai Ruotsi? Miksi minun pitäisi pärjätä Pohjoismaissa ruotsiksi, kun pärjään siellä englanniksikin? Varsinkaan jos minä en koskaan käy siellä. Pakotetaanko suomalaiset nykyisin matkustamaan vain Pohjoismaihin?
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 03:06"]
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 02:53"]
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 02:43"]
Pärjäätkö ruotsillasi myös Venäjällä?
[/quote]
Miten Venäjä liittyy asiaan? Suomi ei kuulu Venäjään, vaan Pohjoismaihin.
Miksi Suomen kansalliskielillä - suomella tai ruotsilla - pitäisi pärjätä Venäjällä?
Näistä Suomen kansalliskielistä ruotsilla pärjää kaikissa viidessä Pohjoismaassa, 25 miljoonan ihmisen markkina-alueella.
Suomella pärjää vain Suomessa ja jonkin verran Virossa, lähinnä Tallinnan alueella. Maksimissaan 6 miljoonan ihmisen markkina-alueella.
On siis selvää kumpi kieli on laajassa mittakaavassa hyödyllisempi osata, suomi vai ruotsi. Parasta suomalaiselle on tietenkin, jos hän osaa kummatkin kansalliskielemme sujuvasti.
[/quote]
Mitä Norja kuuluu tähän, tai Ruotsi? Miksi minun pitäisi pärjätä Pohjoismaissa ruotsiksi, kun pärjään siellä englanniksikin? Varsinkaan jos minä en koskaan käy siellä. Pakotetaanko suomalaiset nykyisin matkustamaan vain Pohjoismaihin?
[/quote]
Olen muuten vieraillut ja viettänyt enemmän öitä Neuvostoliitossa/Venäjällä kuin kaikissa (muissa) Pohjoismaissa yhteensä. Itse asiassa olen viettänyt aika monessakin maassa enemmän aikaa. Kroatiassa esimerkiksi oli saksan osaamisesta selvää hyötyä, Tsekissä venäjän sanoista, samoin Portugalissa ranskasta. Norjalaisten kanssa pistettiin Italiassa pystyyn lumisota, mutta englanniksi siellä muuten biletettiin, ruotsalaiset tosin todettiin tylsiksi. Se nyt vain on niin, että tämän päivän suomalaisten nuorten maailma ei rajoitu Pohjoismaihin vaan muuallekin pääsee oikein kätevästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sekopää-persut vauhdissa:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014040818197453_uu.shtml
Mikä ihana Suomi! Hullu-persut tuhoavat Suomen. Persut ovat tämän yhteiskunnan ongelmajätettä. Miten niistä pääsisi eroon?
Saat mun nimen niin olet suomenruåttalainen terveisin synty-hämäläinen nimellä paiskattu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 03:20"]
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 03:06"]
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 02:53"]
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 02:43"]
Pärjäätkö ruotsillasi myös Venäjällä?
[/quote]
Miten Venäjä liittyy asiaan? Suomi ei kuulu Venäjään, vaan Pohjoismaihin.
Miksi Suomen kansalliskielillä - suomella tai ruotsilla - pitäisi pärjätä Venäjällä?
Näistä Suomen kansalliskielistä ruotsilla pärjää kaikissa viidessä Pohjoismaassa, 25 miljoonan ihmisen markkina-alueella.
Suomella pärjää vain Suomessa ja jonkin verran Virossa, lähinnä Tallinnan alueella. Maksimissaan 6 miljoonan ihmisen markkina-alueella.
On siis selvää kumpi kieli on laajassa mittakaavassa hyödyllisempi osata, suomi vai ruotsi. Parasta suomalaiselle on tietenkin, jos hän osaa kummatkin kansalliskielemme sujuvasti.
[/quote]
Mitä Norja kuuluu tähän, tai Ruotsi? Miksi minun pitäisi pärjätä Pohjoismaissa ruotsiksi, kun pärjään siellä englanniksikin? Varsinkaan jos minä en koskaan käy siellä. Pakotetaanko suomalaiset nykyisin matkustamaan vain Pohjoismaihin?
[/quote]
Olen muuten vieraillut ja viettänyt enemmän öitä Neuvostoliitossa/Venäjällä kuin kaikissa (muissa) Pohjoismaissa yhteensä. Itse asiassa olen viettänyt aika monessakin maassa enemmän aikaa. Kroatiassa esimerkiksi oli saksan osaamisesta selvää hyötyä, Tsekissä venäjän sanoista, samoin Portugalissa ranskasta. Norjalaisten kanssa pistettiin Italiassa pystyyn lumisota, mutta englanniksi siellä muuten biletettiin, ruotsalaiset tosin todettiin tylsiksi. Se nyt vain on niin, että tämän päivän suomalaisten nuorten maailma ei rajoitu Pohjoismaihin vaan muuallekin pääsee oikein kätevästi.
[/quote]
Ei kai Suomen koululaitoksen tehtävänä ole opettaa kieliä turistimatkailua varten!
Vaan opettaa sellaisia kieliä, joista on hyötyä Suomessa töitä tehdessä ja veroeuroja tienatessa.
Ja eniten hyötyä Suomessa on Suomen kansalliskielten ja englannin osaamisesta.
Turistikieliä voi jokainen opiskella omalla kustannuksellaan ja vapaa-ajallaan. Minäkin olen aikuisena opetellut italiaa, koska lomailen vuosittain Italiassa. Ja italian kieli on säilynyt minulla elävänä, koska tarvitsen sitä vuosittain.
Toisin kuin koulussa opetellut saksa ja ranska, joita en ole Suomessa tehdyllä urallani koskaan tarvinnut. Ruotsi ja englanti ovat Suomessa työurallani tarvitsemani kielet. Ja sama tilanne on suurimmalla osalla ihmisiä.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 01:40"][quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 19:42"][quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 19:38"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 19:34"]
Perinteiset suomenruotsalaiset arvot, käyttäytymismallit ja tietysti kieli on täysin mahdollista sisäistää ja siten "tulla" suomenruotsalaiseksi. Välkommen!
[/quote]
Kerrotko, että mitkä on "perinteiset suomenruotsalaiset arvot" ja "käyttäytymismallit"?
[/quote]
Varmaan jotenkin parempia kuin pelkät suomalaiset.
[/quote]
Mitä ihmettä? Juuri tällaisten kommenttien takia monet suomenruotsalaiset sulkeutuvat suomenkielisiltä, sillä he kokevat itsensä syrjityiksi ja ulkopuolisiksi. Ja tähän on aivan turha vetää mitään pakkoruotsi-korttia, pakkoruotsilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Syrjintä on arkipäivää suomenruotsalaisille, jopa Helsingissä. Itse olen 24-vuotias suomenruotsalainen, opiskelen Helsingissä, mutta olen kotoisin pienestä Länsi-Suomen rannikkokaupungista, ja asenteellisuus ja ennakkoluulot ovat lyöneet täysin vasten kasvoja täällä rakkaassa pääkaupungissamme. Göteborgilainen ystäväni oli joulun alla käymässä luonani ja kun luonnollisesti puhuimme sporassa ruotsia, niin edessämme äitinsä kanssa istuva pikkupoika kääntyi tuijottamaan meitä, ja totesi lopulta äidilleen että onko noi niitä hurreja ja miks ne on tullu tänne. Tuli todella paha mieli ja puutuinkin tilanteeseen aika kipakasti, sekä äidin että pojan ilmeet olivat aikamoiset kun puhuinkin sujuvaa suomea. Mutta kyseisenlainen syrjintä on arkipäivää monille suomenruotsalaisille.
Perinteisillä suomenruotsalaisilla arvoilla tarkoitin asioita, jotka ainakin lähes ruotsinkielisessä kotikaupungissani ovat tyypillisiä - yhteisöllisyys, avuliaisuus, naapureita autetaan tarpeen tullen ja apua saa myös takaisin. Ystävällisyys, sosiaalisuus, yleinen positiivinen elämänasenne. Kesäiset puutarhajuhlat yhteisön voimin. En tarkoittanut purjeveneitä tai rapukestejä, ei meillä mitään venettä ole eikä monella muullakaan. Sen sijaan avoin ja positiivinen mieli löytyy, se voisi tehdä ehkä sinullekin hyvää. Sitten ei tarvitsisi automaattisesti olettaa muista ihmisistä pahaa.
[/quote]
Onko Helsingissä todella tuollaisia asenteita? :O En kyllä ole täällä meillä Turussa huomannut.
En ymmärrä. Olen itse suomenkielinen, mutta äitini on saaristosta ja siten olen itsekin lapsesta asti tarkkaillut kahden kielen rinnakkaiseloa. En ymmärrä vastakkainasetteluja. Itse puhun ruotsia mielelläni ja "kulutan" ruotsinkielistä kulttuuria siinä kuin suomenkielistäkin. Ruotsinkieliset ystäväni eivät ole sen kummempia suomalaisia kuin suomenkielisetkään.
Pari vanhempaa suomenruotsalaista tätiä tunnen, jotka on olevinaan bättre folk. Toisella on jotain aatelisjuuria ja yrittää kovasti päteä sukunsa menneellä loistolla, itse ei liene varoissa. Toisen isoisä ollut jonkun tehtaanjohtaja joskus 100 vuotta sitten. Kun tätä kaksikkoa kuuntelee, niin haukkuvat ja atvostelevat muita ruotsinkielisiä tyyliin, se ja se ei puhu kieliopillisesti oikein vaikka on olevinaan suomenruotsalainen. ,:-P Muut kohtaamani suomenruotsalaiset ovat olleet ihan tavallisia.
Kerran mulle ja ystävilleni on ruotsinlaivalla käynyt niin, että yrittivät simputtaa puhumalla ruotsia. Valitimme hytistä ja respassa alkoivat puhua keskenään ruotsia, että mitä nuo nyt tuossa valittaa, itse ovat sotkeneet. Kaikki kolme osaamme virheetöntä ruotsia, puutuimme keskusteluun ja käytiin se sitten loppuun ruotsiksi, vaikka respa yritti vaihtaa takaisin suomeen. :P
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiiä onko joku jo maininnu, mutta aiheesta on kirjotettu kirja: Miika Nousiainen, Vadelmavene pakolainen.
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:59"]
En tiiä onko joku jo maininnu, mutta aiheesta on kirjotettu kirja: Miika Nousiainen, Vadelmavene pakolainen.
[/quote]
Tämä kirja kyllä kertoo siitä, että tämä päähenkilö kokee syntyneensä väärään maahan, olisi kuulunut syntyä Ruotsiin. Ei sillä kai suomenruotsalaisuuden kanssa ole mitään tekemistä? Tai sen kanssa jos on vaan elänyt elämänsä tiettyjen tapojen ympäröimänä ja niistä tullut tutumpia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomenruotsalaiseksi synnytään. Siihen kuuluu muutakin kun kieli.
Oma isoisäni oli ruotsinkielinen, alkuperäisiä helsinkiläisiä. Isoäitini taas tuli savosta opiskelemaan Helsinkiin ja tapasi tämän suomenruotsalaisen. Menivät naimisiin ja saivat liudan lapsia. Lisäksi kuvioissa oli vahvasti mukana julkisesti täysin ruotsinkielinen mummo (äitini isänäiti), joka kyllä kotona puhui suomea sujuvasti. No, sattuipa niin, että isoiäsni kuoli osan lapsista ollessa vielä pieniä, jolloin nuorimmat lapset eivät ruotsia juuri oppineet, vaikka mummo kuitenkin pysyi kuvioissa mukana. Kulttuuri kuitenkin siirtyi.
Itselleni ruotsin opiskelu on aina ollut pakkopullaa, enkä sitä heikon kielipään takia koskaan oppinutkaan, kun ei ollut sattuneesta syystä kotikieli. Kotikulttuuri kuitenkin meillä on vahvasti suomenruotsalainen ja erottaa meidät vahvasti useimmista tuntemistani suomalaisperheistä. Olen tuntenut itseni usein ulkopuoliseksi: suomalaisten keskuudessa kulttuuriperintöni takia ja ruotsinkielisten keskuudessa kielitaidottomuuteni. Tajusin tämäm kulttuurieroavaisuuden johtuvan suomenruotsalaisesta taustasta vasta aikuisena, koska kävin tietenkin suomenkieliset koulut yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.04.2014 klo 21:37"]
Suomenruotsalaiseksi synnytään. Siihen kuuluu muutakin kun kieli.
[/quote]
No voi kun uusi näkökulma tähän ketjuun. Se on jo pariin otteeseen todettu, että muutakin kuuluu. Mutta jos synnyt afrikkalaiseksi ja kasvat koko ikäsi Suomessa, niin sittenkö et ole suomalainen KOSKAAN?
Höpö höpö, mikä vaan kulttuuriperimä on nimenomaan ympäröivän kulttuurin kautta syntynyt ja kasvanut asia, geeniperimän kanssa mitään tekemistä.
Jos kokee itsensä suomenruotsalaiseksi niin det räcker, tycker jag. Itse se määritellään.
Ruottinkieltä voit puhua mutta et ole suomenruotsalainen.
Ap:lle, olet käytännösä suomenruotsalainen jo, jos kerran hallitset kielen täydellisesti ja olet mennyt naimisiin aidon suomenruotsalaisen kanssa ja puhut perheesi kanssa ruotsia. Itse tosin päätät kumpaa haluat olla. Muut näkevät sinut käytännössä jo suomenruotsalaisena.
Suomenruotsalaiset, jotka pakottavat maahanmuuttajatkin opiskelemaan omaa turhaa kieltänsä, ovat narsisteja ja/tai rasisteja, jotka tahallaan vaikeuttavat toisten kieliryhmien kouluttautumista.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 19:25"]
Ei voi tulla. Samalla tavalla kuin ei voi tulla saamelaiseksikaan, ei savolaiseksi eikä turkulaiseksi. Sitä vain on mitä on.
[/quote]
Eiköhän turkulaiseksi tule ihan muuttamalla Turkuun. Ruotsinkieliseksi voi myös ainakin tulla ja kaikki suomenruotsalaiset ei edes puhua ruotsia.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 22:14"]
Aika moni unohtaa, että "suomenruotsalaisia" ja "suomalaisia" sellaisina kuin me heidät tänään käsitämme ei ole ollut kovinkaan kauan. Esi-isämme eivät välttämättä kokeneet olevansa osa yhtenäistä Suomen kansaa, vaan savolaisia, hämäläisiä, karjalaisia, (varsinais)suomalaisia, uusmaalaisia jne.
[/quote]
Suomenruotsalaisethan ovat itse keksineet sanan finländare, kun finne ei heille kelvannut, piti päästä erottautumaan alempiarvoisista. Suomeksi tai englanniksi sanalle ei löydy vastinetta. Mannerheim tosin painotti olevansa finne. Ja tietenkin suomenkieliset suomalaiset ovat aina tienneet, mitä kieltä he puhuvat, vaikka kuinka yritetään väittää, että ruotsi kuuluisi identiteettiimme. Ruotsinkieliset olivat ulkopuolisia.
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 02:40"]
Heko heko. Mitä satuilua!
Vaihdatko siis itsekin porilaisena englannin kieleen, kun alat kommunikoida raumalaisen kanssa? ;o)
Itsekin pystyn kommunikoimaan norjalaisten kanssa sujuvasti kouluruotsillani. Minä puhun ruotsia ja he vastaavat norjaksi. Ja kummatkin ymmärtävät toisiaan loistavasti!
Käyn vuosittain lomailemassa Norjassa, eikä vielä kertaakaan ole tarvinnut vaihtaa englantiin. Ruotsilla pärjää Norjassa erinomaisesti. Ja pystyy kommunikoimaan myös vanhempien, englantia osaamattomien, norjalaisten kanssa!
[/quote]
Pärjäätkö ruotsillasi myös Venäjällä?