Löytyykö muita (30v molemmin puolin), jotka aloittamassa yrittämistä pian?
Hei!
Olisi hienoa löytää samassa tilanteessa olevia, joten kokeillaanpas :)
Meillä on haaveiltu lapsesta (lapsista) tosi pitkään, mutta elämäntilanteet eivät ole olleet asialle otollisia, ja ennen kaikkea on tainnut puuttua rohkeutta. Syön edelleen pillereitä, mutta meillä on mietinnässä, olisiko tämä laatta se viimeinen.
Olisi ihanaa löytää muita omasta perheestä haaveilevia. Itselläni on mielessä tosi monenlaista pohdintaa: pitkä parisuhde, taiteen tekemisen yhdistäminen perheeseen, pumpuliset vauvahaaveet...Ja täällä voisi ehkä siitä yrittämisestäkin kirjoitella, hui! Katsotaan, löytyykö juttuseuraa :)
Tyttö ja varis
Kommentit (876)
Testi oli negatiivinen. :(
Näkyyköhän noissa RFSU:n testeissä aina haaleista haalein viiva! Niilläkö ne noita testejä myyvät? Niinkuin oraakkelin vastaus: Jos oikein kovasti tahdot, voit tulkita, että vielä on toivoa.
Eitnelle lupailin tuota taulukkoa, ja löysin sen uudelleen. (En tarkistanut sen tieteellisyyttä.) Nyt, kun en vielä suostu täysin ymmärtämään tuon testin tulosta, sen mukaan peli ei olisi vielä pelattu. Nyt siis minulla dpo 14 (days past ovulation).
http://www.countdowntopregnancy.com/pregnancy-test/dpo-chart.php?dpo=14
Tulen myöhemmin takaisin lukemaan teidän tekstit...
Moikka kaikki,
tulinkin nyt heti kertomaan tämänaamuisesta.
Lääkärillä juteltiin eka hoitajan kanssa, joka kirjasi kaikki tietomme ylös. Molempien pituus ja paino, päihteiden käyttö, mahd. sairaudet, lääkitykset, yritysaika jne jne. Sitten juteltiin mun kk-kierrosta ja raskaushistoriasta (jota ei siis ole). Mulle tehtiin lopulta pieni sisätutkimus ja otettiin ainakin klamydiatesti. Sain lähetteen verikokeisiin, jonne ajattelin mennä heti huomenna. Odotetaan nyt miehen kanssa kutsua sinne lapsettomuuspolille, jossa siis tehdään sitten tarkempia tutkimuksia. Ilmeisesti tällöin vasta mies antaa siemennestenäytteen. Näin ymmärsin. Minulle tehdään silloin suurempia tutkimuksia, eli varmaan taas ainakin ultrataan ja joku munajohdintutkimus myös.
Huoh.. on jotenkin vähän pöllämystynyt olo. Ei lääkäri taaskaan sanonut oikein mitään, kun sanoin luteaalivaiheeni olevan vain 10-12 päivää. Ihan kun sillä ei olisi mitään merkitystä.. no, kai siihen sitten saa vastauksia sen verikokeen kautta?
Eitne: Tiedän niin tuon mistä kerroit. Menet huolissasi lääkäriin, lääkäri katsoo ja vakuuttaa kaiken olevan ihan kunnossa. Olet hetken helpottunut ja sitten kotiin päästyäsi alat heti miettiä, että entä jos kuitenkin on jotain vikana, kun ne oireet jatkuvat, joiden takia alun alkaen sinne vastaanotolle menitkin.. Niin ärsyttävää! Been there, done that!
Tyttö ja varis: Halaus täältä! Odota pari päivää ja jos kuukautiset eivät ala, osta joku hyvä luotettava testi ja testaa uudelleen.
En ole itse tehnyt noita RFSU:n testejä, joten en voi niistä kertoa omia kokemuksia. Olen aina testannut Clearbluella tai sitten sillä apteekin omalla, joka mielestäni ajaa myös ihan asiansa. Ainakaan niissä ei ole mitään "viivanpaikkoja", joten pidän niitä aika poissulkevina. Tosin ihan alkuraskaudessa kaikkihan eivät tunnetusti heti saa sitä positiivista tulosta. Jos haluaa oikein viimesen päälle vetää, niin sitä digitaalista kaikki on suositelleet. Vaikka ne onkin kalliita, niin eipähän jää epätietoisuutta asiasta. Itse aion tehdä tästä lähtien oman mielenterveyteni vuoksi testin vasta sitten, jos kuukautiset ovat selvästi myöhässä, niin panostan sitten siihen testiin. Tosin, kun kurkkasin kylpyhuoneen kaappiin, niin siellä on yksi apteekin oma testi lojumassa. Ostin sen muistaakseni joskus kesän alussa. Varmaan ehtii mennä vanhaksi, ennen kun tulee edes tarvetta testata.
Tyttö ja varis jos sulle tuli haamu niin tee testi uudestaan! Ja ehkäpä jollain muulla testillä. Mä oon käyttänyt noit RFSU:n testeja ja monia muitakin, mutta en ole haaleita viivoja saanut muuta kuin ovistesteillä oviksen lähettyvillä. Raskaustesteihin ei oo tullut yhtään mitään kontrolliviivan lisäksi :)
Heippa!
Onpas paljon ehtinyt tulla kirjoituksia. Tervetuloa Sminkki!
Voimallinen virtuaalihalaus T&V! Pidetään vielä toivoa yllä tähänkin kiertoon.
Meganille ja Eitnelle tsemppiä hurjasti! Hyvä, että olette nyt ottaneet askeleen eteenpäin. Asia painaa mieltä ja epätietoisuus aiheuttaa ylimääräistä stressiä. Aluksi varmasti sekaisin tuntein eteenpäin, mutta kyllä ne asiat alkavat selkiintyä. Minulla tämä sama on edessä kahden viikon kuluttua. Sain yksityiselle ajan. Siellä olisi tarkoitus selvittää mikä on tilanne, ottaa papa ja mahdolliset sp-testit (oman mielenrauhani vuoksi haluaisin tutkituttaa kaikki mahdolliset) sekä tehdään normaali tutkimus. Viimeisestä käynnistäni on kaksi vuotta aikaa. Tällöin gyne sanoi, että kaikki oikein hyvin. Mutta, jostain nyt on lähdettävä solmua aukaisemaan kun ei tärppää :/
Janette mä olen vaihtanut panadoleihin.. Juurikin napsin niitä 3 kpl yhteensä kahden päivän aikana kuukautiskipuihin. Eli siis käytännössä suht vähän, mutta täysin ilman särkylääkettä en jokaisella kerralla pärjää. Heti alkuun nappaan kaksi ja sitten mahdollista yötä vasten jos on kipuja. Mulla on alkanut hyytymät tulla viimeisten 4kk menkkojen aikana. Ekat ”oikeat” kuukautiset taisivat tulla siinä kesäkuun kierrossa. Siihen asti varmaankin e-pillereiden aiheuttamia ns. ”tyhjennysvuotoja”. Omien havaintojen mukaan käsittäisin, että mulla on takana nyt neljät nk. luomumenkat :D Kuullostaapa hassulta.. Kesäkuussa kun hyytymävuoto tuli ensimmäistä kertaa, olin varma että se oli keskenmeno. En tiedä vaikka olisikin ollut, mutta siitä lähtien menkat ovat olleet sellaiset joten käsittääkseni se on täysin normaalia.
Täällä menossa kp 5. Ja nyt kun kirjoittelitte niin mulla täysin sama juttu rintojen kipeytymisen ja turpoamisen kanssa. Enpä ole tullut ajatelleeksi, että jokatoisessa kierrossa (neljän viimeisen kierron aikana) olen sen huomannut, mutta jokatoisessa ei mitään oireita. Mieheni kanssa juuri puhuttiin, että ihan kuin kroppani on jo valmis tulevaan, mutta tärppiä vaan ei ole tullut.. Jotenkin hauskaa tehdä tämmöistä ajatusleikkiä : )
Ihana Aliisa kun jaksat käydä täällä kirjoittelemassa kuulumisia : ) Tsemppiä töihin, toivottavasti negatiivinen ilmapiiri haihtuu!
Tsemppiä, voimia ja aurinkoisia ajatuksia (syksystä huolimatta) kaikille! Pidetään mieli korkealla!
No niin, nyt olen aamusta asti sulatellut, että tulos saattaa olla tässä kuussa negatiivinen. Onneksi olette te, joille purkaa tätä asiaa, kiitos siitä! Nytkin on kuitenkin sellainen olo, että ei näitä käänteitä halua han näin reaaliajassa vielä jakaa ystävillekään. Siis kiitos kaikille halauksista ja neuvoista. <3
Soitin vielä tuossa lääkärillekin, kun hän pyysi ilmoittamaan, miltä testi näyttää. Yllättävää kyllä hän valoi minuun pientä toivoa, kannattaa kuulemma testata vielä uudestaan, ja viikon kuluttua tuloksesta voi vasta olla varma. Vasta sitten mietitään mahdollista jatkoa. Annan itselleni luvan jännittää vielä ihan vähän. :) Nyt muutuin kyllä tosi malttamattomaksi noiden testien kanssa. Tulen varmaan testaamaan päivittäin, ja hakemaan jotain muutakin merkkiä, kuten Megan ja Melita suosittelitte. Nyt yritän pitää jalat tiukasti maassa kuitenkin. Jos tämä ei toteudu nyt, jotain muuta tulee ehkä tilalle.
Aliisa, älähän yhtään ahdistu tänne kirjoittelemisesta! Olisi kamalaa jos et enää kirjoittaisi! Kielteinen ilmapiiri on tosi kuluttavaa. Omien rajojen asettaminen on tuollaisessa tilanteessa tosi tärkeää. Ettei taivu siihen muottiin ja tapaan olla, vaan pitää oman voimansa ja myönteisen asenteensa. Toivottavasti löytäisit jotain tukevia elementtejä/ihmisiä myös töissä, ja tuo omasta tasapainosta huolen pitäminen vaikka joogalla kuulostaa tosi hyvältä. Ja varmasti pienelläkin on sitä parempi, mitä levollisemman olon odottava äiti löytää. Millaiselta äidiksi tuleminen muuten tuntuu? Oletko jo kokenut muuttuneesi, löytäneesi uusia puolia itsestäsi?
Janetteo, ihana tuo raskaustestin purkaminen! Ymmärrän niin hyvin! Itsestäni tuntuu, että en halua ehkä enää ikinä nähdä sitä "ei raskaana" -tekstiä. Jos se sanoo niin, sen voi ihan hyvin hajottaa ja katsoa, löytyisikö sisältä jotain toiveita herättävämpää. Siksi olen itsekin tehnyt noita liuskatestejä, ne eivät ole niin ehdottomia. Mutta tässä sitä taas sitten tasapainoilen näillä toivon kapeilla pitkospuilla...
Eitne, harmi että lääkärilläkään ei ole selviä vastauksia niihin, mihin niitä kaipaisi. On rankkaa, jos on odottanut saavansa vastauksia päässä törmäileviin kysymyksiin, ja sitten niin ei käykään. Ehkä se yksityinen olisi hyvä juttu, jos koet ettet saa asialta nyt rauhaa.
Megan kuulostaa hyvältä, varmaan verikokeista ja muista saatte paljon tietoa, mitä kaipaatte! Toivottavasti kaikki on hyvin!
Iik, nyt meni alas se viimeinen e-pilleri! On tosi jännittynyt olo, vaikkakin se tosi jännitys mitä te muut jo koette on mulla vielä edessä.
Mieskin väläytti jo suureksi yllätyksekseni vihertävää valoa! Tuli kyllä ihan nurkan takaa. Kai se on ukkokin huomannut, ettei turha odottelu mitään muuta. :)
Haluaisin antaa teille tutkimuksissa kävijöille jotakin mukavaa sanottavaa, mutta täytyy myöntää, etten juurikaan edes ymmärrä mistä puhutte. Toivon ettei teidänkään tarvisi tietää.
kp 34
Voi tyttö ja varis, testailehan tosiaan joka päivä niin ei tarvitse tiedottomuudessa elää. Täällä jännitys tiivistyy. Ovis oli ehkä kiertopäivässä 25 ja vaikka viime kierrossa ei ollut pettymystä menkkojen alkaessa koska se oli vasta sellaista omaan kehoon tutustumista, niin nyt alkaa tuntua että pettymys on suuri jos menkat tulevat. Huh. Pitäisiköhän ostaa jo joku suklaalevy kaappiin varalta piiloon...
T&V, mie oon tehnyt RFSU:n testejä, en ole saanut niihin aikaiseksi haamuja. Eli jännitys jatkuu siun kohdalla vielä jos gynekin oli sitä mieltä että uudestaan testaus myöhemmin. Digitaalinen ei ainakaan anna tulkinnan varaa, jollei tietenkin pura sitä tieteellisessä mielessä niinkuin analyyttinen Janetteo :).
Vielä ihmettelen tätä olotilaa ja tapahtunutta, huomaan fyysisiä muutoksia ja odotan innolla vauvamahan kunnolla esiintulemista. Luulisin, että minun on helpompi olla kun se on ns. ilmiselvää. Yritän koko ajan prosessoida,että mihin sitä on tullut ryhdyttyä :). Olen persoonaltani aina ollut muista huolehtiva, voi olla että äitivaistot tulevat luontaisesti, mutta ainakin vielä ne ovat vähän horkassa, ehkä tajuan lisää ensi viikolla kun ollaan käyty siinä ultrassa. :)
Ei edes eilisen veroista häivähdysviivaa testissä. Minulla nuo eivät tunnu näyttävän ihan puhtaanvalkoisiltakaan. Mutta kyllä tulos on nyt ihan selkeä.
Voi itku. EI ttämä taida tästä muuttua, vaikka teen vielä tällä viikolla varmaan vielä testin tai useamman.
Jotenkin nyt aamulla rupesi harmittamaan tosi paljon oma keho ja sen toimimattomuus. Nythän on kiertopäivä 31, ja jotenkin tänä aamuna se iski, että yleensähän "kaikilla" tässä vaiheessa alkavat edes ne kuukautiset, ja uusi kierto. Miksei minulle tule edes niitä kuukautisia. :( Joudunko taas odottamaan, ja syömään lopulta lääkityksen kuukautisten käynnistämiseksi...? Miksei kehoni toimi, vaikka yritän kohdella sitä hyvin ja lempeästi. Jotenkin tänään harmitti niin moni asia. Täällä odotamme toiveikkaina, mies foolihappoa syöneenä, minulla toinen raskausvitamiinipurkki lopuillaan, vehnänalkioöljyt ja greippimehut kokeiltuna...mutta ei, ei ole edes varmaa, onko yhtään munasolua irronnut sitten huhtikuun. :,(
Oma ikäkin ahdistaa juuri nyt, olen tämän ketjun aikana jo ehtinyt täyttää 31. Muuten ajattelen että elämässä ehtii vielä vaikka mitä, mutta tämän asian suhteen...
Kiitos lohdutuksista ja tsemppauksista Aliisa ja kaikki. Tuutikki, jos keksit jonkun ultimate-lohdutuskeinon näihin loppukierron pettymyksiin, niin kerro! Toivotaan, että et tosin itse sitä tarvi. Tai kukaan meistä.
Sminkki, kiitos kauniista sanoista meille hiukan pidempään toivoneille. Nauti tuosta pillerittömyyden aiheuttamasta kutkutuksesta. Ihanaa aikaa!
Nyt tuntuu ihan Sinuhelta. Kaivon pohjassa maaten, yli lentäviä lintuja katsellen. Se on vieras tunne minulle, joka yleensä ajattelen, että kuka tahansa voi lentää.
Tyttö ja varis: On pakko kommentoida heti samalta istumalta luettuani kirjoituksesi. Tunnen suurta myötätuntoa ja empatiaa sinua kohtaan. Onhan minulla samankaltainen tilanne (tosin ei VIELÄ mitään lääkityksiä). Ei näitä tunteita ja ajatuksia voi mitenkään ymmärtää, jollei itse ole niitä joutunut kokemaan. Tällä hetkellä ottaisin varmasti kaikki hormoonitkin jo vastaan avosylin, mutta minun ristini on vain odottaa ja odottaa tuloksia.. Tämä kierto on vieläpä ollut niin oireeton kun olla ja voi. En uskoisi eläväni loppukiertoa, tuntuu ihan kuukautisten jälkeiseltä ajalta. Huoh! Haluaisin vaan halata sinua nyt pitkään ja kertoa, että et ainakaan ole yksin tässä tilanteessa. Yritetään vaan jaksaa ja pitää toivoa yllä. Ehkä jotain hyvää tapahtuu juuri silloin, kun sitä vähiten osaa odottaa? Ehkä kroppamme on sellaisessa stressin aiheuttamassa solmussa, että se ei kykene toimimaan normaalisti.
Minulla on myös kaikki rohdot käytössä, mitä sinäkin T&V tuossa luettelit. Itse täytän kuukauden päästä 30v ja vuosi sitten ajattelin, että ehkäpä minulla olisi pieni tuhiseva nyytti sylissäni tuohon syntymäpäivään mennessä. Mutta ei. Ei merkkiäkään siitä. Alkaa myös pelottaa, kun ikää karttuu mittariin, että jospa tämä homma menee tästä vielä entistäkin vaikeammaksi.. Miksi, oi miksi emme aloittaneet vauvasta haaveilua jo aikaisemmin?! Miksi en jättänyt ehkäisyä pois jo nuorempana ajatellen, että vauva on tervetullut koska vaan?! Olemmehan mieheni kanssa olleet jo monta vuotta yhdessä ja useamman jo naimisissa. Muutenkin elämme hyvin tasaista arkea.
Eilen vastaanotolla lueskelin ahdistuneena julisteita odotusaulan seiniltä, joissa kaikissa toitotettiin että IKÄ ON MERKITTÄVIN HEDELMÄLLISYYTEEN VAIKUTTAVA ASIA ja että KOLMENKYMMENEN IKÄVUODEN JÄLKEEN NAISEN HEDELMÄLLISYYS ALKAA LASKEA MERKITTÄVÄSTI. Joo, kiitos tästä tiedosta!! Eipä auta ollenkaan tässä ahdistuksessa kun 30-vuotispäivä kolkuttelee ovella.
Verikokeisiinkin pitäisi lähteä, mutta se pelottaa. Piikkikammon lisäksi pelottaa tällä kertaa myös ne tulokset. Googlettelin tuossa aamulla ja sinne lapsettomuuspolille on yleensä sellainen 2 kk jonotusaika. Aloin heti miettiä, että kuinka monet kuukautiset tässä pitää vielä kestää, ennen kun edes sinne pääsee ja asiaa saisi taas edes hiukan eteenpäin. Pahinta tällä hetkellä on epätietoisuus ja odottaminen. Niin avuton olo, kun ei itse voi tehdä mitään. Paitsi syödä noita rohtoja kaapista, joista ei tunnu olevan apua.
Voih T&V, pois sieltä kaivonpohjalta :/. Muistaakseni Sinuhekin oli aika sitkeä sissi, aina se nousi sieltä pohjalta vaikka joskus se tuntui täysin mahdottomalta.
Tuota ikää minäkin murehdin ja paljon, minulla oli aikoinaan salainen tavoite että 25-vuotiaana minulla olisi jo lapsi. Tunsin ääretöntä huonoutta kun sitten niin ei käynytkään. Mutta mennyttä aikaa kun ei saa takaisin, ja asialle ei voi mitään (enää) niin lopetin murehtimisen, se vain lisäsi stressiä. Nyt ollaan sitten täytetty 32 vuotta ja tässä ollaan.
Tsemppiä ihan kaameasti ihanat tyttöset!
Tsemppiä naiset! Tällä ollaan peitonheilutteluvaihe menossa..Ja sitten saakin taas kaksi viikkoa jännittää että alkaako menkat vai ei..Mulla on ollut nyt varmaan viikon verran aivan järjetön päänsärky ja on ollut pakko syödä buranaa ja lihasrelaksantteja että tuon niskahartian saisi vetreytymään..Jostain syystä pelottaa että vaikuttaako nämä lääkkeet raskautumiseen..Panadoli ei auta minulla yhtään mihinkään..kun karkkia söisi :( Miten sitten raskauden ajan pärjää pelkällä panadolilla?! Siis nyt jo annan itselleni luvan ajatella että olen vielä joskus raskaana..En uskalla edes ajatella jos tässä menee vuosia..
Helouuu!
Jostain siis luin että buranassa tai siis ibuprofeenissa on joku joka aiheuttaa jotain (analyyttinen totta tosiaan Aliisa ;D) mikä ilmeisesti vaikeuttaa kiinnittymistä, mutta kai se nyt ehtii poistua elimistöstä ennen ovulaatiota? Vai vaikuttaako se että sitä napsii siihen kohdun limakalvoon pikkuhiljaa ja "turmelee" sen? :O No todennäköisesti ei...
Eitne ihanaa että sait heti ajan! Mutta itsellä olisi ainakin sellainen olo, että mieluummin olisi löytynyt joku syy miksi ne kuukautiset ei ala kuin tuo epätietoisuus, että kaikki on hyvin ja normaalisti vaikka ei ole.. Erikoista että nuo lämmötkin ovat noin koholla...Ilmeisesti sinua ei ultrattu? Olisko siellä näkynyt vaikka limakalvon paksuudesta vähän että missä mennään... Voimia sinne ! Toivottavasti pian selviää mikä on!
Iines mä en myöskään pärjää ilman lääkettä, mutta panadol ei vain tunnu auttavan vaikka sitä söisi miten paljon :( Näissä kuukautisissa kokeilin lämpöä kramppeihin, eli täytin ison limpparipullon kuumalla vedellä ja pidin paidan päällä alavatsalla. Tiedä sitten auttoiko tuo, mutta ei tarvinnut niin paljon lääkitä :) Hyytymät oli oudon isoja ja niitä oli paljon, yleensä ei ole melkeinpä ollenkaan siksi olen ihmetellyt. Voihan se johtua näistä kaikista gelee royaleista sun muistakin... tai miksei vaikka olla varhainen keskenmenokin..
Megan kiitos kun kerroit käynnistänne, varmasti helpottavaa että saa tutkimukset alulle :) Jotenkin näen itseni samassa tilanteessa ja mulla ainakin on aika kova luotto niihin terveydenhuollon ammattilaisiin, kovempi kun omaan kroppaani :D Tuntuu että uskon että ne saisi sen lapsen alulle ennemmin kuin me itse :D Paljon tsemppiä teille!
Tyttö ja varis halaus myös täältä! Tämä on niin raskasta...! Mihin sinunkin kuukautiset ovat jääneet? Onneksi teillä on nyt ilmeisesti kontakti lääkäriin, jos se nopeuttaisi asioita ja tutkimuksia jos ne menkat ei nyt sieltä ala. Olen lukenut noista rfsu:n liuskoista että ovat vähän epäluotettavia noiden haamujen ja viivanpaikkojen vuoksi. En ole itse käyttänyt (juuri tuosta syystä) joten en voi omasta kokemuksesta sanoa mitään.. Mutta tosiaan en noita digitestejäkään enää aio käyttää, kuulostaa miten tyhmältä tahansa haluan myös pitää sen toivonkipinän yllä, pettymys ei ole niin suuri kun se tulee pikkuhiljaa, raastavampi ehkä kyllä..
Tsemppiä kaikille muille jännitäviin aikoihin! <3
JanetteO kp 5
Heippa naiset!
Kiva että te kaikki uudet olette löytäneet tämän palstan, täällä on niin samanhenkistä porukkaa :) Täällähän alkaa olla monella se hekumallisin aika, käyttäkäähän naiset se hyväksenne ja muistakaa nauttia kumppanistanne. Seksistä tulee pelkkää duunia, jos sitä ajattelee pelkkänä lapsentekohetkenä. Itse ainakin tunsin, että ovulaation aikaan himo oli korkeimmillaan, onko jollain samanlaisia tuntemuksia? Näin ilmeisesti pitäisi olla myös raskauden aikaan, mutta sitä odotellessa... Turvottaa, väsyttää, nälättää vaikka maha ei vedä mitään, jalat on raskaat, vieläkö päivän päätteeks pitäis seksiä harrastaa?
Nyt on eka ultra takana. Ja siellähän se näkyi, se pieni ihmisen näköinen Papu. Kätilö ei saanut vatsan päältä tarpeeksi hyvää kuvaa, joten ultrattiin myös alakautta. Pieni oli levoton, käänteli meille kylkiään, ei malttanut pysyä paikoillaan. Kädet viuhuivat, maha oli pullea ja sydänkin löi, niin kuin pitikin. Onnen hymy tuli huulillemme, siellä se oli ihan elävänä ja ihan kunnossa. Niskaturvotusta oli alle hälyttävän rajan.
Mitenkähän saisin tästä hommasta kaivettua sen onnellisen odotuksen? Vaikka kuvat on todistuksena takataskussa, silti mielen valtaa pieni huoli, onkohan kaikki hyvin? Kasvaako se siellä miten pitääkin? Se vähäinenkin etova olo on poistunut, pahin väsymys hellittää, missä on kaikki oireet? Kai tässä täytyy vain luottaa itseensä ja tehdä kaikki, jotta ajatukset pysyisivät onnellisina. Silloinhan kaikki on hyvin, eikö?
MaggieMee, Papu päästä peppuun 7 cm.
Moikka tytöt,
Eilen kävin verikokeessa. Sen jälkeen väsytti ja olen jonkun verran palellutkin, mikä on normaalia minulle aina kun sää vaihtuu kylmempään näin syksyllä. Jos entiset merkit pitävät paikkaansa, huomenna pitäisi alkaa kuukautisia edeltävä vuoto. Ihmetyttää vieläkin, miten olen ollut täysin oireeton tässä kierrossa oviksen jälkeen. Onkohan tuossa tosiaan perää, että se todellakin riippuu siitä, kummalta puolelta munasolu irtoaa? Pitääkin alkaa ihan pitämään kirjaa asiasta. Nyt uskoisin, että irtosi vasemmalta, koska vähän kipua tuntui hiukan testaamisen jälkeen sillä puolella. Olen tuntenut oviksen vasemmalta puolelta vain kaksi kertaa. Yleensä kipu tuntuu aina oikean munasarjan kohdalla.
Tänään aamulla huomasin hiivatulehduksen oireita. Eipä niitä ollut vielä tiistaina, kun lääkärissä kävin. Olen alkanutkin epäilemään, että sillä lääkäreiden käyttämällä liukkarilla on jotain osuutta asiaan. Tuntuu, että usein sisätutkimuksen jälkeen alapääni ärtyy. :(
Maggiemee: On varmasti aivan uskomaton tunne nähdä oma pikkuinen ultrassa! Nauti ihmeessä nyt odotusajastasi. Ihanaahan tuo on, että et voi kokoajan pahoin ja pystyt elämään normaalia elämää ja tekemään asioita, etkä joudu makaamaan sängyn pohjalla. :)
Kuukautisia odotteleva Megan, kp 24/27.
Kiitos kaikille voimasanoista!
Megan, tuo teksti lämmitti kyllä ihan sisuskaluihin asti. On se vaan voimallista vertaistuki, vaikka täällä netissäkin. Ja voi että noi julisteet siellä vastaanotolla! Ihan kuin emme tietäisi, siksihän sitä siellä vastaanotolla olemmekin panikoimassa! Huomaan, että olen viime aikoina ollut välillä ihan väsynyt. Niin koville näiden asioiden käsitteleminen taitaa ottaa. Toivonkipinöitä sinnekin * ** * ** *
Aliisa, kyllä minä täältä taas nousen...vaikka ehkä vähän hitaammin tällä kertaa. Nyt on onneksi kiireinen loppuviikko ja viikonloppu, yritän löytää taas ilon hetkiä työstä ja tapaan ystäviäkin. Ehkä ajatukset eksyvät tästä kehästäkin hetkeksi. Sun antama ikäesimerkki on aika lohdullinen juuri nyt :)
Janetteo, sehän siinä onkin tragikoomisinta, että mun ihana gyne jää...äitiyslomalle. Eli joudun uuteen hoitokontaktiin.
Maggiemee voi että <3 Ihanaa lukea noista kokemuksista, vaikka myönnän että tällä hetkellä käy vähän kateeksikin, kun oma tilanne tuntuu niin toivottomalta. Mutta tuon lukeminen antaa samalla paradoksaalisesti myös toivoa: siellä se hetki sitten tehty testiviiva köllii, pienenä ihmisenalkuna jo. Oi onnea! Koetahan nauttia oireettomuudestakin, nyt kun on tarkistettu että kaikki on hyvin :)
Itse jään odottamaan nyt kuukautisia. Mikähän rohto saisi ne tulemaan, ettei tässä tarvitsisi lääkäriin sen takia!
Meganille piti vielä sanoa, että itselläni on ainakin tullut sisätutkimuksen jälkeen kokkareista valkovuotoa (sori), mutta se on ollut ihan vaan sitä tutkimuksissa käytetyn liukasteen rippeitä.
Heippa naiset!
Tyttö ja Varis, kyllä sieltä kuilun pohjalta ylös taas noustaan. Voimia ja tsemppaushalauksia näin virtuaalisesti todella paljon! Muista myös kiireiltäsi levätä <3
Megan, mitä sulta näistä verikokeista tutkitaan? Jossain vaiheessa aiemmin puhuit myös näistä hiivaongelmista, niin onko niistä vaivoista ollut puhetta tutkimuskäynneillä? Voiko vaikuttaa asiaan? En tiedä mennäänkö nyt ällö-osaston uusiin sfääreihin, mutta itselläni tätä samaa oiretta ja selvästikin havaittavissa ns. ”seksin aiheuttamana” satunnaisesti. Kysyin hoitajalta niistä oireista ja hän ehdotti bakteeritasapainon tasauttavaa kuuria niihin. Siinä lääkkeessähän tietenkin maininta ”Jos nainen toivoo tulevansa raskaaksi, lääkitystä ei suositella”.
Voi Maggiemee! Kivaa, että sait jotain konkreettista nähtäväksi. Kaikki menee varmasti hyvin, nyt vain rento olotila ja sillä eteenpäin. Mitä noihin himoihin tulee niin kyllä, mulla on ainakin himot ovulaation aikana korkeimmillaan. Meillä harrastetaan seksiä aika tiuhaan ja siinä olenkin miettinyt, että voiko liika olla liikaa? :O Keskimäärin joka päivä tai ainakin joka toinen päivä. Joka kerralla se alkaa niin spontaanisti ja jotenkin on vain osa meitä. En itse ainakaan ole havainnut tai ajatellut sitä vielä tekemisen meiningillä. Siitä ehkä suurimmat ajatukset ovatkin heränneet, että kun peittoja heilutellaan aika tiuhaan niin miksi, oi miksi ei tärppää. Miten muuten te raskaana olevat himojenne ja halujenne kanssa?
Näin tällä viikolla unta, että menin gynelle tutkimuksiin ja kerroin huoleni siitä, että kohta tulee vuosi ilman ehkäisyä ja vieläkään ei ole tärppinyt. Tässä unessa gynekologi oli todella huolestunut ja sanoi, että on kyllä merkillistä (vaikka ei välttämättä edes ole). Juuri näitä unia sitä toivookin näkevänsä! Kai sitä jotenkin alitajuntaisesti valmistautuu reilun viikon päästä olevaan käyntiin, että osaa tsempata itseään valmiiksi. Myönnän myös, että ajattelen tätä asiaa ilmeisen liikaa. Tässä kuussa myös tuon lääkityksen lisäksi on toinen asia jonka tuloksia joudun odottamaan. Minulta poistettiin ikävän näköinen luomi sellaisesta paikasta, että hiukan pelokkain fiiliksin odotan tulosta. Tämä kuukausi siis varmasti mennään ilman tärppiä.
Viikonloppuna näemme ystäviämme, joille kaikille on hiljattain syntynyt lapsia. Meillä tulee varmasti olemaan hauskaa siinä hetkessä kun vietetään aikaa yhdessä, mutta pelkään että romahdan sen jälkeen kun pääsemme kotiin. Ystävillämme ei ole onneksi ollut tapana puhua pelkistä lapsista, vaan sitten kun nähdään niin ollaan yhdessä ja mahdolliset mammajutut hoidetaan muulloin. Silti hieman pelottaa kuinka itse kestän, varsinkin kun kulunut viikko on mennyt aikalailla herkissä merkeissä.
Onneksi tulee viikonloppu, saa levätä töistä! Koitetaan nauttia elämästä!
Hiukan sekavin tuntein, Iines
kp 37
Periaatteessa huomenna olisi kaksi viikkoa ensimmäisen tumman ovisviivan jälkeen, mutta luulen että ovis oli silti vasta sunnuntaina. Eli ajattelin odotella viikon alkuun että mitä tässä tapahtuu. TODELLA ahdistavaa. Sitä jo kuvittelee että miltähän viikon päästä tuntuu ja miettii kauhulla että jos alkaa kuukautiset niin varmaan olo on viikon päästä allapäin. Toinen vaihtoehto... ..no sitä en uskalla ajatella. Ettei tippuisi niin korkealta.
Olen huomannut myös saman että oviksen aikaan haluttaa muutenkin. Mietin että jos nyt ei tärppäisi niin jättäisikö seuraavan kierron halujen varaan. Vaikka realistisesti ajatellen tuskin niin käy, olen aivan varmana tikuttelemassa ovista.
T&V onko menkoista vielä kuulunut?
Sminkki: Tervetuloa mukaan! Toivottavasti miehesikin lämpeää ajatukseen vauvasta hiljalleen! :)
Janetteo: Luin jostakin, (miten minulla on sellainen mielikuva että täältä) että panadoleja vaaditaan kaksi jotta se ajaa saman asian kuin burana. Itse olen nyt tuota ohjetta noudattanut, joudun viikottain ottamaan särkylääketä MS-lääkkeen yhteydessä sillä se nostattaa armottoman lihasjomotuksen, päänsäryn ja kuumeen....
Ja kiitos Megan, Janetteo, tyttö ja varis vastauksista!
Sain eilen kunnalliseen peruutusajan gynelle, joka teki sisätutkimuksen. Sanoi kaiken näyttävän normaalilta kun esitin huoleni tulehdukseen. Vakuutti kotitestejen luotettavuutta (sitä en epäillyt) ja kun yritin ovulaation mahdollisesta siirtymisestä tiedustella niin neuvoi lämpöjen mittaamista ensi kierrolla ja yrityksen jatkamista nyt on vielä yritys niin alussa. En oikein saanut vastausta kierron pitkittymiseen. Hän kysyi myös aluksi että onko minulla ollut alavatsa kipuilua jota on ollut, mutta siihenkään ei sitten oikein kommentoinut enempää.
Tavallaan oli helpotus saada aika ja mielipide että kaikki vaikuttaa ok, mutta sitten kuitenkin jäi vähän epäselvä olo jälkeen tai sellainen etten saanut vastauksia kysymyksiini. Nytkin on ollut alaselkäkipuja ja välillä vihloo vatsanpohjaa sekä rintoja. Minulla on myös lievää lämpöä, tänä aamunakin 37,2... Mietityttää että voiko tuolla sisätutkimuksella nyt oikeasti poissulkea tulehdusta tms? Mietin vielä yksityiselle ajanvaraamista, jos saisi enemmän vastauksia =/
Aliisa Minusta on mukavaa kun käyt päivittämässä kuulumisiasi! Toivottavasti negatiivinen ilmapiiri töissäsi parantuisi, tiedän miten raskasta sellaisessa ympäristössä voi olla! Jooga kuullostaa hyvältä, itsekin olen miettinyt sellaisen kurssin etsimistä, saisi hermoja tyynnytettyä ;)