Löytyykö muita (30v molemmin puolin), jotka aloittamassa yrittämistä pian?

Ja eikös se ole niin että ovulaatiosta n. 14 vrk eteenpäin niin sitten voi alkaa odottamaan kuukautisia tai meidän tapauksessa niiden poisjääntiä? ;). 

Tyttö ja Varis, otan osaa suruusi. Tämmöisenä aurinkoisena aikana kaikki tuommoinen tuntuu vielä raskaammalta, ainakin omien kokemusten pohjalta. 

Itsellä tuli vahva tunneryöppy tästä vuodesta joka ollut tosi vaikea ja surun täyttämä, omaisten vakavia sairastumisia ja sairaalarumbaa, oma pikku pyöräilyonnettomuus (auto töytäisi) ja häntäluu murtui (mitäköhän sekin vaikuttaa mahdollisiin tuleviin raskauksiin). Mutta jotenkin kaikista näistä koettelemuksista sitä ihminen nousee, vaikka surun ja murehtimisen keskellä siltä ei todellakaan tunnu. Tsemppiä siis kovasti T&V!

Moikka,

Maggiemee: Paljon, paljon onnea ja ihanaa odotusaikaa sinulle! :) Koeta nyt vaan rentoutua (helpompi tietty täältä käsin sanoa..hihi). ;)

Tyttö ja varis: Ikävä kuulla, että teillä on surua siellä nyt moninkerroin, osanottoni! Ikävät tapahtumat tuppaavat vaikuttamaan kaikkeen, mielen kautta myös hormonitoimintaan. Kyllä keho löytää taas rytminsä, kun saat surutyötä työstettyä.

Asistente: Minun on pakko sanoa, että ihailen todella asennettasi. Olette kokeneet vastoinkäymisiä, mutta kuitenkin pysyt positiivisena. Voi, kun itsekin pystyisin samaan. Tiedän, että huolehtiminen ei ainakaan auta asiaa, mutta silti sorrun siihen, hiivatti! 

Itse olen ollut siis taas ristiriitaisissa tunnelmissa. Välillä olen miettinyt, että mikäli tämäkään kierto ei tuota tulosta, niin pitäisikö jo oman mielenterveydenkin kannalta kuopata tämä koko "projekti".. Olen jo alitajuisesti suunnannut ajatukseni loppuvuoteen, jolloin olisi siis tarkoitus mennä tutkimuksiin asian tiimoilta, mikäli raskaus ei ala siihen mennessä.

Asiaa ei yhtään helpota se, että tuttavapiirissä odotetaan nyt monella taholla jo toista lasta ja lapset ovat saaneet alkunsa helposti, hyvinkin pian esikoisen jälkeen. Tiedän, että tämä ei ole minulta pois ja olen toki onnellinen heidän puolestaan. Kuitenkin syvällä sisimmässäni tunnen surua siitä, että itse en saa "edes sitä ensimmäistä". En kuitenkaan myönnä sitä kenellekään, koska en halua heidän luulevan satuttavan minua sillä, että iloitsevat odottavansa vauvaa.. Jos tiedätte mitä tarkoitan.

Välillä kyllä satuttaa, kun ihmiset puhuvat siitä, että "pitäisikö tehdä vielä yksi lapsi".. Kaikille kun se ei ole niin yksinkertaista, että mennään vaan ja tehdään se. Toki onhan tuota seikkaa varmasti vaikeaa ymmärtää, mikäli itse tulee raskaaksi todella helposti. Tuskin kukaan tarkoituksella satuttaa toista puheillaan.

Viime yönä näin unta, että meillä oli kaksi lasta. Olisimme kyllä erittäin kiitollisia, jos vain yksikin meille siunaantuisi. Olisin ikuisesti kiitollinen, jos minusta joskus tulisi äiti tämän kaiken yrittämisen ja surunkin jälkeen. Ainakin sitä todella osaisi arvostaa (jos nyt jotain positiivista täytyy tästä rassaavasta tilanteesta hakea).

Tänään kp 20/30-35 ja en kyllä kestä, jos tämäkin kierto menee pitkäksi, niin kuin viimeaikainen trendi on minulla tuntunut olevan. :/

Megan: Mä en muista olenko lukenut, että onko sun miehen simpat tutkittu? Se vaikka mies olis joskus jonkun raskaaksi saattanut ei kerro onko sperma hyvä laatuista. Itse kyllä suosittelen eka tutkimaan miehen. Koska turha itseään syyttää jos toisessa tai molemmissa vikaa. Mun mies ainakin huokaisi helpotuksesta, kun kummassakin vikaa, niin ei tarvi "mitä jos?" miettiä.

Heippa!

Mahtuisikohan yksi vauvahaaveilija vielä joukkoon tähän? Bongasin googlailemalla sattumalta tämän ketjun perjantaina ja luin kertaheitolla siihen mennessä ilmestyneet tekstinne läpi. Olen hyvin samoissa ajatuksissa kanssanne ja tietenkin samassa vaiheessa. Tällä hetkellä kamppailen aikalailla samojen tuntemusten ja ajatusten kanssa kuin sinä Megan juuri kirjoittelit.

Aluksi.. Ihanaa lukea näitä teidän juttujanne ja kuulla mahdollisista onnistumisista. Vastaavasti on myös lohduttavaa lukea, että kukaan ei ole yksin näiden vauvahaaveiden ja niihin liittyvien "ongelmien" kanssa. Olen oppinut jo paljon kaikennäköistä luettuani teidän tekstejänne. 

Kerronpa nyt oman tarinani. Olen 28 vuotias (pian jo 29!!) ja mieheni 27. Olemme "yrittäneet" lasta tammikuun alusta lähtien. Lopetin pillerit joulukuussa 2013 ja tammikuussa päätimme jättää ehkäisyn kokonaan pois. Alkuun ajatukset olivat, että heti tärppää ja sen vuoksi parit ensimmäiset alkaneet kuukautiset menivätkin itkua sekä turhautumista tihrustaen. Olihan minulle n.13 vuotta toitotettu sitä, että jos jätät yhdenkin ottamatta, tulet raskaaksi. No enpä tullut, enkä ole tullutkaan. Kierrot ovat olleet keskimäärin 33 päivää tarkalleen. Reilun puolen vuoden aikana on tullut vaihteluja myös 27-36 päivän välillä. Näistäkin minä jo tuskastuneena googlettelin, että apua. Onko tämä nyt jokin normaalia pidempi tai epätasainen kierto. Ilmeisesti ei ollut. Anteeksi tämä keltanokkaisuuteni näissä asioissa, olen vaan koittanut mahdollisimman vähän aiheuttaa itselleni stressiä tämän asian suhteen.. :/

Kuukautiset ovat tulleet täysin normaalina ja säännöllisinä reilun puolen vuoden ajan. Silti vauvaa ei kuulu eikä näy. Olen tänä aikana tehnyt kaksi raskaustestiä ja oman mielenrauhan vuoksi päätin jättää niidenkin käyttämisen pois. Koska kiertoni on pisimmillään ollut 36 päivää niin päätin, että jos raskaustestin päätän tehdä teen sen vasta aikaisintaan 40.päivänä. Ehkä. :) En oikein tiedä kuinka tässäkään olisi hyvä menetellä? Ovulaatiotikutusta en voi edes ajatella, tiedän itsestäni että tekisin sillä turhan stressin itselleni. Päätimme siis mieheni kanssa, että jätetään ehkäisy pois ja katsotaan tilannetta, vauva tulee kun on tullakseen. Mieheni on pysynyt ihanan rauhallisena ja minuakin tyynnyttelevänä, mutta tiedän että hänkin enemmän kuin mitään, haluaisi että meitä lykästäisi. Jotenkin se on ollut aistittavissa hänestä vaikka hän ei siitä puhukaan. 

Olen koittanut päästä irti tästä ajatuksesta ja pitää tämän "projektin" alkuperäisessä suunnitelmassa: tulee kun on tullakseen. Viime aikoina lapsia on syntynyt lähipiiriin ja tuttaville kuin sieniä sateella, mikä on ihana juttu. Rakastan lapsia ja viihdyn heidän kanssaan todella hyvin :) Välillä vaan tulee niitä ärtymyksen (kateuden?) tunteita ja ärsyttää kun kolmatta lastaan odottava toteaa, että olisi pitänyt paremmin ajoittaa tämä lapsi ettei olisi mennyt lomasuunnitelmat mönkään. Just. Itse kun toivoo enemmän kuin mitään, että onnistaisi edes. Ajankohdalla viimeiseksi väliä olisi. Katkeroitua ei silti pidä, kaikki ajallaan (kunhan se tapahtuisi jo ;)).

Välillä olen miettinyt, että joko pitäisi mennä tutkimuksiin mutta ei vielä. Tämä on ihan normaalia. Kävin kaksi vuotta sitten yksityisellä gynellä ja hän totesi ultrattuaan että todella hyvältä näyttää, nyt vain lapsia tekemään. Olimme juuri tavanneet mieheni kanssa joten ei se silloin vielä ollut ajankohtaista. Meillä eletään samaa tilannetta, että tutkimuksiin sitten vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa mikäli tästä ei tunnu tapahtuvan mitään. Aloitin kaksi viikkoa sitten foolihapon syömisen kun luulin (jälleen!) olevani raskaana enkä tiennyt, että sellaistakin olisi hyvä syödä jo suunnitteluvaiheessa.. Olemme koittaneet siis ottaa mahdollisimman rennosti tämän asian kanssa. Luin myös jostain että B- ja C-vitamiini olisivat hyvästä, syöttekö te?

En tiedä miksi olen tehnyt ikäasiastakin niin ihmeellisen. Olen vasta 28,5 mutta silti tuntuu että biologinen kelloni suorastaan huutaa. Tuttavani 37v yritti luonnollisin keinoin kolme vuotta periaatteella tulee jos on tullakseen. He saivat tänä keväänä tytön. Joskus se vie aikaa. Koitetaan siis kaikki jaksaa! :)

Kovasti tsemppiä tikutuksiin ja mahdollisiin viivoihin sekä plussiin, mitä näitä nyt on! Aurinkoisia ajatuksia, nautitaan vielä auringosta ja lämmöstä! :)

Tottakai mahdut mukaan Iines14. Ja totta puhut, että vertaistuki on tärkeää <3

Iines14 kiva kun tulit mukaan! :) Minä olen muuten samanikäinen kuin sinä ja mies samanikäinen kun sun mies :) Foolihappoa syön ja nyt vähän aikaa sitten aloitin syöttämään sitä myös miehelle ja samalla ostin sinkkiä, siitäkin olen lukenut olevan apua. B ja C ei ole nyt käytössä, tuntuu että koko ajan jostain lukee mitä kannattaa syödä ja ostaa, toki on hyväkin syödä vitamiineja jne. Juuri itse kehitin itselleni pakkomielteen vehnänalkioöljystä! :D Periaatteessa haistan tässä takana olevan sen että terveellinen ruokavalio ja muutenkin terveelliset elämäntavat olisivat se juttu näiden kaikkien lisäravinteiden sijaan. Mutta minä ainakin aion käyttää myös näitä "apukeinoja" koska se helpottaa stressiä kun ei yksin tarvitse raskautua vaan greippimehu yms. tekee sen puolestani ;)

Kiitos asistente vastauksesta tuohon ovulaatioon! Mutta nyt on herännyt tosi kova huoli ja stressi että ovuloinko sittenkään!? Olen mittaillut aamulämpöjä en kylläkään täsmälleen samaan aikaan mutta aamuisin ennen nousua kuitenkin. Aamulämpö on vaihdellut 36,4-36,5 välillä ja ei ole nyt siis mitään nousua tapahtunut. Eikö sen jo nyt pitäisi olla ovulaation ohi kun toissapäivänä oli testi plussaa ja kovat kivut? Kuitenkin edelleen lämmöt samat ja mitään alapään kuivumista ei ole tapahtunut myöskään. :( Ja netin ihmeellisestä maailmasta luin että testi voi näyttää plussaa mutta munasolu ei silti pääsekään irtoamaan! Anteeksi mutta mitä hittoa! Eihän ovistesteillä tee mitään jos LH-huippu tulee ilman varsinaista ovulaatiota? Osaako joku fiksumpi neuvoa miten tämä homma menee? Jos on testi plussaa ja kivut voiko SILTI ovulaatio olla tapahtumatta?? Ja olenko liian aikasin vaahtoamassa taas täällä, milloin ne lämmöt kuuluisivat nousta?

Olin jo niin ihanassa rennossa mielentilassa tästä asiasta, olin onnellinen että ovulaatio tuli ja en jotenkin yhtään stressannut (vielä) sitä olenko vai enkö raskaana,mutta oli ihanaa että oli se mahdollisuus aika suurena vielä. Nyt tilalle on vaihtunut ahdistus ja raivo siitä miksi tämä on niin vaikeaa. Ja minä olen ihan aloittelija! En voi edes kuvitella (vielä) miltä teistä pitempään yrittäneistä tuntuu :(  Aurinkokaan ei paista ja hammasta särkee, tästä tulee hyvä päivä :D

Piti vielä kysyä että jos siis ovulaatiotesti näytti plussaa ja samaan aikaan on kovat toispuoleiset kivut, mitä se tarkoittaa? Kun silloinhan se ovulaatio ei vielä tapahdu vaan vasta alkaa, mistä ne kivut johtuvat  ? Ja anteeksi valitus ja hermoilu!

Iines14: Lämpimästi tervetuloa mukaan! Uskomatonta, miten joku voi olla niin samassa tilanteessa samoine ajatuksineen! Tuo kirjoittamasi juttu oli kun minun suustani, ainoastaan olen sinua vuoden vanhempi. :) Olemme jopa jättäneet ehkäisyn samaan aikaan pois!

Janetteo: Nuo oireet, ovistesti plussa ja toispuoleiset kivut kyllä kuulostavat todellakin ovulaatiolta. En tietenkään ole lääkäri, mutta itsellänihän nuo toispuoleiset kivut käyvät aina kylässä joka kierrossa. Tai silloinhan ovulaatio on jo periaatteessa ohi, kun kivut tulevat. Näin ainakin lääkäri minulle selitti.

Kipu syntyy siitä, kun puhjennut munarakkula muuttuu keltarauhaseksi ja joillakin se aiheuttaa kovaakin kirvelyä ja jomotusta, yleensä toisella puolella alavatsaa. Mä en oo ikinä ollut ihan perillä noista limoista.. tai siis juuri tuosta, että kuivuuko se alapää heti ovulaation jälkeen.. tuokin kuitenkin on kai aika yksilöllistä, että kuinka paljon valkovuotoa kenelläkin on normaalisti. Eli jos sitä tulee runsaasti normaalisti, niin en usko, että se täysin loppuu? Olen yrittänyt seurailla limoja, mutta en jotenkin koskaan ole täysin tätä "oppikirjan logiikkaa" itselläni huomannut täysin toteutuvan. Ennen ovulaatiota olen kyllä huomannut limojen lisääntyvän. :/ No, tutkimukset jatkukoon.. :D

Kiitos Megan kun jaksat vastata tälläiselle höyrypäälle :) Mistäköhän sitten ovisplussa kipuineen johtuu samaan aikaan/saman päivän aikana? Katsoin muuten just eilen youtubesta ovulaatio ja hedelmöittymis videoita, siis siitä mitä siellä sisällä tapahtuu ja mietin miten ihmeellistä että tuollainen monimutkainen tapahtumasarja voi tapahtua joka kuukausi naisen sisällä :) 

Tervetuloa Iines14 :). Näköjään tämä ikäryhmä on sitä pariutuvaa ja lisääntyvää porukkaa. Me aletaan meidän kaveripiirissä olemaan ne ainoat lapsettomat. Kivahan se on puuhailla toisten muksujen kanssa, ja tarkkailla minkälaista se lapsiarki oikeasti on. Joskus vaan tunnen itseni aika ulkopuoliseksi noissa keskusteluissa mitä kaveripiireissäni käydään. Mälsää kun ei kuitenkaan ihan kaikkea ehkä ymmärrä, tai sitten vaan miusta tuntuu semmoiselta näissä keskusteluissa.

Kp 24/28-33.. Täällä toinen höyrypää ilmoittautuu loppukierron sekoiluihin ja mukatuntemuksiin. Olenhan mie "oireillut" edellisissäkin kierroissa mutta nyt taas.. Että ärsyttää kun ei tunne omaa kroppaansa ja tuntemuksia. Piru vieköön e-pillerit, en koske teihin enää koskaan.

Ja tämä helle sekoittaa vielä enemmän sitä tuntemusten tulkintaa kun ei tiedä johtuuko tämä huono olo ja turvotus kuumuudesta vai jostain muusta (toimistolla vakiona 30 astetta lämmintä joka päivä). Ärrr.

Mutta viime kiertojen tuntemuksia verratakseni nyt on enemmän turvotusta, alavatsan viiltelyä, jomotus- ja menkkakipuja, rinnat tuntuvat raskailta, kihelmöiviltä ja hivenen aroilta. Mutta ota nyt sitten selvää onko vain helteen aiheuttamaa tai tulevia kuukautistuntemuksia. Sekä tämä miun kilpirauhasen vajaatoiminta varmaan vaikuttaa näillä helteillä. Kuukautisten pitäisi alkaa ensi viikon loppupuolella jos olen laskenut oikein. Mies on ihanan optimisti, kun kertoilen tuntemuksiani (itse niitä yritän vähättellä etten pettyisi niin kovin). Hän aina toteaa että vovat hyvinkin olla raskauden oireita ja on selkeästi mukana tässä jännitysdraamassa joka ollaan itsellemme kehitelty :).

Tervetuloa Iines14! Juu ei tämä lapsen tekeminen taida olla niin helppoa kuin mitä sitä on aina kuvitellut ja mitä sitä on aina uskoteltu! Itse vasta yrittämisen alkutaipaleella, mutta lueskellut olen tätäkin palstaa jo alkuvuodesta kun vasta suunniteltiin ehkäisyn poisjättämistä, monta asiaa selvinnyt mitä ennen ei edes tullut ajatelleeksi...

Tyttö ja Varis: Voimia surun keskellä!

JanetteO: Minäkin aloin täällä hätäilemään, että oliko sitä ovista oikeasti ja missä vaiheessa se oli. Eilen oli voimakasta pistelyä jälleen oikealla puolella ja ei tuo valkovuoto/lima ollutkaan loppunut. Koska aloin testailemaan ovista liian aikaisin testit myös loppuivat liian aikaisin :D Mutta kiitos Megan selvennyksestä, vastaus auttoi myös toista hätäilijää! :)

Aliisa Kyoto: Samat ajatukset, pillereihin en haluaisi enää koskea! Kropan tuntemukset ovat nyt niin täysin erilaisia ja hämmentäviäkin, en osaa niitä tulkita tai sitten ylitulkitsen kun yritän niin kovasti kuulostella :) Heh, huvittaa jo tämä oma touhu välillä, no jospa ensi kierrossa osaisin taas olla järkevämpi...

Janetteo: kun mietit tuota ovulaatio juttua, niin mietin mäkin, että ovuloinko. Ärsyttää vaikka tuskin sillä nyt on merkitystä, kun ei ole pahemmin liikkuvia siittiöitä. Mulla on joka kuukausi tosi vahvat ovistuntemukset. En oo koskaan bongannut ovulaatiota testeillä. Mutta ilmeisesti mun ovulaatio ollutkin myöhemmin kuin olen luullut. Testailisin muuten nyt vkl ovulaatiota, mut mennään anoppilaan ja meillä ystävien häät huomenna... Mä en ole ennen huomannut, mut nyt ollut tosi pitkään ovulaatiotuntemuksia. Ei ihan selkeitä, mut jo ma- ti juili alavatsaa. Pelkäsin jo, että virtsatietulehdus TAAS!

Ostettiin tosi vahvoja B-vitamineja miehen kanssa. Noi on vielä depot- tabletteja, niin liukenee pitkin päivää. Sen lisäksi ollaan otettu 500mg C-vitaminia. Mä otan iltaisin 500mg tavallisin C- vitaminin (virtsateille) ja aamuisin C- vitaminin 500mg ja B- vitaminin molemmat depottina. Saan aika reippaasti C-vitaminia, mut ei Se kuuriluonteisesti musta ole vaarallista. B-vitaminia aloin syödä, kun alkaa 2vk kuluttua työt ja pitää herätä järjettömän aikasin, kun saan jo 7.10 bussilla lähteä. Kyllä olen iloinen, kun pääsin pieneen amikseen töihin, mut on kaupungin toisessa päässä työpaikka. Mut ihana työpaikka <3

Heippa!

Olen upouusi vauva-palstalla, pillerit jätin tämän kuun alussa pois. Nyt odottelemme joko raskautta tai ensimmäisiä "luomumenkkoja".

Olen alkuvuodesta täyttänyt 33 vuotta, mieheni täyttää 30 vuotta loppuvuodesta. Naimisiin menimme kesäkuussa -14.

Elämme sillä periaatteella (ainakin nyt aluksi), että tulee jos on tullakseen. En siis vielä hetkeen aio ostaa ovistestejä tai muutenkaan laskeskella kiertopäiviä. Olen syönyt noin 16,5 vuotta e-pillereitä, joten veikkaan että kierto sekä hormonitasapaino on "hieman" hakusessa nyt.

Vaikka emme yrittämällä yritä, on tämä jännää aikaa :)

Paljon tsemppiä kaikille kanssatovereille sekä jo raskautuneille! :)

Tervetuloa Exvela ja onnea "ekaan" kiertoon. Ekojen luomumenkkojen jälkeen on helpompi tunnustella oireita tai sitten kuulut niihin onnekkaisiin joilla tärppää heti. Joka tapauksessa uusi ihminen on aina yhtä arvokas <3

Ovulaatiotestitkään eivät vissiin ole 100% varmoja. Koska niiden käyttämiseen vaikuttaa niin moni asia (lääkärihän kielsi nämäkin nyt minulta juuri sen takia), kaikki eivät saa sitä ovisplussaa tikkuun siitä huolimatta, että ovuloisivat. Sitten tulee ah niin ihana stressi asiasta ja lopulta ei sen takia ovuloi tai ovulaatiot ovat esimerkiksi myöhässä tai ihan milloin sattuu. 

Aliisa Kyoto: Mulla on ollut melkein kaikissa aiemmissa kierroissa jotain ihan ihme tuntemuksia, kun olen jännännyt ja toivonut raskautta niin paljon. Mm. rintojen arkuutta, alavatsajuilimista, huonoa oloa, pissalla juoksemista.. Nyt tässä kierrossa on ollut niin luovuttaja-olo kokoajan, että yhtään mitään oireitakaan ei ole ollut. Olen siis omalla kohdallani varmasti kuvitellut kaikki oireet. Hullua, miten mieli voi tehdä tepposet. Toivottavasti sinulla nuo oireet kuitenkin poikisivat jotain hyvää. Peukut pystyssä täällä ainakin. :)

Asistente: Onnittelut mieleisestä työpaikasta! Näinä aikoina on todella hienoa, että löytää hyvän ja mieleisen duunipaikan. :)

Mulla ei virtsatulehduksia ole ollut, mutta nyt e-pillerit lopetettuani olen saanut jo puolen vuoden sisään kärsiä kaksi kertaa hiivasta. Hiivatulehdus on aikaisemmin ollut kerran noin 10 vuotta sitten ja silloin en syönyt pillereitä. Pillereiden aikana ei ollut kertaakaan. Nyt sitten jostain syystä hiiva iskenyt jo pariin otteeseen, todella ärsyttävää! Oon lueskellut, että moni kärsii hiivasta just hormonaalisen ehkäisyn takia, mutta minä ilmeisesti nyt lopetettuani sen.. :/ Tietenkin tämä vaiva sitten haittaa myös seksielämää.. huoh.

Kiva kuulla, jos minäkin olen ollut avuksi omilla kommenteillani. On tullut jonkin verran tietty omatoimisesti luettua nyt tämän yrittämisen aikana aiheesta ja jaan mielelläni muillekin tietoa omista kokemuksistani ja sitä tietoa mitä olen saanut lääkärissä tms. Toki kaikki olemme yksilöitä ja kaikkien kroppa toimii vähän omalla tavallaan, mutta kiva jakaa näitä asioita täällä ja huomata usein, että on ihan normaalia joku juttu, josta on ollut huolissaan. Huomata, että muillakin ihan samoja oireita/tuntemuksia/huolia/ongelmia.

Rentouttavaa viikonloppua kaikille ja ihania hääjuhlia Asistente teille!

Aliisa Kyoto eikö ole RASITTAVAA kun raskausoireet ovat tismalleen samat kuin "kuukautisoireet"?! Mutta kyllähän nuo voi ihan hyvin olla raskauden aiheuttamia tuntemuksia! Ihanan kamalat jännät päivät kohta siellä käsillä! Ihana kun sinun mies on noin posiitivinen oireiden suhteen, meillä mies ottaa hyvin rauhallisesti ja kaikki oireet mitä kerron niin on kuulemma olleet aina ennenkin :D Ehkä suurin syy on se ettei halua pettyä itse ja etten minä pettyisi niin kovasti. Toisaalta ärsyttävää mutta toisaalta ihan hyvä toppuutella omia "varmoja" raskausoireitani. Haluaisin ehkä kuitenkin että mies olisi sinun miehesi tavoin mukana jännityksessä enemmän ja vaikka kyselisi että miltä tuntuu ja tuntuuko miltään :)

Joo on tämä ovulaatio kiehtova juttu! Testit on siis käytännössä turhia ja joissain tapauksissa jopa tosi huono ratkaisu. Vaikka hyvin todennäköisesti ensi kuussa samaan aikaan testaan sitä ovulaatiota kuitenkin :D Nämä jutut ehtii unohtumaan taas siihen mennessä... 

Tänään ensimmäiseksi taas mittasin lämmöt. Meillä on sellanen 10 sekunnin pikamittari, en tiedä miten tarkka on kun on niin nopea ja välillä tuntuu että ne lämmöt heittelee koko ajan. Eilen illalla mittasin 37 astetta vaikka tiedän että illalla on ihan eri lämmöt kuin aamulla mutta antoi silti toivoa siihen että aamullakin olisi nousseet. Ensimmäinen lämpö aamulla oli taas vaan se sama 36,4, otin uudestaan 36,5 sitten 36,6 ja sitten kaksi kertaa peräkkäin 36,7??? Luin jostain että lämmöt joillain nousee pikkuhiljaa usean päivän aikana eikä heti pompsahda pilviin, toivotaan että kyse olisi siitä :) Ovatko muut mittailleet lämpöjä?

Myös ovulaatiotuntemukset vaikuttaa olevan aika erilaisia kaikilla. Itse en tunne tai ole osannut kuulostella minkäänlaisia tuntemuksia alavatsalla siis muualla kuin toisella sivulla/kyljessä eli ilmeisesti munasarjassa. Monet sanovat että on juuri menkkamaisia ja jopa kovempia kipuja tai niinkun asistentella juilintaa alavatsalla ja jotkut taas sanovat etteivät tunne mitään ja toiset joutuvat syömään särkylääkkeitä. Mutta kaikenkaikkiaan tässä näistä asioista lukiessa ja opiskellessa on herännyt sellanen tietynlainen kunnioitus omaa ja yleensäkin naisen kehoa kohtaan, että saa sitä vähän luvan kanssa mielialat ailahdella kun sisällä myllertää ja tapahtuu ihmeellisiä asioita ;D

Olisi myös ihanaa kuulla maggiemeen tärppikierrosta, tunsitko ovulaation miten ajoititte yrittämisen (Vai miten se ajoittui, ilmeisesti ette kauheasti ressaneet tässä kierrossa?) Ja millaiset oireet olivat ennen testausta? 

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Kiitos kaikille onnitteluista ja kannustuksesta <3 Varsinkin jälkimmäistä tarvitaan, jotta tämä muuttuisi todelliseksi. Toivon, että teidän kaikkien ovulaatiotestit ja omat tuntemukset ovat osuneet oikeaan. Olen pahoillani, Tyttö ja varis, että kohdallesi on sattunut surua. Toivottavasti jaksat pitää huolta itsestäsi tällaisena hetkenä.

Tervetuloa Iinekselle! Täällä on ihan tervejärkistä porukkaa :) Ja isot onnittelut Asistentelle uudesta työpaikasta :) Aliisa Kyotolla alkaa jännittävät hetket, hurjaa! :)

Laskurin mukaan tänään alkaa 6. raskausviikko. Kaikki on siis vielä mahdollista. Olin jo varma, että kun alkuviikosta kanniskelin painavia tavaroita edestakas, niin uloshan se sieltä tulee ja vauhdilla. Tänään on perjantai, eikä verta ole näkynyt, oli vaan aamupissaisessa testissä vielä vahvempi plus.  Otin jo aikaisemmissa kierroissa käyttöön Meganin ohjeen ovistestaamisen jättämisestä, koska tunsin sen kuitenkin niin vahvasti. Kiertoni oli suht säännöllinen, oviksen mahdollisen aikataulun otin täältä http://ovulaatiolaskuri.com/ koska tykästyin sen antamiin moniin hedelmällisyyspäiviin. Tulevan oviksen sitten merkkasin kalenteriin ja aloin odottelemaan tuntemuksia. Tämä tärppikierros oli tosiaan meidän molempien lomalla. Halut olivat korkealla ja valkovuotoa oli havaittavissa. Seksiä harrastettiin sunnuntaina, maanantaina ja tiistaina. Oviksen tunsin tiistaina, viiltävät vihlaisut ja puukon iskut alavatsassa. Mitään vippaskonsteja seksin aikana ei tehty, en mä jaksa uskoa että ne mihinkään vaikuttais. Ennen ekaa testiä odotin siihen saakka, että seuraava kierto alkais. Pientä juilimista oli, mutta säteilevä kipu jalkoihin puuttui. Ja plus tuli seuraavana päivänä.

Tänään soitin neuvolaan ja saatiin ajaks 25.8. Terkkari neuvoi täyttämään esitieto- ja päihdekyselylomakkeet. Suositteli myös käymään THL:n sivuilla kattomassa ruokasuositukset. Ja niitähän on. Ja kyllä, olen juonut alkoholia ennen plussaa sekä syönyt kahtena päivänä peräkkäin maksa-pekonipaistosta. Siinä listassa sanotaan selvällä suomen kielellä, että maksan syöntiä on vältettävä koko raskausajan. Saatana. Mä en oikeesti aio olla vainoharhanen raskaana oleva akka, koka uskoo joka helvetin tekstin netissä ja keskustelupalstoilla. Syntykö ennen enemmän vammasia lapsia, kun ihmiset ei ollu näin saatanan tietosia joka asiasta? Jos tää raskaus on oikeesti totta, niin mä lupaan pitää jalkani maassa koko 9 kk, enkä höyrähdä mihinkään, enkä usko mitään mitä netissä sanotaan. Ja ei niitä onnen kyyneleitä oo tullu vieläkään, vaikka oma mies vitsillä heittääkin, että mä oon sen tiinenä oleva lehmä. Kuin söpöö :) Lomakkeessa käsketään valitsemaan synnytyssairaala, eikä mulla oo tästä hommasta mitään muuta todistetta kuin positiivinen raskaustesti. Hurjaa. Jotkut on käyneet yksityisellä varhaisultrassa kattomassa, että siellä on joku. Pitääkö munkin? En tiiä, jaksaako sitä höntyillä. Ja kaikesta epävarmuudesta ja epähömpötyksestä huolimatta me halutaan tätä niin paljon.

Tällä hetkellä eniten jännittää maanantaina alkava uus duuni, joka on määräaikainen. Great, mikä ajoitus. Ne varmaan potkii mut pihalle ennen koeajan päättymistä.

<3 MaggieMee

Janetteo: Todellakin on rasittavaa!! :D. Miehet on aina viilipyttyjä, se ilmeisesti kuuluu luonnon kuvioihin kun nainen "sekoilee", niin jonkun pitää olla se järkevä osapuoli :D.

Megan: Kiitos, olet minun järjen ääni :). Nyt lopetan tän oireiden tuijottamisen, ei tässä ole mitään järkeä. Mieli todellakin tekee ne tepposet ja varmaan myös ne oireet. Lopetan tämän höösäyksen ja katson tilanteen uudelleen kun/jos kp33 on täyttyy.

Hyvä Maggiemee viitaten noihin alkoholi- ja ruokavalioasioihin! Ei todellakaan kannata höntyillä. Itse noita lueskelin myös kun mietin alkoholin juomista yrityksen aikana jne. Tulin siihen lopputulemaan ainakin ruuan suhteen että pieni maalaisjärki on paikallaan ja on hyvä suodattaa netin informaatiotulvasta se olennainen. Tsemppiä hei myös uuteen työpaikkaan M!

Mietin tuota että miksi varhaisultraan yksityiselle? Tietenkin jos on terveydellisiä syitä/historiaa keskenmenojen jne kanssa niin ymmärrän. Ja tietenkin jos on varaa käydä ni why not? :). Itse ajattelin käyttää julkisen sektorin palveluja (sitten jos ja kun). Tulee se tieto sieltäkin, vaikkakin ei pääse niin nopeaan kuin yksityisellä. 

Vähän kyllä kiehtoisi (sitten jos ja kun), että kävisin siinä 3D(?)-ultrassa. Siskoni siinä kävi ja sai dvd:n kotiin meille näytettäväksi. Oli aika jännää katsottavaa kun näki vauvan kasvonpiirteet etukäteen :). Kallishan tuo juttu oli, muistaakseni jonkun 200 euroa?. Olisiko sen rahan arvoista?

No niin, nyt tämä "hörhö" lähtee viikonlopun viettoon ja viskaa nämä oireiden arvioinnit koppaan. Olisi miehen kanssa "treffi-ilta", mennään nepalilaiseen syömään ja sitten leffaan :). Mukavaa, huoletonta viikonloppua kaikille :)

Maggiemee: Kiva kuulla susta ja voinnistasi! :) Tosta syömisestä ja juomisesta alkuraskaudessa.. Se gynekologi jolla kävin nyt kesäkuussa, painotti mulle nimenomaan, että raskautta yrittäessä ENNEN PLUSSATESTIÄ voi ja TULEE elää TÄYSIN NORMAALISTI. Sanoi vielä, että kunhan en itseäni joka päivä katuojasta löydä, niin muuten voin olla normaalisti ja juoda halutessa saunakaljat ja viinilasilliset, syödä juustoja, kalaa, äyriäisiä, maksaa yms. Mikäli karttaa kaikkea mahdollista haitallista, se vaan nostaa stressitasoja entisestään.. Ja jos esimerkiksi itse olisin ollut syömättä herkkujani homejuustoja ja juomatta lasiakaan viiniä tämän yrityksen aikana, niin olisin joutunut olemaan "kuivilla" jo kohta vuoden!

En siis tarkoita, että minun pitäisi olla kokoajan juomassa tms, mutta on se kiva kuitenkin välillä nautiskella ja elää normaalisti (etenkin silloin kun täti tulee kylään ja muutenkin veetuttaa), kun kerran raskaus ei ole vielä alkanut. Toki heti sinä päivänä, jos plussaan, en alkoholia nauti enää tippaakaan, enkä syö mitään "kiellettyjä" ruokia. Ole siis täysin huoleti, kaikki on hyvin. :) Sitäpaitsi lääkärikin sanoi, että jos ennen plussausta olisi vahingollista tippakin alkoholia tai kiellettyjä ruoka-aineita, niin suurin osahan meistä ihmisistä olisi jotenkin poikkeavia, eikös vain? :)

Pakko kertoa tähän väliin juttu omasta lähipiiristä.. Mieheni äiti alkoi odottaa miestäni opiskeluaikoina yliopistossa ja vietti railakasta opiskelijaelämää.. Kuulemma tupakkaa ja alkoholiakin meni. Kuukautiset jäivät pois keväällä, mutta vasta 4 kk siitä eli kesällä raskaustesti näytti plussaa, vaikka kävi testissä jopa tk:ssa ja teki monta kotona! Eli ehti vielä raskausaikanakin juhlia ihan tarpeeksi tietämättä raskaudesta ja mieheni on täysin normaali, jopa omasta mielestäni hyvin älykäs ja pituuttakin melkein 190cm. Eli ainakaan hän ei ole tuosta vahingoittunut eikä jäänyt esim. pienikokoiseksi. :)

Muistakaa vaan kaikki popsia päivittäin sitä foolihappoa, se on hyväksi!

MaggieMee: Älä kerro siellä uudessa työpaikassa raskaudesta vielä. Se on pakko kertoa vasta 1kk ennen äitiyslomaa. En tiedä millaisessa työpaikassa olet, mutta lääkärissä käynnit pitää toki ottaa palkattomana, koska ei johdu sairaudesta. Mutta tosiaan meille ainakin painotti lakiopettaja, että jos työhaastattelussa kysytään, että hankkiiko lapsia, niin "Mä en halua koskaan lapsia!" vaikka olisi 4kk:lla raskaana :D Raskaus ei ole pätevä syy lopettaa työsuhdetta, mutta määräaikaisessa työsuhteessa ei kannata raskaudesta kertoa.