Tutkimus: Tytöille parempi koulutodistus samoilla tiedoilla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista vänkäämistä.

Alussa väite tyrmätään vanhana huuhaana, sitten todetaan että "tietysti".

Opetusjärjestelmä on siis suunniteltu tukemaan tyttöjen vahvuuksia ja heikentämään poikien asemaa. Siihen vaikuttaa myös se, että suurin osa opettajista on naisia.

Tänne on linkitetty myös faktaa, kuinka tyttöjen kognitiiviset taidot ovat keskimäärin paremmat kuin poikien. Siksi vaatimukset, että tyttöjen ja poikien pitäisi menestyä koulussa keskimäärin yhtä hyvin, ovat surkuhupaisia.

Jos Pekan ÄO on 140 ja Matin 70, niin pitääkö opettajan silloinkin löytää metodit, joilla kumpikin osaa yhtä hyvin matikkaa, näin niin kuin kärjistettynä.

Miksi pitäisi? Nyt edetään äärettömän hitaasti nopeaan oppijaan nähden. Tasokurssit olisi hyvä saada takaisin.

Se taas kasvattaisi entisestään tyttöjen ja poikien suorituksien tasoeroja. Olen ollut ymmärtävinäni, että tässä ketjussa monet toivoisivat päinvastaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista vänkäämistä.

Alussa väite tyrmätään vanhana huuhaana, sitten todetaan että "tietysti".

Opetusjärjestelmä on siis suunniteltu tukemaan tyttöjen vahvuuksia ja heikentämään poikien asemaa. Siihen vaikuttaa myös se, että suurin osa opettajista on naisia.

Tänne on linkitetty myös faktaa, kuinka tyttöjen kognitiiviset taidot ovat keskimäärin paremmat kuin poikien. Siksi vaatimukset, että tyttöjen ja poikien pitäisi menestyä koulussa keskimäärin yhtä hyvin, ovat surkuhupaisia.

Jos Pekan ÄO on 140 ja Matin 70, niin pitääkö opettajan silloinkin löytää metodit, joilla kumpikin osaa yhtä hyvin matikkaa, näin niin kuin kärjistettynä.

Miksi pitäisi? Nyt edetään äärettömän hitaasti nopeaan oppijaan nähden. Tasokurssit olisi hyvä saada takaisin.

Se taas kasvattaisi entisestään tyttöjen ja poikien suorituksien tasoeroja. Olen ollut ymmärtävinäni, että tässä ketjussa monet toivoisivat päinvastaista.

ai saako siellä perseennuolennalla extra crediittiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se nyt on selvä. 

Käytös ja ns. naamakerroin vaikuttavat peruskoulussa, ja ehkä vielä lukiossakin, merkitsevästi arvosanoihin. 

Itse olin peruskoulussa koko koulun mahdollisesti älykkäin oppilas - tiesin monista aiheista opettajia enemmän. Mutta en ollut hyväkäytöksinen, mikä näkyi numeroissakin. 

Kahdeksannella luokalla jouduin ns. klinikalle (eli eräänlaiselle tarkkailuluokalle) biologiasta, koska en tullut opettajan kanssa toimeen ja toden puhuakseni häiriköinkin jonkin verran - en toki ilkeämielisesti, vaan pitämällä tunneilla hauskaa muiden kanssa. No, tuli ensimmäiset kokeet ja sain siitä liki täydet pisteet. Rehtorin määräyksellä minut palautettiin välittömästi normaaliin luokkaan :D

Sait tarkkailuluokan kokeesta ”lähes täydet pisteet”? Älä nyt ole turhan vaatimaton. Et ole mahdollisesti vain koko koulun, vaan ehkä koko Suomen älykkäin ihminen.

Sinäpä se et taida olla penaalin terävin kynä. Samat kokeet siellä tehtiin kuin muuallakin. 

En käy koulua nyt, vaan ihan silloin kun jotain vielä vaadittiinkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista vänkäämistä.

Alussa väite tyrmätään vanhana huuhaana, sitten todetaan että "tietysti".

Opetusjärjestelmä on siis suunniteltu tukemaan tyttöjen vahvuuksia ja heikentämään poikien asemaa. Siihen vaikuttaa myös se, että suurin osa opettajista on naisia.

Tänne on linkitetty myös faktaa, kuinka tyttöjen kognitiiviset taidot ovat keskimäärin paremmat kuin poikien. Siksi vaatimukset, että tyttöjen ja poikien pitäisi menestyä koulussa keskimäärin yhtä hyvin, ovat surkuhupaisia.

Jos Pekan ÄO on 140 ja Matin 70, niin pitääkö opettajan silloinkin löytää metodit, joilla kumpikin osaa yhtä hyvin matikkaa, näin niin kuin kärjistettynä.

Miksi pitäisi? Nyt edetään äärettömän hitaasti nopeaan oppijaan nähden. Tasokurssit olisi hyvä saada takaisin.

Se taas kasvattaisi entisestään tyttöjen ja poikien suorituksien tasoeroja. Olen ollut ymmärtävinäni, että tässä ketjussa monet toivoisivat päinvastaista.

ai saako siellä perseennuolennalla extra crediittiä?

Kielenkäytöstäsi päätellen olet sen verran nuori, ettet muista peruskoulun tasokurssikokeilua Suomessa. Yksi syy, miksi tasokursseista luovuttiin, oli se, että nekin pojat valitsivat suppeita kursseja, joilla olisi ollut edellytykset pärjätä laajoilla kursseilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se nyt on selvä. 

Käytös ja ns. naamakerroin vaikuttavat peruskoulussa, ja ehkä vielä lukiossakin, merkitsevästi arvosanoihin. 

Itse olin peruskoulussa koko koulun mahdollisesti älykkäin oppilas - tiesin monista aiheista opettajia enemmän. Mutta en ollut hyväkäytöksinen, mikä näkyi numeroissakin. 

Kahdeksannella luokalla jouduin ns. klinikalle (eli eräänlaiselle tarkkailuluokalle) biologiasta, koska en tullut opettajan kanssa toimeen ja toden puhuakseni häiriköinkin jonkin verran - en toki ilkeämielisesti, vaan pitämällä tunneilla hauskaa muiden kanssa. No, tuli ensimmäiset kokeet ja sain siitä liki täydet pisteet. Rehtorin määräyksellä minut palautettiin välittömästi normaaliin luokkaan :D

Sait tarkkailuluokan kokeesta ”lähes täydet pisteet”? Älä nyt ole turhan vaatimaton. Et ole mahdollisesti vain koko koulun, vaan ehkä koko Suomen älykkäin ihminen.

Sinäpä se et taida olla penaalin terävin kynä. Samat kokeet siellä tehtiin kuin muuallakin. 

En käy koulua nyt, vaan ihan silloin kun jotain vielä vaadittiinkin. 

Okei. Teit saman kokeen kuin muutkin. Sait siitä lähes täydet pisteet. Hieno juttu. En kuitenkaan noilla näytöillä sanoisi, että olisit ollut mahdollisesti koko koulun älykkäin oppilas.

Oma poika ei saanut lukiopaikkaa 7,8 keskiarvolla. On nyt kaksoistutkinnossa ja saanut lukion puolella parempia numeroita kuin tyttöystävänsä, joka oli ysin oppilas peruskoulussa. Jotain perää siinä poikien syrjimisessä nimenomaan peruskoulussa on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista vänkäämistä.

Alussa väite tyrmätään vanhana huuhaana, sitten todetaan että "tietysti".

Opetusjärjestelmä on siis suunniteltu tukemaan tyttöjen vahvuuksia ja heikentämään poikien asemaa. Siihen vaikuttaa myös se, että suurin osa opettajista on naisia.

Tänne on linkitetty myös faktaa, kuinka tyttöjen kognitiiviset taidot ovat keskimäärin paremmat kuin poikien. Siksi vaatimukset, että tyttöjen ja poikien pitäisi menestyä koulussa keskimäärin yhtä hyvin, ovat surkuhupaisia.

Jos Pekan ÄO on 140 ja Matin 70, niin pitääkö opettajan silloinkin löytää metodit, joilla kumpikin osaa yhtä hyvin matikkaa, näin niin kuin kärjistettynä.

Miksi pitäisi? Nyt edetään äärettömän hitaasti nopeaan oppijaan nähden. Tasokurssit olisi hyvä saada takaisin.

Se taas kasvattaisi entisestään tyttöjen ja poikien suorituksien tasoeroja. Olen ollut ymmärtävinäni, että tässä ketjussa monet toivoisivat päinvastaista.

ai saako siellä perseennuolennalla extra crediittiä?

Kielenkäytöstäsi päätellen olet sen verran nuori, ettet muista peruskoulun tasokurssikokeilua Suomessa. Yksi syy, miksi tasokursseista luovuttiin, oli se, että nekin pojat valitsivat suppeita kursseja, joilla olisi ollut edellytykset pärjätä laajoilla kursseilla.

Kävin ala-asteella ulkomaalaista koulua ja kun tulin 90-luvulla muiden joukkoon niin hämmennyin. Esimerkiksi matikassa oltiin vuosia jäljessä ja kurista oli turha puhua.

Ketjussa on kuitenkin kyse siitä, miten numero annetaan: osaamisen perusteella vai hymyilemällä nätisti opettajalle.

Ei ole missään vaiheessa ollut kysymys nätisti puhumisesta, vaan tuntiaktiivisuudesta, joka on osa arvosteluperusteita, ja käytöstavoista, jotka ihmisen olisi itsensä vuoksi hyvä oppia.

Vierailija kirjoitti:

Oma poika ei saanut lukiopaikkaa 7,8 keskiarvolla. On nyt kaksoistutkinnossa ja saanut lukion puolella parempia numeroita kuin tyttöystävänsä, joka oli ysin oppilas peruskoulussa. Jotain perää siinä poikien syrjimisessä nimenomaan peruskoulussa on.

Joo joo... mistä ihmeestä tiedät pojan tyttöystävän arvosanat? Kyseessähän ei mitenkään voi olla se että poikasi on innostunut opiskelusta vasta nyt, ja tyttöystävällä on mahdollisesti ongelmia opiskelumotivaation yms kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En nyt mitään laasauksia lue, mutta samat koetulokset ei tarkoita samaa numeroa eikä ole koskaan tarkoittanut. Tuntiaktiivisuus on aina vaikuttanut.

Ei siis mitata tietoa tai ymmärrystä, vaan tottelavaisuutta.

Koulua vartenhan siellä opiskellaankin. Tämä pitäisi vaan hyväksyä ja alistua.

Koululla ja työelämällä on se ero, että koulusta pääsee läpi sellaisella käytöksellä, jolla töistä lentää äkkiä pihalle. Siksi olisi hyvä harjoitella käyttäytymistä ja aktiivisuutta siellä koulun puolella.

Tämäpä. Koulussa harjoitellaan niitä työelämän taitoja jotka tulevat tarpeeseen kaikilla ennemmin tai myöhemmin. En minäkään voi alkaa seisoskella ja pyöriä kehää kesken kokouksen tai mennä valittamaan pomolle että tää raportti on niiiiin tylsä kirjoittaa, enkö voi tehdä jotain muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä on syrjintä.

Vängätään vastaan selvästä uhhaiheesta josta on lukuisia tutkimuksia tehty. Kaikki osoittaa siihen, että tyttöjä suositaan jossain määrin. Se, että siitä huolimatta väen vängällä väittää, ettei näin ole on ihan yksiselitteisesti syrjintää. Totuus ei valehtele.

Paitsi että tässä ei ole esitetty mitään tieteellisesti todistettua totuutta. Kaikki ,joilla on poikalapsi tietää, miten paljon vaikeampaa on motivoida poika suoriutumaan koulusta hyvin kuin tyttö. Poikien kulttuuri ei arvosta koulumenestystä ja suoriutumusta. Sukupuolelle tyypillistä on myös mennä yli sieltä mistä aita on matalin. Pojat vaatii jatkuvaa seurantaa ja perseellepotkimista , jotta saavuttaisi lähellekään saman kuin itseohjautuva ja motivoitunut sisarensa. Pojat jäävät helposti dopamiinikoukkuun, jossa aivot saavat nopean tyydytyksen kaikesta tyhjänpäiväisrstä pelaamisesta ja mopon rassauksesta. Tällöin motivointi hyödylliseen, mutta ponnisteluja vaativaan pitkäjänteiseen toimintaan on vaikeaa.

Säälin poikaasi sillä kirjoituksestasi oikein huokuu avoin halveksunta toista sukupuolta kohtaan. On hyvin kuvaavaa, että ajattelet poikien mielenkiinnon kohteiden olevan vain "tyhjänpäiväistä rassaamista" :(

Etkö osaa lukea? Tuossahan lukee ihan selvästi "tyhjänpäiväisestä pelaamisesta" ja "mopon rassauksesta". Miksi hypit sanojen yli?

eri

Olen pahoillani. Korjauksesi jälkeen teksti tosiaan muuttui aivan selvästi halveksuvasta kunnioittavaksi :D

Sinä muutin sanoja ylihyppäämällä merkityksen ihan toiseksi. "Mopon rassaus" on ihan normaali puhekielen ilmaisu mopon huoltamisesta, kuten hyvin tiedät.

Voisitko myös ystävällisesti kertoa, mikä tekee pelaamisesta automaattisesti "tyhjänpäivästä"? Se, että sinä et arvosta sitä, vai onko olemassa joku ihan oikea syy, miksi tämä ajanvietto on lähtökohtaisesti huonompi kuin joku toinen ajanvietto?

Ohis tämäkin. Minun poikani soittavat klassista musiikkia, ja kyllä se vaikuttaa tutkimusten perusteella edistävän aivotoimintaa ja enteilevän tulevaisuuden menestystä huomattavasti paremmin kuin pelaamisharrastus.

Siis minulle on täysin OK, jos jonkun mielestä pelien hakkaaminen on hieno ja tavoiteltava harrastus. Mutta silloin pitää hyväksyä se, että toisilla ihmisillä on toisenlaisia odotuksia harrastuksilta.

Miksi näiden pitäisi sulkea toisiaan pois?? Ja kenen odotuksista nyt on kyse? Sinun vai lapsesi?

T. Soittajan, pelaajan JA urheilijan äiti

Ps. Toivottavasti et pakota niitä lapsiasi soittamaan vain oman ambition takia.

Samaa voi kysyä sinultakin. Täällä pädet sillä, miten lapsesi soittaa ja pelaa ja urheilee. Jos haluaisin lähteä samalle ad hominem -linjalle kuin sinä, kysyisin että äidin ambitionko takia lapsen pitää säntäillä joka puolelle.

Et näköjään ymmärrä yhtään. Tarkoitus ei ollut päteä, vaan alleviivata vain sitä pointtia jonka sanoin, että yksi asia ei ole mitenkään muista pois. Mikään noista asioista ei ole minua varten. Lapset saavat tehdä niitä asioita, jotka heitä kiinnostaa. Toki kannustaa voi kokeilemaan ja näin teemmekin, mutta kyse on nimenomaan lapsen omasta kiinnostuksesta.

Hieman hupsuja välillä nuo stereotypiat pelaavista pojista.

Ps. Meillä pelaa tytötkin (se on nykyaikana yleistä - en tiedä yhtään tyttöä, joka ei pelaisi) ja me vanhemmat. Kokeile sinäkin, se on hauskaa! ;)

Minä tiedän yhden tytön, joka ei pelaa, ei ole koskaan pelannutkaan mitään tietokone tai konsolipelejä. Omani. Harrastuksiin kuului yläasteaikana jääkiekko, ratsastus, laskettelu ja soittaminen( piano, harmonikka, kitara ja huilu), sekä baletti ja telinevoimistelu. Lukioaikana joutui harrastuksia karsimaan. Nykyisin opiskelee DIksi. Pelihimoinen veli opiskelee ict-asentajaksi. Kumman harrastukset antoi paremmat eväät elämään?

Mitä veikkaat kumpi  on onnellisempi elämässään ja valinnoissaan?

Tytär tietysti. Opiskelee älyllisesti kiinnostavaan ammattiin, jossa on hyvät työllistymisnäkymät. Harrastusten ansiosta hänellä on laajat sosiaaliset verkostot ja monenlaisia taitoja. Poika taas tuhlaa aikaansa siihen nähden mikä hänen potentiaalinsa olisi. Ymmärrän kyllä että amis on ihan ok paikka sille porukalle, joka ei parempaan pysty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälaista tulevaisuutta työelämässä te kaavailette näille pojille, jotka osaavat kokeessa kaiken mutta eivät kykene tuntiaktiivisuuteen, ryhmätöihin tai edes normaaliin kanssakäymiseen?

Pitääkö pomon kaivaa osaaminen esiin pistokkailla?

Töissä voi jopa löytyä motivaatio. On ihan eri asia tehdä jotain oikeaa työtä kuin yrittää miellyttää jotain opettajanplanttua.

Harmi, että ensiksi pitäisi pystyä se työpaikka saamaan. Harva työpaikka aukeaa pelkällä kirjallisella hakemuksella. Yleensä vieläpä vuorovaikutustaitojen lisäksi pitää olla tiimiin sopiva yhteistyökykyinen persoona. Harvemmin tuppiduu jurottaja tätä on. Onnea vaan työnhakuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä on syrjintä.

Vängätään vastaan selvästä uhhaiheesta josta on lukuisia tutkimuksia tehty. Kaikki osoittaa siihen, että tyttöjä suositaan jossain määrin. Se, että siitä huolimatta väen vängällä väittää, ettei näin ole on ihan yksiselitteisesti syrjintää. Totuus ei valehtele.

Paitsi että tässä ei ole esitetty mitään tieteellisesti todistettua totuutta. Kaikki ,joilla on poikalapsi tietää, miten paljon vaikeampaa on motivoida poika suoriutumaan koulusta hyvin kuin tyttö. Poikien kulttuuri ei arvosta koulumenestystä ja suoriutumusta. Sukupuolelle tyypillistä on myös mennä yli sieltä mistä aita on matalin. Pojat vaatii jatkuvaa seurantaa ja perseellepotkimista , jotta saavuttaisi lähellekään saman kuin itseohjautuva ja motivoitunut sisarensa. Pojat jäävät helposti dopamiinikoukkuun, jossa aivot saavat nopean tyydytyksen kaikesta tyhjänpäiväisrstä pelaamisesta ja mopon rassauksesta. Tällöin motivointi hyödylliseen, mutta ponnisteluja vaativaan pitkäjänteiseen toimintaan on vaikeaa.

Säälin poikaasi sillä kirjoituksestasi oikein huokuu avoin halveksunta toista sukupuolta kohtaan. On hyvin kuvaavaa, että ajattelet poikien mielenkiinnon kohteiden olevan vain "tyhjänpäiväistä rassaamista" :(

Etkö osaa lukea? Tuossahan lukee ihan selvästi "tyhjänpäiväisestä pelaamisesta" ja "mopon rassauksesta". Miksi hypit sanojen yli?

eri

Olen pahoillani. Korjauksesi jälkeen teksti tosiaan muuttui aivan selvästi halveksuvasta kunnioittavaksi :D

Sinä muutin sanoja ylihyppäämällä merkityksen ihan toiseksi. "Mopon rassaus" on ihan normaali puhekielen ilmaisu mopon huoltamisesta, kuten hyvin tiedät.

Voisitko myös ystävällisesti kertoa, mikä tekee pelaamisesta automaattisesti "tyhjänpäivästä"? Se, että sinä et arvosta sitä, vai onko olemassa joku ihan oikea syy, miksi tämä ajanvietto on lähtökohtaisesti huonompi kuin joku toinen ajanvietto?

Ohis tämäkin. Minun poikani soittavat klassista musiikkia, ja kyllä se vaikuttaa tutkimusten perusteella edistävän aivotoimintaa ja enteilevän tulevaisuuden menestystä huomattavasti paremmin kuin pelaamisharrastus.

Siis minulle on täysin OK, jos jonkun mielestä pelien hakkaaminen on hieno ja tavoiteltava harrastus. Mutta silloin pitää hyväksyä se, että toisilla ihmisillä on toisenlaisia odotuksia harrastuksilta.

Miksi näiden pitäisi sulkea toisiaan pois?? Ja kenen odotuksista nyt on kyse? Sinun vai lapsesi?

T. Soittajan, pelaajan JA urheilijan äiti

Ps. Toivottavasti et pakota niitä lapsiasi soittamaan vain oman ambition takia.

Samaa voi kysyä sinultakin. Täällä pädet sillä, miten lapsesi soittaa ja pelaa ja urheilee. Jos haluaisin lähteä samalle ad hominem -linjalle kuin sinä, kysyisin että äidin ambitionko takia lapsen pitää säntäillä joka puolelle.

Et näköjään ymmärrä yhtään. Tarkoitus ei ollut päteä, vaan alleviivata vain sitä pointtia jonka sanoin, että yksi asia ei ole mitenkään muista pois. Mikään noista asioista ei ole minua varten. Lapset saavat tehdä niitä asioita, jotka heitä kiinnostaa. Toki kannustaa voi kokeilemaan ja näin teemmekin, mutta kyse on nimenomaan lapsen omasta kiinnostuksesta.

Hieman hupsuja välillä nuo stereotypiat pelaavista pojista.

Ps. Meillä pelaa tytötkin (se on nykyaikana yleistä - en tiedä yhtään tyttöä, joka ei pelaisi) ja me vanhemmat. Kokeile sinäkin, se on hauskaa! ;)

Minä tiedän yhden tytön, joka ei pelaa, ei ole koskaan pelannutkaan mitään tietokone tai konsolipelejä. Omani. Harrastuksiin kuului yläasteaikana jääkiekko, ratsastus, laskettelu ja soittaminen( piano, harmonikka, kitara ja huilu), sekä baletti ja telinevoimistelu. Lukioaikana joutui harrastuksia karsimaan. Nykyisin opiskelee DIksi. Pelihimoinen veli opiskelee ict-asentajaksi. Kumman harrastukset antoi paremmat eväät elämään?

Hyvä pointti. Epäilen, että nämä samat ihmiset, joiden mielestä on väärin, että pojat eivät saa koulussa automaattisesti yhtä hyviä numeroita kuin tytöt, ovat myös sitä mieltä että on väärin, että telinevoimistelu ja pianonsoitto kehittävät pitkäjänteisyyttä ja pelaaminen taas ei.

Jotenkin pitäisi saada aikaan sellainen yhteiskunta, joka ei palkitsisi ketään työnteosta tai osaamisesta. Silloin olisi tasa-arvo ylimmillään.

Mielenkiintoista että dissaat ict-asentajaksi opiskelevaa.

Hänellä riittäisi älyllistä potentiaalia sisarensa tapaan parempaankin. Turhauttaa omien mahdollisuuksien käyttämättä jättäminen. Toivottavasti taloudelliset realiteetit saa ajan myötä hänellekin järkeä valintoihin.

Asentajat tekevät oikeita töitä, joihin vaaditaan myös jonkin verran fyysistä kuntoa ja osaamista. Insinöörien hommat on pilipalihommia, eikä niitä edes ole läheskään kaikille valmistuville.

Et taida tietää mitä ict-asentaja tekee? Tai edes sitä että näistä on ylitarjontaa työmarkkinoilla ja palkkaus on surkea?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä on syrjintä.

Vängätään vastaan selvästä uhhaiheesta josta on lukuisia tutkimuksia tehty. Kaikki osoittaa siihen, että tyttöjä suositaan jossain määrin. Se, että siitä huolimatta väen vängällä väittää, ettei näin ole on ihan yksiselitteisesti syrjintää. Totuus ei valehtele.

Paitsi että tässä ei ole esitetty mitään tieteellisesti todistettua totuutta. Kaikki ,joilla on poikalapsi tietää, miten paljon vaikeampaa on motivoida poika suoriutumaan koulusta hyvin kuin tyttö. Poikien kulttuuri ei arvosta koulumenestystä ja suoriutumusta. Sukupuolelle tyypillistä on myös mennä yli sieltä mistä aita on matalin. Pojat vaatii jatkuvaa seurantaa ja perseellepotkimista , jotta saavuttaisi lähellekään saman kuin itseohjautuva ja motivoitunut sisarensa. Pojat jäävät helposti dopamiinikoukkuun, jossa aivot saavat nopean tyydytyksen kaikesta tyhjänpäiväisrstä pelaamisesta ja mopon rassauksesta. Tällöin motivointi hyödylliseen, mutta ponnisteluja vaativaan pitkäjänteiseen toimintaan on vaikeaa.

Säälin poikaasi sillä kirjoituksestasi oikein huokuu avoin halveksunta toista sukupuolta kohtaan. On hyvin kuvaavaa, että ajattelet poikien mielenkiinnon kohteiden olevan vain "tyhjänpäiväistä rassaamista" :(

Etkö osaa lukea? Tuossahan lukee ihan selvästi "tyhjänpäiväisestä pelaamisesta" ja "mopon rassauksesta". Miksi hypit sanojen yli?

eri

Olen pahoillani. Korjauksesi jälkeen teksti tosiaan muuttui aivan selvästi halveksuvasta kunnioittavaksi :D

Sinä muutin sanoja ylihyppäämällä merkityksen ihan toiseksi. "Mopon rassaus" on ihan normaali puhekielen ilmaisu mopon huoltamisesta, kuten hyvin tiedät.

Voisitko myös ystävällisesti kertoa, mikä tekee pelaamisesta automaattisesti "tyhjänpäivästä"? Se, että sinä et arvosta sitä, vai onko olemassa joku ihan oikea syy, miksi tämä ajanvietto on lähtökohtaisesti huonompi kuin joku toinen ajanvietto?

Pelatessa erittyy dopamiinis, joka aiheuttaa mielihyvää ja koukuttaa pelaamiseen. Monilla nuorilla ,varsinkin pojilla, tämä riippuvuus vaikeuttaa normaalia elämää kun sen koetaan häiritsevän pelaamista. Tällöin koulussa ja arjessa muut tavoitteet jää helpisti syrjään. Pikkuhiljaa dopamiinikoukussa olevien aivot rappeutuvat. Varmaan osaat itsekin googlettaa.

Kai sille pelaamiselle on jokin raja pistettävä, niinkuin lapsen muullekin touhulle. Rajoja ja rakkautta.

En silti halveksisi pelaamista ja pelaajia, kuten rivien välitä voi lukea. Ja asetellaan joitakin harrastuksia toisen edelle.

Pelaamistahan suositellaan ikäihmisillekin.

Mutta sehän on vain yksi harrastus. Pojilla on paljon muitakin.

Isolla osalla pojista ei ole mielenkiintoa mihinkään muuhun. Lopputulokset voit katsoa yle-areenan Logged in dokumentista.

Vierailija kirjoitti:

Oma poika ei saanut lukiopaikkaa 7,8 keskiarvolla. On nyt kaksoistutkinnossa ja saanut lukion puolella parempia numeroita kuin tyttöystävänsä, joka oli ysin oppilas peruskoulussa. Jotain perää siinä poikien syrjimisessä nimenomaan peruskoulussa on.

Vertaatko kaksoistutkinnon lukio-osuutta lukiota koko ajan käyvän lukioon? Kaksoistutkinnossa lukion oppiaineiden määrä on selkeästi vähäisempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kaksi hyvin käyttäytyvää poikaa. Oman kokemuksen perusteella heillä on ollut sukupuolesta hyötyä arvosanojen osalta. Tytöiltä odotetaan hyvää käytöstä ihan lähtökohtaisesti, pojat saavat samasta käytöksestä plussaa. Ja joo, ei tarvitse tulla sanomaan, että yksittäistapauksilla ei ole mitään merkitystä.

Jos miehiä kiinnostaa poikien koulumenestys, niin isien pitää panostaa poikiensa koulunkäyntiin. Pojat kuuntelevat isäänsä ja ottavat heistä mallia, joten jos isä suhtautuu koulunkäyntiin negatiivisesti, pojat oppivat saman asenteen.

Ok, kiva kokemus, mut eihän tämä kuitenkaan liity nyt puheena olevaan aiheeseen: samoilla tiedoilla eri numerot sukupuolen perusteella.

Osaatko sanoa siihen jotain?

Tuntiaktiivisuus, läksyjen tekeminen, kokeissa pärjääminen, opetuksen seuraaminen ja käyttäytyminen tunneilla. Omilla pojilla arvosanat oli 9-10 eli ei moittimista. Pelkästään tuntiaktiivisuus vaikuttaa numeron verran ylös tai alas kokeiden arvosanoihin verrattuna. Mielestäni siitä pitää alentaa arvosanaa, jos oppilas häslää tunneilla niin, että opettajan aika menee hänen paimentamiseensa eikä hän ehdi opettaa vaikka oppilas tietäisikin aiheesta kaiken.

Ei helvetti teitä naisia. Perseilijä luokasta ulos ja turpaan niin ei mene helvetti aikaa. Miten sinne saisi kunnon kuria takaisin ja mielellään miesopettajia?

Nostetaan opettajien palkkoja s.e. ala kilpailisi niistä harvoista pojista, joilla koulu on sujunut riittävän hyvin esim lääkiksen kauppiksen ja oikiksen kanssa. Luuletko että tapahtuu?

Opettajisto naisvaltainen, joten hyvin inhimillisinä ihmisinä samaistuvat harmittomiin ja kuuliaisiin hissukoihin. Pojissa on enemmän haastavuutta ja erityisesti lahjakkaissa pojissa karaktääriä, joten heitä pitäisi osata käsitellä sen mukaan. Nykyiseeden ja auktoriteettien haastaminen on aivan kynnyskysymys kehitykselle, mutta tuskin keskimääräinen opettaja on koskaan ajatellut edes mitään noin fiksua putkimaisessa elämässään, missä on vain apinoinut ympäristöään. Siksi lahjakkaat pojat joutuvat vajavaisissa mielissä oikeiden ongelmaoppilaiden kanssa samaan lokeroon.

Opetuksen tahti on turhauttavan hidas ja oppimisympäristö puiseva, mikä aiheuttaa turhautumista lahjakkuuksille. Lisäksi itse sain vielä isoveljeni härväilyn takia kokea joudenkin opettajien antipatioita, mikä tuntui hyvin epäoikeudenmukaiselta. Molemmat olemme kuitenkin pärjänneet sitten valtakunnallisella tasolla erinomaisesti, mutta erilaisessa ympäristössä nuoruusvuosia olisi voinut hyödyntää paremminkin, eikä vain kehitystä hidastaen. Vähemmän yllättäin harvat miesopettajat (luonnontieteet) havaitsivat kyvyt, osasivat käsitellä ja antoivat kehittäviä lisätehtäviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä on syrjintä.

Vängätään vastaan selvästä uhhaiheesta josta on lukuisia tutkimuksia tehty. Kaikki osoittaa siihen, että tyttöjä suositaan jossain määrin. Se, että siitä huolimatta väen vängällä väittää, ettei näin ole on ihan yksiselitteisesti syrjintää. Totuus ei valehtele.

Paitsi että tässä ei ole esitetty mitään tieteellisesti todistettua totuutta. Kaikki ,joilla on poikalapsi tietää, miten paljon vaikeampaa on motivoida poika suoriutumaan koulusta hyvin kuin tyttö. Poikien kulttuuri ei arvosta koulumenestystä ja suoriutumusta. Sukupuolelle tyypillistä on myös mennä yli sieltä mistä aita on matalin. Pojat vaatii jatkuvaa seurantaa ja perseellepotkimista , jotta saavuttaisi lähellekään saman kuin itseohjautuva ja motivoitunut sisarensa. Pojat jäävät helposti dopamiinikoukkuun, jossa aivot saavat nopean tyydytyksen kaikesta tyhjänpäiväisrstä pelaamisesta ja mopon rassauksesta. Tällöin motivointi hyödylliseen, mutta ponnisteluja vaativaan pitkäjänteiseen toimintaan on vaikeaa.

Säälin poikaasi sillä kirjoituksestasi oikein huokuu avoin halveksunta toista sukupuolta kohtaan. On hyvin kuvaavaa, että ajattelet poikien mielenkiinnon kohteiden olevan vain "tyhjänpäiväistä rassaamista" :(

Etkö osaa lukea? Tuossahan lukee ihan selvästi "tyhjänpäiväisestä pelaamisesta" ja "mopon rassauksesta". Miksi hypit sanojen yli?

eri

Olen pahoillani. Korjauksesi jälkeen teksti tosiaan muuttui aivan selvästi halveksuvasta kunnioittavaksi :D

Sinä muutin sanoja ylihyppäämällä merkityksen ihan toiseksi. "Mopon rassaus" on ihan normaali puhekielen ilmaisu mopon huoltamisesta, kuten hyvin tiedät.

Voisitko myös ystävällisesti kertoa, mikä tekee pelaamisesta automaattisesti "tyhjänpäivästä"? Se, että sinä et arvosta sitä, vai onko olemassa joku ihan oikea syy, miksi tämä ajanvietto on lähtökohtaisesti huonompi kuin joku toinen ajanvietto?

Ohis tämäkin. Minun poikani soittavat klassista musiikkia, ja kyllä se vaikuttaa tutkimusten perusteella edistävän aivotoimintaa ja enteilevän tulevaisuuden menestystä huomattavasti paremmin kuin pelaamisharrastus.

Siis minulle on täysin OK, jos jonkun mielestä pelien hakkaaminen on hieno ja tavoiteltava harrastus. Mutta silloin pitää hyväksyä se, että toisilla ihmisillä on toisenlaisia odotuksia harrastuksilta.

Miksi näiden pitäisi sulkea toisiaan pois?? Ja kenen odotuksista nyt on kyse? Sinun vai lapsesi?

T. Soittajan, pelaajan JA urheilijan äiti

Ps. Toivottavasti et pakota niitä lapsiasi soittamaan vain oman ambition takia.

Samaa voi kysyä sinultakin. Täällä pädet sillä, miten lapsesi soittaa ja pelaa ja urheilee. Jos haluaisin lähteä samalle ad hominem -linjalle kuin sinä, kysyisin että äidin ambitionko takia lapsen pitää säntäillä joka puolelle.

Et näköjään ymmärrä yhtään. Tarkoitus ei ollut päteä, vaan alleviivata vain sitä pointtia jonka sanoin, että yksi asia ei ole mitenkään muista pois. Mikään noista asioista ei ole minua varten. Lapset saavat tehdä niitä asioita, jotka heitä kiinnostaa. Toki kannustaa voi kokeilemaan ja näin teemmekin, mutta kyse on nimenomaan lapsen omasta kiinnostuksesta.

Hieman hupsuja välillä nuo stereotypiat pelaavista pojista.

Ps. Meillä pelaa tytötkin (se on nykyaikana yleistä - en tiedä yhtään tyttöä, joka ei pelaisi) ja me vanhemmat. Kokeile sinäkin, se on hauskaa! ;)

Minä tiedän yhden tytön, joka ei pelaa, ei ole koskaan pelannutkaan mitään tietokone tai konsolipelejä. Omani. Harrastuksiin kuului yläasteaikana jääkiekko, ratsastus, laskettelu ja soittaminen( piano, harmonikka, kitara ja huilu), sekä baletti ja telinevoimistelu. Lukioaikana joutui harrastuksia karsimaan. Nykyisin opiskelee DIksi. Pelihimoinen veli opiskelee ict-asentajaksi. Kumman harrastukset antoi paremmat eväät elämään?

Hyvä pointti. Epäilen, että nämä samat ihmiset, joiden mielestä on väärin, että pojat eivät saa koulussa automaattisesti yhtä hyviä numeroita kuin tytöt, ovat myös sitä mieltä että on väärin, että telinevoimistelu ja pianonsoitto kehittävät pitkäjänteisyyttä ja pelaaminen taas ei.

Jotenkin pitäisi saada aikaan sellainen yhteiskunta, joka ei palkitsisi ketään työnteosta tai osaamisesta. Silloin olisi tasa-arvo ylimmillään.

Mielenkiintoista että dissaat ict-asentajaksi opiskelevaa.

En dissaa yhtäkään ammattiin opiskelevaa nuorta. Dissaan niitä keskustelijoita, joiden mielestä systeemiä pitää muuttaa siten, että pojat saavat yhtä hyviä numeroita kuin tytöt, vaikkeivät ole valmiita tekemään samaa määrää töitä.

Eikös pikemminkin ole niin, että moni ihmettelee miksi pojatsystemaattisesti menestyvät huonommin/huonosti. Ja samalla penäävät toimenpiteitä suunnan muuttamiseksi. Kukaan ei halua, että arviointeja muutettaisiin, vaan opetusmetodeille tehtäisiin jotain, että pojatkin pärjäisivät. Se olisi kansakunnankin etu, että piilevät kyvyt saatettaisiin käyttöön.

Ei nyt riitä, että sanotaan "Mitäs laiskottelevat ja ovat tyhmiä!"

Kouluilla ei ole resursseja tulla jokaisen luuserin tarpeisiin vastaamaan. Kyllä myös pojat täytyy kasvattaa kotona siten että koulu sujuu. Eikä näitä turhautumia ja häiriökäyttäytymisiä tule. Kuitenkin nykysysteemissäkin osa pojista pärjää hyvin. Miksei siis useampi poika pysty siihen? Kotikasvatus ja kodin asenteet ja vaatimukset vaikuttaa.

Tue poikaa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne samat hormonit on pojilla olleet jo 100v sitten. Jotenkin silloin osasivat istua pulpetissa nätisti ja hiljaa. Toki, jos ei osannut, niin tuli näpeille.

Nätisti istumista on jo poistettu kouluista ja vaihdettu ilmiöoppimiseen, eikä sittenkään pojat pärjää.

Kyllä ne pojat pärjää, kun niitä tukee ja jos ei ole isompia ongelmia kuten oppimisvaikeuksia. Minulla on pienellä ikäerolla tyttö ja poika. Tyttö on lahjakas kaikessa, lisäksi saanut synnyinlahjanaan kaikki mahdolliset hyvät ominaisuudet kuten erinomaisen keskittymiskyvyn, pitkäjänteisyyden ja optimistisen, tasaisen ja rauhallisen luonteen. Poika taas on lähes vastakohta. Lyhytjännitteinen varsinkin asioissa, joista ei pidä, laiska perusluonteeltaan, melko huono keskittymään jne. Mutta olen saanut hänet motivoitumaan koulunkäynnistä, monista muistakin asioista ja olemaan melko ahkera. Kehun ja kannustan monin tavoin, koska hän kuten tytärkin ovat minulle todella rakkaita. Tuen ja autan poikaa koulunkäynnissä ja neuvon, miten kannattaa opiskella että oppii tehokkaasti. Hän pärjää lähes yhtä hyvin kuin tyttö, kokeet aina kiitettäviä, usein ihan kymppejä. Tämä siitä huolimatta, että eväät ovat huomattavasti heikommat kuin tytöllä ja kypsyyserotkin näkyvät heissä selkeästi.

Tämä se on tilanne monessa muussakin perheessä. Pojan koulumenestyksen eteen joutuu koko perhe ponnistelemaan. Jostain syystä niillä itsellään ei motivaatio, kärsivällisyys ja pitkäjännitteisyys riitä vaikkei sinänsä mitään oppimiseen vaikuttavia häiriöitä aivoissa olisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä on syrjintä.

Vängätään vastaan selvästä uhhaiheesta josta on lukuisia tutkimuksia tehty. Kaikki osoittaa siihen, että tyttöjä suositaan jossain määrin. Se, että siitä huolimatta väen vängällä väittää, ettei näin ole on ihan yksiselitteisesti syrjintää. Totuus ei valehtele.

Paitsi että tässä ei ole esitetty mitään tieteellisesti todistettua totuutta. Kaikki ,joilla on poikalapsi tietää, miten paljon vaikeampaa on motivoida poika suoriutumaan koulusta hyvin kuin tyttö. Poikien kulttuuri ei arvosta koulumenestystä ja suoriutumusta. Sukupuolelle tyypillistä on myös mennä yli sieltä mistä aita on matalin. Pojat vaatii jatkuvaa seurantaa ja perseellepotkimista , jotta saavuttaisi lähellekään saman kuin itseohjautuva ja motivoitunut sisarensa. Pojat jäävät helposti dopamiinikoukkuun, jossa aivot saavat nopean tyydytyksen kaikesta tyhjänpäiväisrstä pelaamisesta ja mopon rassauksesta. Tällöin motivointi hyödylliseen, mutta ponnisteluja vaativaan pitkäjänteiseen toimintaan on vaikeaa.

Säälin poikaasi sillä kirjoituksestasi oikein huokuu avoin halveksunta toista sukupuolta kohtaan. On hyvin kuvaavaa, että ajattelet poikien mielenkiinnon kohteiden olevan vain "tyhjänpäiväistä rassaamista" :(

Etkö osaa lukea? Tuossahan lukee ihan selvästi "tyhjänpäiväisestä pelaamisesta" ja "mopon rassauksesta". Miksi hypit sanojen yli?

eri

Olen pahoillani. Korjauksesi jälkeen teksti tosiaan muuttui aivan selvästi halveksuvasta kunnioittavaksi :D

Sinä muutin sanoja ylihyppäämällä merkityksen ihan toiseksi. "Mopon rassaus" on ihan normaali puhekielen ilmaisu mopon huoltamisesta, kuten hyvin tiedät.

Voisitko myös ystävällisesti kertoa, mikä tekee pelaamisesta automaattisesti "tyhjänpäivästä"? Se, että sinä et arvosta sitä, vai onko olemassa joku ihan oikea syy, miksi tämä ajanvietto on lähtökohtaisesti huonompi kuin joku toinen ajanvietto?

Ohis tämäkin. Minun poikani soittavat klassista musiikkia, ja kyllä se vaikuttaa tutkimusten perusteella edistävän aivotoimintaa ja enteilevän tulevaisuuden menestystä huomattavasti paremmin kuin pelaamisharrastus.

Siis minulle on täysin OK, jos jonkun mielestä pelien hakkaaminen on hieno ja tavoiteltava harrastus. Mutta silloin pitää hyväksyä se, että toisilla ihmisillä on toisenlaisia odotuksia harrastuksilta.

Miksi näiden pitäisi sulkea toisiaan pois?? Ja kenen odotuksista nyt on kyse? Sinun vai lapsesi?

T. Soittajan, pelaajan JA urheilijan äiti

Ps. Toivottavasti et pakota niitä lapsiasi soittamaan vain oman ambition takia.

Samaa voi kysyä sinultakin. Täällä pädet sillä, miten lapsesi soittaa ja pelaa ja urheilee. Jos haluaisin lähteä samalle ad hominem -linjalle kuin sinä, kysyisin että äidin ambitionko takia lapsen pitää säntäillä joka puolelle.

Et näköjään ymmärrä yhtään. Tarkoitus ei ollut päteä, vaan alleviivata vain sitä pointtia jonka sanoin, että yksi asia ei ole mitenkään muista pois. Mikään noista asioista ei ole minua varten. Lapset saavat tehdä niitä asioita, jotka heitä kiinnostaa. Toki kannustaa voi kokeilemaan ja näin teemmekin, mutta kyse on nimenomaan lapsen omasta kiinnostuksesta.

Hieman hupsuja välillä nuo stereotypiat pelaavista pojista.

Ps. Meillä pelaa tytötkin (se on nykyaikana yleistä - en tiedä yhtään tyttöä, joka ei pelaisi) ja me vanhemmat. Kokeile sinäkin, se on hauskaa! ;)

Minä tiedän yhden tytön, joka ei pelaa, ei ole koskaan pelannutkaan mitään tietokone tai konsolipelejä. Omani. Harrastuksiin kuului yläasteaikana jääkiekko, ratsastus, laskettelu ja soittaminen( piano, harmonikka, kitara ja huilu), sekä baletti ja telinevoimistelu. Lukioaikana joutui harrastuksia karsimaan. Nykyisin opiskelee DIksi. Pelihimoinen veli opiskelee ict-asentajaksi. Kumman harrastukset antoi paremmat eväät elämään?

Hyvä pointti. Epäilen, että nämä samat ihmiset, joiden mielestä on väärin, että pojat eivät saa koulussa automaattisesti yhtä hyviä numeroita kuin tytöt, ovat myös sitä mieltä että on väärin, että telinevoimistelu ja pianonsoitto kehittävät pitkäjänteisyyttä ja pelaaminen taas ei.

Jotenkin pitäisi saada aikaan sellainen yhteiskunta, joka ei palkitsisi ketään työnteosta tai osaamisesta. Silloin olisi tasa-arvo ylimmillään.

Mielenkiintoista että dissaat ict-asentajaksi opiskelevaa.

En dissaa yhtäkään ammattiin opiskelevaa nuorta. Dissaan niitä keskustelijoita, joiden mielestä systeemiä pitää muuttaa siten, että pojat saavat yhtä hyviä numeroita kuin tytöt, vaikkeivät ole valmiita tekemään samaa määrää töitä.

Eikös pikemminkin ole niin, että moni ihmettelee miksi pojatsystemaattisesti menestyvät huonommin/huonosti. Ja samalla penäävät toimenpiteitä suunnan muuttamiseksi. Kukaan ei halua, että arviointeja muutettaisiin, vaan opetusmetodeille tehtäisiin jotain, että pojatkin pärjäisivät. Se olisi kansakunnankin etu, että piilevät kyvyt saatettaisiin käyttöön.

Ei nyt riitä, että sanotaan "Mitäs laiskottelevat ja ovat tyhmiä!"

Kouluilla ei ole resursseja tulla jokaisen luuserin tarpeisiin vastaamaan. Kyllä myös pojat täytyy kasvattaa kotona siten että koulu sujuu. Eikä näitä turhautumia ja häiriökäyttäytymisiä tule. Kuitenkin nykysysteemissäkin osa pojista pärjää hyvin. Miksei siis useampi poika pysty siihen? Kotikasvatus ja kodin asenteet ja vaatimukset vaikuttaa.

Valitettavasti vaan lapsi ei pysty omia vanhempiaan valitsemaan. Koulun tehtävä on tarjota hyvät eväät elämälle kaikenlaisista lähtökohdista tuleville lapsille. Ei sellainen ole hyvä systeemi jossa fiksujen ja menestyvien vanhempien lapset menestyy ja muut lapset unohdetaan toivottomina tapauksina. Monella huonon kotikasvatuksen saaneella voi olla älyllistä potentiaalia saavuttaa elämässän vaikka mitä! Ei meillä yhteiskuntana ole varaa heittää sellaista likaveden mukana viemäriin.

Vierailija kirjoitti:

Tue poikaa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne samat hormonit on pojilla olleet jo 100v sitten. Jotenkin silloin osasivat istua pulpetissa nätisti ja hiljaa. Toki, jos ei osannut, niin tuli näpeille.

Nätisti istumista on jo poistettu kouluista ja vaihdettu ilmiöoppimiseen, eikä sittenkään pojat pärjää.

Kyllä ne pojat pärjää, kun niitä tukee ja jos ei ole isompia ongelmia kuten oppimisvaikeuksia. Minulla on pienellä ikäerolla tyttö ja poika. Tyttö on lahjakas kaikessa, lisäksi saanut synnyinlahjanaan kaikki mahdolliset hyvät ominaisuudet kuten erinomaisen keskittymiskyvyn, pitkäjänteisyyden ja optimistisen, tasaisen ja rauhallisen luonteen. Poika taas on lähes vastakohta. Lyhytjännitteinen varsinkin asioissa, joista ei pidä, laiska perusluonteeltaan, melko huono keskittymään jne. Mutta olen saanut hänet motivoitumaan koulunkäynnistä, monista muistakin asioista ja olemaan melko ahkera. Kehun ja kannustan monin tavoin, koska hän kuten tytärkin ovat minulle todella rakkaita. Tuen ja autan poikaa koulunkäynnissä ja neuvon, miten kannattaa opiskella että oppii tehokkaasti. Hän pärjää lähes yhtä hyvin kuin tyttö, kokeet aina kiitettäviä, usein ihan kymppejä. Tämä siitä huolimatta, että eväät ovat huomattavasti heikommat kuin tytöllä ja kypsyyserotkin näkyvät heissä selkeästi.

Tämä se on tilanne monessa muussakin perheessä. Pojan koulumenestyksen eteen joutuu koko perhe ponnistelemaan. Jostain syystä niillä itsellään ei motivaatio, kärsivällisyys ja pitkäjännitteisyys riitä vaikkei sinänsä mitään oppimiseen vaikuttavia häiriöitä aivoissa olisi.

Joka johtuu siitä, että koko koulumaailma on suunniteltu sellaiselle koululaiselle joka on oikein viimeisen päälle kiltin tytön stereotypia. Sellainen koululainen pärjää hyvin. Mutta suurin osa pojista ei ole luonteeltaan yhtään sellainen. Se on väkisin muottiin pakottamista laittaa vilkas poika istumaan paikallaan pulpetissa.