Mikä on sinun kotisi sisustusfilosofia?
Meillä on 50-luvun puutalo ja kalusteet saman aikakauden henkeen, mutta modernilla otteella. Osa kalusteista on oikeasti 50-luvulta. Olen käsityöihminen itse tehnyt paljon ja hankkinut käytettyä, jotta olisi kodikasta. Huoneet on katsottu sopivan toisiinsa.
Värimaailma on vaalea mutta ei valkoinen.
Kommentit (171)
Toimivaa ja tarpeellista.
Täysin eriparitavaroita, ei haittaa. Tärkeintä että tejevät tehtävänsä.
Tärkeää on puutarhan hoito, eikä sekään ole niin kovin tärkeää.
Monen asian summahan tuo on, kun näin oikein ajattelee asiaa.
Puhtaus, käytännöllisyys, helpposiivoisuus, kirpparikamat, perinnöski saadut/muualta haalitut, Kestävyys, värit, eri teemat/väri eri huoneissa(kun olen tällainen askaretlija ja ompelija/entisöijä/remontoijatyyppi)
Siisteys on kivaa, mutta puhtaus on tärkeämpää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkään vanhoista huonekaluista, sellaisesta raskaammasta ja ehkä runsaammastakin sisustuksesta. Paksuja sametti tai silkkiverhoja, persialaismattoja, tummaa puuta huonekalut, kuviotapetteja, hämyisä valaistus. Viktoriaaninen tyyli.
Minulla oli nuorena tuo tyyli. Ei nyt kuviotapetteja, koska oli hallitsevat itämaiset matot.
Eron jälkeen 40+ Tarvitsin kotiin valoa ja raikkautta. Koska muutenkin olin uutta ostamassa, vaihdoin puun vaaleaan. Boknäs toki- eli jotain vanhahtavaa.
Sitten 45 v tapasin seuraavan aviomieheni, jonka maku oli moderni. Vaikka meillä minä sisustan, niin hänen makunsa on hassusti vaikuttanut minun makuuni. Kun ostimme yhteiseen makuun sopivan sohvan, ei siihen enää itämainennmatto sopinut, ja samettiverhotkin veivät liikaa huomiota yms. Osa jouti menemään.
Näin se maku muuttuu. Vai onko se vain sitä, että kokonaisuuden pitää toimia.
Niinhän se muuttuu. Kohta sinullakin on taas kuviotapetteja ja itämaisia mattoja :)
Vierailija kirjoitti:
Tämä voi olla outo kysymys, mutta sisustatteko te jatkuvasti? Kun minä olen uuteen kotiin saanut pöydät, tuolit, sängyt, kirjahyllyn jne paikoilleen, niin en minä sitten enää sisusta. Se on kertaa- tapahtuma, ei prosessi. En vaihda ikkunaverhoja uusiin erivärisiin, tai mattoja. En ostele koriste-esineitä tai tyynyjä. Ostan jos edelliset hajoavat, en muuten. Lähinnä kodinkoneet hajoavat, viimeksi pesukone.
Ei nyt päivittäin, jos sitä jatkuvasti tarkoittaa, mutta pitkin vuotta kyllä. Sohvatyynyt menevät huonoksi, matto rispaantuu ikäväksi, seinä kaipaa maalausta, ja joku muukin väri siihen sopisi, jonka jälkeen voikin koluta kirppareilta jonkun taulun, kun se nyt uuden seinän värin myötä sitä jopa kaipaisi.
Kun on 50-luvun talo, jossa on keittiön lisäksi olkkari, ja 3 makuuhuonetta/vieras/askartelu/lasten huonetta, parikin aulatilaa, kaksi eteistä, khh, kylppäri, vessa, sisäsauna ja pihasauna, ja kaikki ne remontoidaan pikkuhiljaa, niin kyllä vain tarttuu sulo vileeninä kirppareilta, mummun vintiltä jne väreihin/sisustukseen sopivaa tavaraa ja tekstiiliä mukaan :)
Vähemmän on enemmän. En jaksa mitään koristekrääsää kun en jaksa niitä siivota ja siisteys on mulle tärkeää. Meillä on moderni laatikko kivitalo ja mun mielestä sisustuksen pitää noudatella talon henkeä eli suht modernia on sisälläkin. Ei ole täysin valkoista seinillä edes yhteisissä tiloissa.
Barokkia 2000- luvulla. Samettia, kristallia, kultaa, värejä, tauluja, peilejä, itämaisia mattoja, tummia värejä, viherkasveja, kynttilöitä, leikkokukkia.. Överiä, mutta tunnelmallista. Mun näköistä.
Kaunis, mutta käytännöllinen. Huonekalut perusikeaa ja jyskiä mustana, valkoisena ja harmaana. Koti ei kuitenkaan ole sellainen kliininen valkoinen sairaala, vaan tapetit. sohvatyynyt, verhot ovat pastellinsävyisiä. Sohvat ja tuolit ovat nahkaverhoiltuja. Kirjahyllyissä ja ikkunalaudoilla on koriste- ja muistoesineitä tuomaan kotoisuutta ja järkyttämään mammoja. Ja joo kirjahyllyssä on myös kirjoja. Muutamia ”räikeämpiä” yksityiskohtia on mutta pääpaino on rauhoittavissa ja iloisissa väreissä. Seinillä toki rakkaiden kuvia :)
Pitää olla sängyt ja sitten paikkoja istua ja ikkunat täytyy pystyä tarvittaessa pimentämään. Siinäpä se.
Mitä tahansa väriä paitsi puunvärejä. En vaan voi sietää tummaa enkä vaaleaa puuta enkä myöskään puuksi tunnistettavaa pintaa joka on maalattu jotenkin läpikuultavaksi.
Värejä, isoja kuvioita ja selkeyttä tekstiileissä.
Isot kalusteet simppeleitä harmaita tai valkoisia ja vaaleaa puuta, samoin lattiat, kattoja keittiö.
Pienemmät kalusteet voi olla värikkäitä tai tummenpaakin puuta.
Seinät toistaiseksi valkoisia, voi olla, että inspiraatio maalata tai tapetoida joskus iskee.
Kalusteet selkeitä ja yksinkertaisia, mutta "joku juttu" on niissäkin kiva. Esimerkkinä ruokapöydässä ei ole tasainen reuna vaan tuppeen sahattu (piti googlata mitä live edge on suomeksi).
Kaikki viltit ja tyynyt on käyttöön tarkoitettu, eikä pelkkiä koristeita.
Vähän koriste-esineitä. Olisi vähemmänkin, mutta miehellä on tapana kuorruttaa kaikki pinnat sotkulla (posti, avaimet, lompakko, laturi, nenäliinapaketti, lehti, kirja, jne.). Jossain tube videolla oli vinkki, että laittaa paljaalle pinnalle sisustusesineen, niin näin ei käy. Kokeilin ja toimii, jotenkin tavarat menee nyt paikoilleen paljon paremmin. Lamppu, hedelmävati, kynttilöitä ja maljakko on nyt minulla tuossa käytössä, näitä vaihdan joskus.
Samoin verhoja, tyynyliinoja ja mattoa vaihtaisin ainakin kerran vuodessa, jos löytäisin toiset kivat. Mutta kunnes löydän ihanat, niin mennään näillä mitä on.
Väreinä tällä hetkellä tuvassa vaaleanpunainen, ei baby, mutta ei aniliinikaan. Sellainen syvempi väri, ehkä roosa, mutta ei mummon kalsareiden väri. Matossa ja verhoissa on kuvioissa muitakin värejä, mutta tuota vaaleanpunaista on vilteissä, tyynyissä, koristeissa ja huonekaluissa myös. Kiva maalata ne uusiksi, jos kyllästyy :D
Makkarissa on tumma violetti. Kylppärissä turkoosi. Työhuoneessa mustavalkoista, vielä.
Tavaraa sopivasti ja lähinnä käyttötavaraa, jos ei käytetä laitetaan pois.
Sekavaa jonkun mielestä, minusta kodikasta.
Vierailija kirjoitti:
Tämä voi olla outo kysymys, mutta sisustatteko te jatkuvasti? Kun minä olen uuteen kotiin saanut pöydät, tuolit, sängyt, kirjahyllyn jne paikoilleen, niin en minä sitten enää sisusta. Se on kertaa- tapahtuma, ei prosessi. En vaihda ikkunaverhoja uusiin erivärisiin, tai mattoja. En ostele koriste-esineitä tai tyynyjä. Ostan jos edelliset hajoavat, en muuten. Lähinnä kodinkoneet hajoavat, viimeksi pesukone.
Ainakin kerran puolessa vuodessa. Ensin vaihdan tavaroiden järjestystä, välillä siirtelen huoneesta toiseen. Jos joku kaluste ärsyttää joka huoneessa, mietin voiko sitä tuunata. Jos ei voi, mietin uudessa järjestyksessä jonkun aikaa mikä olisi toimivin ratkaisu. Joskus harvoin hankin uusia kalusteita tai saan tutuilta. Kaapissa on mattoja, verhoja, vilttejä ja tyynynpäällisiä joita vaihtelen.
Sitten on täydellinen, kunnes taas puolen vuoden päästä joku häiritsee tai huomaa että ei ole toiminut.
Nyt alkaa olla sohva finaalissa ja pohdin millaisen tarvitsisin. Välillä voi mennä pitkääkin kun joku ei toimi, ennen kuin keksii siihen ratkaisun. En hanki uutta ennen kuin olen varma mitä haluan, ellei yllärinä ilmaiseksi saa jostain jotain mistä saa inspiraation.
Sisustusfilosofiani sanoo, että kattoon naulatut savusilakat eivät ole optimaalisin sisustuselementti.
Miten te muuten miellätte taide- ja sisustus- tai koriste-esineen eron? Olen tätä pohtinut näitä vastauksia lukiessani. Liittyykö se tuotantotapaan, tuotantomääriin, tekijyyteen vai mihin?
Kierrätys. Huonekaluista ainoastaan sängyn, sohvan ja keittiön tuolit olen hankkinut uutena, sitten tottakai sisutusjuttuja, tekstiilejä, valaisimia ym. Suurin osa on peräisin lapsuudenkodista ja kirpparilta.
N32
Sisustustikkaat. Koko perhe nukkuu, syö ja paskantaakin niillä. Nuorimmainen on tehtykin sisustustikkailla.
Kodillani ei ole minkäänlaista filosofiaa.. Se on eloton kappale.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikea. Ja se että koti on asumista varten, ei sen tarvi olla tip top, siellä pitää viihtyä.
Miten siisti ja sisustettu ”tip top” on ristiriidassa viihtyvyyden kanssa?
Oikein hyvä kysymys. Mä en viihtyisi epäsiistissä kodissa. Siivoamiseen ei paljoa mene aikaa, kun kaikki perheenjäsenet siivoavat jälkensä saman tien ja näkösällä ei ole paljoa tavaraa. Esimerkiksi sen kahvikupin vieminen tiskikoneeseen tai ruuanlaiton jälkien siistiminen ei kauaa vie. Näin korona-aikaan harrastaminenkin tapahtuu lähinnä kotona, mutta ei sekään tarkoita sotkussa elämistä. Ankeaa asettaa vastakkain eläminen ja siisteys.
Saatua ja halpaa.Tori.fi.Muuhun ei ole varaa.Jos olisi varaa,niin varmaan laittaisin ihan yleis-tyylillä,joka on mielestäni.Musta-harmaa divaanivuodesohva,valkoisia Kallax-hyllyjä Ikeasta.Lastehuoneeseen valkoinen Ikean Minnen sänky tai kerrossänky.Räsymatoista tykkään.Iloisen värisistä.
Sopivasti tavaraa, en ole minimalisti mutta en myöskään hamstraile turhaa roinaa. Melkein kaikilla esineillä on jokin funktio, minulla on vain pari ihan pelkkää koriste-esinettä, tykkään sisustaa mielummin kauniilla käyttötavaroilla.
Aitoja luonnonmateriaaleja, en pidä jäljitelmistä. Suosin mahdollisimman paljon puuta. Harmoniset, yhteensointuvat maanläheiset värit. Jotain kirkkaita värejä yksityiskohdissa.
Paljon käytettynä ostettua sekä itse tehtyä/kunnostettua.
Ostan sellaisia huonekaluja/tavaroita, joita itse pidän kauniina ja jotka ovat käytännöllisiä ja sopivat meidän tarpeisiin, oli ne sitten ikeaa tai jotain suomalaisia klassikoita. Eli ei ole mitään tiettyä merkkiä tai aikakautta, kunhan ovat meille sopivia.