Lue keskustelun säännöt.
Muistatko koskaan ajatelleesi koulussa, että mitä ihmeen hyötyä tästä muka on oikeassa elämässä? Muistatko, mitkä olivat näitä hyödyttömimpiä oppeja?
Omalla kohdallani hyödyttömin oli ehkä se, kun kotitaloustunnilla opeteltiin, miten sisäelimistä (siis muistakin kuin maksasta) tehdään ruokaa. Ikinä ei ole tullut mieleenkään valmistaa kieltä tai sydäntä ruoaksi.
Myös kemialliset merkit ovat jääneet hyvin vähälle käytölle.
Kommentit (467)
Vierailija kirjoitti:
Sijamuotojen nimet! Muistan kysyneeni opettajalta miksi nämä pitää opetella nimeltä. Ymmärrän, että kaikki sijamuodot kuuluu tunnistaa, mutta täyttötehtävät, jossa pitää kirjoittaa sanan kissa ablatiivi: What's the point?
Käsi ylös se joka vielä muistaa ulkomuistista miten taipuu inessiivi, elatiivi ja illatiivi?
🙋🏼♀️
Talossa, talosta, taloon!
Tuli kuin tykin piipusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruuben, Simeon, Leevi, Juuda, Daan, Naftal, Gaad, Asser, Isaskar, Sebulon, Joosef ja Benjam. Oon 50 v ja edelleen ihmettelen, miksi, voi miksi ???
Uskonto, ruotsi, historia, musiikki, liikunta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan rehellisesti sanottuna, minusta tuntuu, etten oppinut peruskoulussa mitään muuta kuin lukemaan ja kirjoittamaan. Tämä ei tietenkään johdu koulusta, vaan minusta. Ihan fiksu aikuinen minusta tuli ja koska olen aina lukenut paljon, en onneksi ihan mikään sivistymätönkään ole.
Ehkä järjettömin asia (pl. uskonnon opetus) oli kuitenkin kertotaulujen ulkoaopiskelu. Vieläkään en ole ymmärtänyt miksi ne pitäisi osata ulkoa.
Kertotaulut opetellaan ulkoa, jotta ei tarvitse joka kerta laskea päässä, mitä on vaikka 8+8+8+8+8+8.
Ihan mielenkiinnosta, millaisissa tilaneissa tulee tarve tietää mitä esim. 6 x 8 on? Mainitset vielä "joka kerta", joten saa sellaisen kuvan, että näitä tilanteita tulee useinkin.
Omassa elämässä en muista koska olisin viimeksi tähän tarpeeseen törmännyt. Töissä lasken toki paljon, mutta silloinkin teen laskelmat excelillä kaavoja hyödyntäen.
No vaikka sellainen ihan käytännön tilanne, että lasket kaupassa hintoja yhteen.
Tässäkin tarvitaan enemmän yhteenlaskutaitoa, kuin kertotaulujen ulkoa osaamista. Olisi melkoista tuuria, että ostaa esim. kuusi tasan kahdeksan euroa maksavaa tuotetta.
Ja toiseksi, miksi kaupassa edes pitäisi laskea hintoja yhteen?
Jos esimerkiksi pitää puolittaa mokkakakkuresepti, niin on hyötyä matematiikan hallinnasta.
Ja jos rakentelee jotain, tekee käsitöitä esim. vaikka neuloo, niin kuvioissa tarvitaan matematiikkaa.
Tai jos auringonpurkaus hajoittaa kaikki elektroniset laitteet, niin onhan sitten laskutikut kaivettava esille.
Maatilatalous keskikoulussa.Ritvasanna opetti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurinta osaa koulussa opitusta ei tarvitse koskaan. Mutta kun ihmiset lähtevät opiskelemaan ammatteja, niin sitten voi tarvita. Se matikan derivaatta on turha suurimmalle osalle, mutta niille, jotka laskevat pakkausmateriaalin riittävyyttä, se on syytä ymmärtää. Nykyään on kyllä valmiit kaavat ja laskelmat, mutta joku nekin on tehnyt ja kyllä ammatissaan pitää ymmärtää syyt ja seuraukset, että voi olla hyvä. Itse en tarvitse musiikkia missään, en yhtään missään ja laulaminen luokan edessä on mielestäni edelleen turhaa ja nöyryyttävää meille/niille, joilla ei ole mitään lauluääntä, mutta ihan kiva on tajuta helpoimmat nuotit Se on vain yleistietoa.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki mitä opetettiin matikassa yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun jälkeen. Ihan turhaa matikkaa monta vuotta. Ruotsi kokonaan. Fyssa. Kemia.
Fysiikka ei olisi turhaa, jos porukka kuuntelisi ja ymmärtäisi. Esim. sitä ei moni tajua, että liike ei pysähdy koskaan just ja heti siihen paikkaan, oli liikuntaväline mikä tahansa. Fysiikan tunneilla kuunnelleet tietävät. Tämän perustiedon puute aiheuttaa tuhansia kolareita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni kaikki olivat turhia paitsi englannin kielen opettelu.
Vierailija kirjoitti:
Joku matematiikan derivaatta. Ikinä en ole koulun ulkopuolella sitä tarvinnut.
En ole minäkään tarvinnut koskaan vaikka insinööri olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo, matikan tunnilla välillä ihmettelin ääneenkin, mitä käytännön hyötyä tulen ikinä keksimään niille taidoille. Opettaja ei osannut antaa mitään tyydyttävää saati innostavaa vastausta. Nykyään harmittaa, etten sitten viitsinyt panostaa ja esim. lukiossa valitsin suoraan lyhyen matikan. Melkein kaikessa kiinnostavassa maailman tutkimisessa tarvitsee matikkaa.
Missä olet matikkaa päässyt käyttämään? Mä olen tarvinnut peruskoulun matikkaa, mutta en lukion. Mitä osaa maailmasta tutkitaan matikalla, siis sillä tavalla että pitäisi itse osata laskea? En keksi yhtään harrastustakaan, jossa sitä tarvitsisi.
Toki on ammatteja jossa varmaan tarvitaankin, mutta niistäkin enemmistö taitaa olla matikanopeja.
Höpö ja höpö, sen oppimiseen miten auto pysähtyy ei tarvita yhtäkään laskua. Ilmiönä kitka toki, mutta ei liikenteessä ole mitään mihin fysiikan laskuja tarvitsisi. Pelkkä ajosimulaattori ajaa ihan saman asian, tai sellaisen puuttuessa liukkaankelin rata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvien kuivatus kesällä suurella vaivalla hienosti vihkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan rehellisesti sanottuna, minusta tuntuu, etten oppinut peruskoulussa mitään muuta kuin lukemaan ja kirjoittamaan. Tämä ei tietenkään johdu koulusta, vaan minusta. Ihan fiksu aikuinen minusta tuli ja koska olen aina lukenut paljon, en onneksi ihan mikään sivistymätönkään ole.
Ehkä järjettömin asia (pl. uskonnon opetus) oli kuitenkin kertotaulujen ulkoaopiskelu. Vieläkään en ole ymmärtänyt miksi ne pitäisi osata ulkoa.
Kertotaulut opetellaan ulkoa, jotta ei tarvitse joka kerta laskea päässä, mitä on vaikka 8+8+8+8+8+8.
Ihan mielenkiinnosta, millaisissa tilaneissa tulee tarve tietää mitä esim. 6 x 8 on? Mainitset vielä "joka kerta", joten saa sellaisen kuvan, että näitä tilanteita tulee useinkin.
Omassa elämässä en muista koska olisin viimeksi tähän tarpeeseen törmännyt. Töissä lasken toki paljon, mutta silloinkin teen laskelmat excelillä kaavoja hyödyntäen.
No vaikka sellainen ihan käytännön tilanne, että lasket kaupassa hintoja yhteen.
Tässäkin tarvitaan enemmän yhteenlaskutaitoa, kuin kertotaulujen ulkoa osaamista. Olisi melkoista tuuria, että ostaa esim. kuusi tasan kahdeksan euroa maksavaa tuotetta.
Ja toiseksi, miksi kaupassa edes pitäisi laskea hintoja yhteen?
Jos esimerkiksi pitää puolittaa mokkakakkuresepti, niin on hyötyä matematiikan hallinnasta.
Ja jos rakentelee jotain, tekee käsitöitä esim. vaikka neuloo, niin kuvioissa tarvitaan matematiikkaa.
Tai jos auringonpurkaus hajoittaa kaikki elektroniset laitteet, niin onhan sitten laskutikut kaivettava esille.
No sitä peruskoulun matikkaa kyllä, prosentteja tarvitsee ja murtolukuja. Jos kaikki elektroniset laitteet hajoavat, niin mitä edelleenkään tekee derivaatoilla tai toisen asteen yhtälöillä tehdään? Neulomisessa sama juttu, riittää jos osaa vähentää, laskea yhteen ja jakaa, muuta ei tarvita.
Sen huomaa siitäkin, miten nopeasti matikka unohtuu. Mä olen kirjoittanut L:n, mutta vain pari vuotta myöhemmin kun katselin sen vuoden yo-tehtäviä lehdestä, en olisi saanut enää oikein kun ensimmäisen tehtävän. Niin nopeasti se unohtuu kun sitä ei käytetä, ja sitä sitten luetaan lukiossa se 3-4 vuotta! Melkoista ajanhukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulussahan siis on tarkoitus yleissivisttyksen lisäksi oppia oppimaan ja kehittää muistamisen tekniikoita ja ajattelua. Moni koulussa opetettavista asioista voi tuntua turhalta, mutta ne ovat vai treenausvälineitä sen varsinaisen lihaksen (aivot, ajattelu, muisti, päättelykyky) kehittämiseen.
Kuka nyt jotain käsipainoakaan oikeasti elämässä tarvitsee? Aivan, yleensä vain lihaksen treenaamiseen.
Musta on aika huolestuttavaa itse asiassa, että ihmiset takertuvat siihen, tarvitaanko derivaattaa. Ehkä ei, mutta aivoille se tekee hyvää jos edes vaivautuu yrittämään miettiä, mikä se on. Tai että miten syömästämme ruoasta imeytyy ravintoaineita kehoon.
Ei ihme, että suomalaiset tyhmenevät koko ajan.
No joo, näin insinöörinä pidän kyllä matematiikan ja muiden luonnontieteiden opiskelua tärkeänä. Ei tule äkkiseltään mieleen mitään, mikä olisi aivan turhaan. Lukiosta tulee mieleen kyllä filosofian yksi pakollinen kurssi, en koe oppineeni mitään.
Jo alakoulussa ja varsinkin yläasteella ihmettelin, miksi yhteiskuntaoppia, lähihistoriaa tai taloutta (niin kansantaloutta kuin yksilön) ei opiskella enemmän! Mielestäni näistä olisi iso höyty elämässä. Peruskoulussa olisi jo alakoulussa aloitettava esim. "yhteiskunta- ja mediaopin" opiskelu. Median ja yhtesikunnallisten aiheiden seuraaminen ja niistä keskustelu koulussa olisi jo lapsena ja nuorena tärkeää.
Nimim. ins. -95
Aika moni asia matematiikassa. Toki perusasiat (esim. valtaosa osa peruskoulun aiheista) on hyvä jokaisen käydä läpi, mutta ainakin lukiossa oli pakollisena liian monta ja liian syväluotaavaa kurssia. Tiesin jo tuolloin, että en tule ikinä tekemään näillä tiedoilla mitään. Olin jo päättänyt suuntautua urapolulle, jolla matikkaa ei tarvitsisi käytännössä ollenkaan.
Sama juttu lukion fysiikassa, mutta sitä oli onneksi käytävä vain yksi kurssi.
Matematiikka ylä-asteella.Esim.y+a:g=j
Paraabelin laskeminen. Ja yleensä suurin osa matikasta, jota opettaja vakuutti, että tarvii elämässä. Teininä uhosin siinä yläkoulussa, että varmasti en tarvitse jotain makkaraa ostaessa paraabeleja ja yhtälöitä ja olen ollut oikeassa, olen nyt 49. Enkä makkaraakaan syö.
Kirjoitin kuusi laudaturia, jopa siitä matikasta, mutta lyhyenä ja nipinnapin se ällä. Koulu oli siis mulle helppoa ja esim niitä kieliä olen todella, todella tarvinnut, samoin ärsyttäviä käsityötaitoja, kun lapsen vaatteita huoltaa. Mutta matikka oli mulle vaikeaa ja se vei turhaan aikaa ja hermoja, kun sitä oli niin paljon.
Oikeesti en ole tarvinnut kuin plus- ja miinuslaskuja ja kertotaulua sekä hyvin vähän prosentrilaskuja. Ne lasken aina väärin, mutta siinä auttaa laskin. Eli mun puolesta aikaa olis voitu käyttää matikan opiskelemiseen kaiken kaikkiaan kuukausi. Mielellöni osaisin yhden kielen lisää tai nykyisistä kielistäni syvempi taito. Kielten opetus oli hyvää. Mulla on aivan sujuvaksi luokiteltu, alkuperäispuhujaksi aina luulti englanti ja ruotsi ihan koulupohjlata ja elämässä paljon ollu hyöytyä plus vahva saksa. Ärsyttää kun espanjaa en saanu opiskella, ei mahtunu, koska matikka. Aikuisena ei niin ehdi eikä samalla tavalla jää mieleen.
Kaikki mitä opetettiin matikassa yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun jälkeen. Ihan turhaa matikkaa monta vuotta. Ruotsi kokonaan. Fyssa. Kemia.